ILTO Comfort CE50 enemmän kuin lämpöpumppu?

[tominiem]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Sisällä on tosin edelleenkin noin 19 astetta vaikka kone on säädetty 22:een kuten myös kaikki huonetermostaatit (22:een).

Tuosta tuli mieleen että meillä on termostaatit täysillä toista makkaria lukuunottamatta ja toimii ainankin meillä ok. Pumppu hoitelee lämpötilansäädön. Yöalennus on -1,0 astetta ja sen kanssa kone ei ole juurikaan vastuksia käyttänyt...

 

[konitohtori]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Paljonkos on mennyt vuodessa sähköä virallisen mittarin mukaan Positiivista kuulla edes vähän positiivisia kommentteja laitteesta, koska meille on suunniteltu ja osin jo toteutettukin talo tuolle laitteelle, tosin laitetta en ole vielä hankkinut.

 

[Pilppeli]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Uskaltaisikohan tuollaisen Comfortzone CE65:n tuoda suoraan Ruotsista ja mitäköhän riskejä siihen liittyisi. Näyttää olevan paljon halvempi siellä. Tuloilmalaitteen joutuisi ilmeisesti ostamaan täältä. Täälläkin mietinnässä tulevan talon lämmitys. Tämä on ilmeisesti joku nettikauppa ja lähellä Tukholmaa.
http://vvsgds.jetshop.se/. Voitaisiin tehdä yhteishankintamatka ?

 

[konitohtori]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Periaatteessa moinen kiinnostaa. Pitäisi vaan saada selville, että mitä kaikkea ilto on modannut, jos mitään. Toinen on tuloilmalaitteen kytkentä, joka ruotsalaisesta puuttuu. En tiedä, että onko itse koneessa mitään muutoksia vai meneekö ne sivuleikkurilla Jos joku koneen omistava kertoisi tarkemmin koneen sielunelämästä ja oletettavista eroista ruotsinpoikien versioon.

 

[tominiem]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Paljonkos on mennyt vuodessa sähköä virallisen mittarin mukaan Positiivista kuulla edes vähän positiivisia kommentteja laitteesta, koska meille on suunniteltu ja osin jo toteutettukin talo tuolle laitteelle, tosin laitetta en ole vielä hankkinut.

11520Kwh on mittarin mukaan koko vuoden kulutus. En pidä tuota pahan kun kuitenkin koko alkuvuosi 2008 lämmitettiin pelkällä sähköllä (Iltolla kyllä, mutta sähkövastuksilla) ja kompura, sirkkeli, sun muut rakennusvermeet oli koko ajan käytössä.
Me ei eletä sähkön kanssa mitenkään säästeliäästi, mutta esim. kiuas lämpenee puilla, joten siinä taas tulee pikkasen takasin.

Kulutusseurantaa suoraan Fortumin sivuilta:

Luentapäivä Tuote Luentaväli Lukema Käyttö/kWh
01.01.2009 Energia 90 11709 3183 kWh
03.10.2008 Energia 93 8526 1795 kWh
02.07.2008 Energia 182 6731 4803 kWh
02.01.2008 Energia 59 1928 1739 kWh

 

[konitohtori]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Moro

Ilmeisesti koneesi on toiminut hyvin. Noi lukemat eivät näytä ollenkaan pahoilta, kerrotko talosta lisätietoja, neliöt ja kuutiot, sekä missä päin suomea? Paljonko olette käyttäneet vettä tuona aikana?

 

[Kaitainen]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

11520 kWh/365 pv= 31.6 kWh/vrk. Tominiem´n mukaan neliöitä olisi 102 M2.
Joku on laskenut, että nelihenkisen perheen kuuman veden tuottamiseen menee vuositasolla normi 5500 kWh eli 15 kWh/vrk. Mene ja tiedä.
ILto ilmoittaa keskimääräiseksi lämmitystehoksi 3.2 kW(h). No, mikäli laite olisi kokoajan päällä (24 h/vrk) tämä mitoitusteho olisi vuorokaudessa 76.8 kW ja vuodessa 28 032 kW, eli selvästi yli nykyisen tarpeen.

 

[tominiem]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Juu eli tuolla ylempänä talosta jo olikin, mutta nyt on tosiaan käytössä vain alakerta (102m2) ja Kaarinassa, lähellä Turkua asutaan.
Veden kulutusta en ole tarkistanut aikoihin. Voin sen jossain välissä tsekata.

 

[JaPu]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Meilläkin saatiin Comfort jälleen toimimaan melkein kolmen kuukauden tauon jälkeen. Uuden kompuran saaminen oli työn ja tuskan takana ja joulun lomapäivät sotki vielä lisää tilannetta. Ilton mukaan meidän kompressori on jo vanhaa mallia, jota ei enää valmisteta... Mutta nyt pöhisee taas kompressorilla lähes tauotta, kolmen kuukauden vastuksilla lämmityksen jälkeen ääni tuntuu todella lujalta. Pitää kattoa jos lähtisi tekemään samaa mitä tominiem. Meillä riitti 9kW vastukset oikein hyvin lämmittämään 157m2 kämppää koko tuon kolme kuukautta ja joulun aikaan oli porukkaakin paljon ja lämmin vesi ei loppunut kertaakaan saunoessa/suihkutellessa. Nyt mittarit näyttää että vastuksilla ei paljon lämmitellä, vaan kompura tuottaa lähes kaiken. Pitää laittaa lukemia jahka pääsen "kirjanpidon" ääreen. Mielestäni näkyi varsin selvästi sähkönkulutuksessa, kun kompura meni rikki ja vastukset pätkähti päälle. Vaikkakin ilmat kylmeni tietysti koko ajan, joten kulutus kasvoi muutenkin, mutta jonkinlainen piikki kuitenkin olisi näkyvissä.

Koko viime vuoden kulutus n. 18000kWh, asuttu on vain puoli vuotta ja Comfortilla lämmitystä 11 kuukautta (josta 7,5 kuukautta vastuksilla). 1 kuukausi 5kW puhaltimella ja takalla.

 

[konitohtori]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Moro

Mitäs olette mieltä tuon koneen mitoituksesta. Meillä on saman kokoinen talo ja lisäksi samassa lattialämmityspiirissä on vielä autotalli... OH+K korkeampaa tilaa, muuten huonekorkeus 2600. Olen arponut koneiden ce50-9 ja ce65-9 välillä. Toisaalta kompuran käydessä puoliteholla on COP parempi, mutta riittääkö meillä ilmamäärät kunnolla tuolle 65:lle... Jos laite toimii kuten esitteessä luvataan, se olisi varsin pätevä.

 

[JaPu]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Enpä osaa minä ainakaan ammattimaista vastausta antaa riittäiskö kapa taloon ja talliin. Meillä on tuo CE65-9 ja jaksoi pitää -20-25 asteen pakkasillakin pelkillä vastuksilla lämpimänä (takkaa tietysti lämmiteltiin), joten uskoisin että jaksais se tallinkin pitää lämpimänä. Varsinkin kun tallissa yleensä pidetään matalampaa lämpöä. Ilmanvaihto ainakin tuntuis riittävän vaikka miten isoon taloon (ainakin T-10:ssä).

Joku aiemmin kirjoitteli, että T-10:n ollessa ykkösellä, ei ilmamäärät riittäisi. Mistähän tuon osaa sanoa milloin ilmamäärä on riittävä tai ei (oletin että ilmamäärä ei riitä kompuralle lämmöntuottoon)?? Aloin itse miettimään, että tippuukohan silloin jäteilman lämpötila liian matalalle jos lämmintä ilmaa ei liiku riittävästi!?!? Olen näet nyt muutaman kerran yllättänyt comfortin pukkaamassa -22 asteista ilmaa pihalle, joka on aika paljon matalampi speksin sanomasta -15 asteesta...

@Backmara
Meillä ei takan kanssa ole ollut mitään ongelmia muulloin kuin jos sytytysvaiheessa erehtyy laittaa liesituulettimen päälle. Mutta sitten kun palaa hyvin, niin ei haittaa edes liesituuletin. Meillä 8 metrinen Schiedelin hohkakivipiippu. Mutta tuollahan ei ole mitään tekemistä Comfortin/T-10:n kanssa vaan ilmastoinnin säätäminen pitää tehdä vain oikein.

Meidän sähkönkulutuslukemia:
02/2008 2844kWh Raksa aikaa, lämmitys vastuksilla
03/2008 1819kWh Raksa aikaa, lämmitys vastuksilla
04/2008 1680kWh Raksa aikaa, lämmitys vastuksilla
05/2008 664kWh Raksa aikaa, lämmitys vastuksilla
06/2008 578kWh Raksa aikaa, lämmitys vastuksilla, muutto juhannuksena
07/2008 831kWh Kompressori päälle heinäkuun alusta
08/2008 991kWh
09/2008 1108kWh
10/2008 1522kWh Kompura meni rikki 19.10.
11/2008 2588kWh
12/2008 3301kWh
01/2009 2853kWh Mitattu 27.1. Kompura saatu kuntoon 14.1.

T-10 käytti Joulukuussa 313kWh sähköä tuloilman lämmitykseen. Pitää heti käydä tarkistamassa tuo veijoesson mainitsema väärinkytkentämahdollisuus... Toisaalta kompura ei toiminut joulukuussa, niin ei sillä mitään väliä

 

[tominiem]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Joku aiemmin kirjoitteli, että T-10:n ollessa ykkösellä, ei ilmamäärät riittäisi. Mistähän tuon osaa sanoa milloin ilmamäärä on riittävä tai ei (oletin että ilmamäärä ei riitä kompuralle lämmöntuottoon)?? Aloin itse miettimään, että tippuukohan silloin jäteilman lämpötila liian matalalle jos lämmintä ilmaa ei liiku riittävästi!?!? Olen näet nyt muutaman kerran yllättänyt comfortin pukkaamassa -22 asteista ilmaa pihalle, joka on aika paljon matalampi speksin sanomasta -15 asteesta...

Minähän se taisin tuosta kirjoitella. Siis käsittääkseni T-10 ohjaa myös poistoilman määrä, tai siis kun T-10 laittaa kovemmalle, myös pumpun pihalle pukkaama poistoilmamäärä kasvaa. Ainankin vermeitten välille vedettiin 2*1,5 kaapeli ja juuri tästä ohjauksesta luulin olevan kyse. Jos olen ihan hakoteillä niin oikaiskaa toki tyhmää... Sen olen huomannut meidän talossa että kun T10:n laittaa esim kakkoselle, pumpun poistoilman lämpö nousee luokkaa reilun asteen verran. Kun sen heittää takaisin ykköselle poistoilman lämpö taas laskee, joten kyllä nuilla jotain chättiä keskenään on...
Ilmamäärän riittämättömyyden olen myös ihan itse pähkinyt siitä että kun T-10 on kakkosella, kämpän lämpötila pysyy selvästi tasaisempana ja pumppu käy harvemmin...

 

[konitohtori]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Nonniin, Ce65-9 tulossa... katsotaan miten se alkaa toimimaan ja pystyykö se lähellekään lupauksiaan ja kuinka tulee toimimaan. Toivottavasti ei mennyt kaikki investoinnit kankkulan kaivoon. Muutaman kuukauden päästä sitten alkaa näkemään, että miten kone toimii, jos toimii

 

[konitohtori]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Jep, miten comfortissa hoidetaan kiukaan ja vastusten vuorottelu? Koneen mukana tulleissa ohjeissa ei moisesta ollut mainintaa?

 

[JaPu]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Meillä ei ole mitään kiukaan ja ILPO:n vastusten vuorotteluja ja hyvin on toiminut. Kiuas on 6kW ja vastuksia on 9kW. Harvoin menee ILPO:ssa kaikki vastukset päälle ja niissä taisi olla joku ajastus millä tahdilla ne menee päälle. Sulakekin on 25A(vai mikä se oli) eli ei joutunut kasvattaan...

 

[Pump]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

JaPu, olisko sulla noita kulututstietoja helmi ja maaliskuulta? Ajattelin kysäistä kun itsellä on tuon PILP:in hankinta harkinnassa ja Ilto comfort vaikuttaisi potentiaalisimmalta vaihtoehdolta. Vai vieläkö suosittelet, onko ollut paljon ongelmia?

 

[JaPu]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Helmi ja maaliskuun kulutukset näyttää seuraavilta (myös tammikuu päivitetty):

Meidän sähkönkulutuslukemia:
02/2008 2844kWh Raksa aikaa, lämmitys vastuksilla
03/2008 1819kWh Raksa aikaa, lämmitys vastuksilla
04/2008 1680kWh Raksa aikaa, lämmitys vastuksilla
05/2008 664kWh Raksa aikaa, lämmitys vastuksilla
06/2008 578kWh Raksa aikaa, lämmitys vastuksilla, muutto juhannuksena
07/2008 831kWh Kompressori päälle heinäkuun alusta
08/2008 991kWh
09/2008 1108kWh
10/2008 1522kWh Kompura meni rikki 19.10.
11/2008 2588kWh
12/2008 3301kWh
01/2009 3166kWh Kompura saatu kuntoon 14.1.
02/2009 2405kWh
03/2009 2147kWh

En minä nyt oikein osaa olla suosittelemattakaan, kun se kuitenkin hyvin on hoitanut talon lämmityksen. Joskus ääni kantautuu teknisestä tilasta niin, että huomaa, mutta kun normaali mekkala talossa on päällä, niin ei häiritse. Aikansa meni, että sain lattialämmityspiirien säätämisen balanssiin, niin että joka huoneessa on suunnilleen niin lämmin kuin siellä haluaakin olevan, mutta nyt talossa on lämmöt tasapainossa. Nyt ihan viime viikkojen aikana on alkanut aurinko lämmittää taloa niin paljon, että lämmöt tahtoo olla yli pyynnin. Meillä ehkä tuo saunan ja takan lämmitys (sekä kuivausrummun käyttö hyvänä pyykkiviikonloppuna) saa lämmöt talossa niin korkeaksi, että Ilto lopettaa lämmityksen, mutta ainoa mitä huomaa on ehkä hieman normaalimpaa viileämpää aamulla (ei kuitenkaan häiritsevää). Tuohonkin sauna hommaan tuntui olevan jossain ketjussa jo ehdotelmia, että antura laitettaisiin jonnekin poistoputken varrelle ennen saunan liityntää. Hinta se varmaan on tämänkin laitteen tappaja, kun se on kuitenkin aika paljon korkeampi kuin kilpailijoilla...

 

[zadah]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Noista sinun kulutuslukemista oli kohtuu helppo laskea ko laitteen lämpöpumppu ominaisuudet eli COP ja säästetyt lämmitys Kwh:t

Eli otin käsittelyyn, Joulukuun lukeman (pelkällä sähköllä) ja maaliskuun lukeman (PILPillä). Vähensin kokonaiskulutuksista 600 kwh taloussähköä, jotta päästäisiin lämpöenergian kulutukseen.

Normitin joulukuun kulutuksen vastaamaan maaliskuun kulutusta astepäivälukujen (Oulu) suhteella.

Eli lämmöntarve maaliskuu : 3240 kwh
Lämmityssähkön kulutus maaliskuu 1547 kwh
Säästö 1693 kwh

Lämpöpumpun COP 2,1

Ihan kohtuullinen mielestäni... Toisaalta vastaavaan COPpiin päästään hyvällä ILPillä vastaavissa olosuhteissa.

 

[tikkari]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Annampa itsekkin tänne jotain kommenttia kun on toi comfort ollut käytössä pari kuukautta kompuralla.
Meille pumppu tuli jo jo viime syksynä ja talvi meni vastusten varassa mökkiä lämmitellessä. Meillä on vain toi 6kW:n, mutta silläkin mökki pysyi lämpimänä koko talven. Näky kyllä sähkölaskussa, kun ulos (käyttöullakkoaukko oli auki melkein koko ajan tuuletuksen takia) harakoille tuli annettua lämmintä. Lämmitettävää tilaa sellaiset 173 m2 yhdessä kerroksessa.

Käyttöönoton kanssa (rakennuksen aikainen lämmitys) tuli heti pientä ongelmaa kun sähkäri ei tietenkään pyynnöstä huolimatta asentanut anturaa sisälle. Lämpötilaa säädettiin sitten "laitetilan" ulkovaraston lämpötilan perusteella ja taloon työnnettiin aivan liikaa lämmintä. Eka sähkölasku pumpun asennuksen jälkeen herätti ja asensin anturan itse.

LVI -miehet eivät olleet pumppua nähneetkään ja toiminnasta heillä ei ollut tietoa. Itse olen joutunut asiaan perehtymään.
No, pumppu on asennettu T10 kanssa toimimaan ja säädöt/kytkennät tehty siten että lattiakierrosta vedetty putket esilämmittämään tuloilmaa. Sähköä pyrin tässä asiassa välttämään. Ilmanvaihto meillä pyörinyt 3 asennossa. Ihan tarkoituksella, jotta uusien materiaalien aiheuttama käry painuisi ulos. Nyt helteiden aikana nostin tasolle 4. Tuloilma kun tulee meillä sopivasti pohjoisen puoleta ja on varjossa lähetulkoon aina. Näin huoneilman lämpötilat pysynyt kohtalaisen siedettävänä vaikka aurinko paistanut lähes tulkoon joka seinälle ympäri vuorokauden.

Kun kompura ja ilmovaihtolaitteisto saatiin toimimaan normaalisti (kaikki kytkennät tehtyä) säädin pumpun meillä siten että käyttövesi on priorisoitu ensimmäiseksi. Tämä siksi, kun meillä tota jälkikasvua on siunaantunut jonkin verran ja tyttösiä kun ovat. Haluavat aika usein kylpeä porealtaassa. Samalla poistin lämpövastukset kokonaan pois käytöstä. Toistaiseksi lämmin vesi on riittänyt, samoin lämmöt talossa. No eipä kesällä muutenkaan...

Lattia laatoitettu, joten se tuntui aluksi aika viileälle. Nyt meillä paluukierron pyyntönä 23.5 astetta. Se on tuntunut olevan sopiva. Lämpötilan pyyntönä (huonelämpö) on asetettu 20 -asteeseen.

LVI -kaveri kävi jälkikäteen katsomassa tilannetta. Tällöin hän ihmetteli jäteilman lämpötilaa joka silloin oli -13 -astetta. Samalla hän ei ollut uskoa että kompura oli päällä. Syy ihmettelyyn johtui koska me keskustelimme aivan normaalisti pumpun äärellä. Hän oli juuri ennen meille tuloa käynyt säätämässä jotain Nibeä ja kehui että ei saanut kuin jonkun +5 astetta pumpusta pihalle. Samaan syssyyn sanoi että ei pumpun veressä pysty keskustelemaan normaalisti. Itsellä ei ole Nibestä tietoa joten jos kommentit olivat totta, niin kai pitää olla toistaiseksi tyytyväinen.

Varasto on (jossa se pumppu) aivan yhden makuuhuoneen seinässä kiinni. Ei ole hurinat ja murinat sisälle kantautuneet. Sen verran kiinnitin meluun huomiota että varston puolelle laiton 50:stä villaa ja kipsilevyt päälle. Mitään muuta lisäeristystä ei ole tehty. Samaisessa huoneessa tuntuisi ilmanvaihto olevan kaikkein äänekkäin. Onhan se lähimpänä iv -konetta. Voi olle että sille pitää tehdä vielä jotain.

Varsinaiseen säätö ja virittely hommiin ei toistaiseksi ole tarvinut mennä. Luulen että sekin aika tulee kun päästään kylmempiin keleihin. Asuttavissa huoneissa on asennettuna termostaatit jotka nyt viritetty täysille kuten ohjeissakin suositellaan (näin kai se oli).

-----

Muutama kommentti edellisiin viesteihin.
Comfort kykenee pukkaamaan ainakin -25 pihalle. Itse olen kyseisen lukeman laitteen ohjauspaneelista nähnyt. Mainoksissa tätä ei kerrota. -15 astetta on arvo jonka valmistaja lupaa varmasti. Tehtaalta kertoivat pumpun kykenevän myös kovempiin lukemiin. Eli yli -20 -astetta. En ole aivan varma mutta olisko parametriarvolla (Alhaisin höyrystymislämpötila -20) merkitystä juuri tähän?


T10/Comfort ja ilmamäärät:
En tiedä muita, mutta itselläni piirustuksiin oli laskettuna ilmanvaihtoon tarvittavat arvot. Niissä oli ns. maksimi ja normaali arvot. Säädöt tehtiin maximi arvoille säädön ollessa asennossa 3. Tästä tulkitisisin että tarvittaessa voin lisätä ilmanvaihtoa jos vaikka vieraita olisi normaalia enemmän. Säädön ollessa arvossa 2, joka olisi sitten se normaali tapaus jolloin pumppu toimisi myös normaalisti kuten jo edellisestä JaPun viestistä tuli ilmi.


kiuas/pumppu säätö:
Tota asiaa olen itsekkin pohtinut ja toistaiseksi mitään oikein hyvää ratkaisua en asiaan ole keksinyt. Jos tosta saunomisesta nyt sitten ongelma tulee niin itse ajattelin siirtyä käyttämään sisälle vetäämääni lämpötila-anturia. Tai sitten toimitan laitan ton anturin kanavistoon sopivaan paikkaan kiinni ja virittelen jonkilaisen kytkimen jonka saunomisen ajaksi voisi napsauttaa päälle. Tää nyt toistaiseksi mietinnässä.


Yölämpötilan tiputus?
Onko joku huomannut että oisi jotain merkitystä. Tai muuta kokemusta?
Itse kokeilin tiputtaa lämpötilaa parilla asteella, mutta en nähnyt mitään muutosta. Luulen että ko. säädöllä ei taida olla lattiakietoisssa lämmitystavassa merkitystä?

Lomatoimintoa en ole kokeillut.

Luuloa vai totta?
Jotenkin tuntuu että ilmanvaihto säätyy jollain tapaa automaattisesti (totta kai kun on pumpussa kiinni) siten että aamulla kun herään (kukonlaulun aikaan) ilmastoinnin suhina kovenee jossain vaiheessa. Olisiko syynä joku ajastus, vai se et alan touhuta aamiaisen pariissa, jolloion kone haistelee jotain?
Vai oleko vain luulotautinen?

 

[kosjanne]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

tikkari, oliko tuo rakennuksen aikainen käyttöönotto miten hankalaa? Mulla pitäis laittaa pikkuhiljaa lämpöjä päälle kun sisäseinät alkaa olla kohta tasoitettu. Lueskelin rakennuksen aikaisen käyttöönoton -ohjeita Ilton webbisivuilta ja vähän säätämiseltä vaikutti. Pitääkö tosiaan olla anturi sisällä vai voiko vain laittaa jotain tietynlämpöistä vettä menemään joka paikkaan?

Mikä tuo sauna ongelma oikein on? Olen monesta paikasta täällä lukenut, että on Comfortissa on jotain ongelmaa saunan kanssa, mutta en ole ymmärtänyt että mitä.

 

[Tanko]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Moro kaikille!

Kertokaahan Comfortin käyttäjät mielipiteitä laitteesta. Itselläni on raksa aluillaan ja vaihtoehtoina lämmönlähteeksi pieni MLP+pyöriväkennoinen LTO tai tuo ILPO+T10. Hintaluokaltaan nuo ovat tarjousten perusteella aikalailla samoissa. MLP+LTO ovat laskelmien mukaan reilusti ylimitoitettuja, mutta ILPO(CE50) aikalailla täystehomitoituksella. Minkälaisia sähkönkulutuslukemia olette saaneet vuotuisesti ja kuinka laitteen mitoitus on onnistunut? Tuossahan taitaa olla vaarana se, että liian suuri alimitoitus pitää vastuksia tiheään päällä, jolloin vuosihyötysuhde laskee ja pettymyksen aiheuttama vitutuskäyrä nousee. Erityisesti kokemukset hyvin eristetyn matalaenergiatalon, ellei jopa passiivitalon lämmönlähteenä olisivat tervetulleita.

 

[zadah]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Moro kaikille!

Kertokaahan Comfortin käyttäjät mielipiteitä laitteesta. Itselläni on raksa aluillaan ja vaihtoehtoina lämmönlähteeksi pieni MLP+pyöriväkennoinen LTO tai tuo ILPO+T10. Hintaluokaltaan nuo ovat tarjousten perusteella aikalailla samoissa. MLP+LTO ovat laskelmien mukaan reilusti ylimitoitettuja, mutta ILPO(CE50) aikalailla täystehomitoituksella.

Jos ovat tosiaan samanhintaisia, ei tarvitse kahta kertaa miettiä, sillä MLP pääset aivan varmasti reilusti pienempää kulutukseen kuin PILPillä, sillä MLP toimii lämpöpumppuna ympärivuoden, toisinkuin PILP.

 

[Kallu]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?


Pieni korjaus tähän. Talon sisälämpötilahan on aina yleensä vakio ja näin ollen Pilp toimii myös talvella lämpöpumppuna täysin samalla hyödyllä kuin minä tahansa vuodenaikana. summa summarun pilpin teho vakio riippumatta ulkolämpötilasta


Jos ovat tosiaan samanhintaisia, ei tarvitse kahta kertaa miettiä, sillä MLP pääset aivan varmasti reilusti pienempää kulutukseen kuin PILPillä, sillä MLP toimii lämpöpumppuna ympärivuoden, toisinkuin PILP. [/quote]

 

[zadah]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Pieni korjaus tähän. Talon sisälämpötilahan on aina yleensä vakio ja näin ollen Pilp toimii myös talvella lämpöpumppuna täysin samalla hyödyllä kuin minä tahansa vuodenaikana. summa summarun pilpin teho vakio riippumatta ulkolämpötilasta


Jos ovat tosiaan samanhintaisia, ei tarvitse kahta kertaa miettiä, sillä MLP pääset aivan varmasti reilusti pienempää kulutukseen kuin PILPillä, sillä MLP toimii lämpöpumppuna ympärivuoden, toisinkuin PILP.

[/quote]

Tämä on ihan mukava ja ikuinen väittelyn aihe Mutta Jos Pilppi puhaltaa keskimärin CE 50:n tapauksessa ulos n -5 asteista ilmaa (sulatukset huomioitu), niin PILPin lämpöpumppu osuudeksi jää ulkoilman ja ulospuhallusilman välinen erotus kerrottuna ilmamäärällä.

Eli esimerkkinä ulospuhallus -5, ulkoilma +5, erotus 10 astetta, ilmamäärä 50 litraa sekunnissa, eli 0,05 kg, tästä seuraa :
"Lämpöpumppaus" teho 10K x 0,05kg x 1,2 kj/kgK = 0,6 kW, eli 600 wattia.

Lämpöpumpun ideana _lämmityskäytössä_ on pumpata talon ulkopuolelta lämpöenergiaa sisälle, siksi laskutapa on ylläkuvatunlainen...

 

[Espejot]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Moro kaikille!

Kertokaahan Comfortin käyttäjät mielipiteitä laitteesta. Itselläni on raksa aluillaan ja vaihtoehtoina lämmönlähteeksi pieni MLP+pyöriväkennoinen LTO tai tuo ILPO+T10. Hintaluokaltaan nuo ovat tarjousten perusteella aikalailla samoissa.

Kaivo mukaan laskettuna?

 

[A-P.K]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Pieni korjaus tähän. Talon sisälämpötilahan on aina yleensä vakio ja näin ollen Pilp toimii myös talvella lämpöpumppuna täysin samalla hyödyllä kuin minä tahansa vuodenaikana. summa summarun pilpin teho vakio riippumatta ulkolämpötilasta


Jos ovat tosiaan samanhintaisia, ei tarvitse kahta kertaa miettiä, sillä MLP pääset aivan varmasti reilusti pienempää kulutukseen kuin PILPillä, sillä MLP toimii lämpöpumppuna ympärivuoden, toisinkuin PILP.

Tämä on ihan mukava ja ikuinen väittelyn aihe Mutta Jos Pilppi puhaltaa keskimärin CE 50:n tapauksessa ulos n -5 asteista ilmaa (sulatukset huomioitu), niin PILPin lämpöpumppu osuudeksi jää ulkoilman ja ulospuhallusilman välinen erotus kerrottuna ilmamäärällä.

Eli esimerkkinä ulospuhallus -5, ulkoilma +5, erotus 10 astetta, ilmamäärä 50 litraa sekunnissa, eli 0,05 kg, tästä seuraa :
"Lämpöpumppaus" teho 10K x 0,05kg x 1,2 kj/kgK = 0,6 kW, eli 600 wattia.

Lämpöpumpun ideana _lämmityskäytössä_ on pumpata talon ulkopuolelta lämpöenergiaa sisälle, siksi laskutapa on ylläkuvatunlainen...

Mites jos laskettas näin, vaikka Iltolle:

Menevästä ilmasta saatu teho = 0,05 kg/s * 1,2 kJ/kgK * (22-(-15))°C = 2,2 kW.

Sisälle tulevan ilman lämmitys = 0,95 * 0,05 kg/s * 1,2 kJ/kgK * (18-(-3))°C = 1,1 kW (-3 °C kesk. ilman lämpötila lämmityskaudella ja 18 °C huonetiloihin tulevan ilman lämpötila ja tulovirtaus 5% pienempi kuin ulos menevä)

Hyöty on karkeasti 2,2 kW + kompressoriteho, vaikka 700 W - ilman lämmitys 1,1 kW = 1,8 kW ja cop = 1,8 / 0.7 = 2,5.

Iltolla voi käteen jäädä jotain, mutta koneilla, joilla poistoilma jää plusssan puolelle lämmityskaudella, on vaikea säästöjä saada. Ulos saatu teho menee tulevan ilman esilämmitykseen. Samaan tai parempaan tulokseen pääsee pyöriväkennoisilla LTO-koneilla.

 

[Tanko]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Moro kaikille!

Kertokaahan Comfortin käyttäjät mielipiteitä laitteesta. Itselläni on raksa aluillaan ja vaihtoehtoina lämmönlähteeksi pieni MLP+pyöriväkennoinen LTO tai tuo ILPO+T10. Hintaluokaltaan nuo ovat tarjousten perusteella aikalailla samoissa.

Kaivo mukaan laskettuna?

Kyllä. Meillä on kallio pinnassa ja reikää tarvitaan vain satakunta metriä. Heikko kruunu pitää ruotsalaisten pumppujen hinnat alhaisena.
Ilpo ei minunkaan mielestäni ole äkkisältään ajateltuna kilpailukykyinen, mutta haluaisin mielelläni kuulla siitä oikeita käyttäjäkokemuksia.

 

[mikkan]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Itsellä olisi käynnissä tarjouskilpailu aiheesta ILTO Comfort CE-50 ja ILPO T-10 tarjouksessa laitteiden hinta oli 8200+1350=9550+alv. Jos on antaa vihjeitä mistä halvemmalla on saanut otan mielelläni vastaan.

 

[Pilppeli]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Itsellä olisi käynnissä tarjouskilpailu aiheesta ILTO Comfort CE-50 ja ILPO T-10 tarjouksessa laitteiden hinta oli 8200+1350=9550+alv. Jos on antaa vihjeitä mistä halvemmalla on saanut otan mielelläni vastaan.

Täältä tuli tilattua T10, mutta CE65:sta en vielä hommannut, kun tarvii vasta myöhemmin. Minulle lähettivät uuden paketissa. Katso etusivun tarjouksia. Rahdit tietenkin päälle.

http://www.lvimyynti.com/

 

[tikkari]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Moi,
Valitettavasti ei ole nyt kuvat ihan käsissä ja hieman kiire, jten ei ole aikaa kaivella toimittajan tarkkoja ohjeita jota referoida.
Homma on sinällään ihan simppeli juttu. Vedät pumpulta sen verran pitkä piuha et saat sen sisälle jonnekkin keskeiselle paikalle. Pistä sokeripaloilla pumpun mukana tullut anturi kiinni. Pumpussa ((sähköt ensikiksi pois) - kohtuu hyvä ohje löytyy kyllä tähän pumpun puoleiseen päähän toimittajalla) alaluukun (siellä minne vesijohdot vedetään ja jossa pääkatkaisia) on oikealla yläreunassa (harmaa?) laatikko. Poista suojakansi (yksi ruuvi ?) ja sen jälkeen joutuu löysäämään muutaman johdon johon pumpun oma anturi on kiinni. Liitä vetämäsi piuha tänne kiinni. Ja rojut takaisin paikoille. Homma on siinä.

Itse vedin johdot sillä ajatuksella että jäävät paikoille ja tarvittaessa voin käyttää ko. anturia lämpotilan mittaamiseen.

-tikkari-


p.s se sauna.
En itsekkään oikein åäässyt ketjusta täysin perille, mutta uskoisin seuraavaa.
Kun sauna on kuuma, niin saunan poistoilma nostaa pumpulle menevan ilman lämpötilaa. Tästä seuraa se että pumppu pyrkii säätämään kompressorin toimintaa johonkin suuntaan. Ei ole tää tekniikka/pumpun toiminta siten sen suhteen ihan hallussa.

Olemme kyllä kohtuu paljon kylpeneet saunassa, mutta tuli tehtyä puilla lämmitettävä ja hormissa pelti on ollut auki saunomisen jälkeen. Siksi sauna on jäähtynyt kohtuu nopeasti joten saunominen ei ole pumpun toiminnassa näkyny. Tai siis en ole sitä huomannut.

tikkari, oliko tuo rakennuksen aikainen käyttöönotto miten hankalaa? Mulla pitäis laittaa pikkuhiljaa lämpöjä päälle kun sisäseinät alkaa olla kohta tasoitettu. Lueskelin rakennuksen aikaisen käyttöönoton -ohjeita Ilton webbisivuilta ja vähän säätämiseltä vaikutti. Pitääkö tosiaan olla anturi sisällä vai voiko vain laittaa jotain tietynlämpöistä vettä menemään joka paikkaan?

Mikä tuo sauna ongelma oikein on? Olen monesta paikasta täällä lukenut, että on Comfortissa on jotain ongelmaa saunan kanssa, mutta en ole ymmärtänyt että mitä.

 

[Pump]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

No niin...nyt on sitten Ilpo Comfort CE50-9 + T10 teknisessä tilassa sisällä ja rakennusajan toiminnassa "sähkökattilamoodissa". Käyttö- ja asennusohjeisiin on tullut tämän ketjun perusteella parannuksia (suomeksi ja melko selkeät) mutta vieläkään ei täydellistä ohjetta rakennusaikaisesta käyttöönotosta tullut mukana vaan se täytyi käydä erikseen netistä Ilton sivuilta tulostelemassa (ellei sitten ihan vaan intuitiivisesti tule mieleen avata keskipeltiä ja räplätä riviliitin irti piirikortin takaa jottei puhaltimet ja kompressori olisi toiminnassa). Eli terveiset iltolle: panostakaa nyt vielä vähän niihin ohjeisiin ja kasatkaa niitä samoihin kansiin ettei tarvitse pomppia ohjeesta toiseen jotta jutun juoni selviää asentajille ja käyttäjälle.

JaPu, olisiko sinulla lisää tuoreempia kulutuslukemia, erityisesti kiinnostaisi näiden menneiden paukkupakkasten kulutus ja se että pysyikö tupa lämpimänä?

 

[JaPu]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Tuohon ketjuun laittelin jo tuoreempia kulutuslukemia:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5766.msg103737#msg103737

Meillä kämppä pysyi lämpimänä ihan hyvin noilla -34 asteen pakkasilla. Takkaa tuli luonnollisesti lämmitettyä tuolloin joka päivä. Kompura oli päällä koko ajan ja ilmeisesti lähes koko ajan oli ainakin yksi vastus kaverina. Mutta ei mitään suurempia ongelmia paitsi tuo mainitsemani poistopuhaltimen ylimääräinen ääni (humpaus on paranemaan päin kun vähän olen säädellyt). Lisäksi tuloilmaräppänä oli kuurautunut päivänä eräänä ja aiheutti kiertoilman voimakkaampaa kierrättämistä joka taas aiheutti pientä ulinaa kiertoilman räppänässä ja kosteusprosentti lähti nousuun kämpässä kun en heti hoksannut ettei saada raakaa ilmaa pihalta tarpeeksi.

 

[kosjanne]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Mulla on ollut nyt marraskuun alusta Ilto CE65 pyörimässä kompuralla (sitä ennen muutama kuukausi rakennusaikainen sähkövastuslämmitys). Ei ole vielä hirveesti ehtinyt kiinnitämään huomiota sähkökulutuksiin, kunnes viikko sitten tuli 9.-31.12 ajan sähkölasku, joka oli kauhean suuri. 2398 kWh -> 250e (sisältää kaiken sähkönkulutuksen, eikä meillä kahden hengen taloudessa hirveästi sähköä kuluteta, paitsi kahden auton lämmitykseen). Onhan toki ollut tosi kylmää, mutta en tiedä onko tuosta pumpusta silti juuri mitään hyötyä. Meillä on Ylöjärvellä 150 neliön talo, jossa tosin on olohuone toiseen kerrokseen asti auki, eli talo vastaa varmaan jotain 175 neliön taloa + 8 neliön lämmitetty varasto. Takkaakin poltin melko paljon joulukuussa. Olen yrittänyt nyt selvittää onko jotain pielessä. Sellaisen huomasin tänään, että tuloilmalaitteen termostaatti oli täysillä, eli tuloilmaa lämmitettiin varmaan turhan paljon (en tiedä onko laite joutunut käyttämään sähkövastuksia tähän, koska siinä on myös vesilämmitys), joten laskin sen tänään neloselle. Muuta en oikein keksi. Täytyy ruveta mittaamaan kulutuslukemia suoraan Iltosta, niin näkee tarkemmin paljonko se vie.

Ilmanvaihdon kanssa aloin tänään säätämään. Mulla on ollut ilmanvaihto nyt kokoajan 2:lla. Pitäisikö/kannattaisiko tuota asetusta muutella jos saunoo tai lämmittää takkaa tai jos ei ole kotona? Olen ajatellut, että jos laitan ilmanvaihdon pienemmälle, niin kone ei saa tarpeeksi ilmaa lämmitykseen. Tänään kokeilin laittaa ilmanvaihdon 1:lle, niin kompura alkoi jäähdyttämään poistoilman parhaimmillaan -20,68 asteiseksi. 2:lla kone on päässyt -16,24 asteeseen (mitä olen itse nähnyt). Kokeilin sitten vielä 4:lla, niin kone ei pystynyt jäähdyttämään ilmaan kuin -10,50 asteeseen. Olisikohan ilmanvaihdon oikeanlaisella käytöllä mahdollisuus säästää lämmityskustannuksissa?

Jonku verran laitteessa on kyllä häiriöitä. Pari kertaa tullut kompressorihälyytys, enkä keksi mistä johtuu. Virrat vain pois laitteesta ja uudelleen päälle niin taas toimii. Suurempia ongelmia on saunan kanssa. Sauna nostaa poistoilman lämpötilaa niin paljon, että kone tosiaan luulee sisällä olevan yli 30 astetta lämmintä ja "sekoaa". Ainakin näin kylmimmillä keleillä sauna sekoittaa koneen niin ihmeelliseen tilaan, etten keksi mistä se voisi johtua. Kone menee sellaiseen tilaan, että se yrittää pelkällä pumpulla lämmittää käyttövettä 55 asteeseen, eikä se siinä onnistu. Käyttövesi kylmee pikkuhiljaa kokoajan. Jostain syystä pumppu ei kuitenkaan laita vastuksia päälle. En tiedä miksi. No pumppu toimii ilmeisesti niin, että vasta kun se saa käyttöveden pyydettyyn lämpötilaan (55 astetta), niin sen jälkeen se vasta kääntää lämmittämään lämmitysvettä. No pumppu ei koskaa saa käyttövettä 55:een eikä lyö vastuksia päälle, niin pikkuhiljaa sekä talo että käyttövesi kylmenee, koska kokoajan lämmitetään vain pumpulla käyttövettä. Mä olen joutunut melkein joka saunakerran jälkeen käydä laittamassa vastukset väkisin päälle, odottaa että käyttövesi nousee yli 55, sitten laittaa vastukset auto tilaan takaisin. Sitten kone taas herää ihan normaaliin toimintaan. Pitää ilmeisesti laittaa lämpötila-anturi johonkin huoneeseen, niin ei saunan käyttö sekoita konetta.

Mistähän muuten johtuu, että pumpussa on rajoitus käyttöveden lämmittämiseen? Tarkoitan, että asetuksista on määritetty että pumppu voi maksimissaan 50Hz "teholla" lämmittää käyttövettä, mutta 75Hz teholla lämmitysvettä (eikä tuota 50Hz voi ohjeiden mukaan nostaa).

Mikä muuten kiertoilman tarkoitus on? Palaako kiertoilma takaisin taloon? Mun ymmärtääkseni mulla otetaan kiertoilma olohuoneen katosta (korkeatila) takan päältä. Tuli mieleen, että olisikohan mahdollista/järkevää laittaa se lämpötila-anturi kiertoilmaputkeen? Kun olen kanssa kuullut, että lämpötila-anturi voitaisiin laittaa poistoilmaputkeen ennen kuin saunan poistoilma sekoittuu siihen, mutta en usko, että se on enää mahdollista kun putket on jo piilossa. Mulla ei ole oikein muuta vaihtoehtoa, kuin laittaa anturi teknisen tilan seinän toisella puolella olevaan työhuoneeseen (joka on termostaattiohjattu, joten ilmeisesti pitää pitää termostaatti aina 22 astetta ja ilton pyynti 22 astetta?) tai sitten tuohon kiertoilmaputkeen.

No ehkä se on positiivista, että ainakin laite on pitänyt talon lämpimänä näillä pakkasilla.

 

[JaPu]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Mulla on ollut nyt marraskuun alusta Ilto CE65 pyörimässä kompuralla (sitä ennen muutama kuukausi rakennusaikainen sähkövastuslämmitys). Ei ole vielä hirveesti ehtinyt kiinnitämään huomiota sähkökulutuksiin, kunnes viikko sitten tuli 9.-31.12 ajan sähkölasku, joka oli kauhean suuri. 2398 kWh -> 250e (sisältää kaiken sähkönkulutuksen, eikä meillä kahden hengen taloudessa hirveästi sähköä kuluteta, paitsi kahden auton lämmitykseen).
...
Sellaisen huomasin tänään, että tuloilmalaitteen termostaatti oli täysillä, eli tuloilmaa lämmitettiin varmaan turhan paljon (en tiedä onko laite joutunut käyttämään sähkövastuksia tähän, koska siinä on myös vesilämmitys), joten laskin sen tänään neloselle. Muuta en oikein keksi. Täytyy ruveta mittaamaan kulutuslukemia suoraan Iltosta, niin näkee tarkemmin paljonko se vie.
...
Kokeilin sitten vielä 4:lla, niin kone ei pystynyt jäähdyttämään ilmaan kuin -10,50 asteeseen. Olisikohan ilmanvaihdon oikeanlaisella käytöllä mahdollisuus säästää lämmityskustannuksissa?
...
Jonku verran laitteessa on kyllä häiriöitä. Pari kertaa tullut kompressorihälyytys, enkä keksi mistä johtuu. Virrat vain pois laitteesta ja uudelleen päälle niin taas toimii. Suurempia ongelmia on saunan kanssa. Sauna nostaa poistoilman lämpötilaa niin paljon, että kone tosiaan luulee sisällä olevan yli 30 astetta lämmintä ja "sekoaa". Ainakin näin kylmimmillä keleillä sauna sekoittaa koneen niin ihmeelliseen tilaan, etten keksi mistä se voisi johtua. Kone menee sellaiseen tilaan, että se yrittää pelkällä pumpulla lämmittää käyttövettä 55 asteeseen, eikä se siinä onnistu. Käyttövesi kylmee pikkuhiljaa kokoajan. Jostain syystä pumppu ei kuitenkaan laita vastuksia päälle.
...
Mistähän muuten johtuu, että pumpussa on rajoitus käyttöveden lämmittämiseen? Tarkoitan, että asetuksista on määritetty että pumppu voi maksimissaan 50Hz "teholla" lämmittää käyttövettä, mutta 75Hz teholla lämmitysvettä (eikä tuota 50Hz voi ohjeiden mukaan nostaa).
...
Mikä muuten kiertoilman tarkoitus on? Palaako kiertoilma takaisin taloon? Mun ymmärtääkseni mulla otetaan kiertoilma olohuoneen katosta (korkeatila) takan päältä. Tuli mieleen, että olisikohan mahdollista/järkevää laittaa se lämpötila-anturi kiertoilmaputkeen? Kun olen kanssa kuullut, että lämpötila-anturi voitaisiin laittaa poistoilmaputkeen ennen kuin saunan poistoilma sekoittuu siihen, mutta en usko, että se on enää mahdollista kun putket on jo piilossa. Mulla ei ole oikein muuta vaihtoehtoa, kuin laittaa anturi teknisen tilan seinän toisella puolella olevaan työhuoneeseen (joka on termostaattiohjattu, joten ilmeisesti pitää pitää termostaatti aina 22 astetta ja ilton pyynti 22 astetta?) tai sitten tuohon kiertoilmaputkeen.

Ei tuo 2398kWh välttämättä ole ihan kauhean paljon kun ajattelee että sulla ei ilmeisesti ole lattialämmitys vielä ole ollut päällä kuin muutaman kuukauden tuolloin joulukuussa. Luulisi että se laatta edelleen kuivaa jolloin sitä pitää myös lämmittää. Meillä joulukuu oli 2600kWh 157m2 kämpässä Oulun seudulla, toisaalta itsekin olen miettinyt onko tuosta laitteesta mitään hyötyä... Pitää se kuitenkin talon lämpimänä ja käyttövesi meillä riittää. Naapurilla on pari vuotta vanhempi talo (luonnollisesti eri valmistajan) varaavalla lattialämmityksellä (sähköllä) niin heillä kulutus oli viime vuonna 6000kWh enemmän kuin meillä (20000kWh)...

Mulla tuo tuloilmalaitteen termostaatti on vähän yli 2:lla ja kun mulla on erillinen lämpötila mittari tuloilmalaitteen perässä, niin se näkyy näyttävän vajaata 19astetta. Ja se tuloilmakoje käyttää kyllä sähköä siihen tuloilman lämmitykseen vaikka on se vesipatteri, varsinkin kylmillä ilmoilla, joten kannattaa vähän mittailla sitä tuloilman lämpötilaa ja säätää se termostaatti kohdalleen.

Meillä on kanssa suurimmaksi osaksi 2:lla ilmastointi ja silloin pyöritään tuolla -16-17 asteessa jäteilmassa. 4:lla meillä ei tahdo mennä edes miinukselle, joten ilmeisesti meillä pääsee kiertämään enemmän ilmaa tms... Suihkujen ja saunojen ajaksi/jälkeen kannattaa nostaa kovemmalle koska silloin kuivaa paremmin ja kompurakin pystyy käymään pidempään ilman sulatuksia (näin minä sen olen ajatellut).

Muistelen lukeneeni että sitä kompurahälyä voi tulla jos lattialämmitys on huonosti ilmattu? Onko se säädetty ja ilmattu? Ja siitä vesipumpun kyljessä olevasta ruuvista kai voi myös vähän ilmailla... Manuaalin loppupuolella oli mun mielestä suht paljon selitetty niitä kompurahälyjen eri mahdollisuuksia. Onko sulla käyttöveden prioriteettinä "pieni"? Jos on, niin vastukset ei lähde koskaan avuksi lämmittämään käyttövettä. Nosta se "normaaliksi" tai "suureksi", niin pitäisi vastusten lähteä kaveriksi (olikohan niin että suuri prioriteetti toimii vain kun käyttöveden lämpötila on asetettu 60 asteeseen). Tuolla saunomisella ei pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa että käyttövettä ei ehdi lämmittää tarpeeksi, tai siis sillä että poistoilman lämpötila nousee 30 asteeseen. Ainoa mihin se vaikuttaa on se, että ilto luulee että talossa on tarpeeksi lämmintä eikä lattiakiertoon siis tarvitse pukata lämmintä.

Mä olen miettinyt sen kompuran 50Hz rajoituksen käyttöveden lämmityksessä niin, että se jotenkin säästäisi kompuraa?!?!

Kiertoilman tarkoitus on vähentää tarvetta lämmittää tuloilmaa kylmillä ilmoilla vesipatterilla tai sähkövastuksella. En tiedä missä suhteessa tuota kiertoilmaa pitäisi tuloilmaan sekoittaa, koska meillä sen päätti ilmastoinninsäätäjä. Mutta jos sitä kiertoilmaa sekoitetaan liiaksi tuloilmaan, niin sisäilman kosteus lähtee helposti nousemaan liian korkeaksi (näin ainakin meillä, asian huomaa siitä että laminaattilattia alkaa natista ja kiertoilmaräppänä ulista kun pari kertaa on talon seinässä oleva tuloilmasäleikkö mennyt tukkoon lumesta tai itikoista). Jos laittaisit sen ulkoisen anturin siihen kiertoilmaputkeen takan päälle, niin ilto menisi sekaisin takan lämmityksestä. Paras taitaisi olla tuo työhuone, mutta se termostaattiohjaus pitäisi ottaa pois päältä. Ja jos sulla huutaa n kpl pöytäkoneita siellä työhuoneessa, niin ne jo lämmittää sitä huonetta niin paljon että taas on ilto sekaisin varsinkin jos yhtäkkiä päätät sammuttaa kaikki koneet Eli huoneessa ei saisi olla ylimääräisiä lämmönlähteitä vaan ilton/lattialämmityksen pitäisi päästä säätelemään sen huoneen lämpötilaa mahdollisimman paljon jolloin systeemi ei sekoa ylimääräisistä lämmöistä...

 

[kosjanne]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Ei tuo 2398kWh välttämättä ole ihan kauhean paljon kun ajattelee että sulla ei ilmeisesti ole lattialämmitys vielä ole ollut päällä kuin muutaman kuukauden tuolloin joulukuussa. Luulisi että se laatta edelleen kuivaa jolloin sitä pitää myös lämmittää. Meillä joulukuu oli 2600kWh 157m2 kämpässä Oulun seudulla, toisaalta itsekin olen miettinyt onko tuosta laitteesta mitään hyötyä... Pitää se kuitenkin talon lämpimänä ja käyttövesi meillä riittää. Naapurilla on pari vuotta vanhempi talo (luonnollisesti eri valmistajan) varaavalla lattialämmityksellä (sähköllä) niin heillä kulutus oli viime vuonna 6000kWh enemmän kuin meillä (20000kWh)...

Joo joskus syyskuussa laitettiin lattialämmitys päälle. Sekö voi vielä vaikuttaa?

Mulla tuo tuloilmalaitteen termostaatti on vähän yli 2:lla ja kun mulla on erillinen lämpötila mittari tuloilmalaitteen perässä, niin se näkyy näyttävän vajaata 19astetta. Ja se tuloilmakoje käyttää kyllä sähköä siihen tuloilman lämmitykseen vaikka on se vesipatteri, varsinkin kylmillä ilmoilla, joten kannattaa vähän mittailla sitä tuloilman lämpötilaa ja säätää se termostaatti kohdalleen.

Tänään tosiaan avasin koneen ja huomasin, että 6:lla on termostaatti. Mutta tänäänkin oli lähes -20 astetta eikä ne sähkövastukset olleet yhtään kuumat. T10:een menevät vesi oli tosi kuumaa. Miten muuten olet asentanut tuon erillisen lämpötilamittarin tuloilmalaitteen perään? Onko sulla vaan normaali lämpötilamittarin antura putkesta läpi vai miten?

Meillä on kanssa suurimmaksi osaksi 2:lla ilmastointi ja silloin pyöritään tuolla -16-17 asteessa jäteilmassa. 4:lla meillä ei tahdo mennä edes miinukselle, joten ilmeisesti meillä pääsee kiertämään enemmän ilmaa tms... Suihkujen ja saunojen ajaksi/jälkeen kannattaa nostaa kovemmalle koska silloin kuivaa paremmin ja kompurakin pystyy käymään pidempään ilman sulatuksia (näin minä sen olen ajatellut).

Mulla kompura ei käy saunomisen jälkeen tuntikausiin, kun kone luulee sisällä olevan niin lämmin Mutta pitää ruveta nostamaan saunomisen ajaksi ilmanvaihto 3:lle. Mutta meinaatko, että kannattaa normaalisti pitää 2:lla? Silloinkin kuin ei ole ketään kotona? Jostain luin, että takkaa polttaessa pitäisi sitten taas pistää ilmanvaihtoa pienemmälle? Minkäköhän takia?

Muistelen lukeneeni että sitä kompurahälyä voi tulla jos lattialämmitys on huonosti ilmattu? Onko se säädetty ja ilmattu? Ja siitä vesipumpun kyljessä olevasta ruuvista kai voi myös vähän ilmailla... Manuaalin loppupuolella oli mun mielestä suht paljon selitetty niitä kompurahälyjen eri mahdollisuuksia. Onko sulla käyttöveden prioriteettinä "pieni"? Jos on, niin vastukset ei lähde koskaan avuksi lämmittämään käyttövettä. Nosta se "normaaliksi" tai "suureksi", niin pitäisi vastusten lähteä kaveriksi (olikohan niin että suuri prioriteetti toimii vain kun käyttöveden lämpötila on asetettu 60 asteeseen). Tuolla saunomisella ei pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa että käyttövettä ei ehdi lämmittää tarpeeksi, tai siis sillä että poistoilman lämpötila nousee 30 asteeseen. Ainoa mihin se vaikuttaa on se, että ilto luulee että talossa on tarpeeksi lämmintä eikä lattiakiertoon siis tarvitse pukata lämmintä.

Täytyy nyt vähän vielä seurailla noita kompurahälytyksiä, ja yrittää tehdä ilmausta. Käyttöveden prioriteetti mulla on "normaali". Mutta se ei silti lyö vastuksia koskaan päälle veden lämmittämiseen. Pitänee nostaa "suuri" asetukseen, mutta silloin pyyntikin pitää nostaa 60C.

Kiertoilman tarkoitus on vähentää tarvetta lämmittää tuloilmaa kylmillä ilmoilla vesipatterilla tai sähkövastuksella. En tiedä missä suhteessa tuota kiertoilmaa pitäisi tuloilmaan sekoittaa, koska meillä sen päätti ilmastoinninsäätäjä. Mutta jos sitä kiertoilmaa sekoitetaan liiaksi tuloilmaan, niin sisäilman kosteus lähtee helposti nousemaan liian korkeaksi (näin ainakin meillä, asian huomaa siitä että laminaattilattia alkaa natista ja kiertoilmaräppänä ulista kun pari kertaa on talon seinässä oleva tuloilmasäleikkö mennyt tukkoon lumesta tai itikoista). Jos laittaisit sen ulkoisen anturin siihen kiertoilmaputkeen takan päälle, niin ilto menisi sekaisin takan lämmityksestä. Paras taitaisi olla tuo työhuone, mutta se termostaattiohjaus pitäisi ottaa pois päältä. Ja jos sulla huutaa n kpl pöytäkoneita siellä työhuoneessa, niin ne jo lämmittää sitä huonetta niin paljon että taas on ilto sekaisin varsinkin jos yhtäkkiä päätät sammuttaa kaikki koneet Eli huoneessa ei saisi olla ylimääräisiä lämmönlähteitä vaan ilton/lattialämmityksen pitäisi päästä säätelemään sen huoneen lämpötilaa mahdollisimman paljon jolloin systeemi ei sekoa ylimääräisistä lämmöistä...

Ei mulla ole työhuoneessa hirveästi lämmönlähteitä. Ihminen + läppäri aina silloin tällöin En oikein vain keksi parempaakaan ideaa. Harmittaa kun talo pääsee saunomisen jälkeen kylmäksi ja harmittaa ettei kone käytä saunan lämpöä hyväksi lämmittämiseen, kun kompura ei ikinä käy kun sauna on lämmin, koska kone tosiaan luulee ettei mitään lämmitettävää ole.

 

[JaPu]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

En minä varma siitä laatan kuivamisesta ole ja riippuuhan se siitä kauanko se on tuota ennen ehtinyt kuivaa. Mutta näin olen antanut itselleni kertoa, että uudessa talossa on ylipaljon kosteutta ja lämpöäkin kuluu materiaalien kuivamiseen jne jne..

Mulla on iv-putkien puhdistusta varten sellaiset luukut tulo ja menoputkissa joiden kautta olen vetänyt ihan tavallisen digimittarin ulkolämpötila-anturin sinne putkeen. Mulla ne T10:iin menevät putket ei mene kauhean kuumiksi, olen sitä yrittänyt katella, että onkohan siihen kytketty lattialämmityksen paluuvesi joka on viileämpää. Lisäksi Iltolta kuulin, että T10:in vesipatteriin ei kierrä lämmin vesi silloin kun kompura ei ole päällä joten kyllä ne sähkövastukset sullakin päällä käy, mutta ei välttämättä kovemmilla pakkasilla kun kompura käy enemmän. Mutta senhän saa selville kun laittaa T10:n töpselin väliin sähkömittarin.

Meillä ei ilmastointi vaikuta takan vetoon millään lailla. Ainoastaan joskus harvoin liesituuletin saattaa vähän vaikuttaa. Sehän pitäisi mennä niin, että T10 ohjaa myös sitä poistopuhallinta jolloin se tulo- ja poistopuhaltimen suhde pitäisi pysyä vakiona riippumatta kytkimen asennosta. Joten jos ilmastointi on säädetty oikein, niin kyllähän sen takan pitäisi vetää. Joissakin toisissa laitteissahan on takkakytkimet jotka laittaa talon ylipaineiseksi hetkeksi, mutta tuota ei Iltossa ole.

Laitathan sinä ne vastukset takaisin AUTO tilaan kun olet manuaalisesti käyttänyt niitä päällä? Kyllähän niiden vastuksien pitäisi hypätä apuun silloin kun on tuo käyttöveden prioriteetti normaali ja käyttövesi alkaa tippumaan jonnekin 40 tai reiluun asteeseen. Meilläkin on kaksi aikuista ja kaksi lasta ja vesi riittää aivan hyvin, on riittänyt silloinkin kun on kaksi perhettä lapsineen. Kyllä minä jo soittelisin Ilton suuntaan, joku vikahan siinä on oltava varsinkin jos vastuksetkin on auto tilassa, meillä ne vastukset lähtee varsin hanakasti päälle tuossa normaali kv prioriteetissä.

 

[Pump]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Olen kuullut että mikäli T-10 termostaatti on suurella tai yleensä ottaen jossain muussa kuin "kiinni" asennossa comfort keskittyy lähinnä tuloilman lämmittämiseen veden lämmittämisen sijasta. Kuulemma asia korjaantuu säätämällä termostaatti pienelle (eli niin pienelle kuin sen saa) kovilla pakkasilla ja antaa sähkövastusten silloin hoitaa tuloilman lämmitys jolloin comfort huolehtii talon ja käyttöveden lämmityksestä.

Meillä rakennusaikainen erillinen lämpötila-anturi laitettiin eteisen kattoon (keskellä taloa) ja jäi nyt sisustusvaiheen alkaessa paneloinnin taakse. Ensimmäiset havainnot ovat että tässä paikassa lämpötilamittaus on melko hyvä ja vastaa kämpän keskimääräistä lämpötilaa. Paneelin takana on n. 1 aste viileämpää kuin katonrajassa sisäpuolella mutta toisaalta tämä on juuri se läpötila jonka saa myös n. 1,5 m lattiasta mitattuna digitaalimittarilla. Oletan ettei myöskään erinäiset lämpö/kylmyyspiikit vaikuta niin helposti (oven avaamiset, saunomiset, takan lämmitys) Comfortin lämpötilapäättelyihin kun anturi on paneloinnin ja höyrysulun välissä. Ajatuksena on siis kokeilla jättää lämpötilamittaus tällaiseksi myös varsinaisessa käyttöönotossa poistoilmamittauksen sijasta, aika näyttä kuinka käy mutta nyt sähkökattilamoodissa näyttää toimivan hyvin.

Tuohon takkakytkimeen liittyen sellainen tieto että Ilpo comfort + T-10 yhdistelmään saa kyllä takkakytkimen. Tätä ei mainosteta mutta vihjeitä löytyy Ilton sivuilta ( http://www.ilto.fi/_file/4973/Ilmanvaihdon%20ohjaustavat.pdf , sivun 3 alareunan kytkentäkaavio) ja kysymällä Iltolta selviää myös kuinka kytkentä suoritetaan T-10 ja Comfortin nopeusohjaukseen. Ilmeisesti idea on että asennoissa 1,2 ja 3 ajastetulla kytkimellä asetetaan väliaikaisesti tuloilma 4:selle, jolloin kämppään saadaan väliaikaisesti teoreettinen "ylipaine" takan sytyttämisen ja palamisen helpottamiseksi. Teoreettinen siksi että reaalimailmassa niin kauan kun hormin pelti on auki ja takka on lämmin niin savupiippu toimii erittäin tehokkaana poistona jolloin oikeasti talossa ei ole ylipaine (http://www.schiedel.fi/artikkelit/tulisija-ja-ilmanvaihto-yhteistyoehoen/). Ajastus puolestaan pelastaa talon ylipaineelta jos ei käyttäjä muista takkakytkintä ottaa pois päältä laitettaessa horminpelti kiinni. Ainakin meille toimitetussa takkakytkimessä ajastuksen pystyi säätämään välillä 15min-8h päällä.

 

[Neptun]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Terve, meilläkin on Comfortzone CE50 ja toiminta hyvin epämääräistä ja alkuperäisissä esitteissä luvatut säästöt eivät millään mielestäni tule toteutumaan kohtuullisessa ajassa. Nykyisestä esitteestä tosin valmistaja poistanut säästötaulukon..
Koneen ohjelmistossa on jotain ongelmaa, koska meillä se päästää talon kylmäksi yrittäessään ilmeisesti lämmittää tuloilmakoneen patteria pakkaskelillä>> kone ei ymmärrä laittaa sähkövastuksia päälle, vaan yrittää väkisin kompressorin teholla saada tuloilman lämpimäksi, 'jumittuu' siihen tilaan ja silloin talo jää ilman lämmitystä. Minkäänlaista automaattista ohjelmallista varmistusta ongelmatilanteen poistamiseksi ja lisävastusten pakko-ohjausta ongelmatilanteessa ei ole. Kotimaisen myyjän kanssa asiaa yritetty ratkaista, mutta lopulta kiinnostus ilmeisesti loppui kun eivät pystyneet asiaa korjaamaan.
Nyt harkinnassa asian vieminen kuluttajariitalautakuntaan, koska valmistajalla ei ole halukkuutta asiaa korjata eikä laite tule säästöjä luvatusti tuomaan. (Ohjelmaversio V1.17)

 

[Pump]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Kosjanne ja Neptun: Oletteko kokeilleet vääntää tuloilmakoneen termostaatin niin pienelle kuin sen saa? Korjaantuuko tämä Comfortin ajatuskatko tällä?

 

[konitohtori]

Vs: ILTO Comfort CE50 – enemmän kuin lämpöpumppu?

Kuinkas kovalla teillä on ilmamäärät näin kovilla pakkasilla? Meillä 1-asennossa ja muutoin 2:lla, niin ei ole mitään ongelmia... juuri katselin pumpusta lukemat, eri asia sitten, että pitääkö ne lainkaan paikkaansa.

Lämpöpumppu: 12522 kWh
Lisävastus 7646 kWh (Tästä on rakennusaikaista 5350 kWh)
Käyntiaika 2303h
kokonaisaika 7725h

Noista voisi pikaisesti arvioida, että pumppu on kuluttanut ajanjaksolla 31.5.2009 -> 29.1.2010 sähköä n. 6500 kWh Jos arvioi, että kompuran käydessä se ottaisi keskimäärin sen 2,1 kW... laskien se kone arvioi näköjään kompuralle sen n. 2,1kW. Tolla perusteella ei mielestäni paha, vai mitä on arvon raati mieltä?