Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

janti

Moderaattori
Ylläpitäjä
"Omakotitalon ryömintätilaan asennetun ilmalämpöpumpun toimintaan eivät paukkupakkaset vaikuta, sillä lämpöenergia kerätään maaperästä. Positiivinen yllätys oli myös tuntuvasti alentunut lämmityslasku."

http://www.rakennusmaailma.fi/artikkelit/ilmalampopumppu-ryomintatilassa
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Eksoottista. Toivottavasti kirjoittavat päivityksiä tuohon tarinaan, tokko pumppua on tuolta pois haettu. Samoin kiinnostaisi, miten tuo toimii jäähdytyksellä..
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Omasta ryömintätilastani ei ole ainakaan yhtään vara pumpata lämpöä pois..
Toisaalta kyllähän se kylmä kenno poistaa kosteutta, niin ilmareiät voisi tilkitä tiiviimmin.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

JRA sanoi:
Omasta ryömintätilastani ei ole ainakaan yhtään vara pumpata lämpöä pois..
Toisaalta kyllähän se kylmä kenno poistaa kosteutta, niin ilmareiät voisi tilkitä tiiviimmin.

Eiköhän, tosiaan. Lienee melkolailla rutikuiva tuo ryömintätila talven pumppailujen jälkeen.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

repomies sanoi:
Eiköhän, tosiaan. Lienee melkolailla rutikuiva tuo ryömintätila talven pumppailujen jälkeen.

Tuossa TM RM:n artikkelissa tuo suljettu ryömintätila pysyi 80-90% kosteudessa koko talven (22.1. - 19.4.). Vain yksi tuuletusaukko oli auki ulkoilmaan. Tässä tapauksessa maapohja oli savea jonka päällä suodatinkangas ja 300 sepeliä. Soraharjulla tilanne voisi olla toinen. 8)
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

No on kyllä melekosen kovat kosteuslukemat alapohjaan, vaikka siellä jatkuvasti ILP poistaa kosteutta ilmasta?! Näyttäähän tuo olevan ontelolaattapohjainen, että kaipa se kestää olla tuommoisissa lukemissa.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Mittausjakson aikana talvella 2011 koettiin pakkasjaksoja. Esimerkiksi 10.–24. helmikuuta lämpötila ei laskenut kertaakaan alle –15 asteen.

Missäpäin mittasivat? Meidän suunnalla ei lämpötila tainnut nousta kertaakaan yli -15c ko ajanjaksolla.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Pähkäilijä sanoi:
Mittausjakson aikana talvella 2011 koettiin pakkasjaksoja. Esimerkiksi 10.–24. helmikuuta lämpötila ei laskenut kertaakaan alle –15 asteen.

Missäpäin mittasivat? Meidän suunnalla ei lämpötila tainnut nousta kertaakaan yli -15c ko ajanjaksolla.
Tuskin ovat mitanneet Suomessa tai sitten tarkoittavat, että numerot eivät pienentyneet alle 15:n. Ennen vanhaan elohopea laski eli lämpötila laski, nyt numerot nousevat kun lämpötila laskee (pakkasella).
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Pähkäilijä sanoi:
Mittausjakson aikana talvella 2011 koettiin pakkasjaksoja. Esimerkiksi 10.–24. helmikuuta lämpötila ei laskenut kertaakaan alle –15 asteen.

Missäpäin mittasivat? Meidän suunnalla ei lämpötila tainnut nousta kertaakaan yli -15c ko ajanjaksolla.

Veikkaisin, että ryömintätilassa ei lämpötila laskenut alle -15c asteen.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Raksaaja sanoi:
Veikkaisin, että ryömintätilassa ei lämpötila laskenut alle -15c asteen.

Ei tuota tarvia veikata

Tällä pakkasjaksolla rossipohjan lämpötila laski alimmillaan –4 asteeseen, mutta maaperä yleisesti pysyi sulana.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Kun en ole lukenut koko testiä niin huono arvostella. Testihän on mitä mainioin mutta pilataan heti kättelyssä eli.

"Talon tulisijassa poltettiin sekapuuta noin joka toinen päivä, keskimäärin kolme sylillistä kerrallaan."

Onkohan viellä noin sanan takana se että tulisijassa poltettiin välillä joka päivä kolme sylillistä?
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Jokatapauksessa erittäin mielenkiintoinen juttu. Olisi todella mukavaa saada pumpun omistaja tänne kirjoittamaan käyttökertomusta ja kertomaan kokemuksista.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

janti sanoi:
Tuossa TM RM:n artikkelissa tuo suljettu ryömintätila pysyi 80-90% kosteudessa koko talven (22.1. - 19.4.). Vain yksi tuuletusaukko oli auki ulkoilmaan. Tässä tapauksessa maapohja oli savea jonka päällä suodatinkangas ja 300 sepeliä. Soraharjulla tilanne voisi olla toinen. 8)

Varmasti pienempi soraharjulla ,mutta pumppu vois kierrättää pelkkää radon kaasua! ;D

Kaikenkaikkiaan eksoottinen kokeilu ILPillä maalämpöä. Monessa paikassa kannattaa ottaa muitakin juttuja huomioon ,jos ryömintätila menee kunnolla pakkaselle.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

repomies sanoi:
Jokatapauksessa erittäin mielenkiintoinen juttu. Olisi todella mukavaa saada pumpun omistaja tänne kirjoittamaan käyttökertomusta ja kertomaan kokemuksista.

Samaa mieltä. Erittäin mielenkiintoista.

Luulen jopa, että itsekin uskaltaisin perustaa jonkin alkavan rakennuskohteen tuolle idealle ensi keväänä.

Soraharjulle pitäisi neljä taloa tehdä, joten saisikohan näin "maalämmön" aikaiseksi?

Artikkelin talon pohjahan oli paalutettu kantamaton ja sorakerros ajettu pintaan. Miten toimisi soramaassa?
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Kari sanoi:
Kun en ole lukenut koko testiä niin huono arvostella. Testihän on mitä mainioin mutta pilataan heti kättelyssä eli.

"Talon tulisijassa poltettiin sekapuuta noin joka toinen päivä, keskimäärin kolme sylillistä kerrallaan."

Onkohan viellä noin sanan takana se että tulisijassa poltettiin välillä joka päivä kolme sylillistä?

Yllättävän hankalaa sitten punnita poltetut puut kun muuten tekee "tieteellistä otantaa" ::)
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Pähkäilijä sanoi:
Ei tuota tarvia veikata

Tällä pakkasjaksolla rossipohjan lämpötila laski alimmillaan –4 asteeseen, mutta maaperä yleisesti pysyi sulana.

Veikkaanpa kuitenkin: Miksi kirjoittaja puhuu -15 asteesta, miksei sano esim. että esimerkiksi 10.–24. helmikuuta lämpötila ei laskenut kertaakaan alle –5 asteen .

Veikkaan, että tarkoitti, että pakkanen ei laskenut kertaakaan alle -15 asteen.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Tuollainen asennus on ainakin esteettisesti siisti, eikä meluakaan taida ihan hurjasti tulla betonin sekä eristeiden läpi. Jos kesälläkään ei ilmene ongelmia, niin rohkenen eppäillä että nämä tulevat vielä yleistymään. Moni pumppu jää nimittäin asentamatta ihan siksi, että ulkoyksikköä ei saa mihinkään siististi.

Huoltojen kannalta tuo on toki haastava paikka.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Onkohan ihan hyvien asennustapojen mukaista laittaa kuivakaivo tuohon alle. Luulisi että pukkaa viemärin hajua ilpin puhaltimen avustuksella joka reiästä talon alta?
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Mä oon kyllä ymmärtänyt että kuivakaivosta nimenomaan puuttuu vesilukko joka estää hajujen nousemisen viemäristä.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

nakkeli sanoi:
Mä oon kyllä ymmärtänyt että kuivakaivosta nimenomaan puuttuu vesilukko joka estää hajujen nousemisen viemäristä.
Kyllä. juuri näin se on.

Kuivakaivoa ei kuitenkaan liitetä viemäriputkeen ilman vesilukkoa, vaan se viemäröidään esim. vesilukollisen kaivon kautta,näin hajua ei tule.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Olihan juttu. Voiko talon pohjan kokoisesta alueesta irrota riittävästi lämpöä, ilmamaalämpöpumpulle/maailmalämpöpumpulle, vai miten tuon nyt taivuttaisi. Ja saataisiin ilma(i)sta lämpöä maasta ILPillä ilman kalliita porauskustannuksia ja puutarhan mylläystä. ;D
Tähän tarvittaisiin joku foorumin pellepeloton TI-laitteistojen kanssa. ::)

Ei Ultia ullakolle vaan... ;)
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Joo!

Vilppi lattian alle!! Nerokasta.

painovirhe...? "Varsinainen mittausjakso kesti 73 päivää, 2.2.2011–16.3.2011"
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Kyse on pääasiassa tarvittavasta lämpötilaerosta maan ja lähes paikallaan seisovan ilman välillä, sekä kuoritun maakerroksen lämmönjohtavuudesta, se voi olla hyvin heikkokin suorituskyvyltään.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

"Kun pumppu asennetaan ulkoilmasta eristettyyn ryömintätilaan, joutuu se kierrättämään ”samaa ilmaa” lämmönvaihdinpintojen läpi kerta toisensa jälkeen."
Varovainen laskelma:
Jos talo on 120m2 ja ryömintätilan korkeus on vaikka 1m niin kuutioita on 120 olkoon 150. Jos lämpöpumppu kierrättää reilu 1500m3 tunnissa niin ilmamäärä kiertää 10x tunnissa "lämmönvaihdinpintojen läpi kerta toisensa jälkeen". Vain yhden asteen deltaT:llä tila jäähtyisi yhdessä TUNNISSA 10 asteella jos lämpöä EI siirry maasta. Ja mitä kylmemmäksi tila menee sitä huonompi COP.

"Tähän kiertävään ilmamassaan on saatava lämpöenergiaa, ja tässä kokeilussa se tuli maasta."
No onhan siinä vähintäinkin se 120m2 lämmönvaihto pinta-alaa. Kyllä sieltä jotain tulee :)

"Paksu sorakerros todennäköisesti toimi myös lämpöeristeenä ja esti maaperän jäähtymistä."
Jos tulee ;D
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

tms sanoi:
"Kun pumppu asennetaan ulkoilmasta eristettyyn ryömintätilaan, joutuu se kierrättämään ”samaa ilmaa” lämmönvaihdinpintojen läpi kerta toisensa jälkeen."
Varovainen laskelma:
Jos talo on 120m2 ja ryömintätilan korkeaus on vaikka 1m niin kuutioita on 120 olkoon 150. Jos lämpöpumppu kierrättää reilu 1500m3 tunnissa niin ilmamäärä kiertää 10x tunnissa "lämmönvaihdinpintojen läpi kerta toisensa jälkeen". Vain yhden asteen deltaT:llä tila jäähtyisi yhdessä TUNNISSA 10 asteella jos lämpöä EI siirry maasta. Ja mitä kylmemmäksi tila menee sitä huonompi COP.

"Tähän kiertävään ilmamassaan on saatava lämpöenergiaa, ja tässä kokeilussa se tuli maasta."
No onhan siinä vähintäinkin se 120m2 lämmönvaihto pinta-alaa. Kyllä sieltä jotain tulee :)

"Paksu sorakerros todennäköisesti toimi myös lämpöeristeenä ja esti maaperän jäähtymistä."
Jos tulee ;D

Tuona aikana tuo pumppu oli tuossa kohteessa käytössä (13.1. - 19.4), alapohjan lämpötila ehti laskea 9c asteella. Paljonkohan se laskee koko talven aikana? Saattaa alkaa maaperä jäätyä. Olisiko siitä sitten haittaa kuinka paljon riippuu tapauksesta. Samalla kun alapohjan lämpötila laskee, niin alapohjan kautta menee kasvaneen lämpötilaeron vuoksi lämpöä entistä enemmän talosta ulospäin (jonka ILP taas siirtää sisälle).

Voi olla toimivakin systeemi uudiskohteessa, jos otetaan yllämainitut asiat huomioon rakenteita suunnitellessa.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

tms sanoi:
"Paksu sorakerros todennäköisesti toimi myös lämpöeristeenä ja esti maaperän jäähtymistä."
Jos tulee ;D

Onko tuossa lehdessä kirjoitettu kuinka paksu sorakerros oli? 120 neliöä ja 50cm soraa on 60 kuution/ 90 tonnin varaaja. Tekeekös uusiin taloihin kukaan rossipohjaa? Joskus missälie näin "Kanadalaisen lämpökaivon" eli vaakatasoon kaivtun tunnelin, sehän voisi ajaa saman asian?
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

mielenkiintoinen testi, itse myös tuota miettinyt hiljaa mielessäni, rossipohjainen rintsikka kun itsellä on, ryömintätilan korkeus ~1,5m ja neliöitä ~70.
vähän vaan mietityttää että kuinka sulatuksista tulee kosteutta varsinkin pumpun päällä oleviin rakenteisiin ja kuinkapaljon lämpöhäviöt kasvavat kun tilaa kylmennetään, tosin kesällä lisäeristelin tilan runkoleijonalla kun sitä paali pihassa oli että nyt ei ainakaan ole enää niin rakoja joita ennen oli.
maa on täysin yyterin hiekkaa, pohjavesi ~0,5m syvyydellä eli sieltä ainakin luulisi lämpöä jotenkin saavan..
eihän se nyt tietenkään olisi iso homma tehdä koetta, muutaman metrin se putkea enemmän vaatisi mutta kun nyt olen muutenkin pumppua pienenmpään vaihtamassa (8 pro inverter) kun päälämmitysjärjestelmä valmistui.
ilma-aukkoja ei kokonaan voi tukkia koska tilasta revitään pannuhuoneen ylipaineistamis ilmakin ja iso osa palamis ilmasta muutenkin.
langaton mittari sinne on jo pitänyt jonkun aikaa viedä mutta ei sitten ikinä ole muistanut, jos sen viimein muistaisi :)
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Pähkäilijä sanoi:
Onko tuossa lehdessä kirjoitettu kuinka paksu sorakerros oli? 120 neliöä ja 50cm soraa on 60 kuution/ 90 tonnin varaaja. Tekeekös uusiin taloihin kukaan rossipohjaa? Joskus missälie näin "Kanadalaisen lämpökaivon" eli vaakatasoon kaivtun tunnelin, sehän voisi ajaa saman asian?
Jos tuo 60 kuutiota olisi 60 000litraa vettä niin se antaisi sillä 9C/3kk asteen lämpötilaerolla 60 000 * 9* 0,001167 = 630kWh kolmessa kuukaudessa (210kWh/kk) ja miten kävisi COPin
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

repomies sanoi:
Moni pumppu jää nimittäin asentamatta ihan siksi, että ulkoyksikköä ei saa mihinkään siististi.

Tätä minä en lakkaa ihmettelemästä... Missä ihmeen nukkekodissa tai sisustuslehtitalossa teidän pitää asua?
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Vertailukohdaksi voi ottaa 10cm halkaisijaltaan olevan lämpökaivon. Suunnilleen 3m tuollaista kaivoa omaa kokonaispinta-alan 1m2. Eli 200m:n kaivo on kokonaispinta-alaltaan n. 70m2. Joten alustan pinta-alan puolesta ainakin kalliolle rakennettu yksi- tai kaksikerroksinen talo olisi potentiaalisesti lämmitettävissä alustaan asennetulla ILP:llä, mutta varaavan massan geometria on toki lämpökaivolla ratkaisevasti edullisempi (varaavan massa määrä kasvaa lineaarisesti etäisyyden funktiona maalämpökaivolla, kun taas kallioalustalla varaavan massan määrä on vakio etäisyyden funktiona).

Sellainen rakenne, jossa talo olisi rakennettu pylväiden varaan, alapohja eristetty hyvin ja "sokkeli" rakennettu lämpöeristeistä, kävisi periaatteessa myös lämpövaraajaksi, eli kesällä voisi ilmankiertoa parantaa puhaltimilla. Keväällä on vaan auttamatta uhkana alustaonkalon kostuminen, joten erikoista kosteudenkestävää kokonaisrakennetta tarvitaan (riippumatta mahdollisesta puhaltimen käytöstä).
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Pähkäilijä sanoi:
Tekeekös uusiin taloihin kukaan rossipohjaa?

Tekee. Ja jos tehdään kaiken taiteen sääntöjen mukaan niin pohjalle tulee eristävä lecasora (vai mitä lie oli) kerros.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Viime talvena meillä oli about vastaava tilanne "passiivisena". Eli kellari/autotallissa ei vielä ollut kuin talon pohjasepelit "lattiana" (n. 112m2). Viime talvena kovimmillakaan pakkasilla tuo kellari ei kuitenkaan mennyt pakkaselle vaikka siellä ei ollut edes minkään valtakunnan lämmitystä. Ja kyllä, talo on rakennettu kalliorinteeseen, joten tuon sepelin alta löytyy jonkinlainen "varaaja" ;) No nyt on finnfoamit levitelty jo lattialle, mutta raudat ja valut puuttuu. Vaan jos ei muuta, niin nyt tuo kellari on selvästi kuivempi ja ILP (Ultin 13 Basic) kykenee jotain jopa vaikuttamaan tuohon huonelämpötilaan melko nopeastikin. Pelkällä sepelialustalla se oli vähän niin ja näin; Ulti hurisi, mutta lämpötila ei siitä juuri mihinkään tuntunut muuttuvan :-\
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Pähkäilijä sanoi:
Onko tuossa lehdessä kirjoitettu kuinka paksu sorakerros oli? 120 neliöä ja 50cm soraa on 60 kuution/ 90 tonnin varaaja.

Kannattaa lukea ketju alusta lähtien tai sitten tuo lehti esim. kirjastossa. ;)
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15460.msg188468#msg188468
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

janti sanoi:
Kannattaa lukea ketju alusta lähtien tai sitten tuo lehti esim. kirjastossa. ;)
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15460.msg188468#msg188468

näköjään :-[ 36 kuutioa sepeliä - noin 50 tonnia (karkeudesta riippuen)
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Pähkäilijä sanoi:
näköjään :-[ 36 kuutioa sepeliä - noin 50 tonnia (karkeudesta riippuen)

viimeinen tarjous (ku tarina luettukin) - rossi on 80 neliöä x 300mm - 24 kuutioa sepeliä - 36 tonnia. Kirjoittajalle lienee käynyt pahempi typo tuon ulkolämpötilan kirjoituksen kanssa kun käyrä ainakin näyttää noin -13c lämpötilaa 17/18.2...

Mutta pumppu oli "liian suuri" tuonne eli pienempin riittäisi (minkä kokoinen että voi luukuttaa täysillä?). Vedenpoisto noin 2 litraa vuorokauteen ei kosteutta vähentänyt.
 
Vs: Ilmalämpöpumppu ryömintätilassa

Kaiken kaikkiaan uskomaton juttu! Lämpöä otetaan tilaa suuremmin jäähdyttämättä, sora eristää ettei maa jäädy, puutakin poltettiin noin joka toinen päivä 2-3 sylillistä ;D. Todella tieteellinen koe.
 
Takaisin
Ylös Bottom