ILPon tehon arviointi

[Nafta]

Niin on,

täysillä käydessään ILPPIen COPit on keskimäärin 3.0 +7 asteen ulkolämpötilassa.

Tosin, esim minulla, tarvitsen tuossa lämpötilassa lämpötehoa 2.0 kW kämppääni.
Tuo tarkoittaa noin 25% kompura kuormia, copit heiluu yli 4 ja inputit 500w.

Noissa Sanyoissa on muistaakseni rajattu tehoja siten että inputit on itseasiassa pienemmät +7C kuin esim +2C.

Oma panasoniccini (12D) on Euroventin papereissa saanut luvut In/Out/cop jotain 1.26/4,8kW/3.6.
Täysillä nuo ovat 1.9/5.7kW/3.0 -> kilowatin(0.9) lisäteho maksaa 640w josta taas saadaan delta Cop joka on reilusti alle 2. -> ei kannata kiirehtiä.
Todellinen syy tuossa on kapillaarikoneen epäideaalisuus muuttuneisiin olosuhteisiin. tulistus pomppaa höyrystimessä ja kenno jäätyy.

Aika edukkaita sanyot. Mitsu FD pyörii jossain 1150/1250e 25/35 versioina.

Hikisaikanin kuumakaasusulatus on hieno, pumpuissa uutta, muuten ei...

 

[zadah]

Pitänee taas muistuttaa tässävälissä mikä oikeasti määrittää ILPin tehot, eli se on ulkoyksikön fyysinen koko.

Tässä jokaiselle pumpun ostoa harkitsevalle hyvä kaava tehojen laskemiseen (kehitelty aamun hämärässä ). Kaava on siinä mielessä hyvä, että se "näkee" esitteiden hölynpölyn läpi...

eli:
ulkoyksikön naamapinta-ala neliödesimetreinä x laitteen kylmäainemäärä = teho watteina + 7 asteessa

esim Sap-93 54,8 x 72 x 0,95kg = 3748 wattia

mitsu fd25 55 x 80 x 1,15 kg = 5060 wattia

Ja kaava pätee tällä hetkellä invertteri pumppuihin elektronisella paisuntaventtiilillä. Korjauskerroin kapilaari vehkeisiin n 0,7-0,8

 

[Jallu-v]

Pitänee taas muistuttaa tässävälissä mikä oikeasti määrittää ILPin tehot, eli se on ulkoyksikön fyysinen koko.

Tässä jokaiselle pumpun ostoa harkitsevalle hyvä kaava tehojen laskemiseen (kehitelty aamun hämärässä ). Kaava on siinä mielessä hyvä, että se "näkee" esitteiden hölynpölyn läpi...

eli:
ulkoyksikön naamapinta-ala neliödesimetreinä x laitteen kylmäainemäärä = teho watteina + 7 asteessa

esim Sap-93 54,8 x 72 x 0,95kg = 3748 wattia

mitsu fd25 55 x 80 x 1,15 kg = 5060 wattia
Ja kaava pätee tällä hetkellä invertteri pumppuihin elektronisella paisuntaventtiilillä. Korjauskerroin kapilaari vehkeisiin n 0,7-0,8

Olisit voinut vertailla Sanyo 123 tai 124 jossa kylmäainemäärät samat kuin fd25.

 

[Joppe112]

Vs: ILPon tehon arviointi

Pilkoin uuden ketjun, koska asia alkoi liukua yleisempään suuntaan.

Tämä vaikuttaa lupaavalta tavalta järjestellä ILPoja toisiinsa nähden riippumatta valmistajien omista mainosesitteistä. Periaatteessa tällä systeemillä voi tarttua suoraan myös VILPpien ulkoyksiköiden hyvyyteen, koskapa samanlaisia R4xxx -pömpeleitähän nekin ulkoyksiköltään pitkälti ovat... Paitsi, että lauhtumislämpötila on tietysti korkeampi kuin ILPoissa.

Lisää kommentteja vaan - kiitos ! :

Pitänee taas muistuttaa tässävälissä mikä oikeasti määrittää ILPin tehot, eli se on ulkoyksikön fyysinen koko.

Tässä jokaiselle pumpun ostoa harkitsevalle hyvä kaava tehojen laskemiseen (kehitelty aamun hämärässä ). Kaava on siinä mielessä hyvä, että se "näkee" esitteiden hölynpölyn läpi...

eli:
ulkoyksikön naamapinta-ala neliödesimetreinä x laitteen kylmäainemäärä = teho watteina + 7 asteessa

esim Sap-93 54,8 x 72 x 0,95kg = 3748 wattia

mitsu fd25 55 x 80 x 1,15 kg = 5060 wattia
Ja kaava pätee tällä hetkellä invertteri pumppuihin elektronisella paisuntaventtiilillä. Korjauskerroin kapilaari vehkeisiin n 0,7-0,8

Olisit voinut vertailla Sanyo 123 tai 124 jossa kylmäainemäärät samat kuin fd25.

Sanyo 124 56,9x79x1,38 = 6203 w

 

[janti]

Vs: ILPon tehon arviointi

Mitä tuo naamapinta-ala tässä tapuksessa tarkoittaakaan?

ILPien ulkoyksiköissä on 1 tai 2 rivisiä kennostoja esim. FA25 vain 1. rivi ja FA35 2. riviä ilman virtaussuunnaas peräkkäin.
Päteekö tuo hihavakio myös 1. rivisille?

Mittanauha mukaan pumppuostoksille, isoin kennosto voittakoot.

 

[zadah]

Vs: ILPon tehon arviointi

taitaa nämä uudet pumput olla järjestään 2-rivisiä, joten tuo "laskuri" toimii näille oikein hyvin.

Tuo mittanauhan ottaminen pumppuosteksille ei ole oikeastaan huono idea, saa varmasti pumpun, joka on tehokkaimmasta päästä.

Olen tästä yrittänyt kertoa aiemminkin... mutta pannaas uudestan:

Ilmalämpöpumpun teho määräytyy vain ja ainoastaan ulkoyksikön "jäähdytyspinta-alan" mukaan, mikäli käytössä on elektroninen paisuntaventtiili ja sisäyksikkö on tarpeeksi suuri.

Miksi näin ? Koska ilmalämpöpumpun tuottama energia tulee ilmasta, eli ulkoilmasta. Ja tästä johtuen mitä enemmän pystyt jäähdyttämään tuota ulkoilmaa, sitä enemmän saat tehoa. Tästä johtuen suuremmat ulkoyksiköt tuottavat tietenkin enemmän tehoa.

Tuo perusasia tuntuu unohtuvan tässä plasma, ion, UV, i-see, DC-invertter, sekoilussa ihan täysin + päälle vielä laitevalmistajien tekemät "testit"

 

[Joppe112]

Vs: ILPon tehon arviointi

Logiikka menisi siis niin, että kun ulkoyksiköt yleensä ottaen on kasattu standarditehon samankaltaisista kennoista ja moottorista, niin tehoja voidaan kylmästi arvioida ulkoisen näkyvän boksin mittojen ja kylmäaineen massan mukaan.

Minusta ollaan oikeilla jäljillä, mutta tulokset pitäisi numeerisesti vielä varmentaa olemassa olevien mallien ja niiden virallisten testien kautta. Ehkä on kuitenkin liikaa sanoa, että kaavan hyvästä tuloksesta automaattisest seuraa ne parhaat lämpötehot: jos ohjauslogiikka on huono, niin tuskin se ulkoyksikön massiivinen höyrystin itsestään hyvää COPpia tuottaa...

Tässä olisi toinenkin samantapainen ajatus yleiskaavaksi:

<tehoindeksi> = <ulkoyksikön paino> * <kylmäaineen täytösmäärä>

Massahan kasvaa ulkoyksikössä pääasiassa isomman kennon ja moottorin yhteisvaikutuksesta.

Ehkäpä wateista ja yksiköistäkin kannattaisi luopua, koska kuitenkin tavoitellaan yhtä indeksilukua, jonka muokaan ILPot asettuvat tehokkuusjärjestykseen.

 

[zadah]

Vs: ILPon tehon arviointi

Tässä on erään valmistajan "ulkoyksiköitä", Huomioikaa tehon ja lamelli-pintalan välinen yhteys ja mitä johtopäätöksiä siitä voi vetää ILppeihin...

Mielestäni suuret valmistajat osaavat kyllä jo hoitaa tuon logiikka puolen niin hyvin, että sieltä ei merkittäviä eroja synny..

 

[Joppe112]

Vs: ILPon tehon arviointi


Tiputin noi luvut Excel:iin ja pyörittelin vähän lisää dataa. Sekä pinta-ala että paino seuraavat melko mukavasti tehokäyrää jos kaikki suhteutetaan kunkin sarakkeen keskiarvoon. Pinta-ala seuraa sitä jopa hieman tarkemmin kuin paino.

Jos palataan takaisin maanpinnalle ja sinne kauppan hyllylle, niin ulkoyksikön kasvopinta-ala voi aiheuttaa ison virheen helpommin kuin paino: ulkoyksikön kennoja lienee sekä yksinkertaisella että kaksinkertaisella putkituksella ja molemmat tuottavat saman ulkonaisen pinta-alan ostajan silmissä. Sen sijaan paino muuttuu väistämättä merkittävästi kun putkistoja pinotaan päällekkäin ison potkurin taakse lisää. Lisäksi, paino ottaa myös huomioon raskaamman tehokkaamman kompuran, joka tn pystyy puristamaan aina pykälän enemmän mehua läpi kylmemmässä pakkasessa. Joten helppona kaavana painon käyttö kuulostaa tässä paremmalta. :

Molempia kaavojahan voi kuitenkin mainiosti käyttää karkeana mittarina jaettaessa ulkoyksiköitä "jyviin ja akanoihin" koska data löytyy myyntiesitteistä aina valmiina.

 

[Joppe112]

Vs: ILPon tehon arviointi

Foorumilta löytyikin kivasti yksi Panan kattavampi mallitaulukko, johon voi suoraan soveltaa edellä ehdottamaani tehoindeksin kaavaa:

* http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=338.msg28059#msg28059

Jos taulukon kaikille malleille laskee indeksin ja lajittelee mallit uudelleen sen mukaan syntyy seuraava tulos.

[b]MALLI    Lämmitysteho(kw)    Täytös(kg)   Paino(kg)  Kompura          Tehoindeksi[/b](=Täytös * Paino)
E15DKE          7,1             1,40          48     DC Twin Rotar            67,2
HE9GKE          6,5             1,33          37     DC eScroll               49,2
[color=red]HE12GKE         7,7             1,33          37     DC eScroll               49,2[/color]
XE12DKE         6,5             1,20          40     eScroll                  48,0
[color=red]HE12DKE         7,7             1,16          37     DC eScroll               42,9[/color]
HE9DKE          6,5             1,19          36     DC eScroll               42,8
[color=red]XE9DKE          5,0             1,00          38     eScroll                  38,0
E9DKE           5,0             1,00          37     DC Twin Rotar            37,0[/color]
E12DKE          6,5             1,00          37     DC Twin Rotar            37,0
XE12EKE         6,7             0,97          37     eScroll                  35,9
E12EKEB         6,6             0,97          36     eScroll                  34,9
XE9EKE          6,1             0,93          37     eScroll                  34,4
E12GKE          6,5             0,98          35     DC Twin Rotar            34,3
CE12GKE         6,5             0,98          35     DC Twin Rotar            34,3
TE12DKE         6,5             1,03          33     DC eScroll               34,0
NE12GKE         6,6             0,97          35     eScroll                  34,0
E9GKE           5,0             0,97          34     DC Twin Rotar            33,0
CE9GKE          5,0             0,96          34     DC Twin Rotar            32,6
NE9GKE          5,0             0,93          35     eScroll                  32,6
E9EKEB          5,4             0,93          35     eScroll                  32,6
[color=red]RE12GKE         4,3             1,04          31     DC Rotary                32,2[/color]
TE9DKE          5,0             0,96          33     DC eScroll               31,7
PE12DKE         5,0             1,02          30     DC Rotary                30,6
NE7GKE          4,0             0,82          34     eScroll                  27,9
E7GKE           4,0             0,79          33     DC Twin Rotar            26,1
CE7GKE          4,0             0,79          33     DC Twin Rotar            26,1
E9DKE           4,0             0,84          30     DC Rotary                25,2
RE9GKE          4,1             0,84          30     DC Rotary                25,2

Muutama sarake on tarkoituksella pois ja loppuun on lisätty tuo tehoindeksi (= täytös * paino). Jos kriteeriksi peukalosäännön/kaavan oikeellisuudesta asetetaan esim sallittakoon n. +/-0,5 kW:n heitto lämpötehossa suuntaan tai toiseen, niin pahasti virheellisiä rivejä on kaikkiaan 5 kpl (=punaiset rivit). Näissä siis valmistajan ilmoittavat lämpötehot (=2. sarake) ovat ristiriidassa tehoindeksin tuottamaan arvioon. Muutoin tehoindeksi ennustaa lämpötehojen pienenemisen suhteellisesti oikein aivan kaikkien mallien läpi. Tämä tulos vastaa sitten n. 14% arviovirhettä kaikista tunnetuista 28 mallista. Kaiken kaikkiaan tämä on hyvä tulos jos vielä muistetaan sekin, että tuo ilmoitettu max lämpöteho on siis +7 C:n olosuhteissa jossa muutenkin erot pyrkivät painottumaan herkemmin kuin ihan oikeassa pakkasessa (=valmistajan kikkailu COPilla, sisäyksikön koon pullonkaulat yms). Panan tapauksessa tehoindeksi siis toimii vähintäänkin yllättävän tarkasti ja antaa sen yksinkertaisen keinon lajitella mallien lämmitysvoimaa kahden tiedonjyvän perusteella: riittää poimia ulkoyksikön paino ja kertoa se täytöksen määrällä. Tämä tuottaa sen suhteellisen Ranking-sijoituksen mallista muihin kaupan malleihin lämpötehoissa, ainakin Panoissa.

Valitettavasti, meillä ei ole valmiiksi kerättynä sähköisesti noita ulkoyksikön pinta-aloja vastaavasti jotta zadah:n kaavaa olisi voinut soveltaa rinnakkain ja verrata sen tuottamia tuloksia Panan mallistoon... :-\

Mielestäni tätä ketjua kannattaisi jatkaa laajentaen soveltamista myös muihin testattuihin merkkeihin. Tämä tuloshan voi hyvinkin olla voimassa aivan kaikkiin ILPoihin ja antaa siis keinon arvioida esim täysin testaamattomien ja uusien merkkien (lue Ultimate ym) mahdollista lämmityspotentiaalia.

 

[apa]

Vs: ILPon tehon arviointi


Korjauskerroin kapilaari vehkeisiin n 0,7-0,8


Selittäisitkö mihin tämä perustuu?

 

[zadah]

Vs: ILPon tehon arviointi

Korjauskerroin kapilaari vehkeisiin n 0,7-0,8


Selittäisitkö mihin tämä perustuu?

Se perustuu siihen, että kapilaari syötöllä ei oikein koskaan saada koko höyrystintä (ulkoyksikköä) optimi käyttöön, sillä kapilaarin optimi toiminta alue on jokataupksessa aika kapea.

 

[zadah]

Vs: ILPon tehon arviointi

Joppen systeemikin antaa näköjään ihan kohtuu hyvät tulokset.

eI taida olla Panasonicilla kalibroitu tehomittareita vähään aikaan, kun tuntuu vähän joka pumpulla olevan täysin päättömiä tehdasarvoja , esim he sarja... Tuo e15dke on mielestäni vielä järkevän oloinen tehoiltaan, kun kokoon vertaa..

Ja jos laskee e15dke:n tehon minun tyylillä : 75 x 87,5 x 1,38 x 0,8 (kapilaarisyöttö) = 7200 wattia, ihan kohtuu hyvä arvaus

 

[apa]

Vs: ILPon tehon arviointi

Zadah
Kaavasi osuu ainakin omassa tapauksessani(kapillaari on/off R407C vilp) pelottavan tarkasti kohdalleen.

 

[pökö]

Vs: ILPon tehon arviointi

taitaa nämä uudet pumput olla järjestään 2-rivisiä, joten tuo "laskuri" toimii näille oikein hyvin.

Tuo mittanauhan ottaminen pumppuosteksille ei ole oikeastaan huono idea, saa varmasti pumpun, joka on tehokkaimmasta päästä.

Olen tästä yrittänyt kertoa aiemminkin... mutta pannaas uudestan:

Ilmalämpöpumpun teho määräytyy vain ja ainoastaan ulkoyksikön "jäähdytyspinta-alan" mukaan, mikäli käytössä on elektroninen paisuntaventtiili ja sisäyksikkö on tarpeeksi suuri.

Miksi näin ? Koska ilmalämpöpumpun tuottama energia tulee ilmasta, eli ulkoilmasta. Ja tästä johtuen mitä enemmän pystyt jäähdyttämään tuota ulkoilmaa, sitä enemmän saat tehoa. Tästä johtuen suuremmat ulkoyksiköt tuottavat tietenkin enemmän tehoa.

Tuo perusasia tuntuu unohtuvan tässä plasma, ion, UV, i-see, DC-invertter, sekoilussa ihan täysin + päälle vielä laitevalmistajien tekemät "testit"

onko nyt niin että ainoastaan se pinta-ala ratkaisee,eikö ulkoyksikön läpi virtaamalla ilmamäärällä ole mitään väliä?
luulisi tällä systeemillä mitsujen olevan maailman parhaita,on ainakin sisäyksikkö riittävän ISO

 

[zadah]

Vs: ILPon tehon arviointi

Zadah
Kaavasi osuu ainakin omassa tapauksessani(kapillaari on/off R407C vilp) pelottavan tarkasti kohdalleen.

Hyvä, ei mennyt hukkaan tämä(kään) kaava

Pökölle: Tottakai läpivirtaava ilmamäärä myös ratkaisee, mutta valmistajat käyttävät varmasti tehokkaimpia mahdollisia flektejä jo pumpuissaan, joten sitä ei tarvitse huomioida, sillä se huomioidaan jo pinta-alassa, mitä isompi ala, sitä enemmän m3/h.

Ja Mitsuthan on hyviä pumppuja lämpötehoiltaan, eli ulkoyksikössä on kokoa.

Niin ja sisäyksikön kokoa kasvattamalla parannetaan COPpia, ei merkittävästi tehoa.

 

[janti]

Vs: ILPon tehon arviointi

Elikäs CU-E9DKE zadah-estimaatti 71,8 x 50,4 x 0,965 x 0,8 = 2,8 kW

VTT on omissa mittauksissa saanut laitteesta ~4 kW 0 asteen lämpötilassa ja Service Manuaalin mukaan irtoaa 5 kW.

=> Ei toimi tämä kaksirivisen kapillaarikoneen kanssa tuo estimaatti eikä myöskään ilmeisesti se Joppe112 indeksikään.

 

[zadah]

Vs: ILPon tehon arviointi

Elikäs CU-E9DKE zadah-estimaatti 71,8 x 50,4 x 0,965 x 0,8 = 2,8 kW

VTT on omissa mittauksissa saanut laitteesta ~4 kW 0 asteen lämpötilassa ja Service Manuaalin mukaan irtoaa 5 kW.

=> Ei toimi tämä kaksirivisen kapillaarikoneen kanssa tuo estimaatti eikä myöskään ilmeisesti se Joppe112 indeksikään.

54 x 78 x 0,965 x 0,8 = 3251 wattia ja kun katsoo tuota vtt:n testikuvaa ja vetää tuoollaisen keskiarvoviivan, niin mitäs sieltä tulee tehoiksi ?

Eli toimii.... en tiedä mistä olet repinyt nuo ulkoyksikön mitat ja 4 kwn tehon...

 

[janti]

Vs: ILPon tehon arviointi

Eli toimii.... en tiedä mistä olet repinyt nuo ulkoyksikön mitat ja 4 kwn tehon...

Sitähän minä kysyinkin aivan aluksi. Mikä on tuo "naapapinta-ala"?

Nuo mun mitat olivat ulkoyksikkö kennon ulkomitat Service Manuaalista => kennon "naamapinta-ala"
http://webshop.bauer-energi.no/PDF/Service%20Manual%20E9-E12DKEW.PDF

Ja 4 kW on hetkellinen teho, elikä VTT-testissä se seuraava kuvaaja jota tässä tapuksessa tulee katsella. Tuossa sun kuvaajassa on ne 0 asteen kieppeillä olevat useat sulatukset huomioitu = liukuva tuntikeskiarvo teho! Ja kyllä siellä +7 asteessa enemmän tehoja löytyy kuin tuo 0 asteen 4 kW.

CU-E12DKE täytös on 980 g => zadahin kaavalla ulkoyksikön ulkomitoilla (korkeus x leveys) 54 x 78 x 0,98 x 0,8 = 3,3 kW ja tehoja tälle mallille on luvattu Service Manulaalissa 6,5 kW.

Tässä Mitsun EEV-laitteita tuolla kaavalla laskettuna:
Mitsun MUZ-FA25VA 80 x 55 x 0,9 ~ 4 kW ja luvataan 5 kW (VTT mittasi ~4,2-4,5 kW ja TM RK 4,8 kW)
Mitsun MUZ-FA35VA 80 x 55 x 0,9 ~ 4,6 kW ja luvataan 6 kW

Ja Sanyo Shiki Sai Kan 124 79 x 57 x 1,38 = 6,2 kW ja luvataan 6 kW ja SP mittasi 5,5 kW

=> EEV laitteilla tarkkuus noin +/- 0,5 kW luokka

 

[zadah]

Vs: ILPon tehon arviointi

Hyvä, nyt ymmärrän mistä kiikasti

Eli pinta-ala on koko pinta.ala ja tehot jotka "kaavasta" tulee on jatkuvia eli keskiarvoja ko lämpötilassa.

Noilla service manuaalien / esitteiden vedätyksillä ei ole mitään tekemistä tosielämän kanssa...

Sanotaanko tuosta e12dkes:tä sen verran, että tuolla isommalla kompuralla ei tee juuri mitään, jos höyrystin käy pieneksi.

Ei tämä kaava ole tietenkään mikään absoluuttinen totuus, vaan ideana oli osoittaa oikasti se, mistä lämpöpumppujen teho oikeasti otetaan... eli kannattaa metsästää sitä suurta ulkoyksikköä + EEV:tä ja sisäyksikönkin pitää olla iso, että COPpi pysyy koholla.

Tällä kaavalla ei varmasti mene metsään, jos tehokasta pumppua on hankkimassa, vai mitä?

 

[janti]

Vs: ILPon tehon arviointi

Käytännössä ILPien 9-12 / 10-13 / 25-35 luokissa ulkoyksiköt ovat lähes saman kokoisia => kylmäainemäärä on ratkaiseva. Ja jos em. zadahin kommentti Service Manuaalien tiedoista pitäisi paikkansa, niin ei sitä kylmäainetta saa mistään tietoon edes kohtuullisella varmuudella ennen hankintaa. => Ei hyvä.  :-\

=> Ilmeisesti näissä ILP kokoluokissa tuo ulkoyksikön paino on turvallisempi tapa erottaa ne jyvät akanoista ja tehokkaat ei tehokkaista. Tuskimpa kukaan painoja alkaa valehtelemaan.

ulkoyksikön naamapinta-ala neliödesimetreinä x laitteen kylmäainemäärä = teho watteina + 7 asteessa

zadahin kaava ei vaan yksinkertaisesti ole yleistettävissä ja tarkkuuskin on mitä sattuu. Aluksi puhuttiin tehoista +7 asteessa ja nyt jatkuvasta tehosta (keskiarvotehosta) => +7 asteessahan tämän pitäisi olla aivan sama asia kun sulatuksia ei ole. => SP:n täystehomittaukset +7 asteessa on ne mihin lukemia tulisi verrata.

Oikeilla jäljillä kyllä varmaan oltiin. Kennon todellinen (virtaus) pinta-ala, kylmäainemäärä ja sopiva kerroin auttaisivat tarkkuutta. Ehkä noita on turhaan normikuluttajan lähteä sieltä Service Manualista etsiskelemään.

Laitetaan tähän vielä yksi esimerkki Sanyo SAP-CRV123EH 80 x 56 x 1,1 = 4,9 kW ja SP mittasi laitteelle 4 kW esitteessä ja SM:ssä luvataan 5,8 kW.

 

[Joppe112]

Vs: ILPon tehon arviointi


Ehkä kannattaa tässä ketjussa edelleen muistaa, että nämä ovat vain ehdotuksia eikä mitään valmiita työkaluja kenellekään. Jos on parempia kaavoja mielessä ne kannattaa esittää arvioitaviksi.

Mielestäni oikea tapata verrata kaavojen ennusteita toisiinsa olisi tilanne, jossa höyrystin joutuu oikeasti lujille lämmityksessä. Invertterikoneissa pitää siis valita joku sopivan haastava pakkastilanne referenssiksi ja katsella mitä eri testaajat ovat löytäneet sulatussyklien väliseksi keskiarvoiseksi lämpötehoksi. Jokainen systeemihän huojuu aina jonkun verran koskapa se on jatkuvasti säätöään automaattiseti korjaava systeemi. Sen vuoksi pitäisi katsella sitä lämmityskäppyrän piirtämää keskiarvoa, eikä tuijottaa hetkellistä tehoa.

 

[tuuma]

Vs: ILPon tehon arviointi

Tässä olisi toinenkin samantapainen ajatus yleiskaavaksi:

<tehoindeksi> = <ulkoyksikön paino> * <kylmäaineen täytösmäärä>

Hmmm. Mun VILP noilla kaavoilla:

tehoindeksi = 110kg * 1,8kg = 198
teho 7°C:ssa = 6000 * 1,8kg = 10,8kW

tuo teho +7°C:ssa on aika lähellä valmistajan lupaamaa. Täytynee mitata tuo kennosto tarkemmin. Tuossa mun VILP:issä, joka on tyyliä AIO (All-In-One) on tietty jonkun verran muutakin krääsää sisällä. Olenkin ihmetellyt mistä tuo paino tulee mutta taitanee olla tuo kennosto, joka painaa.

 

[janti]

Vs: ILPon tehon arviointi

Kokeillaan tuota zadahin kaavaa hiukan mukattuna ja etsitään sopiva kerroin.

Ulkoyksikön kennoston pinta-ala x ulkoyksikön meteli x kylmäainemäärä x kerrroin = teho +7 asteessa (hetkellinen esite/SM-teho)

Pari EEV-konetta

Sanyo SAP-93
kennon pintala 0,288 m2 (face area)
kylmäainetäytös 950 g
ulkoyksikön äänen paine 47 dB(A)
antoteho 5 kw
=> kerroin 0,39

Sanyo SAP123
kennon pintala 0,367 m2 (face area)
kylmäainetäytös 1100 g
ulkoyksikön äänen paine 49 dB(A)
antoteho 5,8 kW
=> kerroin 0,29

Pana NE9
kennon pintala 0,359 m2 (face area)
kylmäainetäytös 930 g
ulkoyksikön äänen paine 47 dB(A)
antoteho 5,4 kw
=> kerroin 0,3

Pana NE12
kennon pintala 0,359 m2 (face area)
ulkoyksikön äänen paine 50 dB(A)
kylmäainetäytös 970 g
antoteho 6,6 kw
=> kerroin 0,38

Vaikka luvut ovat lähellä toisiaan, ei niiden avulla laskettu kerroin (keskiarvo) toimin esim. Sanyon Ski Sai Kanien  SAP94/124 kanssa taikka Panan HE mallien kanssa.  :-\

Ehkäpä tuon desibelin paikalla pitäisi käyttää ulkoyksikön puhaltimen max. kierroslukua. 

=> Taidetaan olla vaan syvemmällä suossa vaikka "jäljillä ollaankin", koska puhaltimen kierroslukua ja kennon pinta-ala (+kennorivien määrä/lamellivälit) todellakin määräävät kuinka paljon lämpöä saadaan maksimissaan siirtymään ulkoilmasta ulkoyksikön kennostoon.

 

[VesA]

Vs: ILPon tehon arviointi

Eikös ilmamäärä nyt kummiskin olisi aika hyvä numero.. vaikkapa tuon metelin tilalle

 

[janti]

Vs: ILPon tehon arviointi

Eikös ilmamäärä nyt kummiskin olisi aika hyvä numero.. vaikkapa tuon metelin tilalle

Pana ja Sanyo eivät ilmoittele ulkoyksikön puhalluksen ilmamääriä.
Mitsu ja Toshiba kyllä ilmoittelevat => Näillä tietenkin tuo toimii.

Itse etsiskelin "jokamiehen työkalua", jolla voisi vertailla laitteita ihan kaupassa luotettavasti. Paino taitaa olla ainut johon voi luottaa, samoin ulkomitattat.

 

[zadah]

Vs: ILPon tehon arviointi

zadahin kaava ei vaan yksinkertaisesti ole yleistettävissä ja tarkkuuskin on mitä sattuu. Aluksi puhuttiin tehoista +7 asteessa ja nyt jatkuvasta tehosta (keskiarvotehosta) => +7 asteessahan tämän pitäisi olla aivan sama asia kun sulatuksia ei ole. => SP:n täystehomittaukset +7 asteessa on ne mihin lukemia tulisi verrata.

Elähän nyt, tarkkuuus on hyvä Olen kokoajan tarkoittanut tuota keskiarvo tehoa, eli mitä siitä vehkeestä oikasti saadaan...

Sain tuosta Joppen kommentista idean ja kehitin kaavaa edelleen, eli jatkuva teho noin -7 asteessa:

= ulkoyksikön pinta-ala x kylmäainemäärä x 0,6 = sulatuksellinen teho ko lämpötilassa (-7)

Muutamia esimerkkejä:

msz-fa25 estimaatio: 2376 w VTT: 2400 wattia

Cs- re9gke estimaatio 2425 w VTT 2400 wattia

Msz-fd25 estimaatti 3036 w VTT 3000 wattia

Tuo -7 astetta onkin parempi, koska silloin koneet huutavat varmasti 100 prosentin tehoilla ja tulokset ovat luotettavia..

Ja noista SP:n mittauksista en tiedä miten ovat tehot mitanneet, ovatko ne huipputehoja vai keskiarvotehoja sulatuksien välissä..

 

[janti]

Vs: ILPon tehon arviointi

Tuo -7 astetta onkin parempi, koska silloin koneet huutavat varmasti 100 prosentin tehoilla ja tulokset ovat luotettavia..

Ja noista SP:n mittauksista en tiedä miten ovat tehot mitanneet, ovatko ne huipputehoja vai keskiarvotehoja sulatuksien välissä..

SP:n mittaukset tehdään standardin mukaan (EN 14511), tällöin ei sulatuksia huomioida.
VTT:n mittauksissa poiketaan standardista (pyynti ei ole täysillä) ja huomioidaan sulatukset =lasketaan liukuvaa tuntikeski antotehoa ja ottotehoa etc..

Kannattaa muistaa että tuo FD25 mittaus tehtiin puhallin manuaalilla 3-asennossa => mitatut tehot eivät vastaa todellista tehoa auto-puhalluksella (täydellä puhalluksella).

Argo AWI 25 = Sanyo SAP 93 -7 asteen tehot useamman testaamana.
SP:n mittaama teho 2556 W (P-testi)
VTT:n mittaama keskiantoteho 2500 W (ja hetkellinen 3050 W)
zadah-uusi arvio 55 x 72 x 0,95 x 0,6 = 2257 W

E9EKEB -7 asteen tehot useamman testaamana. Aika yksiin menevät nuo hetkelliset tehot testaajien välillä 
SP:n mittaama teho 3200 W
VTT:n mittaama keskiantoteho 2200 W (ja hetkellinen 3000 W)
Promotelec/Eurovent 3130 W
zadah-uusi arvio 54 x 78 x 0,93 x 0,6 = 2350 W

Koneet ovat viritetty EN 14511 standardin mukaan (täysi pyyntö) antamaan sopivan COPin ja tehon, sen huomaa tuosta SP:n P-testistä Sanyo SAP93.
Tekivät kokeeksi testin +7 asteessa kaken pyynnillä +28 C pyynnillä (standardi vaatii täysipyynti = 30 C).
Antoteho ja ottoteho nousivat tällä pyynnillä koviksi, mutta COP oli huono. Kun sama testi tehtiin standardin mukaan saatiin kohtuulliset tehot ja kohtuullinen COP. 

 

[Joppe112]

Vs: ILPon tehon arviointi


Kuten tuosta näkee testejä on jo kohtuullisesti mistä valita. Koska tässä nyt haetaan yleiskaavaa, jolla voisi arvioida lämmityksen max kapasiteettia höyrystimen raudalle, niin vain semmoiset 100%:n kompuran ajotestit voisivat olla kiinnostavimpia. Esim, otetaanpa piste -15 C ja katsotaan mitä lämpötehojen kohdalla lukee kun ILPoa ajetaan nupit kaakossa. COPilla ei ole mitään väliä, koska halutaankin vaan katsoa mitä huipulta saa koko raudasta irti.

Nuo VTT:n testit taitavat olla tässä aika hyödyttömiä jos niissä automatiikka ja invertteri saa kerran päättää miten milloinkin mennään. Vai miten oli?

 

[janti]

Vs: ILPon tehon arviointi

Nuo VTT:n testit taitavat olla tässä aika hyödyttömiä jos niissä automatiikka ja invertteri saa kerran päättää miten milloinkin mennään. Vai miten oli?

JEP, auto-puhalluksella ei saada laitteista kaikkea irti saati sitten jollakin pienemmällä manuaali-puhalluksella (FD25).

 

[zadah]

Vs: ILPon tehon arviointi

Nuo VTT:n testit taitavat olla tässä aika hyödyttömiä jos niissä automatiikka ja invertteri saa kerran päättää miten milloinkin mennään. Vai miten oli?

JEP, auto-puhalluksella ei saada laitteista kaikkea irti saati sitten jollakin pienemmällä manuaali-puhalluksella (FD25).

Kun noita vtt:n käppyröitä katsoo, niin huomaa, että koneet käyvät kyllä ihan täystehoilla pakkaskeleillä, joten sen suhteen testit ovat ihan päteviä. Tuolla 3 tehon käytöllä puhalluksessa ei ole hirveästi merkitystä, koska sisäyksikön lauhdutusteho riittää varmasti kun lämmöntuotto putoaa radikaalisti tuolla pakkasen puolella. Eli mielestäni nuo vtt:n testit ovat parempia kuin sp:n, sillä se mittaa oikeaa saatavaa tehoa, ei hetkellisiä piikkejä, joilla ei taloa lämmitetä. Tosin tuollaisen manuaali puhalluksen käyttäminen laskee testin arvoa tuon mitsun osalta.

 

[Joppe112]

Vs: ILPon tehon arviointi

VTT:n teksti sanoo, että käppyrät sisältävät sulatussyklit lämpötehoissaan. Tämä tarkoittaisi n. -20% heikompia tehoja sulatusalueilla toimittaessa kuin raaka 100%:n pyöritys syklien välissä. Onko näin vai ei?

Tarkennan nyt pienen numeronmurskauksen jälkeen ehdotustani yleiskaavaksi näin:

<lämmitysteho@-15 C> = <ulkoyksikön paino> * <kylmäaineen täytösmäärä> / 15

Tässä olisi siis yleinen kaava arvioida pelkän raudan potentiaalia lämpötehoille (kW) pakkasella. Helppo muistaa: -15 C:n pakkasella jaetaan vaan 15 simppelin kertolaskun tulos.

Perustelut on vähän teknisiä, mutta sanottakoon että SP, R&R ja EM:n testien 100%:n kompuran pyöritystehot on leivottu sisään lähtökohdaksi kaavalle ja mukana myös muita merkkejä kuin pelkkä Pana. Sitten seuraakin se viihdeosuus eli kaikkien Panojen mallien potentiaaliset lämmitystehot -15 C:n pakkasessa...

[SIZE=11px][b]MALLI   Lämpöteho(kW@+7C) Täytös(kg) Paino(kg) Kompura             Tehoindeksi   Lämpöteho(kW@-15C)[/b]
E15DKE         7,1           1,40        48    DC Twin Rotary            67,2          4,5
HE9GKE         6,5           1,33        37    DC eScroll                49,2          3,3
HE12GKE        7,7           1,33        37    DC eScroll                49,2          3,3
XE12DKE        6,5           1,20        40    eScroll                   48,0          3,2
HE12DKE        7,7           1,16        37    DC eScroll                42,9          2,9
HE9DKE         6,5           1,19        36    DC eScroll                42,8          2,9
XE9DKE         5,0           1,00        38    eScroll                   38,0          2,5
E9DKE          5,0           1,00        37    DC Twin Rotary            37,0          2,5
E12DKE         6,5           1,00        37    DC Twin Rotary            37,0          2,5
XE12EKE        6,7           0,97        37    eScroll                   35,9          2,4
E12EKEB        6,6           0,97        36    eScroll                   34,9          2,3
XE9EKE         6,1           0,93        37    eScroll                   34,4          2,3
E12GKE         6,5           0,98        35    DC Twin Rotary            34,3          2,3
CE12GKE        6,5           0,98        35    DC Twin Rotary            34,3          2,3
TE12DKE        6,5           1,03        33    DC eScroll                34,0          2,3
NE12GKE        6,6           0,97        35    eScroll                   34,0          2,3
E9GKE          5,0           0,97        34    DC Twin Rotary            33,0          2,2
CE9GKE         5,0           0,96        34    DC Twin Rotary            32,6          2,2
NE9GKE         5,0           0,93        35    eScroll                   32,6          2,2
E9EKEB         5,4           0,93        35    eScroll                   32,6          2,2
RE12GKE        4,3           1,04        31    DC Rotary                 32,2          2,1
TE9DKE         5,0           0,96        33    DC eScroll                31,7          2,1
PE12DKE        5,0           1,02        30    DC Rotary                 30,6          2,0
NE7GKE         4,0           0,82        34    eScroll                   27,9          1,9
E7GKE          4,0           0,79        33    DC Twin Rotary            26,1          1,7
CE7GKE         4,0           0,79        33    DC Twin Rotary            26,1          1,7
E9DKE          4,0           0,84        30    DC Rotary                 25,2          1,7
RE9GKE         4,1           0,84        30    DC Rotary                 25,2          1,7[/SIZE]

Aika masentavaa havaita miten nyt lämpötehot romahtavat vrt myyntiesitteen +7 C:een, eikös?

Ikävä juttu, ettei testejä 100%:n tehoille ole julkaistu kuin muutamasta harvasta mallista ja noi VTT:n tulokset menevät poikkeukset joka mallissa alle näiden ennusteiden. Jos tuosta viimeisestä sarakkeesta vähentää sen -20% voi olla jo nk "tontilla" eli siellä n. +/- 0,5 kW:n päästä VTT-todellisuudesta - aivan yllättäen.

 

[tuuma]

Vs: ILPon tehon arviointi

Tarkennan nyt pienen numeronmurskauksen jälkeen ehdotustani yleiskaavaksi näin:

<lämmitysteho@-15 C> = <ulkoyksikön paino> * <kylmäaineen täytösmäärä> / 15

Tuo ei taida päteä VILP:eihin? Mun tapaus antaisi: (110 * 1,8 )/15 = 13,2kW Tuossa laskeskelin niin verrattuna ILP:iin ei tuolla paketissa painoa lisää muuta kuin tuo kuparinen lämmönvaihdin, joka saattaisi painaa noin äkkipäätä arvioituna 20kg niin silloin kaava antaisi tehoksi 10,8kW, joka ei sekään oikein ole realistinen vaikkakin houkutteleva

 

[Joppe112]

Vs: ILPon tehon arviointi

Ohessa on paras löytämäni tulos ILPojen lineaariseen tehojen indeksointiin kuvan muodossa: punaiset täplät edustavat suurinta osaa virallisia testejä ja siniset täplät lineaarisella käyrällä ovat suoraan tehoindeksin arvauksia laajemmasta joukosta tunnettuja malleja. Punaiseen täpläparveen on ts yritetty sovittaa sinistä käyrää niin, että virheiden etäisyydet olisivat mahdollimman pienet.

Vaaka-akselilla kulkee mallien tehoindeksi (= täytösmäärä x paino) ja pystyakselilla lämpötehot (kW).

Tarkentuneeksi kaavaksi hyvälle ennusteelle muodostui:

<tehoindeksi@-15 C> = <ulkoyksikön paino> * <kylmäaineen täytösmäärä> / 14,5

Näillä arvoilla keskimääräiseksi virheeksi kaikille virallisten testien ILPoihin jäi (+/-) 0,41 kW, joka täyttää juuri kivasti asetetun tavoittee < (+/-) 0,5 kW. ILPojen lämpötehoja näyttäisi siis olevan mahdollista arvioida karkeasti kahdella simpplelillä tiedolla, joka on saatavissa.

Useimmat markkinoiden ILPot näyttävät yllättävän jopa hieman positiivisesti ennusteen arvioon nähden: suurempi määrä punaisia täpliä sijaitsee ennusteen yläpuolella kun tehoindeksi < 45. Pari tapausta on kuitenkin pahasti ennustekäyrän ulkopuolella:

* Panasonic HE9GKE on -1,3 kW ennustepisteensä alapuolella. Tämä ei ole kovin onnistunut malli pakkastehoissa pakattuun rautaansa nähden. Vai onkohan sen testit tehty jotenkin eri lailla?
* Mitsubishi Electric FD35VAH on upeasti jopa +1,3 kW ennustepisteensä yläpuolella. Ts pienemmällä painolla on onnistettu puristamaan paremmat lämpötehot kuin vastinpisteet millään muilla ILPoilla.

On luonnollista, että markkinoiden mikä hyvänsä ILPo voi tippua miten alas hyvänsä todellisuudessa ennustekäyrästä, mutta sen ylittäminen on vaikeampaa ja kuvaa teknologian kehittymistä malleissa. Tässä mielessä tämä ennustuskäyrä antaa yleisen mittatikun mitata ILPojen hyvyyttä nykytrendiin sen absoluuttisista tehoista riippumatta.

Mikäpä lienee sinun ILPosi nykyinen tehoindeksi?

ps: saatan liittää tänne Excel-taulunkin malliaineistoista kunhan ennätän sitä ensin siivoilla....

 

[Joppe112]

Vs: ILPon tehon arviointi

Nuo VTT:n testit taitavat olla tässä aika hyödyttömiä jos niissä automatiikka ja invertteri saa kerran päättää miten milloinkin mennään. Vai miten oli?

JEP, auto-puhalluksella ei saada laitteista kaikkea irti saati sitten jollakin pienemmällä manuaali-puhalluksella (FD25).

Kun noita vtt:n käppyröitä katsoo, niin huomaa, että koneet käyvät kyllä ihan täystehoilla pakkaskeleillä, joten sen suhteen testit ovat ihan päteviä. Tuolla 3 tehon käytöllä puhalluksessa ei ole hirveästi merkitystä, koska sisäyksikön lauhdutusteho riittää varmasti kun lämmöntuotto putoaa radikaalisti tuolla pakkasen puolella. Eli mielestäni nuo vtt:n testit ovat parempia kuin sp:n, sillä se mittaa oikeaa saatavaa tehoa, ei hetkellisiä piikkejä, joilla ei taloa lämmitetä. Tosin tuollaisen manuaali puhalluksen käyttäminen laskee testin arvoa tuon mitsun osalta.

Olet oikeassa: VTT:n testeistä löytyi sittenkin se tiedonjyvä, jota voi soveltaa tehoindeksinkin tarkistuksessa. Jokaisessa julkaistussa testissä on 3. kuvana se "hetkellinen sähkö- ja lämpöteho". Siihen ei olekaan sisään leivottu sulatussyklejä, vaan ne näkyvät jyrkkinä piikkeinä alaspäin kuten kuuluu. Vertaamalla näitä käyriä ruottalaisten SP/P/EM -tajojen lukuihin näkee, että VTT tuottaa samoja lukujakin ainakin -15 C:ssa. Ts VTT:n teisteistä selviää sekä sulatussyklien todelliset lämpötehot (2. kuva) että niiden väliset hetkelliset tehojaksot (3. kuva). Myös VTT:n mittausdataa on mukana edellisen viestin punaisissa täplissä.

* http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2617.0

 

[janti]

Vs: ILPon tehon arviointi

Olet oikeassa: VTT:n testeistä löytyi sittenkin se tiedonjyvä, jota voi soveltaa tehoindeksinkin tarkistuksessa. Jokaisessa julkaistussa testissä on 3. kuvana se "hetkellinen sähkö- ja lämpöteho". Siihen ei olekaan sisään leivottu sulatussyklejä, vaan ne näkyvät jyrkkinä piikkeinä alaspäin kuten kuuluu. Vertaamalla näitä käyriä ruottalaisten SP/P/EM -tajojen lukuihin näkee, että VTT tuottaa samoja lukujakin ainakin -15 C:ssa. Ts VTT:n teisteistä selviää sekä sulatussyklien todelliset lämpötehot (2. kuva) että niiden väliset hetkelliset tehojaksot (3. kuva). Myös VTT:n mittausdataa on mukana edellisen viestin punaisissa täplissä.

JEP se 3. kuva on lähes standardi mittaustavan mukainen. Sitähän minä tässä ole kokoajan yrtttänyt teille tuoda esiin. :

Kannattaa muistaa että hiukan enemmän voi joissakin laitteissa irrota tehoja jos puhallus on pyynnin lisäksi manuaalisesti täysillä tai pyynti on hiukan maksimi pyyntiä alempi.
ks. esimerkkinä tuo Sanyon SP-testi.

 

[zadah]

Vs: ILPon tehon arviointi

Hyvä ja ihan pätevä käppyrä , nyt jokainen voi katsoa esitteiden läpi suoraan totuutta silmiin...

Luulempa että käyrän alapuolella olevat osumat ovat kapilaarivehkeitä ja yläpuolella elektronisella paisuntaventtiililä varustettuja malleja.

Koskahan nähdään ensimmäiset lyijylevyt ulkoyksiköiden pohjalla

 

[Joppe112]

Vs: ILPon tehon arviointi

ILPon paremmuus omassa painoluokassaan

Poimimalla ulkoyksikön paino ja kylmäaineen määrä tehoindeksin laskukaavaan lasketaan samalla kullekin mallille se "normaali" lämmöntuoton teho sen ikiomassa painoluokassaan, ulkona se -15 C pakkasta. Ts jos tietty vakiopaino rautaa niputetaan yhteen ILPoksi mitä voisi olettaa syntyvän tuloksena kohtuudella max lämpötehoina. Tätä voidaan nyt käyttää paremmuusmittarina kullekin ILPolle: mitä pienemmällä rautamäärällä saadaan parempi testeissä todettu lämmitystulos sitä tehokkaampi & parempi toteutushan on löytynyt. Virallisten testitulosten ja tehoindeksin erotus kertoo juuri tämän asian ja vapauttaa meidät kokonaan sudenkuopasta vertailla absoluuttisia lämpötehoja toisiinsa kovin erikokoisten moottoreiden kesken (ts appelsiineja banaaneihin). Lämpötehoahan saadaan aina loputtomasti lisämaksua vastaan lisää perinteisin keinoin kun vaan kasvatetaan moottoria ja ulkokennon kokoa (= hintaa) käsi kädessä.

Periaatetta voidaan soveltaa kaikkiin sellaisiin ILPoihin, joille löytyy joku 3. osapuolen luotettava testitulos. Ohessa on lajiteltu paremmuuslistaa nyt foorumin tiedossa olevista ILPoista. Viimeinen lajittelusarake on siis erotus jonkun labran testituloksen ja tehoindeksin ennusteen välillä. Liitteenä on myös kuva tästä paremmuuslistasta.

[b]MALLI                             Paino   Täytös Ennuste(kW@-15 C) Testitulos(kW) Poikkeama[/b]
[color=green]Mitsubishi Electric MSZ-FD35VAH     36     1,15         2,86            4,20         1,34
Mitsubishi Electric MSZ-FA25VAH     33     0,90         2,05            2,70         0,65[/color]
[color=blue]Panasonic XE9EKE                    37     0,97         2,46            2,90         0,44
Panasonic HE12GKE                   37     1,33         3,39            3,80         0,41
Toshiba RAS13SAVP-ND                38     1,05         2,75            3,10         0,35
Panasonic E9DKE                     30     0,97         2,00            2,25         0,25
Argo AWI25 / Sanyo SAP-KRV93EHN     34     0,95         2,23            2,48         0,25
Mitsubishi Electric MSZ-FD25VAH     36     1,15         2,86            3,10         0,24
Argo AWI35 / Sanyo SAP-KRV123EHN    35     1,10         2,66            2,90         0,24
Panasonic E9EKEB                    35     0,93         2,24            2,40         0,16
Panasonic RE9GKE                    30     0,84         1,74            1,75         0,01[/color]
[color=orange]Panasonic E9GKE                     34     0,97         2,26            2,25         -0,01
IVT AE-X12FR-N                      37     1,00         2,55            2,50         -0,05
IVT AE-X12GR-N                      39     1,05         2,82            2,60         -0,22
Sanyo SAP-KRV/CRV 124 EHDXN         40     1,38         3,81            3,50         -0,31
IVT AE-X9FR-N                       37     1,00         2,55            2,10         -0,45[/color]
[color=red]Mitsubishi Heavy 35ZD-x             35     1,20         2,90            2,20         -0,70
Mitsubishi Heavy 25ZFX-x            35     1,20         2,90            2,20         -0,70
Panasonic HE9GKE                    37     1,33         3,39            2,10         -1,29[/color]

Varsin mielenkiintoisia ääriesimerkkejä löytyy mm Panan malleista: HE12GKE pakkaa parhaiden joukossa lämpötehoja sisäänsä kun taas sen laimennettu pikkuveliversio HE9GKE pitää taas koko listan jumbosijaa (=maksimoitu COP ?). Tämä siis selittyy sillä, että ulkoisesti painot ovat aivan samanlaisia ja tehonalennus onkin siis saatu aikaan ohjauskortilla+jumppereilla tms. Myöskään SAP-KRV/CRV 124 EHDXN ei nyt enää johda listaa lainkaan, koskapa sen suuret tehot on saatu aikaa raa'alla ulkoisella komponenttien kasvattimisella eikä niinkään keventämällä teknologiaa tiiviimpään suuntaan. Se tuottaa siis lämpöä jopa omaa painopohjaista ennustettaan vähemmän. Vankka teknologiajohtajuus kiteytyy Mitsun vanhempaan testattuun FD35VAH-versioon ja sen johtoon tässäkin vertailussa.

Panan runsas esiintyvyys kärjessä ei varmaankaan tarkoita, että ne olisivat noin hyviä todellisuudessa kaiken kaikkiaan markkinoilla: niille on vaan näitä virallisia testejä kertynyt enemmän kuin muilla brändeillä yhteensä. Myös Toshiba pärjää ihan mainiosti tällaisessa teknologiavertailussa sen ainoan testimallinsa turvin.

Joka tapauksessa listasta tuleekin hyvin erilainen kun ei tuijotetakaan orjallisesti absoluuttista mallin lämpötehoa mistään vaan sen toteutustehokkuutta (ts valittuja komponentteja) painoluokitetun tehoindeksin silmin. Vasta aika näyttää ovatko tämän listan kärjessä keikkuvat mallit jotenkin huterasti koottuja ja sen vuoksi kevyempiä tekniikaltaan vai onko todellinen läpimurto tekniikassa tosiasia.

Näinhän se paljon kritisoitu TM/RM-lämmitystehojen määrän testi olisi pitänyt suorittaa reilun & läpinäkyvän tarkistettavan tuloksen nimissä.

Kuka saa siis aikaan suhteessa enemmän lämpöä vähimmällä raudalla taloudellisesti aikaan siis voittakoon kuluttajan sielun itselleen...

 

[janti]

Vs: ILPon tehon arviointi

Mitsu FA25 ennuste antotehosta  -15 C 33 x 0,9 / 14,5 = 2,05 kW
VTT:n testaama huippuantotehoteho (3. kuvaajasta katsottuna) -15 C ~2,7 kW

Jostain syystä SP mittasi antotehoksi vain 1,7 kW, pyynti maksimilla ja tällöin COP olisi 2 => ottoteho 850 W, VTT:n testeissä ottoteho oli kuitenkin tasaisesti noin 1100W -15 astessa.  ???

=> +0,65 kW ennusteeseen verrattuna

 

[zadah]

Vs: ILPon tehon arviointi

Tuli tuossa mieleeni tuosta sanyon 124:sta, että asia ei ole niin mustavalkoinen kuin joppe toteaa, vaan täytyy muistaa että Sanyossa on tuo edistyksellinen nonstop kuumakaasusulatus, joka tuo valitettavasti painoa lisää ylimääräisen kuparin muodossa... olisi mukava nähdä tämän laitteen VTT-testi, sillä voisi olla kohtuullisen hyvät jatkuvat antotehot, itse veikkaisin vielä jopa kärkisijoja...