Eikä ole, bar on SI-yksikön kymmenjärjestelmä kerrannainen ja ainakin rajoitetusti hyväksytty SI-yksikön rinnalle.
Ilmalämpöpumpun SI-järjestelmän kokoluokka?
- Keskustelun aloittaja haraldh
- Aloitettu
No ei barissa mitään suurempaa vikaa ole. Moni asia vaan menee helpommin, kun käyttää oikeita SI-yksiköitä. Vaikkapa painehäviöt ja hydrostaattinen paine tulee ilman muunnoksia eli ei tarvitse muistaa, että 1 bar= 100 kPa ja 1 mbar=100 Pa. SI-järjestelmän ideahan on, ettei tarvitse muistaa kuin noi etuliitteet.
Hahmotus riippuu täysin mihin on tottunut. Ei ilmanpainetta mitenkään hahmota, joten sinänsä ei ole mitään iloa, että 1 bar on suunnilleen sama kuin ilmanpaine.
Ainakin tuuma on määritelty tarkasti SI-metriin sidottuna suureena. Nauloista en tiedä. Mutta bar ja pascal on siis vähän kuin tuuma ja metri.
Turha jankata mutta ei todellakaan ole. Bar on suora 10-kerrannainen Pa kanssa, tuuma ei eikä se liity SI-järjestelmään millään tavalla.
- Lakisääteinen käyttö: Baari on Suomessa ja EU:ssa hyväksytty viralliseen käyttöön rajoitetusti, pääasiassa nestetekniikassa (hydrauliikka ja pneumatiikka) sekä kaasujen paineissa.
- Käytännön poikkeus: Vaikka se ei ole puhdas SI-yksikkö, kansainvälinen paino- ja mittakomitea (BIPM) mainitsee sen yksikkönä, jota käytetään yhä laajasti sen käytännöllisen koon vuoksi (1 bar on lähellä normaalia ilmanpainetta).
Jankkaampas silti, koska kirjoitat muunneltua totuutta.
Standards for the exact length of an inch have varied in the past, but since the adoption of the international yard during the 1950s and 1960s the inch has been based on the metric system and defined as exactly 25.4 mm.
Näyttipä myös naula määritellyn samassa yhteydessä kilogrammasidonnaiseksi. Eli ne ovat molemmat vain muunnoskertoimia SI-standardeille metri ja kilogramma. Eli "millään tavalla" ei ole oikea kuvailu näiden väliselle suhteelle.
Viimeksi muokattu:
Älä nyt viiti oikeesti, kumpaakaan ei ole hyväksytty SI-järjestelmän lisäyksiköksi jo siksi että ne ei noudata kymmenjärjestelmää. Onhan kaikelle olemassa muunnoskertoimet mutta ei 10-pohjaisesti. SI-järjestelmän perusidea on juuri se.
Esitit että tuuma ei liity SI-järjestelmään millään tavalla. Mutta se liittyy tarkalleen tuon muuntosuhteen kautta. Ennen kuin tuo suhde sovittiin, tuumia ei voinut muuntaa tarkasti metreiksi koska niillä ei ollut yhteistä referenssiä, johon ne perustuvat. Ensin siis määriteltiin metri (1799) ja sitten myöhemmin (1959) tuuma.
Ei välttämättä. Kun metri määriteltiin 1799 niin sille ei ollut muunnoskerrointa tuumiksi. Tuuma on alun perin vanhana mittana tarkoittanut joko ihmisen peukalon sormenpäänikaman pituutta tai peukalon leveyttä.
Kaikki liittyy kaikkeen jonkun muuntosuhteen kautta mutta tuuma ei ole mikään osa SI-järjestelmää. Minä lopetan nyt tähän.
Vuonna 2006, samassa kappaleessa kuin mainittiin bar, kansainvälinen paino- ja mittakomitea (BIPM) mainitsi myös tuuman, jalan ja jaardin.
Standardin uusimmalla versiossa (2025) bar on tiputettu kokonaan pois. Tuuma, jalka ja jaardi on silti vielä mukana.
Lähde: https://www.bipm.org/documents/2012...232?version=5.5&t=1756803096310&download=true
Tarttis varmaan korjata uusi tieto Wikipediaankin.
Kyllä minä kelvinin ja ampeerin tunnistan, mutta mikäs yksikkö se tuo P siinä välissä on?
Prosessiteollisuuden mittaustekniikan parissa työskentelevänä "kakkalit" ovat tuttuja. Pitkälti kilopascaleilla mennään pienemmillä paineilla, isommissa paineissa bar on yleisesti käytössä. Aikoinaan myös PSI oli käytössä lähinnä jenkkivehkeissä, nykyään siihen ei juuri enää törmää. Toisaalta myös megapascalit ovat harvinaisia, eivät juuri ole baria korvanneet.