Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

[Habanero]

Moi,

Talon vaihto meneillään, "uudessa" talossa (60-luvulta) on ikivanha öljy+puupoltin, patterilämmitys, alakerran kylppärissä vesikiertoinen lattialämmitys, sekä asuinkerroksen kylppärissä lattialämmitys sähköllä. Ulkorakennuksessa lienee pakko pitää peruslämpö sähköpattereilla tms. koska on eristetty. Varaajaa ei öljykattilaan ole liitetty, siksi kattilan puulämmitysvaihtoehto on hankala ellei mahdoton käyttää. Asuinkerroksessa on myös ainakin jonkin verran varaava takka.

Nyt on näin etukäteisesti mietinnässä öljykattilan korvaaminen ilma-vesilämpöpumpulla, lähinnä niiden patterien vuoksi mieleen on noussut Sanyon CO2-pumppu. Onhan se tietty aika kallis. Lisäksi olen miettinyt aurinkokeräinten laittamista katolle.

Lähdetäänpä siitä, että voiko tuohon Sanyon pumppuun liittää suoraan aurinkokeräimen, vai tarvitaanko silloin lisäksi erillinen varaaja? Onko moisessa virityksessä edes mitään järkeä, vai kannattaisiko aurinkokeräimen kaveriksi valita mieluummin esim. Ultimaten tms. halpis pumppu tai ei pumppua ollenkaan? Vai kenties pelkkä pumppu ja jättää aurinkokeräimet pois? Takaisinmaksuaika varmaan venyisi pitkäksi, jos ostoslistalla olisi Sanyo, muutama tyhjiöputkikeräin ohjausjärjestelmineen ja pumppuineen sekä vielä mahdollisesti muutaman sadan litran ylimääräinen varaaja? Ja kiinnostavaa tietty on myös, että osaisiko kuka tahansa "tavallinen" putkimies asentaa nuo systeemit ja saada ne vielä toimimaankin, vai pitääkö tällaisen järjestelmän asennukseen hankkia jotain vaikeasti saatavaa asiantuntija-apua?

Ulkorakennukseen ajattelin ensin halvinta mahdollista ilppiä, mutta ei ilmeisesti kannata yrittää, jos tarve on pitää vain peruslämpö? Ulkorakennuksen liittäminen päärakennuksen vesikiertolämmitykseen tietty olisi hyvä juttu, mutten tiedä miten kalliiksi se tulisi näin jälkikäteen. Ulkorakennuksessa on iso autotalli ja yksi huone, mutta autoa en ajatellut siellä pitää. Eristettynä tilana sitä ei kai kuitenkaan voi jättää kylmilleen.

 

[Rassaaja]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Ulkorakennuksessa lienee pakko pitää peruslämpö sähköpattereilla tms. koska on eristetty.

Jos siellä ei mikään jäädy niin mitään pakkoa ei ole. Meillä on ainakin eristetty kesämökki talvehtinut jo yli 40 vuotta ilman lämmitystä ja ilman ongelmia.

 

[Tuleva ilpisti]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Lähdetäänpä siitä, että voiko tuohon Sanyon pumppuun liittää suoraan aurinkokeräimen, vai tarvitaanko silloin lisäksi erillinen varaaja? Onko moisessa virityksessä edes mitään järkeä,
Ja kiinnostavaa tietty on myös, että osaisiko kuka tahansa "tavallinen" putkimies asentaa nuo systeemit ja saada ne vielä toimimaankin, vai pitääkö tällaisen järjestelmän asennukseen hankkia jotain vaikeasti saatavaa asiantuntija-apua?

Noin yleisesti ei ole mitään taloudellista järkeä lämpöpumpun ja aurinkokeräinten yhteistoiminnalla, silloin kun aurinko paistaa niin lämpöpumppukin toimii hyvällä hyötysuhteella, asian voi tietysti nähdä toisinkin, hiukka ekoajattelua matkaan ja investoinnin mielekkyys näyttää jo aivan toiselta
Riippuu putkimiehestä mikä on lopputulos, aurinkokeräinjärjestelmissä on pari tiedettävää jujua, niihin jos ei kompastu, niin homma ilmeisesti onnistuu

 

[pirkka]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Ulkorakennuksessa lienee pakko pitää peruslämpö sähköpattereilla tms. koska on eristetty.

Jos siellä ei mikään jäädy niin mitään pakkoa ei ole. Meillä on ainakin eristetty kesämökki talvehtinut jo yli 40 vuotta ilman lämmitystä ja ilman ongelmia.

Joo, mutta se teidän 40 vuotta sitten rakennettu mökki on varmasti rakennettu eri tavalla kuin nykyaikainen lämmin autotalli. Kylmänä seinät kastuu ja kyllä ne voivat mennä pilalle. Eli voi sen päästää kylmäksi ja ei se heti mitenkään tuhoudu, mutta vuosien kuluessa rakennus kyllä hajoaa enemmän kuin jos siellä se lämpö olisi. Ja jos siellä on kosteutta ja hometta villoissa, niin eihän sitä huomaa ennen kuin on koko seinä purkukunnossa... :-\

 

[JukkaI]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Mielestäni Habaneron kannattaisi tutkia sitä Ultin 9000 pakettia. Laittaa sen pumpun ja varaajan ensihätäään ja miettii niitä aurinkojuttuja sitten myöhemmin.
Itse en moista omista mutta tällä foorumilla löytyy paketista tietoa ja kokemusta.
Tietty jos kassa kestää, niin tuo Sanyo olisi valmis paketti jolla pakkaskestävyys/-toimivuus ilmeisesti parempi. Itse karsastan sitä Japanilaisista kylpytynnirilämmittimistä periytyvää veden kuljetusta ulkoyksikölle. Ilmeisesti homma toimii ja itse olen kaavoihini kangistunut kun en vie kierrätä vettä pakkasessa.

 

[Rassaaja]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Ulkorakennuksessa lienee pakko pitää peruslämpö sähköpattereilla tms. koska on eristetty.

Jos siellä ei mikään jäädy niin mitään pakkoa ei ole. Meillä on ainakin eristetty kesämökki talvehtinut jo yli 40 vuotta ilman lämmitystä ja ilman ongelmia.

Joo, mutta se teidän 40 vuotta sitten rakennettu mökki on varmasti rakennettu eri tavalla kuin nykyaikainen lämmin autotalli. Kylmänä seinät kastuu ja kyllä ne voivat mennä pilalle. Eli voi sen päästää kylmäksi ja ei se heti mitenkään tuhoudu, mutta vuosien kuluessa rakennus kyllä hajoaa enemmän kuin jos siellä se lämpö olisi. Ja jos siellä on kosteutta ja hometta villoissa, niin eihän sitä huomaa ennen kuin on koko seinä purkukunnossa... :-\

Voin vakuuttaa, ettei varmasti ole seinät homeessa tai kastuneet, ei edes sisäpuolelta. Sitä en kiistä, etteikö halvoista ja huonoista materiaaleista (=halvin kipsilevy+sisälateksi) rakennettu seinä voisi säilyä vähän parempana lämpöisessä, vähän suhteellisesti kuivemmassa ilmassa.
Toinen esimerkki on ensin 20 vuotta lämmitetty ja jo yli 25 vuotta lämmittämättä ollut talon kupeessa oleva autotalli, joka sekään ei ole homeessa tai kastunut.
Suurin rakennustekninen ero nykytyyliin verrattuna näissä esimerkeissä on se, että eristepaksuus on pienempi ja näissä vanhoissa rakennuksissa ei ole nykynormit täyttävää höyrynsulkua paitsi tuossa mökissä, johon se on noin 20 vuotta sitten remontin yhteydessä lisätty.
Pyytäisin pientä hillintää tuohon homehysterian lietsontaan, ei kaikki automaattisesti mätäne jos ei ole lämpöjä päällä. Autotallissa kannattaa toki muistaa, että autolla sinne tuotu lumi/jää/vesi/kosteus olisi hyvä jotenkin saada sieltä pois.

 

[Habanero]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Mitä tulee tuohon autotalliasiaan, niin kyseiseen autotalliin ei tosiaankaan ole tarkoitus laittaa autoa, sikäli sulamisvesistä ei muodostu ongelmaa. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että jos lämpöjä ei pidä päällä, niin tuuletusta ainakin on syytä tehostaa. Tuuletuksen lisääminen on tietty paljon halvempaa, vaan liekö varma tapa... Noh, voihan se olla että haluan sitten myöhemmin alkaa askartelemaan jotain siellä tallissa talvella, jolloin lämmitystä tarvitaan viimeistään. Mietin tätä vielä. Parasta olisi, jos talon lämmityksestä saisi vedettyä putket autotalliin ja patterit seinälle. Lienee aika kallis homma? Ulkorakennus on melkein uusi ja siten nykyaikaiset eristeet ja eiköhän siellä höyrynsulkukin silloin ole pakostakin? Samassa rakennuksessa on myös erillinen pieni huone, joka on myös eristetty sekä ulospäin että (ohuempi villa) autotalliin päin.

Ajattelin pitää autoa talon kellarikerroksen tallissa, saa nähdä miten siellä käy niiden sulamisvesien kanssa, mutta on siellä autoa pidetty jo ennen minua yli 40 vuotta, joten eiköhän se vieläkin toimi. Autokatos olisi omaan mieleeni enemmän, mutta minkäs teet kun tuota tallitilaa nyt talon mukana tuli...

En tiedä vielä, miten paljon pystyn lämmityksen uusimiseen investoimaan, se riippuu mm. siitä, pääsenkö vanhasta talosta eroon ja millä hinnalla. Sekä eräistä muista seikoista. Henkisesti olen kuitenkin varautunut ainakin kymppitonnin investointiin, jolla käsittääkseni pitäisi se Sanyo irrota.

Tuota kovin mietin itsekin, että onko älytön ajatus laittaa aurinkokeräimiä lämpöpumpun kanssa kimppaan. Hinta nousee reippaasti ja ne tosiaan toimivat parhaiten samaan aikaan vuodesta. Toisaalta sähköä säästyisi kyllä ymmärtääkseni reilusti enemmän, koska keräimet eivät pahemmin sähköä tarvitse ja siten pumppu saisi levätä koko kesäkauden. Miten tuon kannattavuuden nyt sitten laskisi? Sähkön ja yleensäkin energian hinta ainakin tulee taatusti vain nousemaan tulevaisuudessa.

Entäs sellainen vaihtoehto, että ostaisi normaalin ilmalämpöpumpun ja laittaisi aurinkokeräimet tekemään käyttövettä (sähköllä tai öljyllä vahvistettuna tietenkin)? Öljypannu sitten jäisi varalle hoitelemaan pahimmat pakkaset yhdessä takan kanssa. Se voisi olla vielä suht halpa ratkaisu hankintahinnaltaan, mutta talven pimeinä kuukausina käyttöveden lämmitykseen uppoaisi sähköä/öljyä enemmän ja vanhan öljykattilan säilyttäminen ei houkuttele ollenkaan, varsinkaan kun se on jo iäkäs ja saattaa levitä koska tahansa (itse poltin taitaa kyllä olla nuorempi).

Nuo Ultimate-ratkaisut tuntuvat vähän epämääräisiltä. Lienevätkö oikeasti kovinkaan laadukkaita? Tuntuu oudolta, että kunnon speksejä ei saa mistään ja suostuuko niitä kukaan edes asentamaan? Luvallisen asentajan metsästys ei kuulosta kovin houkuttelevalta.

Sanyon veden kiertämisestä ulkoyksikössä jäin ihmettelemään, että onko se muka pelkkää vettä? Kai siinä sentään glykolia on mukana? Muutenhan se jäätyy paskaksi jo ensimmäisellä pakkasella kun sähköt katkeaa. En usko että sitä niin hölmösti olisi suunniteltu?

No nyt sitten alkaa mieleen hiipimään, että eikö maalämpökin olisi varteenotettava vaihtoehto, jos paketin hinta alkaa joka tapauksessa hiipimään pitkälle toiselle kymppitonnille? Tontti taitaa tosin olla moreeniharjun laitamilla, ja peruskallioon lienee matkaa. Pintaputkia en edes ajattele.

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Sanyon veden kiertämisestä ulkoyksikössä jäin ihmettelemään, että onko se muka pelkkää vettä? Kai siinä sentään glykolia on mukana? Muutenhan se jäätyy paskaksi jo ensimmäisellä pakkasella kun sähköt katkeaa. En usko että sitä niin hölmösti olisi suunniteltu?

Kyllä se nin 'paskaksi' on suunniteltu. Laitteeseen saa tosin 'hubin' muutamalla satasella, jos sellaista katsoo tarvitsevansa. Kysyin maahantuojalta onko tuohon ollut tarvetta ja sanoi, että ei, mutta eihän näitä laitteita suomessa ole vielä kuin muutama sata, vai lähestyttäisiinkö jo viittäsataa tätä kirjoitettaessa.

Ulkoyksikössä kiertää sama vesi kuin pattereissa, jotta itse en sinne mitään myrkkyä menisi sullomaan.

***

Tuossa aiemmin oli maininta JukkaI:lta että harkitsisit ultin pakettia. Jos mielit laittaa aurinkokeräimen, niin ei kuulosta ollenkaan huonolta idealta ostaa mr Solarshopilta Sanyon pienempi pumppu ja ohjainyksikkö ja yhdistää tuo ultin varaajaan. Siihen sitten aurinkokeräimet, olisi mielenkiintoista kuulla miten tuossa onnistuit. Voi tosin olla ettei tuo softa toimi ihan ilman taistelua Ultin varaajan kanssa, tietäpä tuosta, ei ainakaan suoraan.

Itse aioin hankkia varaajan ja aurinkokeräimet vielä tuohon Sanykan kylkeen ja sarjottaa sen sitten laitteeseen, siis pelkän käyttövesipuolen (kun saan hieman purettua lisätilaa).

 

[Habanero]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Ulkoyksikössä kiertää sama vesi kuin pattereissa, jotta itse en sinne mitään myrkkyä menisi sullomaan.

Miksei patteriverkostossa voisi olla glykolia? Ei kai se niin paha myrkky ole, ja varmaan estäisi korroosiotakin putkissa (esiintyykö sitä?)

Mitä tulee tuohon Sanyon yhdistämiseen ulkoiseen varaajaan, niin menisköhän se mulle vähän liian hankalaksi...? En mä nyt ihan peukalo keskellä kämmentä ole, mutta kun nuo putkihommat pitäisi antaa ammattilaisten tehdä, ja mitenkähän joku paikallinen putkimies mahtaisi osata sovittaa eri järjestelmiä toisiinsa? Softaan ne eivät ainakaan osaa koskea. Eikä siihen osaa kukaan muukaan, jos ei lähdekoodeja ole käytettävissä. Vaikka noh, logiikalla niitä varmaan ohjataan eikä millään mikrokontrollerilla tai PC:llä, mutta on sitä logiikankin softaa vähän vaikea käpistellä jollei ole alkuperäistä tiedostoa käytettävissä (jossa on kaikki selitykset ja nimet toimilaitteille jne. mukana).

Olisikohan ihan huono ajatus ostaa nyt vaan se Sanyo ensialkuun ja miettiä niitä varaajia ja keräimiä sitten myöhemmin, saa kai niitä jälkikäteen lisättyä vaikka mitä. Tilaa kellarikerroksessa on, vaikkakaan ei juuri pannuhuoneessa.

 

[kiileppi]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Miksei patteriverkostossa voisi olla glykolia? Ei kai se niin paha myrkky ole, ja varmaan estäisi korroosiotakin putkissa (esiintyykö sitä?)

Glykolilla on huonompi lämmönsiirtokyky eli hyötysuhde kärsii dramaattisesti. Samalla glykolimolekyyli on pienempi, kuin vesimolekyyli ja koko talon kierreliitokset alkavat vuotaa/tarvitsevat glykolin kestävän liitostavan (hamppu päästää läpi).

Akkuvarmennettu kiertovesipumppu mahtaa olla fiksuin tapa toteuttaa tuo "ulkokierto" Samoin ehkä kannattaisi harkita muoviputken käyttöä ulkokierrossa (kestää jäätymistä, eli lämpölaajenemista/kutistumista paremmin). Laitettahan se ei toki suojaa ja putkihan se sitä halpaa tavaraa tässä on. Ehkä myös sulanapitokaapeli putken ja eristeen välissä voisi toimia joten kuten. Sillekin jonkin sortin ohjaus niin that´s it

 

[PHR11]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Moi kiileppi!

Mulla glykoili(20 pros.) kiertänyt 10kk. Koska kupla puhkeaa??
Pistä lisää tietoa; koska alkaa vuotamaan ja paljonko käytännössä,
(siis asteissa) joudun lämmittämään kuumempana.

 

[kiileppi]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Kannattaa käydä liitokset huolella läpi. Onko työn tehnyt ammattilainen? Jos on, niin liitokset on vahvistettu teflonpohjaisella liimalla. Glykoli on taipuvainen tulemaan hamppuliitoksista läpi, mutta esim. teippi tai tuo aiemmin mainitsemani liima pelastaa. Pihallehan ei tule, kuin se glykoli, jos on tullakseen. Jos mittaat pakkaskestävyyden (-15 - -25 astetta optimi), niin ei se nyt aivan metsään mene, mutta liian raaka seos tiputtaa hyötysuhteen varmuudella kuralle. Tarkkaile tilannetta ja tee tarvittaessa muutokset.

 

[kiileppi]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Sen piti vielä sanomani, että jos kierto on oma suljettu järjestelmänsä, ei tietenkään ole huolta muun talon suhteen

 

[tuuma]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Mä olen ajatellut laittaa Aurinkokeräimien putkiston ja tuon IVLP samaan linjaan siten että tulee kolmitieventtiili vaihtamaan kierron, joko keräimille tai IVLP:hen (säästyy yksi pumppu ja paisuntasäiliö). Putkistossa kiertää propyleeniglykoli, joka vaaditaan aurinkohässäköihin myrkyttömyyden vuoksi, jos sattuu kiehahtaa pihalle tai pääsee vuotamaan jostain syystä käyttöveteen (samaa ainetta on esim. meikeissä, käsivoiteissa, shampoossa, LTO-piireissä jne.).

Laitan liitteen ajatuksesta. Sähkökiuas on optio, puulla meillä oikeasti sauna lämpiää Tuo kytkentä tulee olemaan koekytkentä jos vaikka toimisi niin ei tarvisi tyhjentää patteriverkostoa ollenkaan ja käyttäisi vanhaa lämminvesikierukkaa väärinpäin, siis lämpöä luovuttamaan.

Ongelmia tulee varmaan veden kerrostumisen kanssa sekä tuossa että IVLP kytketään aurinkokierukkaan, vaikka se on suunniteltu lämmittämään suoraan 1-2m3 vesimassaa. Kommentteja vastaanotetaan :-\

 

[Joppe112]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?


Aurinkolämmön ja VILPin avioliitossa on semmoinen kitkatekijä, että molemmat hyötyvät parhaiten juuri vuorokauden lämpöisimmistä tunneista ja kilpailevat siis samalla hetkellä käyttöajasta keskenään. Sitten taas molemmat kärsivät pahiten yön viileämmistä ajoista.

Jos aurinkolämmön tilalle laittaa aurinkosähkön, niin voisi akut tyhjentää lämpövastuksen kautta esim öisin kun VILPin hyötysuhde on heikoimmillaan ja sen jälkeen käynnistää VILPin tarpeen mukaan. Tällöin koko järjestelmän kapasiteetti tulee tarkemmin käytettyä maksimaalisella tehollaan kun aurinko tukee yön kylmempiä tunteja ja helteiden koko teho tulee kerättyä talteen paremmin.

Mikä mahtaa olla hyötysuhteen ero aurinkosähkön ja -lämmön välillä nykypaneeleilla jos molemmilla lämmitetään vettä?

 

[janti]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Jos aurinkolämmön tilalle laittaa aurinkosähkön, niin voisi akut tyhjentää lämpövastuksen kautta esim öisin kun VILPin hyötysuhde on heikoimmillaan ja sen jälkeen käynnistää VILPin tarpeen mukaan. Tällöin koko järjestelmän kapasiteetti tulee tarkemmin käytettyä maksimaalisella tehollaan kun aurinko tukee yön kylmempiä tunteja ja helteiden koko teho tulee kerättyä talteen paremmin.

Ehkä olisi fiksumpaa pyörittää sitä VILPiä sillä aurinkosähköllä. Todennäköisesti investoinnit ovat sen verran suuret että suorasähköllä VILPin pyöritys on kuitenki edullisempi vaihtoehto.

Sähköä tuottavien kennojen hyötysuhteet pyörivät 10-15% välillä ja tähän päälle akun hyötysuhde 60-80% => järjestelmän kokonaishyötysuhde 6-12%.

Aurinkokeräimen (lämpö) hyötysuhde riippuu täysin lämpötilaerosta kennon yli 30-75% (dT=30-100 C).
Varaajan hyötysuhde 80% => kokonaishyötysuhde 24-60% (tässä ei ole huomioitu tarvittavaa pumppausenergiaa =sähköä)

Todellisuus on karumpaa ks. taulukko 9.14 ja 9.15 tuossa vikassa raportissa.

Muutama doku joista löytyy lukuja esim. vuosihyötysuhteita eri järjestelmille:
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/e046476671e1ac3b9dc53062bc84ae87/Tiedosto+10+RET+WG5+RETD5LammJarjWG5taulukoidenselityksetjaoletukset.pdf
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/59bca8119fdc142ef44505a106dfcc00/Tiedosto+1+D5+18+25052005.pdf

 

[kiileppi]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Tossa on "hiukkasen" hukattua rahaa, koska molempien optimiteho asettuvat samaan vuodenaikaan ja kuitenkaan kumpikaan eivät yksinään hoida koko mökkerön lämmitystä

 

[tuuma]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Hukattu on rahaa ja paljon nykyiseen öljylämmitykseenkin

Toiveeni olisi päästä lähes nolla kulutuksella kesäkuukausina, se on enemmänkin periaatteellista tiedän.

Jos alkutestit pitää paikkansa (mitään lopullista ei ole asennettu) mahdollisuus olisi helmikuun lopulla saada jo aurinkoenergiaa talteen varaajaan että osan lämmityksestä jo silloin saisi. Minulla on kasa tyhjiöputkikeräimiä, joiden lämpöhäviö on paljon pienempii kuin tasokeräimissä (0,22W / m2), joten vaikka ulkona olisi kovakin pakkanen tai tuuli tai molemmat niin lämpö ei karkaa ilmaan. Niissä on myös omituisuus että lämpenee myös vaikka hieman pilvistä. Niiden "käyntiinlähtönopeus" on myös huomattavasti parempi, johtuen pienestä nestemassasta, joka niiden sisällä on. Tämä taas parantaa entisestään hyötysuhdetta jos aurinko pulpahtaa hetkeksikin pilven takaa niin saa nopeasti täydet tehot.

Kytkennässäni tulee olemaan IVLP vain lämmitykseen ja käyttöveden esilämmitystä varten ennen varsinaista varaajaa. Välistä otetaan esilämmitetty vesi säädettynä +40°C pesukoneille. Pesukoneille ei ole hyväksi jos menee kuumempaa, siksi siinä välissä on säädin (joku kertoi että pyykissä olevalle valkuaisaineelle, jota lika sisältää tapahtuu jotain kummaa ja tämä on syy tähän ratkaisuun) Käyttövedelle on oma 220 litran sähkövaraaja, pienempikin olisi riittänyt mutta hankittu mikä hankittu.

IVLP:llä pyritään johonkin +45°C lämpötilaan, joka riittää hyvin kaavailemaani -10°C ulkolämpötilaan, jolloin IVLP stopataan ja aletaan elellä öljyllä tai niinkuin täällä joku oli tehnyt Excel -ohjelman öljy-sähkö vertailun kannattavuutta varten niin näyttää siltä että kannattaa ajella sen jälkeen 9kW:n kattilavastuksilla ja jos tulee niin kylmä ettei nekään riitä niin sitten öljyllä, josta pitäisi irroita 17kW teoriassa.

Totuus tietty on että ensin hommasin keräimet ja ajattelin niillä vähentää käyttöveden energiankulutusta mutta kuten nälkä kasvaa syödessä niin kiinnostuin näistä lämpöpumppuratkaisuista, ehkä joillekin pellettilämmittäjille ja pelkällä öljyllä lämmittävälle noista Aurinkohärpäkkeistä olisi enemmänkin iloa. Ei tarvisi poltella papanoita kesäisin kovinkaan usein. Mutta en panisi pahakseni jos pystyisi paljonkin kevät-syksy elämään usein ilman sähkön tarvetta mihinkään lämmittämiseen Jää nähtäväksi ja laittelen sitten oman thread:in kun on jotain totuuspuheitakin eikä olettamuksia.

 

[tuuma]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Aurinkolämmön ja VILPin avioliitossa on semmoinen kitkatekijä, että molemmat hyötyvät parhaiten juuri vuorokauden lämpöisimmistä tunneista ja kilpailevat siis samalla hetkellä käyttöajasta keskenään. Sitten taas molemmat kärsivät pahiten yön viileämmistä ajoista.

IVLP tuskin kilpailee auringon kanssa syksyisin sateiden aikaan ja talvisin jos edellisen kaltaiset jatkuu niin aina tietty parempi. Kevät ja kesä on sitten auringon voimien aikaa. Aurinko ja IVLP energia kun varataan päivisin isoon varaajaan niin ei tarvitse yöllä kumpaakaan.

 

[JS]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Minusta ILP:n tuloilmaa voisi lämmittää ennemmin auringolla, kuin pähkäillä neste- tai sähköntuottamista.

Aurinkokerääjän hyötysuhde kasvaa, kun lämpötilaero ulkoilmaan pienenee. Siis esim kevättalvella 0 asteen pakkasessa saa enemmän kilowatteja auringosta ulos, jos vaikka +5 astetta riittää lähtölämpötilaksi, eli lämmitetään vain 15 astetta. ILP:llä taas saa auringon tehot suoraan hyödyksi pienemmälläkin lämpötilalla, COP paranee aika lailla 10 asteenkin lämmityksellä.

Pienemmän lämpötilaeron aurinkokerääjän saa rakennettua paljon halvemmalla kuin pakkasella käyttövesilämpötiloihin pystyvän. Mustan katon päälle kennolevyä, ja ilmakanavat harjalta IVLP:lle. Tuossa voisi ajatella korvattavan määrällä laatua, eli laitetaan 100m2 kerääjäpinta-alaa, jolloin kevättalvella saa pienelläkin hyötysuhteella paljon kilowatteja ulos, tosin pienellä lämpötilaerolla.

Nykyiset sähköä tuottavat aurinkokennot + (lyijy)akut kuulostaa lämmityskäyttöön täysin älyttömältä idealta. Lyijyakku kestää 200 syvälatausta, 12V*60Ah= 144 kWh eliniän aikana. Vastaa siis 36 kg puuta takkaan, akku ei säästä edes omaa hintaansa suorasähkölämmitykseen nähden.. Litium-akut on jo paljon parempia, mutta silti lienee parempi käyttää aurinkosähköt vaikka sähköfillarin polttoaineeksi.

SÄhköä saa halvoilla aurinkokennoilla tuotettua noin 10-15% hyötysuhteellä, lämpöä noin 30-80% saman hintaisella laitteella. Parhaat sähköä tuottavat kennot pystyy jo yli 60% hyötysuhteeseen, mutta hinta on optiomoitu avaruustekniikkaa ajatellen.

 

[tuuma]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Ei hullumpi idea tuo IVLP:n ilman esilämmitys. Minulla kun noi kerääjät jo on hankittu niin voisihan sitä tehdä niinkin että keräimien neste menisikin IVLP:n taakse, autojen syyläreistä kyhättyyn rakennelmaan ja IVLP imisi sitten ilmansa noiden syyläreiden läpi. Hieman voisi tulla häviöitä mutta lähes ilmaistahan tuo aurinkoenergia on mitä nyt pumppu vie hieman sähköä. Miettimisen arvoinen juttu

 

[Joppe112]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?


Kiva oppia näin paljon uutta näistä aurinkokennoista: tietoni täydentyivät huimasti. Oma käsitys on nyt muuttunut täysin puoltamaan pelkästään aurinkolämpöä VILPin kaveriksi - tavalla tai toisella. Laitteistonhan saa ilmeisen halvalla kyhättyä vaikkapa DIY-hengessä jos putkipihdit vaan pysyy kädessä aivan toisin kuin aurinkosähkössä.

 

[jsa]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Hieman voisi tulla häviöitä mutta lähes ilmaistahan tuo aurinkoenergia on mitä nyt pumppu vie hieman sähköä. Miettimisen arvoinen juttu

Jos oikein nuukaksi alkaa eiköhän luonnonkiertokin kierrätä vettä.

 

[teukka]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Tuon idean, että jollakin lämmittäisi vilpin ulkoyksikölle tulevaa ilmaa, voisi unohtaa. Se lämmitys menee lähes hukkaan, koska se lämmitys tulee pois sieltä ulkoyksikön puhaltaman ilman mukana. Jos sisälle menevä ilma on 5 astetta lämpimämpää kuin normaali ulkoilma, niin myös poistuva ilma on lähes 5 astetta lämpimämpää kuin normaalisti. Vain marginaalinen osa COPin parannuksen kautta tulee hyödyksi.

Tämä ajatus, että ilman esilämmityksen energia tulisi sellaisenaan hyödyksi, pulpahtaa esille hyvin usein. Lisäksi vaatii melkoisen lämmönvaihtimen, että puolikuutiota ilmaa sekunnissa lämmitettäisiin monta astetta.

 

[VesA]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Tuon idean, että jollakin lämmittäisi vilpin ulkoyksikölle tulevaa ilmaa, voisi unohtaa. Se lämmitys menee lähes hukkaan, koska se lämmitys tulee pois sieltä ulkoyksikön puhaltaman ilman mukana. Jos sisälle menevä ilma on 5 astetta lämpimämpää kuin normaali ulkoilma, niin myös poistuva ilma on lähes 5 astetta lämpimämpää kuin normaalisti. Vain marginaalinen osa COPin parannuksen kautta tulee hyödyksi.

Tämä ajatus, että ilman esilämmityksen energia tulisi sellaisenaan hyödyksi, pulpahtaa esille hyvin usein. Lisäksi vaatii melkoisen lämmönvaihtimen, että puolikuutiota ilmaa sekunnissa lämmitettäisiin monta astetta.

Niin siis jos ulkoyksikölle saa hiukan esi lämmitettyä ilmaa ilman erityisempiä toimia siitä on hyötyä: sulatukset vähenevät aika pienelläkin lämmönnostolla selvästi, koska kastepisteeseen tulee enempi etäisyyttä. COPpikin hiukan paranee.

Sensijaan koneellisen ilmastoinnin ottoilmaa kannattaa lämmittää, hyöty tulee suoraan sisään. Tähän olen jopa nähnyt kaupallisen ratkaisun Tuusulan? asuntomessuilla: musta kaksinkertainen peltikatto. Ilmaa otettiin joko auringon tai varjon puolelta, tarpeen mukaan.

 

[tuuma]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Niin, ehkä tuli iloittua ennenaikaisesti

Toimisi ehkä kuitenkin jos IVLP olisi isossa kopissa, jossa saisi melskata mielinmäärin esilämmitetyn ilman kanssa ja sitten kun siitä ei enään saisi lämpöä irti (lämpötila pienempi kuin ulkona) niin koppi avautuisi ulkoilmalle. Menee kyllä jo aika hankalaksi

 

[kiileppi]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Sensijaan koneellisen ilmastoinnin ottoilmaa kannattaa lämmittää, hyöty tulee suoraan sisään. Tähän olen jopa nähnyt kaupallisen ratkaisun Tuusulan? asuntomessuilla: musta kaksinkertainen peltikatto. Ilmaa otettiin joko auringon tai varjon puolelta, tarpeen mukaan.

Tuo on vanhempi idea, kuin uskoisikaan. Esimerkiksi Valmetin kotilämmön raitisilma toteutettiin jo 70-luvulla tuolla periaatteella. Ideana oli, että raitisilma tuotiin katolta vintin läpi, jossa se esilämpeni jo jonkin verran, mutta myöhempien sovellusten perusteella hyötyä ei juurikaan ollut. Silti on ollut kyllä kovia poikia nämä Valmetin isännät! Tosi edullisilla asumiskustannuksiklla elellään tuon kotilämmön kanssa vielä tänäkin päivänä monessa 70-lukuisessa mökissä. Taisi olla sen ajan propellihatut vaan hieman aikaansa edellä :

 

[teukka]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Se esilämmitetyn ilman etu tosiaan pitää selittää muulla tavalla kuin COPilla.

Jos lämmitetään puoli kuutiota sekunnissa ilmaa vaikkapa kahden asteen verran, niin siihen tarvitaan noin 1000 watin teho. Ilman ominaislämpö on noin 1 kJ/aste/kilo ja paino noin kilo/kuutio Kahden asteen nousu tarkoittaa sitten lämpötilaeron pienenemistä noin 50 asteesta 48 asteeseen (ulkona nolla ja lauhduttimessa 50) eli COP paranee noin 4 %. Jos ilpin ottoteho on 500 wattia ja COP noin 3, niin aluksi tupaan tulee 1500 wattia ja tuon esilämmityksen kanssa noin 1560 wattia. Siis 1000 watin esilämmityksestä tulee tupaan noin 60 wattia (ja ulkoilma lämpenee 940 watilla).

Sulatusten väheneminen voisi olla se etu tietyillä keleillä riippuen siitä, millä perusteella ilppi sulattelee. Nehän eivät mittaile kosteutta eikä kastepistettä. Jos ilppi sulattaa, eikä kennossa ole huurretta, niin eikös se vie normaalin sulatusenergian.

 

[Joppe112]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?


Jos aurinkolämpökennoihin keräykseen saisi semmoisen nesteen veden/glykolin sijasta, joka jopa höyrystyy käytössä olevilla normaali lämpötiloilla niin sillloin voisi kyllä moninkertaistaa siirtyvän lämpömäärän eikä sen lauhduttimen koon tarvitsisi olla aivan mahdoton. Ulkoyksikön edustalla se sitten tiivistyisi takaisin nesteeksi ILPon ilmavirrassa. Eipä vaan taida olla semmoistakaan ihmenestettä kellään tiedossaan...

Normaalisti itse ILPon ulkokenno jäähdyttää siis läpi kulkevaa ilmaa n. 1-3 C keleistä riippuen ja käyttää juuri vastaavaa periaatetta lämmön "imaisuun" kylmäaineeseen jolloin ilmamassan lämpötilaero jää aina pieneksi.

 

[tuuma]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Mutta jos se ulkoyksikkö olisi siis kopissa, jossain puolikontin kokoisessa ja oletetaan että aurinkokeräimistä tulisi jotain 60-80°C vettä ja syylärin jälkeinen IVLP:n/ILP:in imemä ilma olisi vaikkapa jotain 30° ja se sitten jäähtyisi 3°C ja ulos tulisi sitten 27°C mutta se ilma jäisi sinne kopperoon kiertoon, jolloin eikö siitä silloin saisi kaiken lämmön lopulta talteen (tietty koppero pitäisi olla eristetty). Sitten olisi yksinkertainen automatiikka, joka mittaa ulko -ja sisälämpötilan eroa ja kun ulkona olisi lämpimämpää niin vasta silloin aukeaisi pellit tai vastaavat ja päästäisi ulkoilman IVLP:lle tai ILP:ille? Kysyy hän...

Joppe112: Kyllähän vesi höyrystyy kun on riittävä alipaine vaikka jo 50°C, se onkin jo vielä mielenkiintoisempi juttu jos tuon vielä virittelisi : Nuo Tyhjiöputkikeräimet, jotka on tehokkaimpia Aurinkokeräimiä toimivat muuten vähän noin. Siellä on niin kova alipaine että neste höyrystyy jo 25°C ja tämä höyry menee putken yläosaan ja siellä luovuttaa energiansa ympäröivään kiertonesteeseen ja tiivistyy nesteeksi ja valuu taas alas höyrystyäkseen uudelleen.

 

[VesA]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Sulatusten väheneminen voisi olla se etu tietyillä keleillä riippuen siitä, millä perusteella ilppi sulattelee. Nehän eivät mittaile kosteutta eikä kastepistettä. Jos ilppi sulattaa, eikä kennossa ole huurretta, niin eikös se vie normaalin sulatusenergian.

Eri merkeillä voi olla vähän eri systeemit, mutta Argon tarvitsema sulatusenergia pakkasten turhilla? sulatuksilla on hyvin pieni. Sensijaan 0:n tienoissa lorottelukeleillä sulatus kestää paljonkin kauemmin ja energiaa menee vastaavasti enemmän.

Luultavasti vehje odottaa että kenno saavuttaa jonkun lämpötilan. Kuiva kenno kuumenee pakkasellakin äkkiä.

Noo.. näillä pahimmilla sulatussäillä ei aurinko paista. Ja pakkasilla auringosta puuttuu suurimman osan aikaa tehoja. Eli pumppuun pitäisi vetää jotain kämpän hukkalämpöä, jos lämmintä haluaa, katonraosta ei ole iloa.

 

[Joppe112]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Mutta jos se ulkoyksikkö olisi siis kopissa, jossain puolikontin kokoisessa ja oletetaan että aurinkokeräimistä tulisi jotain 60-80°C vettä ja syylärin jälkeinen IVLP:n/ILP:in imemä ilma olisi vaikkapa jotain 30° ja se sitten jäähtyisi 3°C ja ulos tulisi sitten 27°C mutta se ilma jäisi sinne kopperoon kiertoon, jolloin eikö siitä silloin saisi kaiken lämmön lopulta talteen (tietty koppero pitäisi olla eristetty). Sitten olisi yksinkertainen automatiikka, joka mittaa ulko -ja sisälämpötilan eroa ja kun ulkona olisi lämpimämpää niin vasta silloin aukeaisi pellit tai vastaavat ja päästäisi ulkoilman IVLP:lle tai ILP:ille? Kysyy hän...

Niin, tätä ideaa kannattaa lähestyä varmaan siirrettävien lämpömäärien kautta jos sen kannattavuutta pitää itselleen tärkeänä: tiedossasi on esim 12 kWh / vrk tarvittavaa lämmitystehoa VILPistä ulos, josta sitten X kWh olisi tuotettavissa aurinkolämmöllä tällä tavalla. Onko X/12 nyt riittävän suuri osuus lisäjärjestelyjä varten?

Jos vesiputkistoon ei järjestellä alipainetta veden höyrystymistä varten, niin sitten varmaan pitää syylärin koossa ja veden kiertonopeudessa yrittää maksimoida siirtyvä lämpömäärä. Kuten pientalojen keskuslämmittäjät ovat voineet todeta kukkarossaan, niin kiertovesipumpun nopeuden kasvatus johtaa radikaalisti suurempaan lämpönenergian kulutukseen verkostossa. Eli kasvattamalla kiertonopeutta voidaan syylärin pinta-alaa jossain määrin pienentää. Tämä tietysti vie myös aina enemmän sähköä, jolla vesi pidetään liikkeessä. Passiivisena järjestelmänä alipaineistettu ilmatiivis järjestelmä olisi siis tehokkaampi.

Kyllähän umpinainen hyvin eristetty koppero sen lämmön/viileyden varmasti tallettaa & ylläpitää ihan kuten joka kodin jääkaappikin jo meille todistaa.

 

[tuuma]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Niin, tätä ideaa kannattaa lähestyä varmaan siirrettävien lämpömäärien kautta jos sen kannattavuutta pitää itselleen tärkeänä: tiedossasi on esim 12 kWh / vrk tarvittavaa lämmitystehoa VILPistä ulos, josta sitten X kWh olisi tuotettavissa aurinkolämmöllä tällä tavalla. Onko X/12 nyt riittävän suuri osuus lisäjärjestelyjä varten?

Niin no. Tuskin tuollainen kontti härdelli järkevä onkaan loppujen lopuksi mutta siis kuitenkin toimisi kaiketi, en viitsi kokeilla, kunhan nyt saisi tuon IVLP:n muutenkin vaan pihalle hyrräämään ja sitten alkaisi miettimään tuning -juttuja.

Asiasta seitsemänteen. Mistä voisi löytää putkiliikkeen (Helsinki-Hyvinkää akseli), josta voisi saada kasan liittimiä ja muita tarvikkeita ja sitten palauttaa osat, joita ei tarvinnut? Nyt suurin ongelmani on noiden IVLP:n ja Aurinkohärpättimien vesipuolen putkiosien kanssa. Aina tulee ostettua vääriä tai siis jotain kymmenestä osasta viisi osuu oikeaan Taitaa kohta olla halvempi tilata putkari paikalle?

 

[Habanero]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Joku muuten aiemmin kehotti minua harkitsemaan Ultimaten pumppua, mutta oli kai jäänyt huomaamatta että talossa on pääosin vanhanaikainen patterilämmitys. Ultimate ei ilmeisesti käy pattereille, kun veden lämpö ei nouse tarpeeksi korkeaksi, eiks je?

Mutta joka tapauksessa, jos ei halvempaa vastaavaa nyt piakkoin ilmaannu saataville, niin Sanyo pitänee jossain vaiheessa hommata. Edellisen omistajan mukaan öljyn pitäisi riittää loppukesään, toivotaan että mulla on sitä ennen rahatilanne mahdollistanut Sanyon hankinnan, ettei tarvitsisi sikakallista öljyä tilata.

 

[VesA]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Joku muuten aiemmin kehotti minua harkitsemaan Ultimaten pumppua, mutta oli kai jäänyt huomaamatta että talossa on pääosin vanhanaikainen patterilämmitys. Ultimate ei ilmeisesti käy pattereille, kun veden lämpö ei nouse tarpeeksi korkeaksi, eiks je?

Mutta joka tapauksessa, jos ei halvempaa vastaavaa nyt piakkoin ilmaannu saataville, niin Sanyo pitänee jossain vaiheessa hommata. Edellisen omistajan mukaan öljyn pitäisi riittää loppukesään, toivotaan että mulla on sitä ennen rahatilanne mahdollistanut Sanyon hankinnan, ettei tarvitsisi sikakallista öljyä tilata.

Tämä lämpötilaongelma riippuu suuresti talon systeemeistä. Oman tönöni patterit on dokkarien mukaan mitoiteltu +90 asteelle, mutta mittausten mukaan menoveden lämpö ei ole vuoden 2003 jälkeen kertaakaan noussut yli 60 asteen. Eli kesympikin pumppu käy, jos talon sähköliittymä kestää sen että kerran 5 vuodessa vesi nostetaan vähän ylemmäs vaikka putkikattilalla: http://www.pistesarjat.fi/index.php?Itemid=40&id=58&option=com_content&task=view

 

[pirkka]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Pari ihan perus kysymystä IVLP + aurinkokerääjät yhteistyöstä:
- Kuinka suuren varaajan niille aurinkokerääjille tarvitsee? Jos varaajan koko on se noin 200-300 litraa, joka riittää käyttövedelle, niin saako kerääjistä hyötyä?
- Kuinka kuumaa vettä ne kerääjät tuottavat sinne varaajaan? Voiko niillä tehdä käyttövettä?

Itsellä kun on sen verran vähän tilaa, että pitäisi selvitä yhdellä varaajalla, jonka koko varmaan maks. 500 litraa. Varsinaisesti olen ajatellut jotain Sanyon tyylistä laitetta, jossa on kohtuu pieni varaaja mukana.

 

[dadogmeat]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Tämä lämpötilaongelma riippuu suuresti talon systeemeistä. Oman tönöni patterit on dokkarien mukaan mitoiteltu +90 asteelle, mutta mittausten mukaan menoveden lämpö ei ole vuoden 2003 jälkeen kertaakaan noussut yli 60 asteen. Eli kesympikin pumppu käy, jos talon sähköliittymä kestää sen että kerran 5 vuodessa vesi nostetaan vähän ylemmäs vaikka putkikattilalla: http://www.pistesarjat.fi/index.php?Itemid=40&id=58&option=com_content&task=view

Omassa vanhassa rintsikassa pitää pattereihin saada 60-asteista vettä jotta kämppä pysyy lämpimänä isommilla pakkasilla. Alempi lämpöistä menovettä voisi tietysti hieman kompensoida isolla virtauksella, tämä tosin ilman virtauksen ohjausta nostaa vuositasolla kuluja (voihan sitä tosin käsinkin säätää suoraan pumpusta kovilla pakkasilla) . Mutta mene ja tiedä, tulisiko halvemmaksi pitkässä juoksussa kuitenkin huippupakkasilla käyttää vaikka 700W sähkölisälämmittimiä ympäri kämppää, jolloin investointikulut eivät olis kovin suuret (30e/ lämmitin). Ja niissä olis termostaatti itsessäänkin eli automatiikka toimisi laakista.

Kovasti vaan näissä vanhojen talojen järkevien energiaratkaisujen miettimisessä tuntuu menevän aikaa. Huoh, ostaisko sitä ne aurinkokerääjät itselle vaiko ei... vaiko tekiskö kivijalkaan omat tasokeräinviritykset ja lämmittäis kellaria niillä...

 

[Joppe112]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Omassa vanhassa rintsikassa pitää pattereihin saada 60-asteista vettä jotta kämppä pysyy lämpimänä isommilla pakkasilla.

Juuri tästä syystä johtuen povaankin puhallinkonvektoreille jonkinlaista uutta tulemista vanhojen talojen energiaremonteissa: samassa rytäkässä kun sinne pannuhuoneeseen tehdään suurta remonttia voi muutaman huonosti toimivan vanhan patterin vaihdatuttaa putkimiehellä nykymaailman standardien mukaiseksi. Yhden patterin päivitys on suht kivuton operaatio.

Viime kädessä tämä lämmitysongelma palautuu aina joko lisättävään ilma-vesivirtaukseen / lämmityselementtien passiiviseen pinta-alan kasvatukseen. Siis vanhoissa kohteissa.

 

[VesA]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

Omassa vanhassa rintsikassa pitää pattereihin saada 60-asteista vettä jotta kämppä pysyy lämpimänä isommilla pakkasilla.

Juuri tästä syystä johtuen povaankin puhallinkonvektoreille jonkinlaista uutta tulemista vanhojen talojen energiaremonteissa: samassa rytäkässä kun sinne pannuhuoneeseen tehdään suurta remonttia voi muutaman huonosti toimivan vanhan patterin vaihdatuttaa putkimiehellä nykymaailman standardien mukaiseksi. Yhden patterin päivitys on suht kivuton operaatio.

Viime kädessä tämä lämmitysongelma palautuu aina joko lisättävään ilma-vesivirtaukseen / lämmityselementtien passiiviseen pinta-alan kasvatukseen. Siis vanhoissa kohteissa.

Olen näitä konvektoreita tutkinut, ja patterin tilalle sopivia konvektoreita on monen merkkisiä. Pitäisi vielä kilpailuttaa hinnat ja selvittää melut.

 

[tuuma]

Vs: Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet?

- Kuinka suuren varaajan niille aurinkokerääjille tarvitsee? Jos varaajan koko on se noin 200-300 litraa, joka riittää käyttövedelle, niin saako kerääjistä hyötyä?
- Kuinka kuumaa vettä ne kerääjät tuottavat sinne varaajaan? Voiko niillä tehdä käyttövettä?

- Jos haluaa vain lämmittää käyttöveden eikä yritä lämmittää taloa niin tuo 200-300 litraa OK neli-viisihenkiselle perheelle. Suurempi koko aiheuttaa sen että lämmöt ei nouse tarpeeksi, tietty sekin riippuu pelkästään keräimien pinta-alasta. Jos taas haluaa lämmitellä myös taloa keväisin ja syksyisin niin pitää ajatella tilanne erilailla. Keräimien kulma aurinkoon nähden vaikuttaa myös.
- Aurinkoisina päivinä jos kerääjä pinta-alaa on liikaa niin ongelmaksi muodostuu siirtonesteen mahdollinen kiehuminen. Automatiikka katkaisee kiertovesipumpun kerääjille noin 100 asteessa ja varoventtiili päästää sitten paineet pihalle jos mikään muu ei auta. Parempi olisi jos ylimääräisen energian voisi "hukata" siinä tilanteessa johonkin, esim. lattialämmitykseen.

ts. Niillä nimenomaan on hyvä tehdä käyttövettä. Hyötysuhde on tietty parhaimmillaan mitä kylmempää vettä kerääjille menee mutta kun se ilmaista energiaa on niin ei kai sen niin väliä. Antaa paahtaa vaan niinkuin vain pystyy.