Invertterin ja paneelien mitoituksen perusteista

[fraatti]

Nyt kun paneeliteho on melkein ilmaista vanhat nyrkkisäännöt invertterin ja paneelien tehon yhteensovittamiseksi ei enää oikein päde. Laskin sanoo että paneelien piikkiteho kannattaisi huolella ylimitoittaa invertterin nimellistehosta, varsinkin jos inussa on kaksi MPTT:ä ja kentät päinvastaisissa suunnissa.

Onko kenelläkään tuntumaa kuinka isoja tehoja suhteessa nimellistehoon invertterit sietää vai onko MPTT:n jännite/virtarajat ratkaiseva suunnittelukriteerit? Omalle Huaweille valmistaja ei anna selkeää speksiä vaan epämääräisemmän suosituksen "Recommended maximum input DC power" joka on 1,5x invertterin nimellisteho.

Käytännön sovelluksena olisi siis toisen kentän laittaminen harjakaton vastakkaiselle lappeelle kun olemassa olevassa inussa on toinen MPTT käyttämättönä. Lisää piikkitehoa en kaipaa, mutta ~0,35 €/Wp hinnalla tuota voisi harkita kun laajennuksessa tehtäväksi jäisi vain paneelit + kiskot + johdotus inulle. Tasapainoiltavaa tuossa on mahdollisimman pieni määrä paneeleita asennuskulujen pienentämiseksi (mikä on suurinn kuluerä) ja samalla invertterin kynnysjännitteen saavuttaminen rikkomatta mahdollisia kokonaistehorajoja.

Riippuu valmistajasta. Fronius sanoo että paneleita voi laittaa 1,5x invertterin nimellistehon verran. Joillain valmistajilla se voi olla myös suurempi.

Kun tekee simulaation niin näkee helposti että missä mennään.

Aurinkovoimalan tuoton simulointi pv*sol premiumilla

Naputellaan tähän hiukan tuosta softasta juttua. Ohjelman voi ladata tuolta 30pv testiversioksi joka kelpaa kotikäyttöön mainiosti. Karkeita suunnitelmia on helppo tehdä 2d:nä ja tarkempia sitten 3d:nä jos haluaa kokeilla vaikka varjojen vaikutusta asiaan...

lampopumput.info

Joskus tein tuollaisen käyrän että mitä leikkaantuu pois. Silloin panelit olivat arvokkaampia, kuin nyt.

Keskustelua aurinkopaneeleista

Juu siksi kysyn kun se näkeminen ei auta mitään... joku näitä oli tutkinut muistelen. https://www.solarquotes.com.au/blog/amerisolar-panels-delisting-mb1199/ Taisi olla jotain tuollaista niiden kanssa, eli laatu ei ole ollut oikein tasaista vuosien mittaan.

lampopumput.info

 

[Hegsa]

Riippuu valmistajasta. Fronius sanoo että paneleita voi laittaa 1,5x invertterin nimellistehon verran. Joillain valmistajilla se voi olla myös suurempi.

Tuo on sama kuin Huaweilla, mutta ei varsinaisesti vastaa kysymykseen. Nopeala tsekkauksella Froniuskaan ei ota kantaa kestääkö suurempia ylimitoittamisia jos teho on jaettu eri MPPT:n taakse ja/tai paneelit on 180 eri suuntiin, jolloin kWp jää käytännössä todella kauas nimellisestä.

Kun tekee simulaation niin näkee helposti että missä mennään.

Aurinkovoimalan tuoton simulointi pv*sol premiumilla

Naputellaan tähän hiukan tuosta softasta juttua. Ohjelman voi ladata tuolta 30pv testiversioksi joka kelpaa kotikäyttöön mainiosti. Karkeita suunnitelmia on helppo tehdä 2d:nä ja tarkempia sitten 3d:nä jos haluaa kokeilla vaikka varjojen vaikutusta asiaan...

lampopumput.info

Joskus tein tuollaisen käyrän että mitä leikkaantuu pois. Silloin panelit olivat arvokkaampia, kuin nyt.

Keskustelua aurinkopaneeleista

Juu siksi kysyn kun se näkeminen ei auta mitään... joku näitä oli tutkinut muistelen. https://www.solarquotes.com.au/blog/amerisolar-panels-delisting-mb1199/ Taisi olla jotain tuollaista niiden kanssa, eli laatu ei ole ollut oikein tasaista vuosien mittaan.

lampopumput.info

Tuohon sinun tilanteeseen verrattuna kahdelle lappeelle asentaminen siirtää leikkauspistettä paljon kauemmas 1,4x tasosta ja uuden lappeen tuottamat kWh on on arvokkaammat kuin leikkautuvat kWh:t samasta suunnasta. Jotain plussaa voisi saada myös pienillä tehoilla nousseesta hyötysuhteesta, tosin en ole ihan varma miten paljon sieltä saa apua kahden MPTT:n kautta.

Noin yleisesti invertteri on ja pysyy se mikä seinässä on eikä sen vaihtamiselle ole taloudellisia perusteita. 4 kW Huawein perässä on 4,3 kWp edestä paneeleita ja 1,7 kWp paneeleilla ei oikein saa kynnysjännitettä täyteen.

 

[jmaja]

Onko kenelläkään tuntumaa kuinka isoja tehoja suhteessa nimellistehoon invertterit sietää vai onko MPTT:n jännite/virtarajat ratkaiseva suunnittelukriteerit?

Näppituntumalta sanoisin, että homma perustuu virta- ja jänniterajoihin. Virtaa voi rajoittaa nostamalla jännitettä eli invertteri voi noin hallita selvästi ylitehoista paneelistoa. Eli invertteri nostaa paneelijännitettä, kunnes virta on invertterin rajoissa. Jossain tietysti menee raja tuolle.

 

[puuteknikko]

Kyselin aiheesta Froniukselta keväällä ja omaan 3 kW invertteriin olisi saanut kytkeä yhteensä 6 kW paneeliston huomioiden juuri nuo virta- ja jänniterajat. Ennen takuun raja oli tosiaan 50% ylimitoitus, mutta näyttää olevan nykyään jo 100%.

 

[Hegsa]

Näppituntumalta sanoisin, että homma perustuu virta- ja jänniterajoihin. Virtaa voi rajoittaa nostamalla jännitettä eli invertteri voi noin hallita selvästi ylitehoista paneelistoa. Eli invertteri nostaa paneelijännitettä, kunnes virta on invertterin rajoissa. Jossain tietysti menee raja tuolle.

Samaa sanoisi oma mutuilu. Tarkalleen Huawein speksikin antaa vain jännite- ja virtarajat tehon ollessa "recommended":

Alaviite vielä erikseen mainitsee maksimitehosta "The inverter max input PV power is 20,000 Wp when long strings are designed and fully connected with SUN2000-450W-P2, SUN2000-600W-P power optimizers.". Optimoija nostaisi kustannuksia 0,1 €/Wp eli ei mahdottomia, mutta olemassa olevaan kenttään tuota ei kyllä viitsiti enää laittaa.

Pitäisi varmaan kysellä haluaako joku innokas urakaoitsija dumpata kauden päätteeksi kamoja ulos ja tulla touhutonnilla asentamaan 3 kWp stringin katolle ja kytkemään olemassa olevaan invertteriin.

 

[kotte]

Onko kenelläkään tuntumaa kuinka isoja tehoja suhteessa nimellistehoon invertterit sietää vai onko MPTT:n jännite/virtarajat ratkaiseva suunnittelukriteerit? Omalle Huaweille valmistaja ei anna selkeää speksiä vaan epämääräisemmän suosituksen "Recommended maximum input DC power" joka on 1,5x invertterin nimellisteho.

Itsellä on ainakin toiminut kokoonpano, jossa on paneeleiden nimellistehoa rinnan kytkettynä shottky-estodiodeilla viisinkertaisesti per invertterin kanavan maksimi (400W per invertterin kanava, 2,04kW paneeleita per kanava). Paneeleita on hiukan eri suuntiin ja pääasiassa epäoptimaalisesti suunnattuna, mutta kesäaikaan invertteri pyörii valoisaan aikaan yleensä lähes maksimitehollaan jopa hiukan poutapilivisellä säällä.

 

[jmaja]

Itsellä on ainakin toiminut kokoonpano, jossa on paneeleiden nimellistehoa rinnan kytkettynä shottky-estodiodeilla viisinkertaisesti per invertterin kanavan maksimi (400W per invertterin kanava, 2,04kW paneeleita per kanava). Paneeleita on hiukan eri suuntiin ja pääasiassa epäoptimaalisesti suunnattuna, mutta kesäaikaan invertteri pyörii valoisaan aikaan yleensä lähes maksimitehollaan jopa hiukan poutapilivisellä säällä.

Eli ylität moninkertaisesti invertterin maksimi MPPT- ja oikosulkuvirrat? Onko invertteri niin kallis, että tuollaisessa on järkeä?

 

[Espejot]

Nyt kun paneeliteho on melkein ilmaista vanhat nyrkkisäännöt invertterin ja paneelien tehon yhteensovittamiseksi ei enää oikein päde.

Sama nyrkkisääntö taitaa päte edelleenkin, mielummin enemän kuin vähemmän. Ja näin se usein menee, lisää asenetaan jälkikäteen enneminkin kuin todetaan että liikaa tuli. Tässä suhteessa mikrot on aika hyviä, toki maksaa extraa.

Tasapainoiltavaa tuossa on mahdollisimman pieni määrä paneeleita asennuskulujen pienentämiseksi (mikä on suurinn kuluerä) ja samalla invertterin kynnysjännitteen saavuttaminen rikkomatta mahdollisia kokonaistehorajoja.

Simulointisoftalla voisi saada tietoa mikä on uuden asenuksen piikkiteho. Eikös näissä jänniterajat ole se mikä rikkoo laitteet?

 

[korsteeni]

Eli ylität moninkertaisesti invertterin maksimi MPPT- ja oikosulkuvirrat? Onko invertteri niin kallis, että tuollaisessa on järkeä?

vastaan vaikkei minulta kysyttykään
viime talvena minulla oli 18kWp 6kW invertterissä. jokainen vertti syö niin paljon tehoa pysyäkseen hengissä että pienellä kulutuksella/tuotolla ei le mitään järkeä pitää niitä tyhjäkäynnillä
lähipäivinä kytken kaikki ~30kWp tuohon samaiseen 6kW solaxiin tammikuun lopulle saakka, sitten lisään tilanteen mukaan invertteritä kun maaliskuulla on taasen setti kohillaan
huippuhinnoilla tietenkin käytään akkuja

 

[kotte]

Eli ylität moninkertaisesti invertterin maksimi MPPT- ja oikosulkuvirrat? Onko invertteri niin kallis, että tuollaisessa on järkeä?

Invertterin yhden kanavan hinnalla saa suunnilleen pari kolme paneelia eikä invertterin maksimi-MPPT- ja oikosulkuvirralla ole muuta merkitystä kuin että kokonaisuus kannattaa optimoida sijoituspaikan mukaan. Lähdin alun perin ajatuksesta, että olisi kaksinkertainen paneeliteho invertteriin nähden, mutta kun sijaintipaikka oli huono ja paneeleiden päätarkoituksena oli toimia myös suojakatteena, laitoin kolmannenkin. Sittemmin totesin, että vielä pari lisää per kanava aivan toiseen ilmansuuntaan parantaisi kesällä tilannetta ratkaisevasti. Nuo kaksi viimeistä auttavat kesällä hyvin paljon (jopa enemmän kuin alkuperäiset kolme per), mutta eivät toimi etenkään keväisin. En tavoittele mahdollisimman suurta energiatuottoa, vaan mahdollisimman tasaista.

Sen verran vielä, että laitoin kaikkien estodiodien kanssa sarjaan sulakkeet suojaamaan johdotusta ja paneeleja mahdolliselta paneelin sisäiseltä ja estodiodin yhtäaikaiselta vialta ja vielä erikseen kunkin invertterikanavan syötön. Paneeleiden kytkentätavan (rinnan) ja siihen luonnostaan liittyvän mikroinvertteripohjaisuuden takia sulakesuojaus onnistuu, kun paneeleiden avoin jännite on alle 40V.

 

[mobbe]

On oikein pitänyt onnitella itseään kun ei tullut isompaa aurinkosähkön järjestelmää hankittua kuin 3,2 kwp 2000 kwh tuli tänä vuonna josta vain puolet jäi omaan käyttöön toinen puoli lähes ilmaiseksi verkkoon.Omasta käytöstä suurin osa todennäköisesti meni lämmitysjärjestelmien sähkön kulutukseen

 

[Espejot]

On oikein pitänyt onnitella itseään kun ei tullut isompaa aurinkosähkön järjestelmää hankittua kuin 3,2 kwp 2000 kwh tuli tänä vuonna josta vain puolet jäi omaan käyttöön toinen puoli lähes ilmaiseksi verkkoon.Omasta käytöstä suurin osa todennäköisesti meni lämmitysjärjestelmien sähkön kulutukseen

Poikkeus vahvistaa säännön. Ei siis onnittelun osalta koska lähes kaikki onnittelevat itseään hyvästä päätöksestä. Vain perustelut vaihtuvat.

 

[jmaja]

Invertterin yhden kanavan hinnalla saa suunnilleen pari kolme paneelia

Kaikkine asennustarvikkeineen?

 

[Espejot]

Kaikkine asennustarvikkeineen?

Jos lasketaan kaikki se aika mikä menee nysväykseen niin kannattaako? Veikkaan että ei. Päätöksiä tehdään suurelta osin tunteella mutta ne perustellaan matematiikalla. Minä keskittyisin enemmän suuriin linjoihin, suunnitelukokonaisuuksiin. Eli. Jos ne lisäpaneelit haluaa niin asentaa. Tai miettii etukäteen mahdollisen laajennustarpeen. Jälkikäteen asiaan palaaminen osoittaa huonoa suunittelua. Ja tästä päästään suuriin linjoihin ja niiden tärkeyteen.

 

[kotte]

Kaikkine asennustarvikkeineen?

Sanotaanko niin, että jos puhutaan normien mukaisesta asennuksesta kaikkinensa, invertteri tulee niin kalliiksi, että koko järjestelmä kannattaisi jättää hankkimatta, jollei tule toimeen offline-mökkijärjestelmän kaltaisella tai sitten aurinko-.olosuhteet ole moitteettomat ja järjestelmä riittävän laaja. Paneelit saa melko halvalla, mutta invertterin kohdalla kokonaistoteutuksen hinta kohoaa nopeasti. Viittasin vain eräänlaiseen pieneen demonstraatiojärjestelmään ja pelkkiin laitteistokuluihin. Ei kannata sijoittaa inverttereihin, jos ne ovat suuren osan ajasta tyhjän panttina eivätkä osu tarpeeseen. Paneelit sinällään tuottavat jos on vähäistä enemmän valoa ja kytkentä on sellainen, että sähkö tulee hyödynnetyksi merkittävän osan ajasta.

 

[Hegsa]

Sama nyrkkisääntö taitaa päte edelleenkin, mielummin enemän kuin vähemmän. Ja näin se usein menee, lisää asenetaan jälkikäteen enneminkin kuin todetaan että liikaa tuli. Tässä suhteessa mikrot on aika hyviä, toki maksaa extraa.

Mikrot aiheuttaa ylimääräistä (ja kallista) jumppaa kun voimala muuttuu AC-puolella ja aiheuttaa muutostietoja verkkoyhtiön suuntaan. Kapasiteetin lisäys pitäisi saada mieluummin alle 0,3 €/Wp tasolle niin siihen ei kauheasti ylimääräistä mittausta ja paperityötä tehdä.

 

[Espejot]

Mikrot aiheuttaa ylimääräistä (ja kallista) jumppaa kun voimala muuttuu AC-puolella ja aiheuttaa muutostietoja verkkoyhtiön suuntaan.

Tuntuu sitä jumpaa korvien välissä tapahtuvan muutenkin... edeleenkin olen sitä mieltä että lillukanvarsiin ei kannata takertua ja isoit kokonaisuudet kannattaa miettiä välmiiksi, esim miten laajentaa jos halu muuttuu. Minä jätin katolle laajennusvaraa. Mikrot on yksi vaihtpoehto, keskusinujen laajenettavuuden miettiminen toinen. Mikrojen etu on että sähkäriä ei tarvita, muuten kuin keskukukseen ja mittauksiin. Mutta jos sen mietimisen jättää tekemättä niin sitten joutuu pohtimaan ja se on aina pois jostakin. Mutta mittausaspekti on sinäsä hyvä.... esim lisäämällä PV akkujen taakse ei inuteho muutu ja mittaukselta säästyy ja sen voi terhdä kokonaan itse kun pysyy jänniterajojen allapuolella.

Kapasiteetin lisäys pitäisi saada mieluummin alle 0,3 €/Wp tasolle niin siihen ei kauheasti ylimääräistä mittausta ja paperityötä tehdä.

Mittaus joudutaan tekemään joka tapauksessa, ilmoitus jäänee pois. Toki näistä voi oikaista. Raha on yksi aspekti, toinen on toimivuus ja aikajänne millä asioita katsoo. Minun olisi tarkoitus viedä maaliin voimala ensi vuona ja sitten siirtyä eteenpäin seuraavaan projektiin.

 

[roots]

Mikrojen etu on että sähköriä ei tarvita, muuten kuin keskuskukeen.

Jotakin tuossa pitää viitata kintaalla jos meinaa ilman sähkäriä microja lisätä...

 

[Espejot]

Jotakin tuossa pitää viitata kintaalla jos meinaa ilman sähkäriä microja lisätä...

Niin, onhan siinä sanouttu että mikrot täytyy kytkeä "keskukseen" (tai "jakoboxiin" tms) sähkärin toimesta eli parin metriä johtoa esim. Hoymilesin T-haaraan (tapauskohtaista mutta minulla on yläpohjassa kaappi missä saan yhdistettyä eri lappeet helposti)... siihen ei saa 20min enempää uhrattua. Toki sähkärin paikalle kutsuminen maksaa ja minimiveloitus on tunti... olisi siis järkevää tehdä muutakin. Mutta se mittaus maksaa. Ja ilmoitus siirtoyhtiöön on mikrojen lisäkustannus eli kun kaiken laskee niin ollaan aika samoissa mikro vs keskusinu. Mutta jos se kannatavuus kaatuu 20min niin homma on muutenkin kiikun kaakun että kannaatakko edes miettiä asiaa...

 

[puuteknikko]

Ja ilmoitus siirtoyhtiöön on mikrojen lisäkustannus

Mistäs siinä lisäkustannus tulee?

 

[Espejot]

Mistäs siinä lisäkustannus tulee?

Tuskin sähkäri sitä ilmaiseksi tekee - eli käytänössä mittaus ja pöytökirjan lähetys siirtoyhtiöön.... keskutelun pohjana oletetavasti että mistään ei oikasta. Seison toki korjatuna jos ilmoituksen voi tehdä itse.

 

[puuteknikko]

Tuskin sähkäri sitä ilmaiseksi tekee - eli käytänössä mittaus ja pöytökirjan lähetys siirtoyhtiöön.... keskutelun pohjana oletetavasti että mistään ei oikasta. Seison toki korjatuna jos ilmoituksen voi tehdä itse.

Mitatut luvut tarvit toki sähkäriltä, mutta itse ilmoituksen voi tehdä ainakin täällä ihan itse kunhan tarvittavat tiedot löytyy lähetettävistä dokumenteista.

 

[Espejot]

Mitatut luvut tarvit toki sähkäriltä, mutta itse ilmoituksen voi tehdä ainakin täällä ihan itse kunhan tarvittavat tiedot löytyy lähetettävistä dokumenteista.

Eli tarvitaan se pöytäkirja... täytynee kysyä mikä on Vantaalla tilanne.

 

[anders]

Mitatut luvut tarvit toki sähkäriltä, mutta itse ilmoituksen voi tehdä ainakin täällä ihan itse kunhan tarvittavat tiedot löytyy lähetettävistä dokumenteista.

Ainakin Ontarion opettajat vaativat sähköalan ammattilaisen tekemään ilmoituksen heidän portaalinsa kautta.

Tai sähköalan ammattilaisen valvoman henkilön.

 

[Hegsa]

Muutaman tarjouksen kyselin lisäpaneeleista asennettuna ja hinnat olivat samaa €/Wp luokkaa 3,5 kWp lisäpaneleeille kuin alkuvuodesta 4,3 kWp koko järjestelmälle. Reilu satku per ~440W paneelista kiinnikkeineen on vielä kartalla (vaikka sekin tuplat vs. kauden päätöksen tyhjennysmyynnit), mutta reilu 1600 € 8 paneelin asentamisesta suoralle 1 krs talon lukkosaumakatolle + kytkennästä olemassa olevaan inuun ei.

Tämä projekti saa jäädä odottelemaan ensi vuotta ja halvempaa toteutusta. Kuten yksi tarjoajistakin totesi parempi ottaa tuntitöitä tekijä.

 

[hessuttaja]

Osaako asiantuntijat sanoa haittaako toi kun invertteri 12,4a kestää ja paneelit on 12,84a?

tarkoitus olisi laittaa 2x8 paneelia.

 

[anders]

Osaako asiantuntijat sanoa haittaako toi kun invertteri 12,4a kestää ja paneelit on 12,84a?

tarkoitus olisi laittaa 2x8 paneelia.

Eikös tuossa max oikosulkuvirta 32A, siis linkatussa?

Kunhan jännite ei ylity kovimmalla pakkasellakaan, ei virran kanssa ole aivan yhtä justiinsa tarkkaa. Monella täälläkin reilustikin ylimitoitettu.

 

[fraatti]

Osaako asiantuntijat sanoa haittaako toi kun invertteri 12,4a kestää ja paneelit on 12,84a?

tarkoitus olisi laittaa 2x8 paneelia.

Tuolla voi käydä testaamassa että pelaako ajateltu yhdistelmä

PV*SOL online - a free tool for solar power (PV) systems.

PV*SOL online is a free tool for the calculation of PV systems. Made by Valentin Software, the developers of the full featured market leading PV simulation software PV*SOL, this online tool lets you input basic data like location, load profiles, solar power (photovoltaic, PV) module data...

pvsol-online.valentin-software.com

 

[Tifo]

Osaako asiantuntijat sanoa haittaako toi kun invertteri 12,4a kestää ja paneelit on 12,84a?

tarkoitus olisi laittaa 2x8 paneelia.

Itse painin saman asian kanssa. Tästä säikeestä on käynyt ilmi että paneelit eivät työnnä virtaa vaan invertteri ottaa mitä haluaa. Tälle laitteelle ilmoitetaan 12,5 A max virraksi, tarkoittaako se että jos paneelista lähtee tarvittaessa 13 A niin invertteri ottaa 12,5 A ja voiko invertteriä verrata autoon että ajettaisiin koko ajan kaasu pohjassa. Onko laitteet suunniteltu siten että ne kestävät jatkuvan täyden kuorman rajoitinta vasten? Valmistajan manuaaleista en ole löytänyt vastausta.
Oikosulkuvirta on 16 A per mppt, ei kai niitä voi suoraan summata.

 

[korsteeni]

Itse painin saman asian kanssa. Tästä säikeestä on käynyt ilmi että paneelit eivät työnnä virtaa vaan invertteri ottaa mitä haluaa. Tälle laitteelle ilmoitetaan 12,5 A max virraksi, tarkoittaako se että jos paneelista lähtee tarvittaessa 13 A niin invertteri ottaa 12,5 A ja voiko invertteriä verrata autoon että ajettaisiin koko ajan kaasu pohjassa. Onko laitteet suunniteltu siten että ne kestävät jatkuvan täyden kuorman rajoitinta vasten? Valmistajan manuaaleista en ole löytänyt vastausta.
Oikosulkuvirta on 16 A per mppt, ei kai niitä voi suoraan summata.

tämä rajoitin ei ole sama kuin hydrauliikkapuolella painerajoittimet ja shokki venttiilit. invertereissä limitteri ei kuormita mitään, keventää paneleilta tulevan virran mikä on esmes solaxeisssa ihan vakio toimenpide jolla samalla systeemillä virtamittarittari (pari euroa) lisättynä estää verkkoon syötön. easunissa samainen toimii ilman mitään ulkopuolista anturia

 

[hessuttaja]

Tuolla voi käydä testaamassa että pelaako ajateltu yhdistelmä

PV*SOL online - a free tool for solar power (PV) systems.

PV*SOL online is a free tool for the calculation of PV systems. Made by Valentin Software, the developers of the full featured market leading PV simulation software PV*SOL, this online tool lets you input basic data like location, load profiles, solar power (photovoltaic, PV) module data...

pvsol-online.valentin-software.com

Tuon pv solin kanssa painin eilisen illan, antaa valita panelit + invertterin mutta ei pääse siitä jatkamaan.

Tarkemmin kun katsoo niin invertterin kohdalla se ampeeri on jumittava että ei pääse eteen päin

Edit

Asensin sen ohjelman tietokoneelle

 

[anders]

Itse painin saman asian kanssa. Tästä säikeestä on käynyt ilmi että paneelit eivät työnnä virtaa vaan invertteri ottaa mitä haluaa. Tälle laitteelle ilmoitetaan 12,5 A max virraksi, tarkoittaako se että jos paneelista lähtee tarvittaessa 13 A niin invertteri ottaa 12,5 A ja voiko invertteriä verrata autoon että ajettaisiin koko ajan kaasu pohjassa. Onko laitteet suunniteltu siten että ne kestävät jatkuvan täyden kuorman rajoitinta vasten? Valmistajan manuaaleista en ole löytänyt vastausta.

Valmistaja määrittää maksimi avoimen piirin jännitteen ja oikosulkuvirran.

Käytännössä MPPT kuitenkin säätää virtaa ja sitä tulee paneeleilta vain sen verran kuin säätöpiste on. Sitä ei siis tule enempää koskaan kuin säädin sitä päästää, ellei sitten säädin vioitu, mutta normisti ei. Siksi käytännössä liian suuresta virranantokyvystä ei ole käytännössä niin haittaa.

Sen sijaan avoimen piirin jännite vahingoittaa säätimen sisäisiä tehotransistoreja, ja vahinko voi tulla kerrasta ja pysyvästi. Siksi Voc ei saa koskaan ylittää, pakkasellakaan varsinkaan.

 

[Tifo]

Mulle tulossa Sungrow 10 kW ja panelit HT-SAAE 415 W 21 kpl. Tarkoitus olisi laittaa ne yhteen ketjuun. MP jännite on silloin 614-750 V, invertterin nimellisjännite on 600 V eli siinä kohtaa on paras hyötysuhde.
Mitäs luulette onko tässä riittävästi toleranssia avoimen jännitteen yläraajan? Helenin kaaviossa on annettu esimerkiksi max 18 paneelia ketjuun sen enempää paneeleja määrittämättä. Alla kuvia opensolarin laskelmista.

 

[anders]

Mitäs luulette onko tässä riittävästi toleranssia avoimen jännitteen yläraajan?

toistasataa volttia? No on.

 

[Tifo]

Eli ei kannata miettiä jakamista kahteen ketjuun.

 

[roots]

Eli ei kannata miettiä jakamista kahteen ketjuun.

Tuleeko kahteen riviin?
Mitens varjojen ja lumen sulamisen kanssa kohteessa, paneelit pakkaa vapautumaan keväällä ylhäältäpäin ja ylärivi voi olla vapaa lumesta kun alarivi on vielä lumen vallassa.
Keväällä merkitystä ja vähän ehkä syksylläkin, kesällä ei.

 

[Tifo]

Tuleeko kahteen riviin?
Mitens varjojen ja lumen sulamisen kanssa kohteessa, paneelit pakkaa vapautumaan keväällä ylhäältäpäin ja ylärivi voi olla vapaa lumesta kun alarivi on vielä lumen vallassa.
Keväällä merkitystä ja vähän ehkä syksylläkin, kesällä ei.

Kuvasta näkyy, 2/3 riviä. Alapuolella on jalkarännit, jotka pudottaa lumen yleensä pieninä pätkinä alas. Vasemmalla lännessä on kattoikkuna, joka saattaa illalla varjostaa.

 

[anders]

Eli ei kannata miettiä jakamista kahteen ketjuun.

Mikroja vaan niin voi jakaa miten haluaa!

Esim 3x6 + 1x4 kanavaiset menisi nätisti, Hoymilesiltä, tai 6x4 kanavaisilla HMS2000-T4:llä jossa paras hinta / Wp koko homma.

 

[Tifo]

Mikroja vaan niin voi jakaa miten haluaa!

Esim 3x6 + 1x4 kanavaiset menisi nätisti, Hoymilesiltä, tai 6x4 kanavaisilla HMS2000-T4:llä jossa paras hinta / Wp koko homma.

Mitähän mä tälle tekisin?

 

[anders]

Mitähän mä tälle tekisin?

Tori.fi ja myyntiin

No jos inu jo on, niin sillä mentävä kaiketi!