Ilmalämpöpumpun homehtuminen (kuvia)

drenoa

Jäsen
Meillä on Panasonicin ilmalämpöpumppu vuosimallia 2010, joka on homehtunut ilmeisesti virheellisen käytön seurauksena. Talvisin pumppu on ollut koko ajan päällä, mutta kesäisin olemme käynnistelleet ja sammutelleet jäähdytystä tarpeen mukaan. Olen nyt oppinut että pumppua ei saisi sammuttaa jäähdytysjakson aikana ilman että sitä pitää ensin pari tuntia lämmitys/kuivatusmoodilla, ja suositeltavaa olisi ettei pumppua sammutettaisi lainkaan. Harmillisesti pumpun mukana tulleessa ohjekirjassa ei ollut mitään tällaisia neuvoja laitteen käyttöön, tai mitään varoitusta homehtumisriskistä.


Yllä kuva ilmalämpöpumpun puhallinrummusta ennen puhdistusta. Mielestäni tuo näyttää selvästi homeelta, mutta kun näytin kuvaa eri ammatti-ihmisille, se tuntui jakavan mielipiteitä. Joidenkin mielestä on selvästi hometta, joidenkin mielestä selvästi ei ole hometta, joidenkin mielestä epäselvää onko siinä hometta. Halusin saada tähän varmuuden toisaalta siksi että tietäisin miten perusteellisesti pumppu pitää puhdistaa (jos hometta niin haluan kaiken näkyvän homeen pois, jos ei hometta niin suuripiirteisempikin puhdistus riittäisi) ja toisaalta halusin myös tietää olemmeko hengitelleet täällä 10 vuotta ilmalämpöpumpun levittämää homeista ilmaa. Näistä syistä päädyin lähettämään Turun yliopiston aerobiologian laitokselle 60€ hintaan teippinäytteen. Tulos ei sinänsä ollut yllättävä:

Näytteessä havaittiin erittäin runsaita määriä sienirihmastoa (värillistä, väritöntä, osin myös basidiomykeettirihmastoa) sekä erittäin runsaasti sieni-itiöitä (Cladosporium-, Ulocladium-, Alternaria-, Exophiala -itiöitä ja näiden itiökannatinrakenteita, hiiva-soluja).

Selvitin netistä vaihtoehtoja sisäyksikön puhdistukselle. Ilmeisesti pitäisi joko purkaa sisäyksikkö osiin ja pestä osat kylpyhuoneessa, tai pitäisi rakentaa valutuskaukalo sisäyksikön alapuolelle ja sen jälkeen pestä sisäyksikkö paikallaan pienellä paineella vettä. En luottanut siihen että saisin tällaista hommaa tehtyä itse hyvin missään järkevässä ajassa, ajattelin että parempi maksaa ammattilaiselle siitä että pumpun saa kunnolla puhdistettua homeesta.

Tilasin aluksi puhdistuksen eräästä liikkeestä hintaan 250€. Sieltä tuli paikalle erittäin mukava vanhempi mies, kutsutaan häntä nimellä A. A ei halunnut alkaa purkamaan pumppua (koska siihen olisi mennyt aikaa?) eikä A:lla myöskään ollut mukana välineitä joilla pumpun olisi voinut pestä sen ollessa paikallaan. A lainasi minulta vanhaa tiskiharjaa, yritti sillä hinkata puhallinrumpua, ja imuroi irti lähtevää hometta. Lisäksi A suihkutti useamman kerran kennovaahtoa ja imuroi sen pois. A myös selitteli siivouksen aikana, että hän normaalisti tekee vaativampia hommia, tällainen siivous on hommaa jonka "kuka tahansa voisi tehdä". Alla kuva lopputuloksesta:


Yllä olevassa kuvassa näkyy, että enimmät puhaltimessa näkyvät homeet on saatu pois A:n puhdistuksessa, mutta muovikotelossa laitteen reunalla on edelleen ihan reippaasti näkyvää hometta (kuvassa näkyvä puhdas alue muovia on puhdas siksi että itse pyyhin sen alueen). Lisäksi tämä siivousmenetelmä herätti epäilyksiä siitä, että nyt on vain siivottu ne kaikista näkyvimmät homeet pois, ja jossain saattaa vielä muhia jokin homepommi. Pyysin vielä erikseen voisiko kondenssiveden valutusreitin tarkistaa homeen varalta, mutta kuulemma ei ole tarvetta, koska kondenssivedelle on kaato, eikä se voi kuulemma siksi homehtua (palataan tähän aiheeseen myöhemmin...)

Kahden tunnin hommasta 250€ veloitus... Siihen hintaan odottaisi että työmiehellä olisi tarvittavat työvälineet, joilla työ saataisiin tehtyä kunnolla. Kirjoitin 3 viikkoa sitten reklamaation firmalle A, ja tässä on mennyt nyt 3 viikkoa, enkä ole vieläkään saanut laskua enkä vastausta reklamaatioon. Vaikuttaa että koko keissi on vain unohtunut siellä päässä.

Päätin ottaa uuden puhdistuksen toisesta liikkeestä hintaan 250€. Sieltä tuli paikalle asiallinen nuorempi mies, kutsutaan häntä nimellä B. B asetti sisäyksikön alapuolelle valutuskaukalon ja pesi sisäyksikön paikallaan. Pesumenetelmä vaikutti järkevältä. Kysyin voisiko kondenssiveden valutuskaukalon avata niin että näkee onko se homeessa. B kurkisti jostakin raosta sisään ja sanoi että se on ihan puhdas. Tunnin kuluttua pesu alkoi olla valmista ja B rupesi kiinnittämään muovikotelon osia takaisin paikoilleen. Huomasin tässä vaiheessa että puhaltimen alapuolella olevassa muoviosassa oli edelleen paikoitellen näkyvää hometta ja pyysin vielä katsomaan kaikki läpi. B alkoi uudelleen purkamaan muoviosia, ja päästäkseen pyyhkimään tietyn muoviosan, B irrotti sen yläpuolella olevan kondenssiveden valutuskaukalon. Paljastui että se on aivan homeessa. B yritti pestä kaukaloa sekä vedellä että mekaanisesti, mutta kaikkea hometta ei saatu irti valutuskaukalossa olevista styroksiosista. Alla kuva:


Yllä olevassa kuvassa näkyy ilmalämpöpumpun kondenssiveden valutuskaukalo, jossa on homehtunutta styroksia. Ovatko mustat pilkut hometta, vai voisivatko ne olla vain likaa? Järkeilin asiaa näin: tiedetään varmuudella, että puhallinrummusta otetussa näytteessä oli paljon hometta. Tiedetään, että puhallusrummun muovi itsessään ei tarjoa kasvualustaa homeelle, vaan home alkaa kasvamaan kosteassa pölyssä ja muussa orgaanisessa materiaalissa, jota pumppuun päätyy huoneilmasta. Tiedetään että kosteus + pöly on riittänyt homeen kasvualustaksi puhallinrummussa. Tiedetään että myös kondenssiveden valutusaltaaseen on päätynyt merkittäviä määriä kosteutta + pölyä. Olisi siis varsin yllättävää, jos home ei kykenisi kasvamaan myös siinä styroksin päällä olevassa kosteassa pölyssä. Tämän vuoksi pidän aika varmana, että tuo styroksissa näkyvä musta lika on hometta.

Itselleni tuli yllätyksenä että kondenssiveden valutuskaukalossa ylipäätään on styroksia. Odotin sen olevan pelkkää muovia. B:n mukaan kuulemma kaikissa pumpuissa on styroksia tuolla, ja aina ne ovat mustana "liasta". Eli ilmeisesti näillä puhdistusfirmoilla on ihan yleisesti tapana että pestään ne näkyvät homeet pois ja jätetään se homehtunut kondenssiveden valutuskaukalo homeiseksi. En olisi tilannut ensimmäistäkään puhdistusta, jos olisin tiennyt että siellä on jotain styroksiosia jotka jäävät tuon näköiseksi puhdistuksen jälkeen. Kysyin B:ltä mitä varten tuo styroksi on olemassa, liittyykö jotenkin lämmön eristämiseen tms. B ei osannut sanoa, mutta tiedusteli asiaa firmasta. Hetken päästä hän sai vastauksen: "kyllä se styroksi jotain virkaa siellä tekee". Selvä homma. En ollut ihan varma mitä tässä vaiheessa kannattaisi tehdä. Pyysin että styroksi revittäisiin pois. Ajattelin että kondenssivesi voisi valua yhtä lailla muovia pitkin. Styroksin repimisen jälkeen kondenssiveden valutuskaukalo näyttää tältä:


Yllä olevassa kuvassa näkyvä oranssi on styroksista jäänyttä liimapintaa, jota ei saatu kunnolla irti. Liimapinta tarjoaa varmaan mukavasti tarttuvan alustan laskeutuvalle pölylle ja muulle orgaaniselle materialle. Sitäkin suurempi ongelma on, että kondenssiveden valutuskaukalossa on pieni "porras" jonka yli vesi ei nyt pääse kun styroksi otettiin pois. Jos laitetta siis käyttäisi nyt, niin kondenssivesi valuisi tonne kaukaloon, jonne muodostuisi ihan kunnon lätäkkö, ennenkuin vedenpinnan korkeus riittäisi siihen että se pikku hiljaa lähtisi valumaan portaan yli pois.

Firma B sai laskutettua tästä 2,5 tunnin työstä 340€ (sovittu 250€ + lisätyö styroksiin liittyen 90€). Ja valmista ei tietenkään tullut. Nyt pohdiskellaan tässä vaimon kanssa, miten saataisiin kondenssiveden valutuskaukalo korjattua niin että siinä on kunnollinen kaato ilman styroksin kaltaista homehtuvaa materiaalia jota ei saa puhdistettua. Ajateltiin laittaa joko jonkinlaista massaa sinne pohjalle, tai sitten jonkinlainen muovikouru. Erittäin mielelläni kuulisin teiltä ehdotuksia mitä tässä tilanteessa kannattaisi tehdä.
 
No ei kyllä tulos vaikuta minkään ammattilaisen pesemältä.
Itse en maksaisi euroakaan jos tulos ei ole priimaa.

Ja sekin on käsittämätöntä, millaisia virheitä pumppujen valmistajat ovat (ennen?) tehneet, eli puuttuu toimiva automaattinen kuivaustoiminto.
Kyseinen toiminto on ihan ehdoton, vaikka olisi jossakin ohjekirjan präntissä maininta manuaalisesti toiminnasta, niin ei sitä jokainen mökin mummo ymmärrä saati muista tehdä.
 
Hyvää raporttia. Minkä ikäinen talo on kyseessä ja minkälaisessa käytössä pumppu on ollut (onko koko ajan päällä, käyttekö viilennyksen ohella lämmitykseen?)

Edit. Jaa siellähän se pumpun käyttötieto olikin alussa

Oletteko imuroineet suodattimia ja eikö kennosta ole nähnyt hometta?
 
Hyvää raporttia. Minkä ikäinen talo on kyseessä ja minkälaisessa käytössä pumppu on ollut (onko koko ajan päällä, käyttekö viilennyksen ohella lämmitykseen?)

Edit. Jaa siellähän se pumpun käyttötieto olikin alussa
Kyseessä on -84 rivitaloasunto sähkölämmityksellä (ILP hoitaa pääasiallisen lämmityksen virkaa, kylpytiloissa lattialämmitys, patterit kovemmilla pakkasilla).
 
Kyseessä on -84 rivitaloasunto sähkölämmityksellä (ILP hoitaa pääasiallisen lämmityksen virkaa, kylpytiloissa lattialämmitys, patterit kovemmilla pakkasilla).
Olitteko usein tehnyt suodattimien imurointia ja kennon päälläkö ei ole nähtävää hometta?
 
Oletteko imuroineet suodattimia ja eikö kennosta ole nähnyt hometta?

Olen huoltanut laitetta ohjeen mukaan, eli imuroinut suodattimia usein. Kennossa ei ole näkynyt hometta. Löysin homeen ihan sattumalta kun kurkistin alakautta puhaltimeen laitteen ollessa pois päältä. En ole ennen katsonut laitteen sisälle tuolla tavalla, koska laitteen ollessa käynnissä puhallinrumpu pyörii eikä sen pinnoilla olevaa hometta näe pyörimisen takia. Kun taas laite on pois päältä, puhallinrummun edessä oleva läppä painuu kiinni, ja läppää pitää siirtää kädellä, jotta näkee sisälle. En ole aiemmin avannut läppää manuaalisesti, koska ohjekirjassa on kielletty ettei läppään saa koskea kädellä.
 
Näin rahallisesti luulen että voi olla paras harkita uuden pumpun hankintaa. Tappiota on jo nyt toki tullut mutta kaikkea hometta tuosta ei pois saa ja vaikeuksia tuntuu olevan nyt tuon kaukalon kanssa. Kaikissa uusissa pumpuissa on automaattinen kuivatus viilennyksen jälkeen niin sitäkään ei tarvitse itse muistaa. Kymmenvuotias pumppu alkaa olla jo ikänsä lopussa teknisestikin
 
Näin rahallisesti luulen että voi olla paras harkita uuden pumpun hankintaa. Tappiota on jo nyt toki tullut mutta kaikkea hometta tuosta ei pois saa ja vaikeuksia tuntuu olevan nyt tuon kaukalon kanssa. Kaikissa uusissa pumpuissa on automaattinen kuivatus viilennyksen jälkeen niin sitäkään ei tarvitse itse muistaa. Kymmenvuotias pumppu alkaa olla jo ikänsä lopussa teknisestikin
Kiitos neuvosta. Voi olla että olet oikeassa, mutta aiomme silti kokeilla vaimon kanssa jos saisimme askarreltua sen kaukalon kuntoon. Se on totta että kaikkea hometta ei saa pois, ja uusi pumppu olisi varmaan teknisiltä ominaisuuksiltaankin parempi.
 
Liiman poistoa voisi kokeilla kynsilakan poistoaineella (=asetonilla). Ensin pieneltä alalta.
 
Aina siellä kaukalossa on hometta ja homeen ja pakokaasujen hiilen mustaa väriä, oli kuivatustoimintoja tai ei. Jos tämä ei miellytä, ei kannata omistaa ilmastointilaitetta.

Puhaltimen saa pestyä parhaiten piipunrassilla tai pienellä pulloharjalla (nokka-/kahvinkeitinharja), saastaa on tuossa niin paljon että tarvitaan vesihuuhtelu kylppärissä tai paikallaan suppilo-kaukalon kanssa että se poistuu kun se on harjaamalla saatu irti. Puhaltimessa on aika monta väliä, aikaa menee mutta puhdasta tulee. Olen näin pessyy lukemattomia sisäyksiköitä. Jos puran siiven irti, pesen sen ulkona painepesurilla, sekin vaatii veden suuntauksen oikein että siiven kaareva sisäpinta puhdistuu.

Kennon ja kourun välissä on nykyään yleensä jotain aika tiheää umpisoluista eristettä. Ehkä Etrasta saisi sopivaa vaahtokumin nimellä, ja kontaktiliimalla paikalleen. Silti kouru varmasti sisältää homeitiöitä jo parin päivän käytön jälkeen, ks. ylin kappale.

Suomessa en ole tietoinen että kelvollista pesua sisäyksikköön saisi oikein mistään ostettua ja hinta ainakin on posketon. Aasiassa on päivänselvää että pesu tarkoittaa purkua osiin, pesua pihalla ja kasausta, ja purun ja kasauksen voinee Suomessa myös ostaa mutta palasten pesu kannattaa tehdä itse. Suurin osa "huolloista" on pintapuolista imurointia eli valohoitoa.

Uuden koneen voi toki ostaa, ja pysyä iloisena kunhan ei vuoden päästä katso sisälle liian tarkkaan, kourussa on takuulla tuon näköistä jälkeä.
 
Liiman poistoa voisi kokeilla kynsilakan poistoaineella (=asetonilla). Ensin pieneltä alalta.
Asetoni sulattaa styroksin ja pc-abs muovit. Veikkaan että tuota pc-abs muovia yleisesti pumpuissa. Kannattaa tosiaan ola varovainen.

---
Homeen saanee parhaiten styroksista ja muovista pois hypokloriitilla tai Star Brite homeenpoistoaineella. Veikkaan samaa kuin Pelzi, että tulee nopsaan takas.

Starbrite, tätä käyttänyt muoviosille: https://m.motonet.fi/fi/tuote/38759...edptwQdY8rovL_b5uIUEOQ8niFqpVnQhoCnRMQAvD_BwE

Todennäköisesti hypokloriittipohjainen poistoaine:
 
Viimeksi muokattu:
Puhdistin, tosin lämmönvaihtimen kennon, Teho foaming coil cleanerilla. Hometta ei ollut mutta purkissa lukee että puhdistaa ja desinfioi.
Erikoisliikkeessä 25 ja ja rautakaupassa 20€ 650ml painepullo eli sprayvaahto pillillä.
 
Foaming coil cleanerilla tms vastaavalla ja höyrypesurilla ja/tai painepullolla ja kuumalla vedellä saa kennon osalta kohtuullisen lopputuloksen. Mutta tuota oravanpyörää on kyllä vaikea saada puhtaaksi purkamatta sisäyksikköä.
 
Hyvää rapsaa aloittajalta.

Osassa pumppuja lavat aukevat ilman puhaltimen käynnistymistä kun laittaa lämmityksen päälle ilman takkatilaa. Sisäyksikön puhallin lähtee käyntiin vasta kun se on lämmennyt. Tässä odotustilassa voi tarkastaa puhaltimen siivet ja jopa puhaltaa paineilmalla tai lehtipuhaltimella vastavirtaan. Näin kun tekee pari kertaa vuodessa, pysyy lavat kohtuu puhtaina. Toki siivet saa auki kone kokonaan pysähdyksissä ollessa.

Koko proseduuri vastapuhallukseen koneen ollessa päällä:

Innostuin hiljattain tekemään myös höyrypesun omalle laitteelle. Sitäkin ennen kannattaa ensiksi puhaltaa irtopölyt pois. Eli pölyt pois huolellisesti ennen höyrypesuja, vaahtoja...
 
Viimeksi muokattu:
Japanissa ko. vaahdon kaveriksi tulee toinen spraypullollinen etanolia joka saa vaahdon latistumaan ja valumaan pois ja irrottaa öljyjä ja rasvoja, tätä voi simuloida sinolilla paineruiskussa.

Noin saastaisen koneen olen kerran vaahdolla käsitellyt, pöly irtoili ja pyöri puhaltimessa palloiksi jotka lenteli sitten lakanoille. Nykyisin rassaisin ensin kuivana ym. harjalla liat ja imuroisin ne, ennen mitään märkää ainetta, jos ei ole fasiliteetteja kunnon vesihuuhteluun.
 
Aina siellä kaukalossa on hometta ja homeen ja pakokaasujen hiilen mustaa väriä, oli kuivatustoimintoja tai ei. Jos tämä ei miellytä, ei kannata omistaa ilmastointilaitetta.

Pystyisivätkö muut palstalaiset kommentoida pitääkö tämä paikkansa? jarkko_h tuossa ainakin arveli että pitäisi paikkansa. Itselle kuulostaa yllättävältä. Ei kai kukaan halua kotiin ilmastointilaitetta jonka sisällä on kostea homepesä, josta puhalletaan jatkuvasti homeitiöitä ympäri asuntoa?
 
Jos tuollainen homehtuminen on kovin yleistä, niin markkinoilla olisi tilaa helposti syväpuhdistettavalle ILPille, ja hintaa saisi pyytää rutkasti lisää kun markkinointikampanjassa esittelee noita kilpailijoitten homepesiä. Tosin Suomessa ei taideta tuollaista kilpailijat negatiivisessa sävyssä esittävää markkinointia pahemmin harrastaa...
 
Jos pumpun säännöllisesti puhdistaa ( puhallin,, kondenssiletkun imurointi ja kenno), niin tuskin lähellekään tuommoista homekasaa syntyy. Hyvin todennäköistä on, että hometta kuitenkin on jossain kondenssikaukalon nurkassa jonkin verran. Veikkaan että lisäksi kondenssiletku on aivan limassa vaikka laitteissa olisi Toshiban tapainen jälkikuivaus. Jopa jääkaapin kondenssiveden höyrystyskaukalossa on hometta ja limaa... puhdistan tuon kerran vuodessa jääkaapin pesun yhteydessä.

Oleellista onko homeesta haittaa. ILPsssä määrät lienevät pieniä ja murto osa siitä homemäärästä mitä esim koneellisella ilmastoinnilla tuutataan sisälle ulkoa syyssateiden aikaan. Vaikka ilmastointilaitteessa on F7 filsut itiöitä tulee sisälle roppakaupalla.

En olisi huolissani niin kauon kuin laite ei haise. Itse teen kevyen peruspuhdistuksen kaksi kertaa vuodessa (kenno, puhallin ja kondenssiletkun imurointi) ja todennäköisesti kerran viiteen vuoteen laitteen purku, jotta kondenssikaukalon saa kunnolla puhtaaksi.

Kondenssikaukalon homehtumista voinee ennaltaehkäistä purkamatta noilla pihdistusaineilla. Likaa saa pois purkamatta myös täyttämällä kondenssikaukalon ja perään imuroimalla kondenssiletkun. Toki puhdistusaineiden kera paremmin.
 
Viimeksi muokattu:
Aivan, jääkaapin takana oleva kondenssin haihdutusallas on yleensä varsin kuvottava vaikka omistaja olisi millainen homefoobikko, letkusta puhumattakaan.

Hometta on myös mm. tyynyissä, eikä sitä pääse pakoon missään. Määriä voi kontrolloida säännöllisellä pesulla. Ja samaten jäähdyttimen ilmavirtaa tukkivat määrät pölyä ja hometta kannattaa poistaa ja loput täytyy antaa olla koska ei sitä saa pois pysymään. Myrkyillä vaan jalostetaan ikävämpiä homeita. Ellei ole erityisesti allerginen, home ja varsinkin mustaksi värjäytynyt styrox sisäyksikössä on lähinnä kosmeettinen haitta. Olen nähnyt paljon likaisempiakin kuin kuvassa matkoillani, varsinkin tupakoidut sisäyksiköt on varsin etovassa kunnossa kosteassa ilmastossa muhittuaan. Ja Japanissa siivooja sammuttaa ilmastointilaitteen vaikka yrittäisit jättää sen päälle.

Suomen verotuksen kuristama palvelusektori voisi toki toimia keksinnön liikkeelle panevana pakkona ja joku voisi keksiä sisäyksikön joka puhdistuu muuten kuin purkamalla ja pesemällä osat ulkona, mutta Suomen ulkopuolella sellaista tuskin keksitään koska työvoimaa on saatavilla halvalla ja ei ole TUKES-tätejä vaatimassa että tarvitaan kylmä- ja sähköpätevyys muovisen kaukalon ja puhallinsiiven pesuun. Koska näissä maissa kukaan ei sisäyksiköitä pese itse kun se on ällöä, vähän kuin vessan ja lattiakaivon pesu, ei kyseisen työn helppous näytä markkinoilla olevan ratkaisevaa.
 
Tuota styroksia en olisi ottanut pois. Sen tehtävä on ihan varmasti lämmön eristeenä toimiminen. Kondenssi on kylmää ja se saisi poistua eristettyä reittiä pitkin, etteivät komponentit joita pitkin se poistuu jäähdy ja kondensoi paikoista joiden ei pitäisi kastua. Saattaa siis tulla pisaroita lattialle kosteimmilla keleillä, jos eriste on poistettu. Toivottavasti enin kondenssi edelleen poistuu oikeaan paikkaan.

Sisäyksiköiden purkaminen on toisinaan helpompaa ja toisinaan vaikeampaa. Seinälläni oleva vanha Fujitsun Awy17 pistää hanttiin sen verran, etten ole jaksanut poistaa puhallinta. Tai jos joskus olen, niin unohdin jo miten tuo puretaan. Sen muistan, että kertaalleen olen putsannut sen siivekkeiden raosta, taisin käyttää mekaanista puhdistusta sekä perään 8bar paineilmaa. Ei hajonnut. Viimeksi kun katsoin koko roskan purkamista, näytti siltä että sisäyksiköstä pitäisi ensin ottaa päälikuoret (helppo) ja sen jälkeen sitten sähköboksi, mutta se menee hankalaksi kun hituvirtajohtoja menee sinne tänne ja osa liittimistä on sähköboksin sisällä, yksi johtonippu katoaa mystisesti kondenssikaukalon taakse luoja ties miksi, eli ns toisen pään aukaisu ei myöskään onnistu. En sitten keksinyt muuta tapaa kuin että sähköboksi piirilevyineen pitäisi purkaa atomeiksi seinällä, jotta pääsisi liittimiin kiinni, ja siinä kohtaa ulvaisin että "help me understand" ja annoin olla. On tuo niin kökkö laitos, että pienempi vaiva on laittaa uusi. Ainoa hyvä puoli jonka tuosta pumpusta enää keksin, on varsin hiljainen ja värinätön ulkoyksikkö.

Hieman uudemmasta AWYZ-sarjasta muistan ottaneeni sisäyksikön puhallinsiiven kohtuullisella vaivalla, joten ilmeisesti asentajien kirosanat olivat menneet perille. Siinä vaiheessa kun kuoret on pois ja puhallin samoin, kennon pesu alkaa olla mahdollista ihan huolellisesti. Ei muistaakseni ollut herkkua tuonkaan sisäyksikön purku.

Styroksin olisi voinut ehkä puhdistaa höyrypesurilla. Jos asukkaiden ja pumpun yhdistelmä on sellainen että hometta kertyy nopeasti, suosittelisin huuhtelua sisäyksikölle säännöllisesti. Vettä kennoon pullolla vaikka, viehän se sitten mennessään hometta ainakin kondenssikaukalosta. Kennon osalta tuo ei paljon tietenkään auta. Enin kennon lika jää pinnalle, ja se on helpohko rapsutella pois ihan ensimmäisenä, kunhan kuoret on pois tieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Styrox-alueen korjaus voi olla hankalampi homma. Ensimmäisenä katsoisin tarkkaan asennon jossa tuo allas on seinällä, ja sitten valuttelisin sen täyteen vettä katsoen miten se täyttyy. Sitten miettisin sotasuunnitelmaa. Todennäköisesti yrittäisin solukumiteipillä päästä tilanteeseen jossa vedellä ei ole enää kynnyksiä ylitettävänä. Käytännössä 3mm armaflexiä jossa on liimapinta. Esim: https://www.bauhaus.fi/itseliimautuva-teippi-armaflex-xg.html

Saisi siinä harrastella taas, kun tuommoisen teippaisi kuntoon. Vanha liima saattaisi muuten irrota asetonilla, mutta valitettavasti asetoni usein tuhoaa myös muovin.
 
Pystyisivätkö muut palstalaiset kommentoida pitääkö tämä paikkansa? jarkko_h tuossa ainakin arveli että pitäisi paikkansa. Itselle kuulostaa yllättävältä. Ei kai kukaan halua kotiin ilmastointilaitetta jonka sisällä on kostea homepesä, josta puhalletaan jatkuvasti homeitiöitä ympäri asuntoa

Kyllä hometta on joka tapauksessa ihan joka paikassa - eikä siitä ole sen kummempaa haittaa. Mielenkiintoisesti jossain rakennusmateriaaleissa sitten viihtyy myrkkyjä suoltavia homeita, mutta ne ovat enempi poikkeuksia. Ilmastointilaite kerää pölyä ja kostuttaa sitä - ei mikään voi estää elämää siinä mönjässä. Jossain pumpuissa onkin UV-ledejä joiden pitäisi tappaa pöpöjä .. tehosta ei ole tietoa.

Legionellakin - jota Suomessa aika turhaan pelätään käyttövedessä - on alunperin saanut kuuluisuutensa ilmastointilaitteiden levittämästä taudista.
 
Niin, legionellaa tulee jäähdytystorneihin, kylmässä se ei viihdy.

Yleensä sähkölaatikko + kondenssipalju + hilppeet irtoaa yhtenä harakanpesänä kun on irrottanut moottorin johdon ja termistorit, maalangan ja ulkoyksikköön menevän johdon. Koko johtosarjaa ei tarvitse irrotella, sen kun vie ulos pestäväksi koko hässäkän.
 
Jos tuollainen homehtuminen on kovin yleistä, niin markkinoilla olisi tilaa helposti syväpuhdistettavalle ILPille, ja hintaa saisi pyytää rutkasti lisää kun markkinointikampanjassa esittelee noita kilpailijoitten homepesiä. Tosin Suomessa ei taideta tuollaista kilpailijat negatiivisessa sävyssä esittävää markkinointia pahemmin harrastaa...

Kyllä harrastetaan... Se yksi maahantuoja, joka aina vuosittain päräyttää mediaan "varoittelukampanjan muiden laitteista jotka ei sovi pohjolaan"... Samalla omat laitteet köhii pakkasilla...
 
Vesi valuu suoraan styroksille varmaan siksi että se eristää parhaiten lämmön noin, eikä kukaan halua katsella styrokseja pumpun ulkopuolella. Umpisoluinen solukumilätty varmaan ajaisi saman asian hieman siistimmin, mutta se on paljon kalliimpaa materiaalina.

Liimojen poistossa perinteinen järjestys on isopropanoli, tärpätti, asetoni.

Käytännössä on harvoja kohteita jotka kestävät asetonin käyttöä, ja harvoja liimoja jotka irtoavat isopropanolilla, joten tärpätti on paras. Jos ei sillä lähde, antaa olla.
 
Niin, legionellaa tulee jäähdytystorneihin, kylmässä se ei viihdy.
Jos vehkeet pysyvät kylmänä sillä on ankeaa, kuten muillakin pöpöillä, mutta jo kondessivesiputkessa / altaassa on välillä tarpeeksi lämmintä kun konetta sammutellan helteellä. Ei siihen auta kuin putsailla / tappaa pöpöjä jotenkin. Ei Suomessa ole 'omaa' legionellaa näistä senkummemmin kuin käyttövedestäkään juuri havaittu, mutta kondessivesisysteemit mainitaan lämpimämpien maiden lähteinä.
 
Itse askartelisin finnfoamista styroksille korvikkeen. Vanhat liimat saisi jäädä sen alle, sen verran rapsuttelisi kaukalon pohjaa paljaaksi että foamin saisi vaikkapa jollain PU liima/tiivistysmassalla liimattua pohjasta kiinni kaukaloon ja sitten vielä samalla tavaralla tiivistettyä kaukalon reunoihin ettei vesi pääse foamin alle makoilemaan.

Ollut kyllä varsinainen neronleimaus laittaa vettyvää styroksia vesialtaan pohjalle eristeeksi..
 
Aina siellä on jotain pehmustetta, jotta kenno ei ole suoraan muovin päällä mistä aiheutuisi kauhea pauke kun se laajenee. Tarvitaan myös tiiviste ettei ilma mene ohi. Styrox samalla myös eristää, jotta kylmä kenno ei saa kondenssipaljun alapintaa niin kylmäksi että se tiputtaa. Aivan järkevää, normaalia suunnittelua. Ei se styrox ole näkyvillä niin ei haittaa vaikka se värjäytyy. Varmaankin näiden kohtausten takia uusissa koneissa styroxin tilalla on mustaa solukumia jossa sitten ei tuo värjäytyminen näy.

Olen nähnyt koneita missä koko kondenssiastia on styroxia. Se on ihan tunnettu tapa. Pois repimisen sijaan sen voi maalata, jos ulkonäkö ei miellytä, tai vetää päälle vaikka pakkausteipin.
 
Ja sekin on käsittämätöntä, millaisia virheitä pumppujen valmistajat ovat (ennen?) tehneet, eli puuttuu toimiva automaattinen kuivaustoiminto.
Kyseinen toiminto on ihan ehdoton, vaikka olisi jossakin ohjekirjan präntissä maininta manuaalisesti toiminnasta, niin ei sitä jokainen mökin mummo ymmärrä saati muista tehdä.
Uuden Daikinin manuaalissa lukee:

To take following items into
account before a long idle period
Operate the unit in fan only mode for several hours to dry the inside
of the unit.


Eiköhän se ole niin että 95% ei ymmärrä/jaksa tuota tehdä, 4% yleensäkään mitään kennoja putsailee vaahdoilla ja vastaavilla ja ehkä 1% käyttäjistä purkaa sisäyksikköä osiin ja putsailee tuulettimia. Näillä palstoilla voi elää melkoisessa kuplassa jossa siittä ILPistä huolehditaan yhtä hyvin kuin lapsesta ja olettaa että muutkin tekee niin.
 
Viimeksi muokattu:
Se toiminto olisi aika varmasti jo keksitty kauan sitten kaikkiin laitteisiin jos se ei aiheuttaisi reklamaatioita siitä että laite ei suostu sammumaan. Kuluttajatuotteen tekeminen on vaikeaa. Osaan on tehty nyt sitten sellainen pintapuolinen tunnin puhallus joka tietysti auttaa mutta ei kuivaa kunnolla, koska sitä tunteja kestävää ei kansa hyväksy. Saadaanpahan taas mainostaa.

Kuitenkin kaikki kivikauden jälkeiset koneet saa puhaltamaan ainakin nostamalla lämpötilapyynnin maksimiin ja off timerillä sammumaan useiden tuntien päästä.
 
Tuollainen moska käsittääkseni syntyy siitä, kun höyrystimen kylmyys toisaalta muodostaa pieniä pisaroita, jotka sitten keräävät ilman pölyä palleroiksi. Suuri osa noista lentää suoraan pois laitteen puhaltaman ilman mukana, mutta valitettavasti osa liimautuu laitteen kanavien pinnalle -- silloin, kun jäähdytys hetkeksi katkeaa ja laitteen puhaltaman lämpimän sisäilman kosteus hetken ajan tiivistyy kanavien pinnalle. Tässä mielessä laitteen usein tehtävällä kuivauksellakin on haittavaikutuksia, eli sitä ei kannata tehdä turha usein "varmuuden vuoksi", koska saattaa vain pahentaa mokoman moskan kertymistä.

Ottamatta kantaa, onko tuo moska hometta vai ei, se on hirveää tavaraa kuivana hengitykseen joutuessaan, kuin aivastuspulveria, joten se kannattaa yrittää saada pois niin hyvin kuin mahdollista. Kokonaan siitä ei eroon pääse, mutta osoittaa samalla yhden tyypillisen ilmanjäähdytyslaitteen pahimmista ongelmaominaisuuksista ja ehkä tärkeimmän käytännön laatutekijän, jonka kohdella moni laatulaitteena pidettykin ontuu: Laitteen pitäisi olla puhdistettavissa joka ainoasta höyrystimen jälkeisestä paikasta höyrystin mukaan luettuna.

Ja vielä, kuten monet ovat jo tähdentäneet: Älä poista mitään eristeitä laitteesta, vaan korvaa ne vähintään yhtä hyvillä uusilla, jos eriste on päässyt rikkoutumaan. Eristeen puuttuminen aiheuttaa luultavasti tulvan ja pahassa tapauksessa jopa oikosulun tai sähköpalon laitteen sisällä.
 
Puhdistuksen helppous ja pieni koko on ristiriidassa. ILP:n sisäyksikkö on aivan äärissä siellä asteikon pieni koko -päässä.

80-luvulla sisäyksiköissä oli korkea ja ohut muoto, koska kenno oli vain yksi taso jonka sai kokonaan putsata edestä, ja myös kondenssipaljuja oli edessä vain yksi, helposti käsillä. Puhaltimeenkin pääsi yleensä hyvin helposti kun kondenssipalju oli poistettu. 6000btu halvat mallit Japanissa on yhä tällä konstruktiolla, niitä Suomessa ei myydä.

Koska haluttiin tehoa, hyötysuhdetta, hiljaisuutta ja mataluutta, kennot kääntyi nykyisen A:n muotoiseksi 90-luvulla. Samalla tuli taakse toinen kondenssiura jonka puhdistus on lähes mahdotonta purkamatta koko konetta, joten siellä sitä homeen väristä styroxia yhä on vaikka etupuolen kourulle tekisi mitä.

Oma teoriani tuosta tökötistä on että se on pääasiassa ilman pienhiukkasia jotka tarttuu pinnaltaan huurteiseen puhaltimeen, mukana on myös sitä pakokaasujen hiilimustaa ym. liukoista tavaraa, ja se sitten pakkautuu kakuksi. Ulostuloilmassa on väistämättä 100% kosteus ja puhallin pyörii siinä, niin pölykakku kasvaa ja kosteassa liukoiset osat sitoo siitä tuollaisen yhtenäisen kakun joka on todella tiukasti kiinni. Mutta harjaamalla se lähtee.

Kun putsaa koneen ennen jäähdytyskautta imurilla ja paineilmalla ja puhaltimen sillä pulloharjalla/piipunrassilla kuivanakin niin saa todella paljon pölyä pois ennenkö vesi muuttaa sen kakuksi. Tämä täytyy tehdä joka vuosi, ja ennen yhtään jäähdytyskertaa, kastunut pöly ei enää irtoa ilman kunnon vesipesua.

Mä olen laiska, joten en imuroi juuri koskaan edes suodattimia ja pesen vaan koko vehkeen 5-10 vuoden välein.
 
Mä olen laiska, joten en imuroi juuri koskaan edes suodattimia ja pesen vaan koko vehkeen 5-10 vuoden välein.
Niin, pöly tietenkin ahdistaa ilmavirtaa, mutta ylimääräiset kuidut samalla pienentävät ilman kulkukanavia ja pölyn mukana on aktiivisia aineita, jotka mahdollisesti liimaavat osan uudesta pölystä tiukemmin yhteen suodattimessa. Olen itse siinä uskossa, että kohtuullisesti likaantunut suodatin luultavasti parantaa suodatustulosta, ellei ilma pääse merkittävästi vuotamaan suodattimen ohi raoista. Suodattimet täytyy tietenkin putsata, jos ilmavirta heikkenee niin merkittävästi, että alkaa esiintyä toiminnallista haittaa, kuten jäähdytystehon riittämättömyyttä puhumattakaan jäätymisongelmista (jollaisia ei kuitenkin odottaisi invertterilaitteelta eikä tietenkään liuoskiertoisilta järjestelmiltä).
 
Juu, epäilen kans ettei suodatus ainakaan huonone. Mun pölymäärillä ilmavirrassa ei tunnu eroa vuodenkaan jälkeen, vaikka pölyä hieman kertyykin.
 
Meillä pöly oli silloin kun laitteella tosissaan lämmitettiin tekstiilipölyä - pölyä keräävä vekotin on eteisessä, toinen siellä missä pyykkiä kuivataan. Kahteen muuhun tuli vähemmän töhnää. Isommat kuidut jäivät oravasuotimiin joita sai imuroida aikas usien, mutta hienompi tavara sitten meni läpi kennoon. Ja onhan se kenno talvellakin kostea aina hetken, ehkä joka sulatuksella liisteröityy hiukan pölyä. Putsasin sitä niinkin että teippasin imurin alahuuleen niin ettei pöly päässyt siitä ohi ja sitten kompuralla paineilmaa voimalla. Eine lamellit ihan taipumatta sitäkään ota.. ja lopuksi jotain pesuainettta ja paljon vettä. Kondenssiputkesta tuli sitten aikalailla töhnää.
 
Olen nähnyt koneita missä koko kondenssiastia on styroxia. Se on ihan tunnettu tapa. Pois repimisen sijaan sen voi maalata, jos ulkonäkö ei miellytä, tai vetää päälle vaikka pakkausteipin.
Ei ole kyse siitä että kondenssiastian styroksin "ulkonäkö ei miellytä". Kuten itsekin sanoit, styroksi on piilossa paikassa josta se ei näy ulospäin. Kyse on siitä että homeet aiheuttavat erilaisia terveyshaittoja, ja ilmastointilaite joka puhaltaa hometta huoneilmaan on ilmiselvä terveysriski. En toki tiedä, kuinka paljon hometta juuri siinä styroksissa, tai mitä lajikkeita siinä asuu, tai kuinka paljon haitallisia itiöitä ja aineenvaihduntatuotteita ne homeet huoneilmaan levittävät, tai mitä terveyshaittoja juuri meille on niistä homeista tullut. Mutta vaikka tässä onkin paljon epävarmuustekijöitä niin mielestäni on ikävää vain sivuuttaa tällaiset riskit sanomalla että "hometta on kaikkialla" ja "voi maalata, jos ulkonäkö ei miellytä".
 
Takaisin
Ylös Bottom