Nuo on suunniteltu painovoimaista ilmanvaihtoa varten, kun veto paranee sitä mukaa, kun ulkoilma kylmenee. Poiston jarruttaminen on hankalaa etenkin niin, että eri poistoreitit pysyisivät jotensakin balanssissa (ilman konevoimaa ja koneellista ohjauslaitetta). Huterahko rakennus, jollaisia painovoimaisen ilmanvaihdon rakennukset ovat vanhastaan usein olleet, toimii myös paremmin, jos alipaine saadaan talvella kasvamaan. Muutoin ilman vaihtuu huomattavasti myös yläpohjan ja ikkunoiden yms. kautta ulos päin harmillisin ja haitallisinkin seurauksin.
Kävisikö huippuimurin tilalle välikatolle kanavapuhallin, jos poistoilmanvaihtoa suunnittelee? Poisto talon päädystä. Ei tarvitsisi kattoakaan rei`ittää. Esim. tuollainen:https://www.helsinginpuutarhatarvike.fi/product/253/td-500150-160-silent-3v
Vai onko tällaiseen jotain esteitä?
Vai onko tällaiseen jotain esteitä?
Painovoimaisen poiston kuristus on typerää, jokainen pascal mitä siinä hukataan on pascal vähemmän jota voi käyttää tuloilman sekoitukseen. Termostaattinen tuloventtiili toimii juuri oikein, kun paine-ero kasvaa reikä pienenee ja virtausnopeus kasvaa ja pakkasella edes jotain sekoittumista tapahtuu ilman tuuletinta. Poistoista kannattaa poistaa kaikki kuristukset mitä vaan saa pois.
Koneellisella niissä ei tietenkään ole mitään järkeä. Koneellisen kanssa käytetään kiinteästi ahtaita venttiilejä jotka yrittää suurella virtausnopeudella sekoittaa, mutta silloin kämpässä on alipaine joka on vanhassa lahomökissä tarpeeksi imemään haittoja alapohjasta. Joten ne tuulettimella sekoittavat ei-kuristavat tulot, ja kuristavat poistoventtiilit joilla säädetään, sopii paremmin koneellisen kanssa vanhaan taloon.
Useimmissa kerrostaloissahan tulot on niin ahtaat, että niissä häviää varmaan yhtä paljon painetta kuin poistoventtiileissä, ja sitten ihmetellään sisäilmahaittoja. Jos tekee kunnon tuloilmareitit yhteen asuntoon, ilmavirta kasvaa suhteettomaksi ja matala paine-ero saa tuloilman valumaan suoraan niskaan sekoittumatta.
Tietysti koneellinen tuloilma on ainoa oikeasti järkevä investointi että saa suodatuksen ja melu ei tule suoraan sisään, ja lämpö ei mene harakoille.
Vanha ratkaisu on myös tuloilma patterin takana, en suosittele, nykyisillä haaleilla pattereilla se vaan valuu sieltä varpaille. 2000-luvun kerrostalo tällaisella tuloilmalla on surkeimpia asumiani paikkoja, aurinko lämmittää päivisin patteriventtiilin kiinni ja lattia on kylmempi kuin lautamökissä sen jälkeen. Mainio esimerkki siitä kun ns. ammattilaiset suunnittelee ratkaisuja jotka toimii loistavasti paperilla.
Koneellisella niissä ei tietenkään ole mitään järkeä. Koneellisen kanssa käytetään kiinteästi ahtaita venttiilejä jotka yrittää suurella virtausnopeudella sekoittaa, mutta silloin kämpässä on alipaine joka on vanhassa lahomökissä tarpeeksi imemään haittoja alapohjasta. Joten ne tuulettimella sekoittavat ei-kuristavat tulot, ja kuristavat poistoventtiilit joilla säädetään, sopii paremmin koneellisen kanssa vanhaan taloon.
Useimmissa kerrostaloissahan tulot on niin ahtaat, että niissä häviää varmaan yhtä paljon painetta kuin poistoventtiileissä, ja sitten ihmetellään sisäilmahaittoja. Jos tekee kunnon tuloilmareitit yhteen asuntoon, ilmavirta kasvaa suhteettomaksi ja matala paine-ero saa tuloilman valumaan suoraan niskaan sekoittumatta.
Tietysti koneellinen tuloilma on ainoa oikeasti järkevä investointi että saa suodatuksen ja melu ei tule suoraan sisään, ja lämpö ei mene harakoille.
Vanha ratkaisu on myös tuloilma patterin takana, en suosittele, nykyisillä haaleilla pattereilla se vaan valuu sieltä varpaille. 2000-luvun kerrostalo tällaisella tuloilmalla on surkeimpia asumiani paikkoja, aurinko lämmittää päivisin patteriventtiilin kiinni ja lattia on kylmempi kuin lautamökissä sen jälkeen. Mainio esimerkki siitä kun ns. ammattilaiset suunnittelee ratkaisuja jotka toimii loistavasti paperilla.
Viimeksi muokattu:
siwer
Vakionaama
Niissä samoissa rintamamiestaloissa joista tuloventtiilitkin puuttuvat alusta asti kokonaan, on myös yleensä ne poistoluukut tai "tupakointiluukut" maalattu ja tapetoitu moneen kertaan umpeen, joten "painovoimainen" poisto tarkoittaa ehkä jostain katonrajan ilmansulkupaperin reiästä tapahtuvaa poistoa. Kyllähän se painovoimainen usein enemmän viittaa tuulen hyödyntämiseen avoimien ikkunain kautta (pienikin vire riittää kun avaa läpivedon kunnolla), tai tulisijan käyttöä runsaamman poiston ja alipaineen saamiseksi. Ennenvanhaan noita tulisijoja toki käytettiin enemmänkin esim. ruoanvalmistuksessa.
No, kyllä minulla on kaikki 3 alkuperäistä auki ja tälläkin säällä ne vetää jo aika iloisesti. Ja ne on olleet auki aina, paitsi kolmas alakerrassa jota oli 80-luvulla jatkettu 10 metrillä 100mm putkea vaakasuunnassa ja koneellisen poiston venttiilillä, onneksi liitos on vuotanut ja poisto tapahtunut paljolti sitä kautta. Kosteusvauriot on silti jääneet vähäisiksi koska kellaria pesutiloineen ei ole juurikaan käytetty, kun sen valmistumisen jälkeen ainoa asukas ei ole enää päässyt rappusia kulkemaan.
Ne talot missä painovoimainen on oikeasti ollut tukossa jättäisin ostamatta ellei ole aikeissa ihan tosissaan tehdä remonttia ja vaihtaa kaikkia eristeitä. Painovoimainen huonolla tuloilmallakin suojaa rakenteita kostumiselta koska se pitää talossa pakkasella lievän alipaineen. Tukittuna sitä ei tule.
Ne talot missä painovoimainen on oikeasti ollut tukossa jättäisin ostamatta ellei ole aikeissa ihan tosissaan tehdä remonttia ja vaihtaa kaikkia eristeitä. Painovoimainen huonolla tuloilmallakin suojaa rakenteita kostumiselta koska se pitää talossa pakkasella lievän alipaineen. Tukittuna sitä ei tule.
Te kenellä on koneellinen poisto huippuimurilla niin pidättekö imurin aina päällä? Edellisessä talossa se oli meillä aina päällä pienimmällä teholla, mutta tässä nykyisessä sen teho tuntuu liian isolta pienimmälläkin teholla ja kaiken lisäksi tuo on melko äänekäs. Alipaine on ilman tuotakin melko iso jo näillä keleillä. Ilmeisesti savupiipussa oleva poistohormi ja ehkä vähän muutkin hormit (5kpl) aiheuttavat poisto virtausta niin paljon vaikka pellit ovat kiinni.
Kyllä huippuimuri pitää aina olla päällä jos se talon ilmanvaihdosta vastaa. Mutta luulen tästä maasta löytyvän loputtomasti väärin säädettyjä huippuimureita, että ei olisi mikään ihme jos teiltä sellainen löytyy.
Onko liesituuletin yhdistetty samaan huippuimuriin vai onko se omalla putkella ulos ja puhallin liesikuvussa?
Onko liesituuletin yhdistetty samaan huippuimuriin vai onko se omalla putkella ulos ja puhallin liesikuvussa?
siwer
Vakionaama
Jos talo on korkea ja huippuimurin kanavassa pieni painehäviö ja kanava suoraan ylös niin se voi talvella toimia painovoimaisesti niin hyvin ettei puhaltimen pois kytkemisestä seuraa mitään kamaluuksia.
... mutta yleensä on syytä pitää päällä vuoden ympäri edes pienellä, mutta varmistaa että on tuloaukkojakin niin että talossa on vähäsen alipainetta, mutta ei liikaa. Tämä on sellainen ikävän monimutkainen optimointileikki ja mielipiteitä riittää.
Yleisesti kai on niin että ääripäät johtavat ongelmiin, eli kauhea alipaine ilman riittäviä tuloreikiä, tai poisto ihan olematonta. Pahin on se että ensin poisto on olematonta vuosikymmeniä niin kauan että joku paikka rakenteessa saadaan homeeseen ja sitten vedetään hirveä alipaine ilman tuloaukkoja, eli vedetään sieltä samaisesta homereiästä.
... mutta yleensä on syytä pitää päällä vuoden ympäri edes pienellä, mutta varmistaa että on tuloaukkojakin niin että talossa on vähäsen alipainetta, mutta ei liikaa. Tämä on sellainen ikävän monimutkainen optimointileikki ja mielipiteitä riittää.
Yleisesti kai on niin että ääripäät johtavat ongelmiin, eli kauhea alipaine ilman riittäviä tuloreikiä, tai poisto ihan olematonta. Pahin on se että ensin poisto on olematonta vuosikymmeniä niin kauan että joku paikka rakenteessa saadaan homeeseen ja sitten vedetään hirveä alipaine ilman tuloaukkoja, eli vedetään sieltä samaisesta homereiästä.
Koneellisen nykyaikaiset venttiilit kuristaa niin että painovoimaisesti ei paljoa virtaa. Jos ne on mallia lautanen d=160mm ja painovoimaisen käytön ajaksi niitä avataan reilusti, ja ei ole vaakamatkaa pystyhormista venttiiliin, on huippuimuri ehkä kylmällä säällä turha.
Jos talossa asutaan ja läträtään vettä, suhtautuisin aika suurella varauksella iv:n sammuttamiseen. Esim. se sekoittava Mobair itse tehtynä on viisaampi ratkaisu vetoon, mutta voihan se olla että kohteessa on ylitehoinen huippuimuri ja pienennys voisi olla järkevää. EC-mallin saisi säädettyä vaikka miten matalille kierroksille.
Tärkeintä on että sisällä ei ole ylipainetta, alipainetta riittää muutama Pascal kunhan vaan varmasti on alipainetta, ja virtausta niin paljon että kosteus pysyy matalana niin että vanhat 2-lasiset ikkunat ja kylmäsillat kaappien takana ei huurru.
Jos talossa asutaan ja läträtään vettä, suhtautuisin aika suurella varauksella iv:n sammuttamiseen. Esim. se sekoittava Mobair itse tehtynä on viisaampi ratkaisu vetoon, mutta voihan se olla että kohteessa on ylitehoinen huippuimuri ja pienennys voisi olla järkevää. EC-mallin saisi säädettyä vaikka miten matalille kierroksille.
Tärkeintä on että sisällä ei ole ylipainetta, alipainetta riittää muutama Pascal kunhan vaan varmasti on alipainetta, ja virtausta niin paljon että kosteus pysyy matalana niin että vanhat 2-lasiset ikkunat ja kylmäsillat kaappien takana ei huurru.
Ei kai koneellisessa poistossa ole pienintäkään huolta siitä, ettei alipainetta olisi. Sen sijaan liika alipaine voi olla suurikin ongelma.
siwer
Vakionaama
Kyllähän koneellisessa poistossa alipaine katoaa sillä hetkellä kun on ikkunat täysillä auki. Alipaine perustuu pelkästään tuloventtiilien painehäviöön (joka suoraan määrittää sen alipaineen määrän).
Käytännössä tietysti ikkunat menee aika pian kiinni kun tulee kylmä, eli lähinnä teoreettista jupinaa. Koneellisessa poistossa alipaineettomuus syntyy käytännössä siitä että se suljetaan.
Käytännössä tietysti ikkunat menee aika pian kiinni kun tulee kylmä, eli lähinnä teoreettista jupinaa. Koneellisessa poistossa alipaineettomuus syntyy käytännössä siitä että se suljetaan.
Ei ole mitään tarvetta vetää alipainetta. Ylipainettahan tuolla ei mitenkään saa aikaiseksi, toisin kuin tuloilmapuhaltimella.
Sen sijaan saa helposti imettyä ilmaa vääristä paikoista.
siwer
Vakionaama
Pitikös se muuten paikkansa että joskus rakennusmääräykset vaativat merkittävääkin alipainetta. Näin ainakin Esson baareissa kerrottiin. Ja sittemmin olen huomannut että tämä vaatimus näyttää tyystin kadonneen kuin tuhka tuuleen. On tajuttu että ei se alipaine teekään onnelliseksi.
Tietysti on totta että pikkiriikkisen alipainetta on hyvä varmuusmarginaali sille että höyrynsulun aukosta ilma ei virtaa väärään suuntaan, ainakaan usein ja pitkään.
Tietysti on totta että pikkiriikkisen alipainetta on hyvä varmuusmarginaali sille että höyrynsulun aukosta ilma ei virtaa väärään suuntaan, ainakaan usein ja pitkään.
Vaati tai ei, niin ei kukaan huoli kerrostaloasuntoonsa niin isoa tuloilmaventtiiliä että alipainetta ei ole. Kunhan talo ei ole homeessa, alipaine on ominaisuus, joka mahdollistaa tarpeeksi terävän tuloilmasuihkun että se sekoittuu. Mummolanhajuisessa rintsikassa kannattaa kärsiä mieluummin vedosta kuin tehdä alipainetta.
Jos ikkuna on auki, sieltä tulee niin paljon ilmanvaihtoa että sisällä ei kauaa ole sitä kosteutta, joka voisi seiniin tiivistyä, eli ei myöskään tarvetta alipaineelle. Ja kuitenkaan talossa ei ikkuna avoinna ole ylipainetta (paitsi yläkerrassa ja siellä sitten toivotaan parasta).
Jos ikkuna on auki, sieltä tulee niin paljon ilmanvaihtoa että sisällä ei kauaa ole sitä kosteutta, joka voisi seiniin tiivistyä, eli ei myöskään tarvetta alipaineelle. Ja kuitenkaan talossa ei ikkuna avoinna ole ylipainetta (paitsi yläkerrassa ja siellä sitten toivotaan parasta).
Alipaine tulee aina jo painovoimaisesti silloin kun sitä tarvitaan. Ylipaine pitää tehdä.
Ei ole koskaan ollut alipainevaatimusta koneelliselle poistolle eikä painovoimaiselle.
Koneelliselle tulo/poistolle on ollut aiemmin suurempi alipainevaatimus. Nykyään kai lähinnä tähdätään lähes tasapainoon. Tuosta on kyllä edelleen kädenvääntöä. Hiljattain katsoin Valloxin pääsuunnittelijan esitelmän, jossa hän piti kovin tarpeellisena varmistaa alipaineisuus, jotta ei säätöepätarkkuuksien, tuulen jne. takia vain mennä ylipaineen puolelle.
Yli- ja alipaine ovat tuossa harhaanjohtavia termejä, sillä käytännössä tarkoitetaan tulo- ja poistoilmavirtojen suhdetta, joka vain hyvin tiiviissä talossa vaikuttaa paineisiin. Ennen poistoa piti olla 10-20% enemmän. Uusissa taloissa tuo voi aiheuttaa jo ongelmallisen alipaineen. Nykyään yleensä eroa on alle 10%.
Ylipaine syntyy lämmityskaudella jokaiseen taloon jossa on yläkerta. Sen kompensointi on yksi tavoite mitä suurilla alipaineilla alemmissa kerroksissa on tavoiteltu.
Nykyisin tätä ei taideta enää yrittääkään. Yläpohjasta vaan rakennetaan tuulettuva.
Jos 20% ilmasta tulee "jostain" niin paineesta riippumatta homeet tulee vanhassa talossa sisälle. Sen voi tietysti ratkaista sillä että seinissä on ne tuloilmaventtiilit joista tulee sitten ulkoilmaa raakana, nollan paine-erolla jolloin se vetää. Jos ne sijoittaa paikkaan missä se ei haittaa, niin elämä on mukavampaa.
Jos käytössä on kone joka katkoo tuloilmaa, jokin varareitti on kuitenkin oltava.
Nykyisin tätä ei taideta enää yrittääkään. Yläpohjasta vaan rakennetaan tuulettuva.
Jos 20% ilmasta tulee "jostain" niin paineesta riippumatta homeet tulee vanhassa talossa sisälle. Sen voi tietysti ratkaista sillä että seinissä on ne tuloilmaventtiilit joista tulee sitten ulkoilmaa raakana, nollan paine-erolla jolloin se vetää. Jos ne sijoittaa paikkaan missä se ei haittaa, niin elämä on mukavampaa.
Jos käytössä on kone joka katkoo tuloilmaa, jokin varareitti on kuitenkin oltava.
Tämä on lempiaiheitani... mutta mielestäni jokaiseen taloon jossa on koneellinen tulo- ja poistoilma pitäisi järjestää lisäksi avoin reitti ulos. IV säädettäisiin se räppänä kiinni mahdollisimman tasapainoon ja sitten avattaisiin se räppänä.
Tuolla huolehdittaisiin että erillispoistoille olisi kanava ottaa lisäilmaa ja lisäksi suodatinten likaantumisille eritahtiin olisi purku tai imukanava sen mukaan meinaako muodostua yli tai alipainetta.
Huippuimuritaloihin ehdottaisin kyllä tarkasti säädettävän ECo imurin laittamista, että saa 0-10V "portaattoman" säädön. Sitten vain mittaa poiston vaikka Testo 405i:llä, että ilmavirta ulos on riittävä, eikä liian suuri.
Tai sitten MultiHeater 18 tai 30 hommaus ja poistoilmasta lämmitykseen energiaa. Käyttöveteen ainakin, mutta myös muuhun lämmitykseen jos mahdollista. Tosin huippuimuritaloissa ei useinkaan ole vesikiertoista lämmitystä. Grynderikohteita nääs.
Tuolla huolehdittaisiin että erillispoistoille olisi kanava ottaa lisäilmaa ja lisäksi suodatinten likaantumisille eritahtiin olisi purku tai imukanava sen mukaan meinaako muodostua yli tai alipainetta.
Huippuimuritaloihin ehdottaisin kyllä tarkasti säädettävän ECo imurin laittamista, että saa 0-10V "portaattoman" säädön. Sitten vain mittaa poiston vaikka Testo 405i:llä, että ilmavirta ulos on riittävä, eikä liian suuri.
Tai sitten MultiHeater 18 tai 30 hommaus ja poistoilmasta lämmitykseen energiaa. Käyttöveteen ainakin, mutta myös muuhun lämmitykseen jos mahdollista. Tosin huippuimuritaloissa ei useinkaan ole vesikiertoista lämmitystä. Grynderikohteita nääs.
Viimeksi muokattu:
Eihän sitä muodostu, jos on yläkerrasta katolle koneellinen tai painovoimainen poisto.
40 K lämpötilaerolla ulkoa sisällä muodostuu paine-eroa lähes 2 Pa/m korkeutta. Ei noin kovaa alipainetta saa alakerrasta imemällä ellei talo ole todella tiivis. Ja silloin alakerran lattiassa on jo todella kova alipaine 2-kerroksisessa talossa.
Tietysti se kova alipaine tulee myös painovoimaisella pakkasilla ellei alhaalla ole isot tuloventtiilit ja niistä kova virtaama.
Olen nähnyt useammankin jenkkiläisen piirustuksen missä tämä räppänä on sisältä raitisilmakanavassa olevaan T-kappaleeseen, jolloin tuloilmakone muuttuu osittain kiertoilmakoneeksi mutta ei pysty ikinä tekemään kämppään ylipainetta enempää kuin painehäviö tuloilmaputkessa on.
Etuna on se, että tuloilmapuhallinta voi nopeuttaa pakkasella jolloin LTO ei jäädy (toki lämpö silti varastetaan sisältä) ja kämppään ei tule suodattamatonta ilmaa.
Saattaa toki kondensoida jos sisältä tulee kovin kosteaa ja lämmintä ilmaa ja se sekoittuu kylmään ilmaan. Paras jos kanava menee T:n jälkeen suoraan alas iv-koneeseen ja viemäriin.
Etuna on se, että tuloilmapuhallinta voi nopeuttaa pakkasella jolloin LTO ei jäädy (toki lämpö silti varastetaan sisältä) ja kämppään ei tule suodattamatonta ilmaa.
Saattaa toki kondensoida jos sisältä tulee kovin kosteaa ja lämmintä ilmaa ja se sekoittuu kylmään ilmaan. Paras jos kanava menee T:n jälkeen suoraan alas iv-koneeseen ja viemäriin.
Eikös tuon virtaamaa voi käyttää tasapainon mittaamiseen? Tosin pienikin tuuli sotkee asian.
Tämä kun ei ole tarkkaa tiedettä, niin enpä tiedä kannattaisiko mittailla tuosta. Jos IV:tä haluaisi mitata niin laittaisi räppänän kiinni. Sen avaushan ei pitäisi käytännössä "sotkea" ilmanvaihtoa, mutta olisipa hallittu reitti sisään ja ulos.
Näin 1krs talossa laittaisin tuon räppänän keskeiselle paikalle kattoon ihan normaalilla "tuloilmahajottajalla". Ja siitä putki yläpohjaan, U-kurvilla "ilmalukko" ja sitten ulos seinästä räystään alle.
Tuollainen voisi toimia vanhemmassakin talossa yhtenä korvausilmakanavana. Pakkoko ne räppänät on seinässä olla... Korvausilma katosta otettuna poistaa ainakin vedontunnetta jos hyvällä hajottajalla se huoneilmaan sekoitetetaan.
siwer
Vakionaama
Eikös ne edessä olevalla tuulettimella olevat sekoittajat ole erinomaisen yksinkertainen ratkaisu tuohon. Pitää vaan itse rakentaa kun ainoa kaupoista saatava tuote maksaa älyttömästi siihen nähden mitä on.
Jos jaksaa tehdä suodattavan niin juu, muuten noki on yhä ongelma. Tietysti jos ei ole kaupungissa, ei ole nokeakaan.
Poistoilmavaihdon korvausilmaventtiileiden vetokin riippuu aivan tilanteessa. Jos lämmitys tapahtuu radiaattoreilla ja korvausilmaventtiilit ovat mahdollisimman korkealla radiaattorin yläpuolella, veto on aika vähäistä. Väittäisin, että talvella jo vanhanaikainen kolmilasinen perusikkuna aiheuttaa yhtä paljon vedontunnetta. Tuollainen korvausilmaventtiileiden sijoitus myös käytännössä takaa yksikerroksisessa rakennuksessa positiivisen painesuhteen yläpohjasta sisäpuolelle sisäkaton pintaan.
Itsellä korvausilmaventtiileiden ilma tulee maaliuoksen lävitse, jolloin se on talvisin välillä 5 ... 10 astetta ja kesäisin välillä 10 ... 15 astetta. Tuo toimii aika hyvin, kun kaivon kuormitus pysyy riittävän vähäisenä, mutta tokihan kennoja voisi lämmittää aktiivisestikin (maalämmön pumppauksella).
Itsellä korvausilmaventtiileiden ilma tulee maaliuoksen lävitse, jolloin se on talvisin välillä 5 ... 10 astetta ja kesäisin välillä 10 ... 15 astetta. Tuo toimii aika hyvin, kun kaivon kuormitus pysyy riittävän vähäisenä, mutta tokihan kennoja voisi lämmittää aktiivisestikin (maalämmön pumppauksella).
Itsellä -90 valmistuneessa talossa tulo/poisto ilmavaihtokone. Tuloilma kanavia ei ole ollenkaan makuuhuoneissa vain "yleisissä" tiloissa. Olisiko järkevä laittaa makuuhuoneiden ulkoseiniin korvausilmaventtiilit? Toimiiko tälläinen hybridi ratkaisu alkuunkaan? 2019 on säädetty ilmanvaihto suhteessa poisto 47l/s tulo 42l/s.
Omasta mielestäni kannattaisi harkita jonkinlaisen hyvin hiljaisen siirtoilmapuhaltimen asentamista makuuhuoneisiin. Ei korvausilmaventtiili tuossa tapauksessa toimisi kunnolla. Käytännössä joku korkealaatuinen laitetuuletin voisi toimia siirtoilmakoneena. Ihme sinällään, että kuvattu ilmanvaihtoratkaisu on saatu aikaan (ei kaiketi aivan rakennuslupaa perustuen sentään?).
Jos talo on yksitasoinen, niin muutamalla ärräpäällä ja keskiketterä-kaljalla voisi saada haaroitettua tuloilmakanavat makuuhuoneisiin yläpohjassa. Se olisi paras vaihtoehto.
Sinänsä kuiten Kotte mainitsi, onpas erikoista että 1990 olisi tuloilmakanavat makuuhuoneista jätetty pois. Eihän niissä ole poistoilmakanavia? Vai onko niin ettei makuuhuoneissa ole mitään ilmanvaihtoa?
Minä olen tehnyt tämän. Se on juuri noin kuten rivien välistä on luettavissa; v-mäinen homma, mutta tehtävissä. Jälkiviisaana käyttäisin yhden illan aluksi siihen että rakentaisin jonkinnäköiset kulkusillat sille alueelle mihin putket pitää vetää.
Kun edellinen omistaja oli lisännyt 20 cm villaa yläpohjaan ja keskiosalle oli tehty lautalattia ei ollut mitään tuskaa vetää
ja eristää koneellisen ilmastoinin putkia. Tila toimii mainiosti käyttöullakkona jos kattotuolien vaakatukia muistaa varoa.
Tässä on tullut paljon hyvää keskustelua aiheesta. Huippuimurin päivitys olisi kyllä meillä edessä mahdollisimman pian. Nykyinen imuri on Valmet MUH 20-4/1 ja tähän on yhdistetty myös liesikuvun putki. Osaako kukaan sanoa mikä olisi paras helposti asennettava nykyaikainen imuri tuon tilalle? Viime kesänä vähän asiaa tutkin, mutta suoraan tuon paikalle sopivaa ei kovin montaa mallia löytynyt. Mielestäni tuo on liian tehokas tai sitten vanhuuttaan ei enää pyöri kunnolla minimi tehoilla.
Minä korvasin huippuimurin kanavapuhaltimella, joka on asennettu vanhan kattolepiviennin alle. Kanavapuhaltimista on paremmin tarjontaa eri tehoisina, virtausteknisesti nuo ovat tyypillisesti huippuimuria häviöttömämpiä, halvempia ja välttyy huippuimurin sähkönsyötön läpiviennin ja huoltokytkimen tuentaan liittyvältä tenkkapoolta (kun kaikissa tähän liittyvissä vaihtoratkaisussa vaikuttaa olevan haittansa). Laitoin vanhan huippuimurin paikalle sadesuojalipan (jokin LTO-laitteen jäteilman standardihajottaja käy). Kattoläpiviennissä on vanhastaan äänenvaimennin ja lisäsin toisen heti puhaltimen alle, kun lähes koko yläpohjan korkeus oli käytettävissä. Mielestäni nykyratkaisu on joka suuntaan huomattavasti huippuimuria hiljaisempi, vaikka teho on samanveroinen. Ajattelin, että mieluummin tuota huoltaa kulkusillalta vesikaton alla kuin huippuimuria katolta etenkään talvioloissa, jos ja kun huoltoa taas tarvitaan.
Vanhan 80-luvun alun talon iv-kone Rexovent (-94) on nyt vaihdettu uuteen. Uuden koneen jäteilmaputki menee yläpohjassa vanhaan konehuoneeseen kopin seinän läpi ja yhdistyy kuristimella (250->200) vanhaan kattoläpivientiin. Uusi kattoläpivienti ja Vilpen ulospuhallustötterö on loppu valmistajalta ja uutta erää pitäisi olla tarjolla parin viikon päästä ja sitten voi poistaa kuristimen linjasta ja tehdä kunnollisen kattoläpiviennin.
Ikävin homma projektissa oli ahtaassa yläpohjassa könyäminen villojen päällä ja jäteputken linjaus ja rakentaminen. Periaatteena pitkässä projektissa oli, että vanhaa konetta pystyi ajamaan loppuvaiheeseen asti hieman vähennetyllä venttiilimäärällä ja sen voi ottaa noin vartissa takaisin tuotantokäyttöön. Kahden koneen ympäristössä oli wc- tiloihin, suihkuun, keittiöön ja makuuhuoneisiin 2:n venttiilin systeemit. Vanhat venat katossa ja uudet seinällä. Aikaa projektiin meni paljon, koska muutostyötä oli melko paljon, ammattilaisen iv-suunnitelmat meni uusiksi ja yksi henkilö teki kaiken päivätyön ohessa, Iv-konehuone siirtyi yläpohjasta kellariin tekniseen tilaan ja uusi kone hyödyntää lämpöiseen tilaan liki kokonaan uudestaan rakennettua iv- putkistoa. Ainoastaan saunan kattopanelien takana olevaa iv- putkistoa ja siihen liittyvän varaston poistoa ei vaihdettu (vielä). Vanhan iv-putkiston liitokset oli huonoja ja putkisto teknisen käyttöiän lopussa ja kokonaan uusimisen tarpeessa ja siitä ei olisi saanut hyvää millään, kun kaikki liitokset olisi pitänyt rakentaa uudestaan ja laittaa isompaa putkea tilalle = rakenna kaikki uudestaan. Vanhan 90-luvun alkupuolella kertaalleen parannetun putkiston työnlaatu oli ala-arvoista. Uusi putkisto on tehty pura ja kokoa tarvittaessa periaatteella ja järeät putkikannakoinnit pitää iv-putket paikallaan ja niittejä sopiviin kohtiin ja teston teippiä saumoihin. Vanhan systeemin purun takia näin mitä tapahtuu, jos on ryssänmutkia tai vuotoja poistoputkissa, jotka villan seassa.
Odotan mielenkiinnolla laskeeko tönön vuotuinen sähkönkulutus, kun nyt IV -koneessa on parempi lämmöntalteenotto verrattuna rexoventin kuutiokennon ympärillä oleviin raitisilman esilämmittimeen 1.8kW ja tuloilman jälkilämmittimeen 1kW. Noista lämppäreistä huolimatta koneen tuloilman äänestä kuului, että tuloilmaa himmattiin jo pienillä pakkasilla vaikka oli tuplavastukset. Iv koppi oli lämmin talvella hukkalämmöstä.
Toimivalla koneellisella ilmanvaihdolla tönon käyttömukavuus paranee kummasti. Muutos vanhasta uuteen tuntuu hyvältä nyt, kun tulee raitista ilmaa äänettömästi, enemmän, paremmin ja puhtaammin. Tulopuolella on 7:n filtteri ja elixairin sähkösuodatin. Uuden koneen teknisessä tilassa voi istua tuoliin ja miettiä säätöparametrien viilaamista ja lukea eAir manuaalia.
ps. ei tuo uusi paketti ihan valmis vielä ole. Pitäisi purkaa yläpohjasta ja kellarista kaikki vanhat iv-putkistot, joista tulee lavallinen metallijätettä ja villaeristettä sorttiasemalle ja semmosta muuta pientä laittoa vielä...
Viimeksi muokattu:
Näyttäisi pienellä päiväotannalla sähkötoimittajan portaalista, että vaihdetulla pyöriväkennoisella iv-koneella kokonaissähkönkulutus pienenee noin 20-25kWh per vuorokausi parin asteen pakkasessa. Kaikki oleelliset iv-putkistot on nyt lämpöisellä puolella ja jälkilämmityksen vastukselle käyttökielto, jos sitä edes tarvitsee. Kone näyttää enerventin portaalista lukuja:
(Pihamittari tuloritilässä -1.4C)
Raitisilma pihalta koneella 0C
LTO tulo 17C
Tuloilma koneella 18C
Ilma lämpiää putkistossa matkalla konehuoneesta olohuoneeseen ja mittaus venttiilin sisältä 20,6C
- ilmamäärä ok, ei ääntä, ei vedontunnetta, huoneessa 22.6C
Poistoilma koneen sensorilla 22C
Jäteilma koneelta 4C
iv-koneen kertoma kosteusprosentti 18%
Ihan ok, mutta ilmankosteus on alhainen.
(Pihamittari tuloritilässä -1.4C)
Raitisilma pihalta koneella 0C
LTO tulo 17C
Tuloilma koneella 18C
Ilma lämpiää putkistossa matkalla konehuoneesta olohuoneeseen ja mittaus venttiilin sisältä 20,6C
- ilmamäärä ok, ei ääntä, ei vedontunnetta, huoneessa 22.6C
Poistoilma koneen sensorilla 22C
Jäteilma koneelta 4C
iv-koneen kertoma kosteusprosentti 18%
Ihan ok, mutta ilmankosteus on alhainen.
Miksi IV-koneen poisto on suurempi kuin tulo? Jos talo on tiivis ja sieltä poistetaan enemmän ilmaa kuin sinne tuodaan, niin pitemmän päälle sinne syntyy tyhjiö. Esim Vallox 110 poistaa 370,8 m3/h ja tuo tilalle 345,6 m3/h, eli joka tunti katoaa ilmaa 25,2 m3. Eli 20 h jälkeen ei talossa pitäisi olla enää yhtään ilmaa.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Ei talot niin tiiviitä ole etteikö jostain pääse ilmaa sisälle. esim savupiipu kautta, sähköjohtojen läpiviennistä jne. Toki nykyään pyritään siihen että talo olisi pullo. Mutta ohjeetkin ovat muuttuneet että ilmavirrat olisi noin +/- nolla, ei kuitenkaan ylipaineen puolella.
Ja lievä alipaine on parempi jotta sisällä oleva kosteus ei mene vuotopaikoista seinän sisälle.
Ja lievä alipaine on parempi jotta sisällä oleva kosteus ei mene vuotopaikoista seinän sisälle.
Seurattu reilu vuosi enervent pegasos iv koneen sähkökulutusta omalla kwh mittarilla ja päätelty puhaltimien keskimääräinen kokonaisteho noin 145W ja per puhallin noin 72W. Tuolla menee keskimäärin 3.5 kWh per vuorokausi eli iso kone vie minkä vie. Jälkilämmityksen vastukset eivät ole olleet käytössä koska niitä ei tarvitse ja talvena 2022-2023 pääkaupunkiseudulla ei kertaakaan ollut edes kunnolla kylmä ja tuloilman viilenemistä ei edes huomaa. Litrat säädetty noin 120L/s ja tuloa rapian vähemmän. Poissaoloa sovelletaan työpäivinä päiväsaikaan, jolloin hieman vähemmän pöhinää. Kesät talvet samat asetukset ja molemmat 7:n pussifiltterit vaihdetaan 2 kertaa vuodessa. Koneessa on riittävästi tehoa kotona käyttöön 50%:lla, joten tehostusvaraa jää. On tämä parempi kuin vanha "jälki- ja etupolttimella" oleva rexovent.