Sai toki, Nestle ja Cargill eivät olleet orjuuttaneet ketään ja oikeuslaitos päätti etteivät ne ole vastuussa alihankkijoiden toimista. On noilla varaa lakimiehiinkin. Nestle on saman sortin putiikki - nehän jäivät takavuosina kiinni esmes siitä että tekivät pullovettä sadevesiviemärin vedestä.
Inkooseen terästehdas?
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
pökö
Kaivo jäässä
Kaikkiko muuttuvat tehtaitaan perustamaan suomeen, ei kai?
Jos Suomeen tulee amerikkalaisen yhtiön tuotantolaitoksia, syytä voi hakea siitä, että on havaittu Euroopassa markkinarako jollakin alueella ja sopivat tuotannontekijät sekä myötämielinen luvitus ja kaavoitus. Todennäköinen Nato-jäsenyys, joka on jo de facto todellisuutta (vaikka änkyrät hankkivat irtopisteitä jarruttelemalla), voi olla hyvin merkittävä tekijä uusissa hankkeissa ("Nato-kortti").
Joo juuri nyt, kaikki viimeiset vuosikymmenet. Mitään ei ole saatu aikaan. Kyllä se niin on että suurin osa Suomessa toimivista kv suuryrityksistä kiertää lähes kaikki yhteisöverot ulkomaisiin veroparatiiseihin ja lisäksi osinkoverot menee muualle sinne missä osingonsaajat ovat.
Tässä se yksi syy kun kaikkea ei kannata ulkomaille myydä. Tämä ollut poliitikoille tuntematon käsite aina.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Rahoittajien kaikkien vastuullisten talot ja omaisuus pantiksi sijoituksen vakuudeksi, niin olisi parempi luottamus ja edes jotain saatavissa takaisin reaaliomaisuutena, jos ei homma olekaan ihan totuuden mukaista toimintaa. En äkkiseltään usko, että suomalaisilla riittää enää enempää selkänahkaa noita virheitä parsia. Kohta voi olla kaikki pankit ja vakuutusyhtiöt, eläkkeitä myöden syötynä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No ei ikinä !
Onhan ne rahoittajat kuitenkin melkoisia mesenaatteja. Osakeyhtiön perusolettamus on, että vastuut rajoittuvat vain ja ainostaan siihen yhteiseen kassaan sijoitettuun pääomaan. Näin se on kaikissa kapitalistissa valtioissa ollut jos vuosisadat. Jos joku luottaa liikaa osakeyhtiön kykyyn vastata sitoumuksistaa, se on sen oma häpeä. B2B suhteissa ei valtiolla normaalisti ole roolia mutta yksityisasiakkaiden kanssa valtiovalta useinkin takaa etuja yksityisasiakkaille, jos käy huonosti. On katsottu, että yksityiselle asiakkaalle olisi kohtuuton vaatimus olla selvillä myyvän yhtiön taloudellisesta tilasta ja varsinkin esim. pankkien luottokelpoisuudesta.
Espejot
Hyperaktiivi
Taitaa mennä puurot ja vellit sekaisin? Eihän tässä ole suomalaiset rahat vaarassa vaan sijoittajien omaisuus eli nyhdetään sijoittajien selkänahasta tai sitten omaisuuden menetys fortumin tyyliin.
Yleensä näissä on jonon kärjessä Tekes vai mikä lie Business Finland nykyään, suoltamassa fyffeä kaikenmaailman tunarointeihin. Valtion kassasta taitaa tulla rahat.
Ja Inkoo kiimassa rakentaa kaiken infran. Vähän kuten Kouvolan Kiinan junaterminaalit.
Uros kanssa sai rahaa, ei olisi varmaan saanut jos tarkemmin olisi tutkittu.
Espejot
Hyperaktiivi
Keskustelu käy kuumana. Pelkääkö kansa onnistumista vai epäonnistumista enemmän?
– Suomen tämän hetkinen vetystrategia, joka on oikeastaan sähköstrategia, on aika mitätön. Valtion näkökulmasta olemme aika mitättömillä toimilla panostaneet tähän. Tämä potentiaali on paljon isompi. Suomalainen teollisuus on nyt tajunnut tämän.
– Meidän pitäisi nostaa tämä isoksi tavoitteeksi ja siksi olisi hyvä, että nyt eduskuntavaalien alla siitä keskusteltaisiin.
www.is.fi
– Suomen tämän hetkinen vetystrategia, joka on oikeastaan sähköstrategia, on aika mitätön. Valtion näkökulmasta olemme aika mitättömillä toimilla panostaneet tähän. Tämä potentiaali on paljon isompi. Suomalainen teollisuus on nyt tajunnut tämän.
– Meidän pitäisi nostaa tämä isoksi tavoitteeksi ja siksi olisi hyvä, että nyt eduskuntavaalien alla siitä keskusteltaisiin.
Inkoon tehdashanke on vasta lähtötelineissä, ja keskustelu käy jo ylikierroksilla – asiantuntijat kertovat, mitä on edessä
Inkooseen kaavailtu vihreä terästehdas on herättänyt intoa, huolta ja kiukkua. IS pyysi asiantuntijoita kertomaan, mitä hankkeen suurista kysymyksistä pitäisi oikein ajatella.
www.is.fi
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
No tuosta tuulivoimasta tuolla jo mainitaankin. Sillehän pitäisi saada säätövoima velvoite ja se olisi vedyn kautta tehtävissä. Nyt sekin ollaan ottamassa välistävedolla tuosta pois. Sama homma koskee siis myös aurinkosähköjä. Ne vaativat yhdessä nyt ensimmäiseksi stabiloinnin, jotta ne muodostavat dynamiikan seurannan omatuotannon varastoinnilla. Vedyn generointi käy siihen oikein hyvin. Täällä pitäisi ensisijaisesti pystyä asumaankin kohtuu kustannuksilla ottaen huomioon meidän pohjoinen ulottuvuus ja sen vaatima tolkuton energialisä, verrattuna Bahamalla asuvien monikansallisten muutaman sijoittajan kapeampiin ajattelumalleihin. Jos vetyä jää todistetusti järjettömiä määriä vielä yli, niin sitten tilanne on toinen. Tuulivoiman seuraava askel pitää kuitenkin aloittaa jo nyt ja seuraavat ydinvoimalat pienvoimaloina kaupunkien energian järjestämiseen. Niistä odotetaan jo säätövoiman ulosottoa vedyn kautta. Fossiiliset tulee jättää kokonaan pois. Ensimmäisenähän tässä on mielessä, että tuo sähkön hinta pitäisi olla meillä erityisessä suojelussa kansalaisia ajatellen, tai täällä ei pysty asumaan enää kukaan näillä eläkkeillä, tai palkoilla.
Miksi vain tuuli ja aurinko? Esimerkiksi ydinvoima on myös tuotantomuoto, joka ei nykymallissa säädä tehoaan juuri lainkaan kulutuksen mukaan. Eikö sillekin pitäisi laittaa sitten sama velvoite?
Oikeasti ei liene järkeä sitoa säätövaatimusta suoraan tuotantolaitoksiin. Riittää hyvin, jos verkossa vain on riittävästi sitä säätövaraa, ei sen tarvitse saman tahon omistuksessa olla kuin säätämättömät tai satunnaisesti tuottavat laitokset. Onneksi sähkön hintakehitys on jo toiminut kannustimena oikeaan suuntaan, ja energian varastointia ja säädettävää kuormaa on alettu rakentamaan. Toinen tasaava tekijä on siirtolinjojen rakentaminen ristiin rastiin Eurooppaa; mitä isompi verkko, sitä tasaisempi tuotanto ja kulutus.
Jaaha. Eli valtion tai jonkun muun on kustannettava kasalaisten itsensä puolesta näiden "elämisen pellossa". On satavarmaa, että vetyä teollisiin kohteisiin käyttävillä yrityksillä ei ole varaa tuottaa vetyään kuin sähkön ollessa halpaa tai poikkeuksellisen halpaa ja sammuttavat vedyntuotannon sekä sen sähkönkulutuksen. Tuo tasaa jo jo sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa parempaan suuntaan ja maksattaa kulut kohdistettuna oikeaan osoitteeseen, joka ei kykene tai halua pudottaa kulutustaan, kun sähköstä on niukkuutta. Jos kuluttaja sijoittaa vielä hiukan lisää päålle, voi osallistua hankkeisiin, joilla rakennetaan "pellossa elämistä" tukevaa energian varastointia, mikä puolestaan valmistuttuaan loiventaa sähkön hintojen heiluntaakin.
IL selvitti, miksi Inkoon teräsyrityksen edellinen jättihanke kaatui epäselvissä olosuhteissa – norjalaisessa tuppukylässä odotti todellinen yllätys
Iltalehti vieraili yrityksen ”pääkonttorissa”. Rekisteritiedoista ilmennyt osoite vei tavallisen omakotitalon pihaan, kauniin vuonomaiseman välittömään läheisyyteen. Samainen osoite on merkattu myös yllä mainitun Øyvind Enganin kotiosoitteeksi. Hänet esiteltiin toukokuussa Blastrin ensimmäisenä työntekijänä alueella.
/img-s3.ilcdn.fi/4252d910e8f4a86fe491c36cd1b93980c8cbefaad91514e090cbe444b1d5bfd3.jpg)
www.iltalehti.fi
Iltalehti vieraili yrityksen ”pääkonttorissa”. Rekisteritiedoista ilmennyt osoite vei tavallisen omakotitalon pihaan, kauniin vuonomaiseman välittömään läheisyyteen. Samainen osoite on merkattu myös yllä mainitun Øyvind Enganin kotiosoitteeksi. Hänet esiteltiin toukokuussa Blastrin ensimmäisenä työntekijänä alueella.
IL selvitti, miksi Inkoon teräsyrityksen edellinen jättihanke kaatui epäselvissä olosuhteissa – norjalaisessa tuppukylässä odotti todellinen yllätys
Iltalehti matkusti Norjaan selvittämään, miksi Inkooseen terästehdasta suunnittelevan yrityksen miljardit eivät kelvanneet paikallisille kunnille.
www.iltalehti.fi
- Keskustelun aloittaja
- #96
Sähkö ja vety on tapetilla mutta biritit väittävät keksineensä jotain muuta
British researchers have found a way to cut emissions of planet-warming carbon dioxide from steelmaking — and save money too.
Steel production accounts for about 7% of the world’s carbon emissions. It’s also fiendishly difficult to decarbonize due its reliance on coking coal to turn iron ore into its raw metallic form.
In a paper published in the Journal of Cleaner Production this month, scientists at the University of Birmingham in England proposed using a form of the mineral perovskite to recycle the carbon dioxide that steelmaking blast furnaces produce. If they can make it work at a large scale, the process could drastically cut the industry’s emissions, without the need for expensive new equipment or machinery.
“We can almost completely close the loop. All of those harmful gases that were being released into the atmosphere are now being used for something useful, just recycled within the system,” said Harriet Kildahl, lead author of the study.
Currently, the most widely touted alternative to traditional steelmaking uses hydrogen, produced with renewable electricity, to turn iron ore into iron. It’s a process that’s been known for decades, but steelmakers are only just beginning to invest in it due to its prohibitively high costs.
The perovskite mineral the researchers examined can turn carbon dioxide back into carbon monoxide, which can be cycled back into the blast furnace as an alternative to coking coal. That would substantially cut the cost of the process, and make it far cheaper than hydrogen-based processes.
British researchers have found a way to cut emissions of planet-warming carbon dioxide from steelmaking — and save money too.
Steel production accounts for about 7% of the world’s carbon emissions. It’s also fiendishly difficult to decarbonize due its reliance on coking coal to turn iron ore into its raw metallic form.
In a paper published in the Journal of Cleaner Production this month, scientists at the University of Birmingham in England proposed using a form of the mineral perovskite to recycle the carbon dioxide that steelmaking blast furnaces produce. If they can make it work at a large scale, the process could drastically cut the industry’s emissions, without the need for expensive new equipment or machinery.
“We can almost completely close the loop. All of those harmful gases that were being released into the atmosphere are now being used for something useful, just recycled within the system,” said Harriet Kildahl, lead author of the study.
Currently, the most widely touted alternative to traditional steelmaking uses hydrogen, produced with renewable electricity, to turn iron ore into iron. It’s a process that’s been known for decades, but steelmakers are only just beginning to invest in it due to its prohibitively high costs.
The perovskite mineral the researchers examined can turn carbon dioxide back into carbon monoxide, which can be cycled back into the blast furnace as an alternative to coking coal. That would substantially cut the cost of the process, and make it far cheaper than hydrogen-based processes.
^ Jokin maksumuuri yms. taas esti lukemasta tuota juttua, mutta löysin juttua toisaalta. Ihan ei selvinnyt se, miten paljon tuolla pystyttäisiin päästöjä vähentämään. Terminä "major emission cuts" ei kuulosta ihan yhtä hyvältä, kuin vetyvaihtoehdolla mainostettu nollapäästöisyys. Varsinkaan, kun päästövähennyksen suuruudesta ei tarkemmin kerrottu ainakaan siinä jutussa. Jos vähennys ei olekaan ihan niin "major", niin olisiko tuosta silti siirtymäajan tekniikaksi, mene ja tiedä. Pirun kiire alkaa olla päästöjen leikkaamiseen, onko järkeä ottaa enää pieniä askelia.
^ Itseäni ainakin epäilyttää ajatus, että raudan valmistukseen malmista kuitenkin käytettäisiin fossiilisesta kivihiilestä tuotettua koksia ja sitten hiilineutraalisuutta perusteltaisiin olennaisesti syntyneen hiilidioksidin talteenotolla ja "loppusijoituksella" geokemialtaan soveltuviin materiaaleihin tai tätä mieluummin kierrätystuotantoon. Fossiilista hiiltähän louhitaan lisää entiseen tapaan, eli ongelmaa vain pusketaan eteenpäin, vaan ei korjata.
Masuunin hiilipäästöjäkin voisi pienentää huomattavasti, jos ilman sijasta käytettäisiin puhdasta happea, jolloin palokaasuja voisi kierrättää masuunin sisällä ja hiilidioksidin kerääminen talteen olisi paljon helpompaa, kun typpi ei ole hommaa hankaloittamassa. Vaihtoehtojahan on tutkittu laajalti. Mahdollisuuksien rajoissahan olisi, että hiili kierrätettäisiin bosch-tyyppisellä reaktiolla sähköä käyttäen erottamalla suoraan hiili hiili ja happi toisistaan. Jotenkin tuo vetypelkistys vaikuttaa kaiken kaikkiaan paljon yksinkertaisemmalta ratkaisulta paljon pienempine liitännäisongelmineen.
Masuunin hiilipäästöjäkin voisi pienentää huomattavasti, jos ilman sijasta käytettäisiin puhdasta happea, jolloin palokaasuja voisi kierrättää masuunin sisällä ja hiilidioksidin kerääminen talteen olisi paljon helpompaa, kun typpi ei ole hommaa hankaloittamassa. Vaihtoehtojahan on tutkittu laajalti. Mahdollisuuksien rajoissahan olisi, että hiili kierrätettäisiin bosch-tyyppisellä reaktiolla sähköä käyttäen erottamalla suoraan hiili hiili ja happi toisistaan. Jotenkin tuo vetypelkistys vaikuttaa kaiken kaikkiaan paljon yksinkertaisemmalta ratkaisulta paljon pienempine liitännäisongelmineen.
- Keskustelun aloittaja
- #99
Chromen yksityisyystilassa aukeaa ilman maksumuuria.
Crucially, the technology can also be retrofitted onto existing blast furnaces, cutting emissions by about 90% and avoiding the huge new investments that hydrogen-based steelmaking requires.
- Keskustelun aloittaja
- #101
Eikös tuo ole se papru?
www.sciencedirect.com
Cost effective decarbonisation of blast furnace – basic oxygen furnace steel production through thermochemical sector coupling
We present here a first-principles study of the sector coupling between a thermochemical carbon dioxide (CO2) splitting cycle and existing blast furna…
www.sciencedirect.com
No siinä oli se Co2->CO niin pienellä osuudella että jäi huomaamatta - siinä vaan sanotaan että 800C reaktio menee yhteen suuntaan ja 700C toiseen. Ehkä se ei sitten muuta vaadi.
Husky
Hyperaktiivi
Onko kukaan kuullut tässä välissä mitään H.V.Vittusesta?
Itsellä ei ole silmiin osunut mitään.
Tuli mieleen, kun joskus tulee selailtua Norjan uutisia NRK:lta ja muualta, niin siellä näkyi otsikko (linkki johtaa loputtomaan listaan uutisia eikä löydä tarkempaa uutista), että pohjois-Norjaan kaavaillaan vetytuotantoa.
Muistaisin ihan, että Vittusen kaavailut eivät vuosi sitten sen sijaan tepsineet sielläpäin - olisiko ollut Fausken suunnalla.
Itsellä ei ole silmiin osunut mitään.
Tuli mieleen, kun joskus tulee selailtua Norjan uutisia NRK:lta ja muualta, niin siellä näkyi otsikko (linkki johtaa loputtomaan listaan uutisia eikä löydä tarkempaa uutista), että pohjois-Norjaan kaavaillaan vetytuotantoa.
Muistaisin ihan, että Vittusen kaavailut eivät vuosi sitten sen sijaan tepsineet sielläpäin - olisiko ollut Fausken suunnalla.
- Keskustelun aloittaja
- #104
Vastatuulta projektissa.
www.talouselama.fi
Inkoon terästehtaan suunnitelmiin takaisku – Yksi rahoittaja on kuitenkin jo löytynyt
Norjalaisyhtiö Blastr Green Steel joutuu etsimään uuden paikan, jossa se voisi valmistaa rautapellettejä Inkooseen kaavaillun terästehtaan raaka-aineeksi.
www.talouselama.fi
- Keskustelun aloittaja
- #106
Pohjoisruåttiin tulossa myös terästehdasta ja kulutusta lienee sen verran että alkaa sähkö wirrata myös suomesta ruottiin päin...
www.h2greensteel.com
H2GS’s method requires significant amounts of electricity — at full production of 5mn tonnes, it estimates it will need 13-15 terawatt hours annually, close to a tenth of Sweden’s total capac
ity.
www.ft.com
H2 Green Steel raises €1.5 billion in equity for green steel plant - Stegra
The round will finance the world’s first large-scale green steel plant and Europe’s first giga-scale electrolyzer.
H2GS’s method requires significant amounts of electricity — at full production of 5mn tonnes, it estimates it will need 13-15 terawatt hours annually, close to a tenth of Sweden’s total capac
ity.
Al Gore-backed Swedish green steel start-up examining overseas moves after fundraising | Financial Times
GIC and Temasek among those investing in H2 Green Steel
www.ft.com
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Onkos tästä Blastr projektista kesän jälkeen kuulunut mitään lisää?
Jos silloin ilmeni, että raaka-ainetta ei voisikaan Norjasta tuoda Suomeen.
Tämä projekti tuli mieleen, kun eilen oli uutisissa jotenkin erikoisia vetyuutisia, että suomalaista ilmaisvetyä halutaan sinne ja tänne. Kummallisia lukkiutumia saksalaisilla putkien vetämiseksi meren pohjaan EU-tuilla.
Ties jos vety meneekin parempiin suihin, eikä Vittusen teräkseen.
TM:ssä sanotaan äärimmäisen osuvasti: "poliitikkojen vetämän vetytalouden riski on, että vedyn tuotantoon ja infraan ohjautuu rahaa, josta saisi isomman ilmastohyödyn jossain toisaalla". Tuo kuvaa omia ajatuksia varsin hyvin, kun suomalaisen veronmaksajan isoimpia pelkoja on rahan lapioiminen vääriin, vaikkakin hyväntahtoisiin, projekteihin.
Jos silloin ilmeni, että raaka-ainetta ei voisikaan Norjasta tuoda Suomeen.
Tämä projekti tuli mieleen, kun eilen oli uutisissa jotenkin erikoisia vetyuutisia, että suomalaista ilmaisvetyä halutaan sinne ja tänne. Kummallisia lukkiutumia saksalaisilla putkien vetämiseksi meren pohjaan EU-tuilla.
Ties jos vety meneekin parempiin suihin, eikä Vittusen teräkseen.
TM:ssä sanotaan äärimmäisen osuvasti: "poliitikkojen vetämän vetytalouden riski on, että vedyn tuotantoon ja infraan ohjautuu rahaa, josta saisi isomman ilmastohyödyn jossain toisaalla". Tuo kuvaa omia ajatuksia varsin hyvin, kun suomalaisen veronmaksajan isoimpia pelkoja on rahan lapioiminen vääriin, vaikkakin hyväntahtoisiin, projekteihin.
Husky
Hyperaktiivi
No nyt vihdoin kuului Wittusen projektista!
Mielenkiintoisia typenoksidijuttuja. Vai 900 tonnia. No eiköhän tonni maksa vihreässä asiassakin yhtä paljon mitä suomalainen veronmaksaja on maksanut autolla ajamisen kanssa oksidien vähentämisestä (pakkasessa toimimattomat scr systeemit ja kulutuslisät) ja alveja kaikessa mitä kaupasta ostetaan ja auton kostoverot päälle.
Sivuhuomiona: mitenkä näytti että liikenteen oksidit luokkaa 2500 tonnia ja yhdestä tehtaasta 900.
Mielenkiintoista myös että viimeisen 20v oksidijahdin aikana teollisuuden tai energiatuotannon päästöt eivät ole vähentyneet ollenkaan. Täytyy kohta katsoa toisenkin kerran tuota.
Edit: voi kettu, toisella kertaa ei juttu enää auennutkaan. Olisi ollut kiinnostava katsella vielä noita oksiditilastojakin ja oli pitkä löpinä ko. tehtaasta ja käsitteli montaa eri asiaa
www.uusisuomi.fi
Mielenkiintoisia typenoksidijuttuja. Vai 900 tonnia. No eiköhän tonni maksa vihreässä asiassakin yhtä paljon mitä suomalainen veronmaksaja on maksanut autolla ajamisen kanssa oksidien vähentämisestä (pakkasessa toimimattomat scr systeemit ja kulutuslisät) ja alveja kaikessa mitä kaupasta ostetaan ja auton kostoverot päälle.
Sivuhuomiona: mitenkä näytti että liikenteen oksidit luokkaa 2500 tonnia ja yhdestä tehtaasta 900.
Mielenkiintoista myös että viimeisen 20v oksidijahdin aikana teollisuuden tai energiatuotannon päästöt eivät ole vähentyneet ollenkaan. Täytyy kohta katsoa toisenkin kerran tuota.
Edit: voi kettu, toisella kertaa ei juttu enää auennutkaan. Olisi ollut kiinnostava katsella vielä noita oksiditilastojakin ja oli pitkä löpinä ko. tehtaasta ja käsitteli montaa eri asiaa
Suomeen aiotusta jättitehtaasta paljastui lukuja, jotka säikäyttivät paikalliset – Yhtä huolta ei sanottu ääneen
Selvitimme, missä mennään Suomeen suunnitellun jättitehtaan kanssa. Inkoon Joddbölessä tontti on sähkökaapeleita myöten valmis, mutta neljä miljardia puuttuu yhä. Tuhrautumistakin kokeneilta kuntapäättäjiltä lähti tehdasyhtiölle viesti, joka liittyy muun muassa Venäjä-huoliin.
www.uusisuomi.fi
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kyllä yhdestä suuresta tehtaasta helposti tulee NOXeja tuhat tonnia vuodessa.
Pumppaataikuole
Aktiivinen jäsen
No niin, tukimiljoonat alkoivat juosta. 
www.hs.fi
Vihreä siirtymä | Inkoon miljarditehdashanke etenee, kehitysvaiheelle rahoittajaksi muun muassa valtion Tesi
Norjalaisen Blastr Green Steelin terästehdashanke löysi hankekehitysvaiheelle rahoittajat. Keväällä toimitusjohtajaksi tuli yhdysvaltalainen teräsalan veteraani.
www.hs.fi
pökö
Kaivo jäässä
Ei tuohon vaiheeseen varmaankaan silti tumpata kuin vain muutamia satoja miljoonia
Husky
Hyperaktiivi
Saas nähdä. Kurimukseen kun syytää, niin voi käydä se perinteinen, että kun tuon verran jo lapioin, niin pakko lapioida lisää tai menee hukkaan.
No, ehkä Suomi tässä vetää pitkän korren, eikä Norja jossa jostain kumman syystä osataan hoitaa omia asioita. Norjahan sanoi, tälle projektille että rahaa ei tipu.
No, ehkä Suomi tässä vetää pitkän korren, eikä Norja jossa jostain kumman syystä osataan hoitaa omia asioita. Norjahan sanoi, tälle projektille että rahaa ei tipu.
Paikka olisi kyllä otollinen terästehtaalle. Valmis tontti (neljä höyryvoimalaitosyksikköä hiilikasvavarastoineen purettu pois ja tontti tasattu). Paikalle tulee kunnon voimajohto (voimalaitoskokonaisuuden teho oli aikoinaan 1GW). Aivan vieressä on syväsatama, joka on suuhteellisen liikennöitävä talvellakin. Valtatielle on parisen kilometriä ja rautatie periaatteessa muutaman kilometrin päässä. Ei saisi ehkä mainita, mutta viereisellä tontilla kulkee suuri maakaasuputki venttiili ja kompressoriasemineen (yhdistää Viroon vievän putken ja satamassa olevan kelluvan LNG-terminaalin valtakunnan runkokaasuverkkoon). Tornion terästehtaalla joutuivat rakentamaan oman LNG-terminaalin satamajärjestelyineen tuota tarkoitusta varten. Mutta vetyä ja sähköhän tuolla oli tarkoitus käyttää ... (varasuunnitelma on silti hyvä olla olemassa).
Vaiko alunperin sittenkin Ruotsista pohjoisen tuntureilta, mistä rautatie johtaa Norjaan? Laivalla rauta liikkuu halvalla. Taitaa nytkin rikaste liikkua jokseenkin samaa reittiä esimerkiksi Öxelösundiin Etelä-Ruotsin terästehtaille Tukholmasta satakunta kilometriä etelään.
Nokialla on nyt hyvä sauma palata puolustusteollisuuden pariin? Hiukan Nato-lankaa ja kyllä sieltä se kauppa voi oikeasti aueta. Motorola on jo kohtalaisesti jyvällä. Ei ehkä kovin paha, vaikka vain sivujuonne.Tähän vähän liittyen (suomalaiskansalliset afäärit bisneksen saralla): eihän nyt Nokia ostanut ilmaa 2.3mrd:lla? Ei Saksasta vaan USA:sta.
Kiinasta irtautuvat ict ja turvallisuusalat kyllä pärjää.