ILP Panasonic E9DKEW. Omakotitalo 100 m2 Oulusta Etelään

Tämä talo myyty, päivitys lopetettu.

Viime vuosien kulutukset tämän viestin loppuosassa. Vuodesta 2009 eteenpäin ei löydy enää kuukausittaista seurantaa pumpun osalta.

Kulutusseurantaan perustuva laskennallinen arvio vuosittaisesta säästöstä: ~4000kWh
Arvioitu takaisinmaksuaika: ~4 vuotta

Pumppuni on Panasonic E9DKEW. Pumppu asennettiin 15.9.2005. Putkien pituus on n. 2 metriä. Ulkoyksikkö vaihdettiin uuteen 6/2008 kompressorivian vuoksi. Seuraava vaihto 4/2010 jälleen kompressorivian vuoksi. Sisäyksikköön on vaihdettu kerran moottori ja ko. moottoriin kerran omatoimisesti laakerit. Pumpun laatu siis ollut aika heikko.

Lämpötila-asetus on yleensä +23 ... +24 välillä. Keväisin ja syksyisin, kun kelit ovat vielä plussalla on pyynti +22. Pumppu sijaitsee olohuoneessa L-mallisen talon päädyssä. Tästä johtuen vaaditaan hieman korkeampi lämpö ko. tilaan, jotta lämpö riittää toiseenkin päähän.

Pumppua ei sammuteta normaalisti edes -30 asteen pakkasilla. Pumpun teho riittää yleensä -10 asteen paikkeille, jonka jälkeen pitää käynnistää muutama sähköpatteri. Kosteiden tilojen lattialämmöt aina päällä.

Talo sijaitsee rannikolla, jonkin verran Oulun eteläpuolella. Lämmitettävää pinta-alaa on n.100m2. Pumppu kattaa lämmitettävästä alasta n. 80m2:ä. Talo on tiiliverhoiltu puurunkoinen omakotitalo. Seinän rakenne suurinpiirtein: tiiliverhous, tuulensuojalevy, villaa 10cm, vaakalaudoitus, lastulevy, kyprokki. Yhteensä seinän paksuus taisi olla yli 30 sentin (mittasin, kun porattiin reikä putkille). Ikkunat ovat vanhat kaksinkertaiset (vetää jonkin verran). Myös seinän ja lattian rajasta tuntuu pääsevät jonkin verran kylmä tulemaan läpi.

-30 asteessa talon lämmitykseen tarvitaan 5kW jatkuva teho (ilman pumppua)

Asukkaina pari aikuista ja lapsia.

Muita sähkönkuluttajia normaalit kodinkoneet, khh ja pesuh. lattialämmitys, sähkökiuas, autolämmitys ja tallin lämmitys. Tallissa normaalisti n. 5 astetta, enemmän silloin kun siellä työskennellään. Erilaiset työkalut syövät sähköä vaihtelevasti (hitsaus, kompura jne.)

Taulukko sähkönkulutuksesta (2008 - 2009)

index.php


Taulukko sähkönkulutuksesta (Vuodet 2005 - osa 200:cool::

Kulutus_05-06.jpg

3/08 - 6/08 pumppu oli rikki ja pois päältä (näkyy kovempana sähkönkulutuksena)

HUOM! Vuodesta 2009 eteenpäin ei enää kuukausittaista kulutuksen seurantaa. Ilmoitan kulutuksen vuoden lopussa koko vuoden lukemana. Tilanne vuodesta 2006 vuoteen 2009 on muuttunut aika paljon. Lämmintä käyttövettä menee huomattavasti enemmän ja lisäksi on enemmän suoralla sähköllä lämmitettäviä neliöitä (talli)




Vuoden 2008 kulutuslukemat:

Koko vuosi:16168kWh (yhteensä),
josta pumpun osuus ---kWh

Kulutus joulukuu:
Pumppu: --- kWh
Yhteensä: 1828kWh

Kulutus marraskuu:
Pumppu: ---kWh
Yhteensä: 1473kWh

Kulutus lokakuu:
Pumppu: ---kWh
Yhteensä: 1187kWh

Kulutus syyskuu:
Pumppu: ---kWh
Yhteensä: 1016kWh

Kulutus elokuu:
Pumppu: ---kWh
Yhteensä: 772kWh

Kulutus heinäkuu:
Pumppu: ---kWh
Yhteensä: 675kWh

Kulutus kesäkuu:
Pumppu: 0kWh (koko kuun kiinni)
Yhteensä: 881kWh

Kulutus toukokuu:
Pumppu: 0kWh (koko kuun kiinni)
Yhteensä: 957kWh

Kulutus huhtikuu:
Pumppu: 0kWh (koko kuun kiinni)
Yhteensä: 1776kWh

Kulutus maaliskuu:
Pumppu: ~70kWh (lähes koko kuun kiinni)
Yhteensä: 2378kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus helmikuu:
Pumppu: 529kWh
Yhteensä: 1659kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus tammikuu:
Pumppu: 644kWh
Yhteensä: 1936kWh (sis.pumpun kulutuksen)


Vuoden 2007 kulutuslukemat:

Koko vuosi:14864kWh (yhteensä),
josta pumpun osuus 4153,5kWh

Kulutus joulukuu:
Pumppu: 545kWh
Yhteensä: 1505kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus marraskuu:
Pumppu: 568kWh
Yhteensä: 1510kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus lokakuu:
Pumppu: 317kWh
Yhteensä: 1064kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus syyskuu:
Pumppu: 215kWh
Yhteensä: 822kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus elokuu:
Pumppu: 40kWh
Yhteensä: 615kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus heinäkuu:
Pumppu: 9kWh
Yhteensä: 516kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus kesäkuu:
Pumppu: 63kWh
Yhteensä: 590kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus toukokuu:
Pumppu: 253,5kWh
Yhteensä: 947kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus huhtikuu:
Pumppu: 379kWh
Yhteensä: 1115kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus maaliskuu:
Pumppu: 431kWh
Yhteensä: 1388kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus helmikuu:
Pumppu: 660kWh
Yhteensä: 2700kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus tammikuu:
Pumppu: 673kWh
Yhteensä: 1912kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Vuoden 2006 kulutuslukemat:

Koko vuosi:14850kWh (yhteensä),
josta pumpun osuus 4050kWh

Kulutus joulukuu:
Pumppu: 457kWh
Yhteensä: 1300kWh (sis.pumpun kulutuksen)
Eroitus joulukuu/05:een: 585kWh

Kulutus marraskuu:
Pumppu: 500kWh
Yhteensä: 1483kWh (sis.pumpun kulutuksen)
Eroitus marraskuu/05:een: -286kWh

Kulutus lokakuu:
Pumppu: 393kWh
Yhteensä: 1165kWh (sis.pumpun kulutuksen)
Säästö syyskuu05:een nähden: -166kWh

Kulutus syyskuu:
Pumppu: 187,5kWh
Yhteensä: 798kWh (sis.pumpun kulutuksen)
Säästö syyskuu05:een nähden: 73kWh

Kulutus elokuu:
Pumppu: 36,5kWh
Yhteensä: 683kWh (sis.pumpun kulutuksen)
Säästö heinäkuu05:een nähden: -98kWh

Kulutus heinäkuu:
Pumppu: 18,3kWh
Yhteensä: 470kWh (sis.pumpun kulutuksen)
Säästö heinäkuu05:een nähden: -20kWh

Kulutus kesäkuu:
Pumppu: 85kWh
Yhteensä: 621kWh (sis.pumpun kulutuksen)
Säästö kesäkuu05:een nähden: 19,6kWh

Kulutus toukokuu:
Pumppu: 179kWh
Yhteensä: 749kWh (sis.pumpun kulutuksen)
Säästö toukokuu05:een nähden: 430kWh

Kulutus huhtikuu:
Pumppu: 364kWh
Yhteensä: 1131kWh (sis.pumpun kulutuksen)
Säästö huhtikuu05:een nähden: 466kWh

Kulutus maaliskuu:
Pumppu: 712kWh (uusi ennätys! ;D)
Yhteensä: 2251kWh (sis.pumpun kulutuksen)
Säästö maaliskuu05:een nähden: 284kWh

Kulutus helmikuu:
Pumppu: 592kWh (n.1-2 vrk pois päältä)
Yhteensä: 2141kWh (sis.pumpun kulutuksen)

Kulutus tammikuu:
Pumppu: 525kWh (3-4 vrk pois päältä)
Yhteensä: 2058kWh (sis.pumpun kulutuksen)


Vuoden 2005 kulutuslukemat:
Kulutus joulukuu:
Pumppu: 705kWh
Yhteensä: 1885kWh (sisältää pumpun kulutuksen)

Kulutus marraskuu:
Pumppu: 385kWh
Yhteensä: 1197kWh (sisältää pumpun kulutuksen)

Kulutus lokakuu:
Pumppu: 319kWh
Yhteensä: 999kWh (sisältää pumpun kulutuksen)

Kulutus 15.9-1.10.05:
Pumppu: 128,24kWh
Yhteensä: 471,5kWh (sisältäen pumpun kulutuksen)
Mittausajankohtien keskilämpötila 9,67 astetta (illalla klo 20-23 mitattu).
Huom! Eli ei koko ajanjakson keskilämpötila.

Pari kuvaa asennuksesta:

sisayksikko.jpg


ulkoyksikko.jpg


Ulkoyksikön asennus on kuvassa vielä viimeistelemättä.
 

Liitteet

  • kulutus08-09.JPG
    kulutus08-09.JPG
    54,9 KB · Katsottu: 1 866
A

apophis

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

Mielenkiintoista :) Konehan on ihan totaalisesti kuurassa, eipä ihme, että pitää vähän sulatella. Omassa koneessa sulatusjakso oli varmaan myöhään eilen illalla, kun sisäyksikkö pysähtyi ja vähän aikaa oli ihan hiljaista. En kyllä käynyt katsomassa mitä se tekee.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Kyllähän tuota kuuraa tahtoo kertyä.. Heti kun mennään nollan alapuolelle, niin vetää kennoon kuurapeitteen. Alla olevan linkin kuva on otettu kun ulkona on pakkasta -0,5. Vettä tulee sulatusjakson aikana todella paljon.

Kokeilin kädellä kennoa, ei tuntunut mitenkään erikoisen lämpöiseltä, eli ainakaan Panassa ei sulatuksen aikana lämmitetä kennoa "hehkuvaksi".

http://www.lampopumput.info/galleria/albums/userpics/10001/165_6555_r1.jpg
 

kolibri

Aktiivinen jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Puhaltaahan tuo kone sulatuksen aikana ulospäin? Ajattelin lähinnä tuota talon seinää...
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Sulatuksen aikana ei ulkoyksikönkään puhallin pyöri mihinkään suuntaan. Kondenssivedelle pitäisi jonkinlainen astia hommata. Sitä tietenkin joutuu sitten tyhjentelemään, vaan katsotaas miten homma etenee.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

seurantaa päivitetty ensimmäiseen viestiin.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Onkohan mulla jotenkin harva tämä talo, kun esim. eepposella on pumpun kulutus (lokakuussa) puolta pienempi. Kokonaiskulutuksessa sitten ollaan lähes tasoissa. Minulla ei tosin ole takkaa tai muutakaan tulisijaa lisälämmönlähteenä.
 
E

eepponen

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

No, lämmitän sitä takkaa tosiaan joka toinen tai kolmas päivä kun on kylmempää ja silloin seuraavana päivänä pumpun ei tarvitse tehdä juuri ollenkaan työtä. Sen kuin kierrättää takan lämmintä ilmaa...

Ja olikos sulla muuten asetuskin isommalla kuin minulla (22 asteessa)?
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Lokakuun alussa oli 23 astetta, mutta loppupuolella nostin 24 asteeseen. Pumppu on talon "päässä" olohuoneessa ja toisessa päässä on n. asteen alhaisempi lämpötila. Pakkasilla eroa saattoi olla n. parikin astetta.
 

R-410A

Aktiivinen jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Katselin "Sampan" sulatusvideon, josta näkyi että kuului veden lorinaa, aivan kuin vesihana olisi ollut auki :roll: Pana taitaa aloittaa sulatuksen keskeltä vaiheittain sitten ylä ja viimeiseksi alaosa.
Omassa Sharpissa sulatus alkaa ylhäältä laskien alas.
Itselläni oli aluksi omassa kuvakertomuksessa ulkoyksikön alla näkyvä musta palju, nykyään viemäröinti on varustettu itsesäätyvällä sulanapitokaapelilla.
Samppa sanoi:
Sulatuksen aikana ei ulkoyksikönkään puhallin pyöri mihinkään suuntaan. Kondenssivedelle pitäisi jonkinlainen astia hommata. Sitä tietenkin joutuu sitten tyhjentelemään, vaan katsotaas miten homma etenee.
Hyvä on jos hankit ensihätään sen paljun, ja siirrät sulamisvedet kauemmaksi rakenteista :cool:

kolibri kirjoitti:
Puhaltaahan tuo kone sulatuksen aikana ulospäin? Ajattelin lähinnä tuota talon seinää... :?:
Minun aivankuin " Sampan " ulkoyksikön puhallin seisoo sulatuksen aikana!

Oma ILP pumppuni kulutti 1.9.2005-1.11.2005, syyskuussa 57 kW, lokakuussa 107 kW, yhteensä 160 kW, ollen päällä vuorokaudessa noin 12 h, viimeinen vuorokausikulutus oli 7 kW. kaikkien sulatuskaapelien virta kulkee kulutusmittarin kautta, ja joissa virta ainoastaan pumpun ollessa käynnissä ( Panan ulkoyksikön pohjan sulanapitokaapelissa on virta tietääkseni aina ) :?:
Viemäröintikaapeli 12 W/m 11 m = 132 W ja pumpun pohjapellille varmistus ( ei välttämätön ) asensin punaista 17 W/m taisi olla 1,30 m, noin 18 w. Sulatuskaapeleiden yhteinen kulutus on 178 W/h, + 5 astetta nollan vaiheilla tarpeen mukaan ja pakkasella saattaa olla täysillä!
( yritin saada astemerkkiä mutta heitti pois foorumilta )
Ei ole ollut murheita sulamisvesistä :cool:
 
A

Anonymous

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

Viemäröintikaapeli 12 W/m 11 m = 132 W ja pumpun pohjapellille varmistus ( ei välttämätön ) asensin punaista 17 W/m taisi olla 1,30 m, noin 18 w. Sulatuskaapeleiden yhteinen kulutus on 178 W/h, + 5 astetta nollan vaiheilla tarpeen mukaan ja pakkasella saattaa olla täysillä!

Taitaa mennä kertoimet harakoille, kun tuollasia määriä pitää lämmittää pelkkien poistovesien takia. Missä se ulkoyksikkö on ja miksi matka on noin pitkä?
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Ulkoyksikön alla on nyt parinkymmenen litran palju. Kylläpä sitä pitää parin päivän välein tyhjennellä. Itse asiassa pitääkin lähteä tyhjään heti.. :)
 

R-410A

Aktiivinen jäsen
Vieraalle jotain mietteitä

Kiitos "Vieraalle"mielipiteestä, kaikki on varmaan rakentavia, tulee ainakin keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa, sekä myös mietittävää :roll:
Anonymous sanoi:
Viemäröintikaapeli 12 W/m 11 m = 132 W ja pumpun pohjapellille varmistus ( ei välttämätön ) asensin punaista 17 W/m taisi olla 1,30 m, noin 18 w. Sulatuskaapeleiden yhteinen kulutus on 178 W/h, + 5 astetta nollan vaiheilla tarpeen mukaan ja pakkasella saattaa olla täysillä!

Taitaa mennä kertoimet harakoille, kun tuollasia määriä pitää lämmittää pelkkien poistovesien takia. Missä se ulkoyksikkö on ja miksi matka on noin pitkä?

Katso linkin, ensimmäinen kuva :cool:
Tässä kuvassa on näkymä ulkoyksikköön, jonka patterista sulatusvesi menee maassa kulkevaa putkea myöten oikealle näkymättömissä olevaan hulavesikaivoon, tyroksilla eristettynä noin 60 cm syvällä, ainoastaan näkyvä osa on alttiina kylmälle, linkin alimmassa kuvassa hulavesikaivo on vallikiven päässä vasemmalla näkymättömissä.
http://koti.mbnet.fi/dqvist/ilp/R-410A/
Muuten jos olen oikein ymmärtänyt niin itserajoittuva sulatuskaapeli kuluttaa virtaa vain :arrow:
Kun kaapeli on kylmä, vastusmateriaali supistuu avaten lukuisia virrankulkuteitä ydinmateriaalissa olevia hiilikiteitä pitkin, ja sen teho muuttuu jatkuvasti ympäristöolosuhteiden mukaan, eli se pyrkii pitämään johdinlämpötilansa vakiona. Kaapelin kuluttama teho ei ole koko matkaltaan sama, minun tapauksessa maan alla, lämpimissä kohdissa olevan kaapelin vastusmateriaali laajenee ja sähköisten teiden määrä vähenee. Seurauksena on suuri vastus, joka taas saa aikaan lämmönluovutustehon alenemisen.
Eli pakkasella kulutus saattaa olla 3-4 pihavalon tehon luokkaa :?:

Pirkanmaalla on ollut noin 2-3 pakkasyötä tänä syksynä, en ole niinkään ajatellut "kertoimia" joista kerroit ( tärkeä pointti sekin ), vaan vaivattomuutta ja turvallisuutta.
Olisinhan voinut kaivaa maahan myös soralla täytetyn imeytyspesän routarajan alapuolelle, kauaksi rakennuksen perustuksista, tässä vinkki tarkemmille pumpun asentajille :idea:

Tärkeämpänä pidän ILP:n oikeaa käyttöä, että myös luetaan ja ymmärretään käyttöohjeet, näin saadaan pumpusta täysi hyöty, esimerkiksi lämmityksessä 2°C alemmaksi ja että myös jäähdytyksessä 1°C korkeammalle kuin toivottu lämpötila voi säästää jopa 10 % energiaa.
Mutta kuitenkin pyritään pääsääntöisesti lämmittämään pumpulla, patterit tai lattialämpö tulee vasta sitten avuksi, jos laitteen teho ei riitä ( kovemmilla pakkasilla ).
Tärkeä tiedotus :!: pidä laite lämmityskaudella lämmitystoiminnolla ja helteillä jäähdytystoiminnolla ( ei automatiikalla ) niin tiedät mitä laite tekee.
Tällöin laite ei esim ”karkaa” jäähdyttämään kesken kaiken talvella kun takkaa lämmitetään.
Ps. astemerkkiä en saanut aikaisempaan vietiin syystä; "Num Lock" oli päällä :oops:
 
A

Anonymous

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

ilppi käytössä tasan 2 kuukautta koko sähkönkulutusn talossa tasan 2000kwh
 
H

HUHjane

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

Varoitus!!!
Jos ymmärsin oikein, kytkentä on aikahurja, jos pistokkeen takana on jakorasia??? Mitähän jos joku päättää jatkaa rasialta sähköä muuhun tarkoitukseen?
Siis jos oli näin, se ei missäännimessä ole tehty oikein.
Muutenkin kuvissasi olevat kytkennät eivät herätä luottamusta. :(
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

HUHjane sanoi:
Varoitus!!!
Jos ymmärsin oikein, kytkentä on aikahurja, jos pistokkeen takana on jakorasia??? Mitähän jos joku päättää jatkaa rasialta sähköä muuhun tarkoitukseen?
Siis jos oli näin, se ei missäännimessä ole tehty oikein.
Muutenkin kuvissasi olevat kytkennät eivät herätä luottamusta. :(

Kerroppas tarkemmin, että mitä hurjaa tässä on? Siis hieman tarkennusta, että mitä vaaraa olisi siitä, että jakorasialta otettaisiin muualle sähköä? Voin vakuuttaa, että talo ei pala tai räjähdä tms. vaikka joku sähköä rasialta ottaisikin. Ainoa vaara on, että sähköt katkeaa, kun joku nykäisee pistokkeen irti rasiasta. Keskuksella on tietenkin asianmukaisesti automaatti ja vikavirtasuojakytkin, joten tätä asennusta sorkkimalla ei pitäisi saada edes henkeä itseltään lähtemään :roll:

Jakorasia on sen vuoksi, että saadaan taipuisa kumikaapeli muutettua kiinteän asennuksen MMJ:ksi. Vastaavanlaisia jakorasioita asennetaan mm. muutettaessa maakaapelista MMJ:ksi. Onko jakorasia mielestäsi itsessään jotenkin vaarallinen?

Mitä muita kytkentöjä kuvissa näkyy? Jos tarkoitat keskuksen johtohässäköitä, niin ne eivät ole omaa käsialaani, mutta ovat tehty ihan asiallisesti. Jos taas tarkoitat kaapelin kiinnitystä nippusiteellä, niin se oli väliaikainen ratkaisu, kunnes sain hankittua kiinnikkeitä. :lol:

Tekstiä hieman päivitetty -Samppa
 

R-410A

Aktiivinen jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

HUHjane sanoi:
Varoitus!!!
Jos ymmärsin oikein, kytkentä on aikahurja, jos pistokkeen takana on jakorasia??? Mitähän jos joku päättää jatkaa rasialta sähköä muuhun tarkoitukseen?
Siis jos oli näin, se ei missäännimessä ole tehty oikein.
Muutenkin kuvissasi olevat kytkennät eivät herätä luottamusta. :(

Kiitos "HUHjane" tarkaavaisuudesta, olet kyllä ymmärtänyt (käsittänyt) väärin, vaikka yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa :cool:
Sähkön veti asianmukaisen luvan omaava IVT:n kylmäasentaja, juuri kyllä kurssilta tullut, ja suoritti eka asennuksen, harjoitusasennuksen jälkeen!

Ulkoyksikön vieressä oleva maadoitettu pistorasia on jälkiasennus ja tulee suoraan mittaritaululta mmj 3x1,5 m2 johdolla, otin siitä aluksi virran itsesäätyvään sulanapitokaapeliin, nyt ainoastaan sähkökäyttöiseen moottorisahaan ym vempeleihin eikä ole mitään tekemistä Ilmalämpöpumpun kanssa :cool:
Itserajoittuva kaapeli saa virran ulkoyksikön asennusrimasta, ja toimii ainoastaan pumpun käydessä.
Ulkoyksikkö taas saa virran sisäyksikön kautta taitaa olla MMj 5x1,5 m2.Varustettuna 10 A sulakkeella.
Sisäyksikkö taas saa virran suoraan mittaritaululta pistorasian kautta.
Olin itse mukana ojentamassa "pihtejä" asentajalle joka mielestäni teki asennuksen kaiken "taiten" sääntöjen mukaan.
Itse olen kyllä irrottanut ulkoyksikön seinästä, nyt käynti on kuin sukkasillaan hiipisi ( alkuperäinen asennus oli kiinni seinässä ) :lol:
Voipi nääyttää kyllä "hurjalta", mutta lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen.
Ps. ränneissä ym. käytän keltaisia varoitustarroja lämmityskaapeli" salamankuva ja pituus :!:
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

ööh.. kummanhan kytkennöistä olikaan kyse ? :) Käsitin itse, että HUHjane tarkoittaa minun pannuhuoneasennuksiani, mutta saattanee tarkoittaa myös R-410A:n kytkentöjä, tai sitten sähkökytkentöjä ylipäänsä :p

Ehkä HUHjane voisi hieman tarkentaa vielä asiaa.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Marraskuun kulutukset lisätty. Näköjään pääsin alle eepposen ja apophiksen kulutusta, vaikka mitään lisälämmönlähdettä ei olekaan (takka tms.). Lisäksi minulla ollut lämpötila-asetus nyt koko ajan 24. Keittiössä ja meidän makuuhuoneessa on sitten 22-23 lämpötila yleensä. Makuuhuoneeseen on tosin lisäksi laitettu patteri päälle.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Mitenkäs muilla Panan käyttäjillä pelaa näin kymmenen asteen pakkasilla? Itse olen tehnyt seuraavia havaintoja.

1. Teho riittäisi, jos sulatusjaksot tulisivat harvemmin ja kestäisivät vähemmän aikaa. Nyt, kun laite lämmittää vain n. 45min ja sulattaa n.15min, niin lämpötila tahtoo ehtiä putoamaan.

2. Liittyy ykköseen. Sulatus toimii turhankin tehokkasti. Ts. lyhyempikin jakso riittäisi ja harvemmat välit. Eli äly ei ole ihan viimeisen päälle viilattu.

Pitää vielä jatkaa tutkailua.
 
E

eepponen

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

15 minuuttia? Mulla 45 väli ja sulatuksen kesto 5 minuuttia!

Edit: Tarkistin nyt tuon keston ja tarkka aika oli 7 minuuttia ja pakkasta -10 astetta.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Jotain häikkää taitaa mulla olla. Äsken lähti sulattaan, vaikka edellisestä sulatuksesta oli vain 30min. Sulatus kesti 10min. Kävin sulatuksen aluksi katsoon ulkoyksikköä, niin se oli aivan sula. Eli turha sulatus. Soittelen huomenna asentajalle. Ja jos ei auta, niin pitänee kysäistä Scanofficelta.
 

Karhulitos

Aktiivinen jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Samppa sanoi:
Jotain häikkää taitaa mulla olla. Äsken lähti sulattaan, vaikka edellisestä sulatuksesta oli vain 30min. Sulatus kesti 10min. Kävin sulatuksen aluksi katsoon ulkoyksikköä, niin se oli aivan sula. Eli turha sulatus. Soittelen huomenna asentajalle. Ja jos ei auta, niin pitänee kysäistä Scanofficelta.

Tohon pitänee kommentoida Sampalle vaikka täällä hyöriikin Toshiba. Mulla kanssa samoja fiiliksiä.
Sulatus on jostain syystä näillä keleillä (-10) puolen tunnin luokkaa. Mä kun luulin että ne välit taas kasvaisivat kun mennään kylmempään suuntaan. Vai liittyneekö sitten siihen, että kone tekee enemmän duunia josta johtuu tihentynyt sulatus. Sulatuksen kesto ei ole muuttunut kuitenkaan.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Olisiko lämpötilapyynnillä ja puhallusnopeudella vaikutusta lämmitysjaksojen pituuteen? Puolen tunnin lämmitysjaksoa seurannut lämmitysjakso kestikin sitten 50min. Tällöin oli puhallus pykälää pienemmällä ja pyynti asteen alhaisempi. Pitää seurata laajemmalla otannalla tilannetta tässä ajan kanssa.

korjasin hieman tekstiä -Samppa
 
X

xe9

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

Aivan samanlaista sulatuskäyttäytymistä on Panasonic CS-XE9CKE:llä eli n. 40min lämmitystä/8-15min sulatusta, kun pakkasta on enemmän kuin 10. Viime maaliskuun pakkasilla (yöllä jopa -31,2 astetta) ulkoyksikön kenno ei kuurautunut ollenkaan, silti sulatusrytmi oli tälläinen.

Puhaltaako sisäyksikkö aluksi viileää ilmaa sulatuksen jälkeen? Omassa Panassa näin tapahtuu, kun taas kaverin Toshiba puhaltaa heti lämmintä ilmaa ja sulatusvälikin n. 1,5h (-18 asteen ulkolämpötilassa).
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Kyllä sisäyksiköstä hetken aikaa puhaltaa viileämpää. Viepä käsi sulatuksen aikana sisäyksikön puhallusaukkoon, niin huomaat, kuin se hohkaa kylmää. Sulatusjakson päätteeksi ei tieten tarpeeksi kauaa kierrätä kylmäainetta järjestelmässä, jotta se ehtisi lämmittää sisäkennon kunnolla.

Näyttää tosiaan Panassa olevan tuo sulatus toteutettu pelkästään jonkinlaisella ajastimella kovemmilla pakkasilla. Toshibassa tämä on järkevämmin tehty. En sitten tiedä voisiko Panassa noita päälle -10 asteen pakkasilla tapahtuvia sulatusjaksoja harventaa tapahtumaan esim. 1,5 tunnin välein. Sekin varmasti riittäisi.
 

Karhulitos

Aktiivinen jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Samppa sanoi:
Olisiko lämpötilapyynnillä ja puhallusnopeudella vaikutusta lämmitysjaksojen pituuteen? Puolen tunnin lämmitysjaksoa seurannut lämmitysjakso kestikin sitten 50min. Tällöin oli puhallus pykälää pienemmällä ja pyynti asteen alhaisempi. Pitää seurata laajemmalla otannalla tilannetta tässä ajan kanssa.

korjasin hieman tekstiä -Samppa

Tää muuten voisi olla selitys. Olen nyt pitänyt flektiä 3lla, koska auto ei suostu vetämään niin kovaa että etähuoneet lämpiäisivät. Pyynti on ollut kokoajan sama 20 (läpimämmillä keleillä 21).

Pitänee katsoa tarkka aika tuon välin suhteen. 30min oli fiilispohjalta sanottu, vaikka varma olen, että nyt pakkasilla se on lyhentynyt merkittävästi (tai sitten johtuen tuosta flektin nopeudesta)
 

Kari

Aktiivinen jäsen
tiuhaan pysähtyy

Hiukan tuosta sulatuksesta kerron minäkin mulla on vanha E9CKP.
Katselin manuaalia pikasesti (pitäs joskus printata ulos ja oiken lukea se :) sieltä kun etsitte omista koneistannne kohtaa DEICE CONTROL
niin näyttäisi siltä että huonoimmillaan sulattaa 40min välein maksimi 10,30 min ja omat kokemukset tukis manuaalia :) ja mulla huutaa kone -10 ihan täysillä ei iso kämppä mutta täällä ilma vaihtuu vilkkaasti joka nurkasta.Ja sen olen kyllä huomannut että ei se kone juurikaan tunnista onko patteri ihan jäässä vai hieman kuurassa vaan enemmänkin pelaa vaan lämpötilan ja ajan kanssa. Ja tämä koskee vain Pana E9CKP.
 

jklaukka

Aktiivinen jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

PE9DKE:ssä näkyy nyt noin 8 asteen pakkasella olevan 22 asteen lämpötilapyynnöllä ja ykköspuhalluksella sulatusväli 42 minuuttia. Tuo merkkiledin vilkkumisaika on noin 4 minuuttia ja lämpöpuhallus alkaa noin 7 minuutin kuluttua sulatuksen alkamisesta.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Itse en ole koskaan päässyt alle 10min sulatukseen. Itse kenno sulaa tosin jo helpostikin vajaassa 5min, mutta kone jatkaa siitä huolimatta vielä jonkin minuutin ajan sulatusta.
 
A

ansu

Vieras
Sulatus

Ainakin Mitsubishin GA25-mallissa sulatuksen loppulämpötila on vaihdettavissa piirikortilta. (Oikosulkulenkin poisto.) Loppulämpötilavaihtoehdot, olivatko ne nyt +5 ja +8. Täytyy tarkistaa jostain manuaalista.
En muuten vieläkään ole saanut mistään kokonaista englanninkielistä huoltomanuaalia. Venäjäksi löytyy, muttei siitä ole juuri apuva!
Olen tiedustellut manuaalia Mitsubishin pääkonttoria myöten, sieltä ohjattiin Ruotsin Mitsubishille, josta tuli vain se tavallinen manuska.
Ehkäpä tietoja sulatuksen yksityiskohdista piilotellaan siksi, ettei siinä olekaan käytetty mitään korkempaa tiedettä, vaan sulatus ohjataan vain kellolla...
Ei kehdata kertoa.
 
J

Jese

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

Panan HE9-mallissa sulatus PITÄISI toimia seuraavasti: Sulatus käynnistyy, kun ulkoyksikön lämmönvaihtimen lämpötila on väh. 40 min:n lämmitysjakson jälkeen alle primaarin ulkolämpötilasta riippuvan lämpötilarajan (min. -1:cool:, jolloin sulatus käynnistyy 20 min kuluttua tai heti jos ulkoyksikön lämönvaihtimen lämpötila on alle sekundaarin ulkolämpötilasta riippuvan lämpötilarajan (min. -20).
Sulatus kestää 12 min tai loppuu heti kun ulkoyksikön lämmönvaihtimen lämpötila on saavuttanut +17 lämpötilan.
Eli sulatus tapahtuu kovilla pakkasilla aina 40 minuutin lämmitysjakson jälkeen kestäen 12 minuuttia.
Sulatuksesssa lämpöpumppu menee jäähdytys moodiin ja puhaltimet pysähtyvät ulko- ja sisäyksiköissä
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Samppa: energiankulutusseuranta

Ulkona on -15 astetta mennyt nyt rikki. Olen nyt töissä, mutta soittelin kotosalle jokin aikaa sitten. Keittiössä lämmöt kuulemma pudonneet 19.5 asteeseen. Käskin vaimon laittaa pattereita päälle kyökkiin. Aamusella tutkailin tilannetta, kun oli -12 astetta pakkasta. Olohuoneessa (jossa pumppu) oli hieman vajaat 24 astetta (pyynti 25) ja keittiössä 21,5 astetta. Pitää illalla tarkastella tarkemmin tilannetta.

Aiemmin mulla on ollut puhallus melko ylös säädettynä. Eilen illalla säädin sitä alemmas ja sillä taisi olla positiivinen vaikutus. Keittiössä nousi lämpötila hieman reilulla asteella.
 
L

laaka

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

Ilmalämpöpumpuissa ei ole välttämättä otettu huomioon Suomen olosuhteita. Yleisesti sulatusjaksot toimivat lämpötilaohjatusti ja mitä kylmempi on niin "tietysti" sitä useammin sulatuksia. Mutta ....... täällä kylmälla ilmalla ei olekaan enää niin paljon kosteutta ilmassa kuin lähellä 0:aa astetta. Seurauksena kovemmilla pakkasilla on se että ulkoyksikon patteri ei kerääkään kosteutta eli näkyvää huurretta, eikä sitä tarvitsisi niin useiin sulattaa. Mutta ongelmana ovat kelit molemmin puolin 0 C:ta jolloin kosteutta on apljon ja myös huurretta kerääntyy. Todellista "Nordic"-versiota joka ottaisi tämän huomioon, ja pidentäisi sulatusjaksojen väliä kovemmilla pakkasilla, ei ole vielä näkynyt. Miksi ????? :?:
 
M

Mitsu

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

laaka sanoi:
Ilmalämpöpumpuissa ei ole välttämättä otettu huomioon Suomen olosuhteita. Yleisesti sulatusjaksot toimivat lämpötilaohjatusti ja mitä kylmempi on niin "tietysti" sitä useammin sulatuksia. Mutta ....... täällä kylmälla ilmalla ei olekaan enää niin paljon kosteutta ilmassa kuin lähellä 0:aa astetta. Seurauksena kovemmilla pakkasilla on se että ulkoyksikon patteri ei kerääkään kosteutta eli näkyvää huurretta, eikä sitä tarvitsisi niin useiin sulattaa. Mutta ongelmana ovat kelit molemmin puolin 0 C:ta jolloin kosteutta on apljon ja myös huurretta kerääntyy. Todellista "Nordic"-versiota joka ottaisi tämän huomioon, ja pidentäisi sulatusjaksojen väliä kovemmilla pakkasilla, ei ole vielä näkynyt. Miksi ????? :?:

Kyllä tällaisia pumppuja on vaikka kuinka paljon, jotka pidentää sulatusväliä kovilla pakkasilla. Sitä millä ohjauksella se tapahtuu, en tiedä.
 
M

macc

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

Eikö pumppuihin voisi lisätä ilmakosteuden mittauksen auttamaan sopivan sulatusvälin löytämistä eri olosuhteissa?

Tai sitten mitattaisiin paine-ero ulkoyksikön kennon yli ja sen kasvamisesta indikoitaisiin sulatustarve? Tämä taitaisi kyllä vaatia vähän suljetumman rakenteen toimiakseen...
 
A

apophis

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

Eipä tuo paine-ero taitaisi toimia. Ei toimi kunnolla edes LTO-koneissa, joka on sentään suljettu systeemi. Valokenno lienee ainoa, jolla 'näkee' onko kenno jäässä. Silläkään ei tosin näkisi jokapuolelle.

Todistakaa toisin, jos olen väärässä: kaikissa ILPeissä sulatus päätetään lämpötilojen (kenno, ulkoilma) ja ajastimen avulla.
 
A

Ahmaboy

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

Olen pannut merkille Toshiba daiseikaissani, että huurtumista tapahtuu silmämääräisesti yhtä paljon myös näillä 10-15 asteen pakkasilla, kuin nollan tietämilläkin.
 
T

timo

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

Laitoin 15.11. ilpille oman mittarin ja kävin samalla lukemassa sähkötaulun lukeman ylös. Nyt, 28.12., kirjasin jälleen. Tällä mittausjaksolla on kelejä riittänyt, on ollut leutoja suojasää päiviä ja pakkanen on välistä paukkunut yli 20 asteen lukemissa. Eli mielestäni jakso edustaa tyypillistä suomalaista talvea joulukuun alusta maaliskuun loppuun.

Ilpin kulutus jaksolla oli 466,8 kWh ja kokonaiskulutus 2651 kWh. Keskimääräinen kulutus päivässä ilpillä oli 10,86 kWh/pv ja muu kulutus 50,8 kWh/pv eli yhteensä (kokonaiskulutus) 61,6 kWh/pv.

Euroissa, sähkön keskihinnalla (yö-/päiväenergia+perusmaksu+siirto+verot) joka on 0,0753 euroa/kWh, on ilpin kulutus 0,82 e/pv ja muu kulutus 3,83 e/pv.

Neliötä kohden ilpin kulutus on 0,122 kWh/pv (0,01 e/pv) ja muu kulutus 0,57 kWh/pv (0,04 e/pv). Vastaavasti muu kulutus per asukas on 10,1 kWh/pv (0,76 e/pv).

Muun kulutuksen iso osuus ensin hiukan ihmetytti, mutta kun aloin ynnäillä mitä kaikkia sähkövempeleitä meillä on päällä, niin ei se sitten niin isolta enää tuntunutkaan.

Hyvin on lämpöä riittänyt 5 henkiselle perheelle, ainoastaa yhtenä päivänä napsahti lämpöpatteri hetkeksi päälle, säädetty n. 4 astetta alle ilpin. Päälle menen tuntee nenällä kun vastuksen päälle kertynyt vähäinen pölykerros "käryää".

Mielenkiinnolla odotan helmikuuta jolloin sähköyhtiö muistaa tasauslaskulla ja kertoo mihin suuntaan sähkönkulutus on kääntynyt.
 
J

Jihala

Vieras
Samppa: energiankulutusseuranta

apophis. Seurannut tätä omani sulatussykliä. Ei perustu aikaan mitenkään, kyttää jotenkin muulla tavalla sulatustarpeen. Esim. 23-25.12 mittauspätkä 43h, 7 sulatusta koko aikana. Pisin väli 15h ja lyhin n. 3h.
Ulkoilma pätkällä -1 - -5 astetta. Pumppu koko ajan päällä, mutta pyörinyt aivan pikkutehoilla.

22.12-23.12 24h, LT alku -16 ja lopussa -5. Sulatukset klo 16.45, 20.20,
22.30, 00.28, 01.31 ja sitten 2h kahta puolta.

Kyllä kai se pyyntiteho tähän sulatustarpeeseen eniten vaikuttaa ??
 
Back
Ylös Bottom