Ison talon lämmitys muotoa valitsemassa

[pökö]

Niin kyllähän sen 180m kaivon kaivaisi varmaan tuolla 2900€:lla 280m syvyiseksi.
Mutta entäs 280m kaivon, tekeekö samalla hinnalla siitä 380m syvän?

Sama metrihinta se olisi minun porarillani ollut kun kallio on saavutettu, eli 29e metri josta kotivähennykseen kelpaa 26e metri.

 

[Mikki]

Harvassa taitaa olla porarit jotka yli 300m poraa, saati että putkittavat pohjalle asti jne...

Halvalla saisi kilometrin reiän jos 29 000€ vain maksaisi.

 

[pökö]

Taas päästiin vilp vs mlp vääntöön.
Vilpin teho merkistä riippumatta laskee kuin lehmän häntä jossain pakkasessa, aika haastavaa on noita verrata.

Isoista 2120 nibeistä ei kellään ole esittää mitään pakkastehoja, ehkä valmistajan käyrät on liki todellisuutta. Omasta mlp koneesta voi positiivisena todeta että 6kW kone antaa omassa käytössä ja nykyisillä kaivonlämmöillä kokoajan yli 7kW ulos patteritaloon, vaikee uskoa että uudet paljon huonommin toimii.

 

[pökö]

Harvassa taitaa olla porarit jotka yli 300m poraa, saati että putkittavat pohjalle asti jne...

300 poraa nykyään kaikki mutta kukaan ei putkita pohjalle kun sinne ei kuulu putkittaa. Se kaivo on kalliota.

 

[Hempuli]

Taas päästiin vilp vs mlp vääntöön.

Vilpillisenä äijänä sanoisin, jotta jos pitää alkaa vilpin ja mlp:n kusteja sekä takaisinmaksuja laittamaan taulukkolaskentaan ja arvuutella eri arvoja, niin itse valitsisin mlp:n, jos vaan rahoitus on kunnossa. Sillä on kuitenkin vähintään psykologinen arvonnousu kiinteistöön.

Toki yhden koon sukkahousut lämmittää kaikkia ja ovat hintaansa nähden halpoja, mutta muuten pitää lämmitysratkaisun hankkijan laittaa mietintämyssy ihan omaan päähän.

Vilp/mlp-väännöt ovat siitä kivoja, että ne aktivoivat foorumia ja on mukava seurata, kuinka monella eri sanamuodolla voi omaa ratkaisuaan perustella.

 

[pökö]

Vilp/mlp-väännöt ovat siitä kivoja, että ne aktivoivat foorumia ja on mukava seurata, kuinka monella eri sanamuodolla voi omaa ratkaisuaan

Näinhän se on, ja hyvä että juttua riittää.
Joskus vaan tuntuu että pahimmat mlp-vastustajat ovat hieman pettyneitä omaan valintaansa kun sitä niin puolustavat.
Eihän tuo muutama tonni loppuelämän toimivaan kaivoon niin ihmeellinen juttu ole.

 

[kotte]

Vilpeillä on vähän samanlainen hyötyprofiili kuin aurinkolämmöllä ja aurinkosähköllä Suomessa: tuotto on erityisen hyvää silloin, kun tarve on pienimmillään ja suhteellisen huonoa silloin, kun tarve olisi suurin.

Olen tässä miettinyt vilpin hankintaa polskuttelualtaan lämmitykseen, missä tarkoituksessa taas profiili ei haittaa..

 

[Mikki]

Näyttäisi siltä, että ilmastoprofiili alkaa muodostua sellaiseks, ettäi ainakin eteläisessä Suomessa on aika sama millä lämmittää.

Näistä Niben 2120-XX pumpuista olisi kyllä hyvä saada raportteja. Mutta jos nuo Niben käppyrät pitää paikkaansa, niin aika päteviä pelejä ne ovat. Vuositasolla ei kyllä Etelä-Suomessa pääse montaa euroa eroa kertymään lämmityksessä tuollaisen ja MLP:n välille.

Ja siitä ei pääse yli eikä ympäri, että vuositasolla VILP:llä repii enemmän lämpöä ilmasta, kuin MLP:llä kaivosta. Jos ulkouima-allasta lämmittää ympärivuotuiseen käyttöön (kyllä... näinkin jotkut varakkaammat voi tehdä), niin VILP on aika ehdoton vrt. iso investointi MLP:hen ja riski kaivon jäätymisestä.

 

[Espejot]

Kotitalousvähennys alkaa throtlaamaan näissä 2x200m kaivoissa aika helposti jos ottaa pumpun aivaimetkäteen-urakkana ja siitä hyötyy VILP-kauppias. Jos projektille on saavavissa energia-avustusta niin veikkaan että VILP / MLP hintaero on enemmän kuin pari tonnia.... selvittäisin ensiksi öljysäiliön purkamisen kustannuksen. Jos sitä ei itse saa tehtyä niin alihankintana. Turha sitä on kierrättää asennusliikkeen kautta. Ja seuraavaksi MLP:n asennus ilman purkua ja verrokkihinta VILP:lle, esim Nibe F2120. Kun todellinen hintaero on selvillä niin päätöksen teon ei pitäisi olla vaikeea... mutta mistä sitä tietää.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Paljonkos tuo @Kellarinlämmittäjä CTC antaa maksimitehoa eri lämpötiloissa?

Tämmöinen mittaus löytyy.
Aika lämmintä pitää olla, jos meinaa tuon 22 kW saada. Tässä on tehot luettu Pollusta ja sähkömittarista, lisäksi laskettu latauskierron lämpötilaerosta (pienet pisteet). Pollun pomppivaa lukemaa on keskiarvoistettu. Se ei ole minimi eikä maksimi vaan näytössä vaihtuvien teholukemien keskiarvo. Sulatusalueella sulatukset syövät kapasiteetista noin 20% pois käyrän mukaisesta tehosta. Eli Setällä tuo 22 kW teho on periaatteessa informatiivinen vain laitoskohteille, ei omakoti asujille. Lämpimissä olosuhteisssa on vaikea mitata täydellä teholla, kun tuottolämpötila karkaa mittauksen aikana. Toki tuon tehon olisi voinut yrittää katsoa, se kun ei paljon riipu tuottolämpötilasta mutta kiinnostus on kohdistunut enemmän tuon COPiin. COP on tässä ilman sulatuksia. Käytännössä sulatukset alkavat noin +5 asteessa, mutta täysillä käydessään sulattelee varmaan jo jossakin +8 °C:ssa.

 

[pökö]

Ja kun 22kW CTC antaa ulos 12 kWh -7 asteessa (mikä lienee ilppien jonkin sortin mittauspiste) niin miksi se myydään 22 kilowatin koneena vaikka liki puolet tehoista on jo kadonnut? Täyttä 22kW ei tule milloinkaan, silti 22 kW kone, miksi?

 

[Espejot]

Keskustelua mitoituslämpötilasta ja muuta nokitelua siiretty uuteen ketjuun // Espejot

Uusi ketju:

Mitoituslämpötila lämmitysmuotoa valittaessa

Ja siitä ei pääse yli eikä ympäri, että vuositasolla VILP:llä repii enemmän lämpöä ilmasta, kuin MLP:llä kaivosta Mitä jargonia nyt heitetään? Eikö kumminkin molemmilla tehdä vain tarvittava määrä lämpöä, ei ylimääräistä. Näyttäisi siltä, että ilmastoprofiili alkaa muodostua sellaiseks, ettäi...

lampopumput.info

 

[Kellarinlämmittäjä]

Täyttä 22kW ei tule milloinkaan, silti 22 kW kone, miksi?

Nämä on ihan hyviä kysymyksiä. Paremminkin sanoisin, että täyttä 22 kW ei oikein kannatta ottaa milloinkaan, koska COP menee curalle kesälläkin. Kai se sen jossakin olosuhteissa voi pukata. Markkinointiosastolla on luovuutta ihan niin kuin jälkimarkkinoinnnissakin (puhaltimen laakereihin viittaan).

Tässä tullaan sitten seuraavaan kysymykseen. Miksi markkinoida konetta edes teoreettisesti 22 kW käytöön, mihin se ei edes oikein sovellu. Kyllä sillä kesällä hyvän COPin saa mutta pitää ajella pienellä kaasulla. Näinhän se yleensä luonostaan toimii ja suhteellisen hyvin silloin toimiikin. On tuossa tavallaan onnistuttu noin suunnilleen siinä, että se toimii sillä tavalla kuin sen sään mukaan pitääkin toimia. Semmoisen 8-9 kW tuosta lämmityskäytössä irti saa, kuka mitenkin ajattelee mutta ei se ole huonosti sekään.

 

[pökö]

Tässä tullaan sitten seuraavaan kysymykseen. Miksi markkinoida konetta edes teoreettisesti 22 kW käytöön, mihin se ei edes oikein sovellu.

Näissäkin voisi olla mainittuna joku nimellisteho, esim kuten ilmalämpöpumpussa.
Omassani se taitaa olla 3,5 kW lämmityskäytössä 0,86kW otolla.

Ruottalaisessa testissä se taisi pystyä 3,7 kW tehoon -7 asteessa runsas 10 vuotta sitten.

 

[Mikki]

Aika luovaa markkinointia käytetään paljon lämpöpumppukaupassa. Aihe on sen verran vaikea, että markkinointiin ei varmaan uskalleta puuttua.

Virkamies varmaan harvaa juttua pelkää niin paljon kuin tyhmäksi paljastumista.

"Maalämmön haastaja" termiäkin on käytetty... Jopa F750:stä, mihin suhtaudun hilpeydellä

 

[Jolberious]

Aika luovaa markkinointia käytetään paljon lämpöpumppukaupassa.

Muotoilisin ennemminkin, että muilla aloilla äkkiä olisi petossyytteet niskassa, kun mitä lämpöpumppu-kaupassa käytetään luovana markkinointina

 

[pökö]

Maalämmön haastaja" termiäkin on käytetty... Jopa F750:stä, mihin suhtaudun hilpeydellä

Aina joku on haastaja, kylmässä suihkussa totuus kajahtaa mieleen

 

[Mikki]

Aina joku on haastaja, kylmässä suihkussa totuus kajahtaa mieleen

Jos PILPt jotain osaa niin käyttöveden teon.

Mutta on nuo integroidut varaajat vähän aneemisia kaukolämpöön tai 300l sähkövaraajaan nähden.

Olen kyllä suihkutellut VILP ja MLP taloissa ja samaa shittiä nekin on kun lähdetään oikeasti suihkuttelemaan.

 

[VesA]

Näissäkin voisi olla mainittuna joku nimellisteho, esim kuten ilmalämpöpumpussa.
Omassani se taitaa olla 3,5 kW lämmityskäytössä 0,86kW otolla.

Ruottalaisessa testissä se taisi pystyä 3,7 kW tehoon -7 asteessa runsas 10 vuotta sitten.

ILPien nimellistehokin voi olla ihan keinotekoinen - jopa ihan vaan esitteisiin keksitty. Noin periaatteessa se mitataan +7 lämpötilassa joka on lämmityskäyttöön ihan pöhkö standardi - eurovent tekee tämmöisiä todistuksia. Historiassa ainakin Sanyo ja Toshiba ovat käyttäneet nimellistehoa luovasti. Sanyolla oli 9 / 12 mallipari jossa ei ollut oikeastaan muuta eroa kuin se, että esitteissä 9-mallilla oli pienempi nimellisteho. Toshiba oli nähnyt hiukan enemmän vaivaa - 'pienempään' malliin oli tehty softalla pieni tehokuoppa +7 kohdalle - samalla saatiin parempi COP.

Missähän lämpötilassa VILPin nimellisteho pitäisi ilmoittaa ?

 

[pökö]

ILPien nimellistehokin voi olla ihan keinotekoinen - jopa ihan vaan esitteisiin keksitty

Sitä se tietysti onkin mutta on se lähempänä totuutta kuin Fujitsun 6.1 kW maks teho.

Mielestäni -7 astetta vois olla hyvä lämpö ilmoitella suorituskykyä.

 

[kotte]

Vuositasolla ei kyllä Etelä-Suomessa pääse montaa euroa eroa kertymään lämmityksessä tuollaisen ja MLP:n välille.

Ja siitä ei pääse yli eikä ympäri, että vuositasolla VILP:llä repii enemmän lämpöä ilmasta, kuin MLP:llä kaivosta. Jos ulkouima-allasta lämmittää ympärivuotuiseen käyttöön (kyllä... näinkin jotkut varakkaammat voi tehdä), niin VILP on aika ehdoton vrt. iso investointi MLP:hen ja riski kaivon jäätymisestä.

Ei tuolla ole niinkään riippuvuutta leveysasteesta, vaan ilmaston mantereisuudesta. Maan lämpötila on suunnilleen vuoden keskilämpötila + 2 astetta, eli samanlaisesta kaivosta tai keruupiiristä saa Etelä-Suomessa vuoden ympäri tuottoa paremmalla COPilla kuin Pohjois-Suomessa. Toisaalta pärjää halvemmalla kaivolla (kun mennään teknisten mahdollisuuksien rajoille). Ilmaston mantereisuus vaikuttaa vain niin, että vilppi ei vastaavasti joudu rannikolla yhtä usein toimimaan huippukylmällä ja ilman kosteus antaa lisää energiaa (olettaen, että on hyvä vilppi, jonka sulatukset toimivat tehokkaasti). En ollenkaan ymmärrä, mitä ajat takaa ajatuksella "VILP:llä repii enemmän lämpöä vuositasolla ilmasta". Toki näin on kesäkäytössä olevan uima-altaan lämmittämisessä, mutta enpä keksi muuta lämmityskohdetta.

 

[Mikki]

Niin... Jos huippukulutus osuu kovimmille pakkasilla, niin sitten ei MLPn voittanutta ole.

Mutta jos syystä tai toisesta kulutus on suurta muunaKIN aikana, ei VILPn kanssa tarvitse miettiä "kaivon" syvyyttä koneen tehon lisäksi.

Ja tämähän lähti siitä, että jos talon huipputehovaade on vaikka 16kW, riittää VILPllä koneen vaihto mikä ei nosta juuri kustannuksia. Mutta MLP:ssä se tarkoittaa ehkä toista kaivoa.

Ja siitä sitten päädyttiin siihen että VILP on kuitenkin surkea kun -30 pakkasilla se ei tuota mitään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Toki näin on kesäkäytössä olevan uima-altaan lämmittämisessä, mutta enpä keksi muuta lämmityskohdetta.

Täällä yksi sovelluskohde on rappusten sulatus. Tänä talvena on se ollut erityinen ongelma. Onnistuu se haalistetulla, mutta kuuma vesi se vasta poikaa on. Näyttää tulevan vähän hurja tulistuskulutus tälle kuukaudelle ja jälki näkyi jo joulukuussa. Lisäksi on täytynyt sultattaa sadevesiviemäriä, joka kulkee melko pinnassa. Muutama sangollinen kuumaa vettä sään lauhtessa avaa reiän eikä katolta valuva vesi jäädy suoraan putkeen. On siinä saattolämmityskin, mutta ei ole koko talvea tähän asti viitsinyt päällä pitää.

Suola ilmeisesti tuhoaisi portaiden betonin, petkelillä jää semmoinen kalanruotokuvio ja on käsittämättömän vaikeaa. Parasta olisi kun tekisi putkiston, jolla voisi lämmittää alta päin. Toistaiseksi menty vedellä.

Pakkasella hommassa ei ole järjen hiventä, mutta lauhemmalla sen jään sulattaminen onnistuu. Satava ja kengissä kantatutuva lumi muuttuu sään lämmetessä iljanteeksi, jossa ei kukaan eikä mitenkään pysy pystyssä.

 

[cossuesco]

Olen yhden talon betonitien tarkoituksella pistänyt palasiksi suolalla kun se piti kesällä purkaa.
Nämä toimii hyvin betonin kanssa, olen pitänyt monta vuotta pihat sulana: https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014011303/Products/10134852

 

[kotte]

Niin... Jos huippukulutus osuu kovimmille pakkasilla, niin sitten ei MLPn voittanutta ole.

Mutta jos syystä tai toisesta kulutus on suurta muunaKIN aikana, ei VILPn kanssa tarvitse miettiä "kaivon" syvyyttä koneen tehon lisäksi.

Ja tämähän lähti siitä, että jos talon huipputehovaade on vaikka 16kW, riittää VILPllä koneen vaihto mikä ei nosta juuri kustannuksia. Mutta MLP:ssä se tarkoittaa ehkä toista kaivoa.

Kun rakennuksen lämmityksestä puhutaan, niin huippukulutus osuu kovimmille pakkasille. Jos nyt unohdetaan kesäuima-altaan veden lämmitys, niin lämmön pumppaamisessa ulkoilmasta lämpimään käyttöveteenkin on rajoituksensa suuren lämpötilan noston takia. Kaikki tuo aiheuttaa sen, että tarvittaisiin useampi vilppi, jos halutaan tosiaankin hyvä sovitus vaihteleviin olosuhteisiin. Kesällä yksi perusvilppi hoitaisi käyttöveden ja varmaan myös lämmityksen keväällä ja syksyllä (ja tietenkin pesutilojen lattiat), keskinkertaisilla pakkasilmoilla otetaan evi- tai kaskadivilppi rinnalle tekemään käyttövedet ja kovemmalla pakkasella ainakin nuo kaksi kävisivät koko ajan ja ehkä kolmannellekin (evi- tms. koneelle) olisi työtä huippukulutustilanteessa. Yksi ylimitoitettu vilppi on monin verroin ylitehokas kesällä käyttöveden ja joidenkin lattiapiirien lämmittäjänä.

EI tuo tehon kasvattaminen vilpeillä ole isossa talossa ollenkaan ilmaista, kun tarvitaan tehokkaampi sähköliityntä ja keskuksia joutuu uusimaan matkalta. Ei kukaan normaalisti asennuta ylimitoitettuja sähköjohdotuksia varmuuden vuoksi.

 

[kotte]

äällä yksi sovelluskohde on rappusten sulatus.

Minä teen saman lämpökaivon ja lämmöntalteenottokennon avulla. Kiertoliuos ei tosin täällä etelässäkään nouse noin kuin jonnekin 8 ... 9 asteen vaiheille, mutta auttaa tosiaan paljon nollakeleillä ja pikkupakkasilla. Kovemmalla pakkasella rappuset kuivuvat varsin hyvin ajan oloon (tosin näitä ei ole tänä talvikautena ainakaan vielä ollut). Kiertopumppu vie sähköä vajaata 100 wattia (systeemi lämmittää lisäksi useampaa tuloilmakennoa).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ihan noin vaikeasti ei kyllä kannata tehdä. Jos on kaksi konetta sarjassa, COP menee kyllä aivan perusteellisesti kuralle. Kyllä yhdellä on pärjättävä.

Se että kone puskee kesällä enemmän kuin tarvitaan on ihan sama kuin öljypolttimen kanssa. Se käy kun tarvitaan ja jonkinlainen varauskapasiteetti pitää olla, jotta käyntijaksot olisi järkevän mittaisia. Sehän voi käydä vaikka kerran päivässä, ei siinä mitään ihmeellistä ole. Ilman kellarin lämmitystä tuo meitin kone kävisi kai pari jaksoa päivässä, joiden pituus vähän vaihtelisi sen mukaan käytetäänkö silloin vettä enemmän vai vähemmän. Kelarin lämmitys sitten noin kolminkertaistaa tämän. Semmoisen luokkaa 5 kWh jakso kesällä tulee ja siitä se kasvaa syksyä kohti. Varaajaa vois olla enemmänkin, mutta käsittääkseni tuo nyt ei kovin murhaavaa ole.

Minä teen saman lämpökaivon ja lämmöntalteenottokennon avulla.

Tuo on tietty kätevää, jos maaliuoksella voi pihamaata sulattaa suoraan.
Olettaisin, että tuo rappusten sulatus ei sinällään paljon tarvitsisi, kun se lämmin vain menisi oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Aurinko sulattaa hämmästyttävän tehokkaasti mutta tähän aikaan vuodesta se ei täällä näyttäydy eikä vielä kuukauteen rappusille voi paistaa. Ongelma tulee aina sään lauhtuessa, ei koskaan pakastaessa, joten pumppaamallakin on hyvät mahdollisuudet tuota sulattaa. Ei mikään ihan pikkujuttu lyödä pintakivet pois ja rakentaa rappusia uudelleen. Pannuhuone ei kyllä kaukana olisi lämmintä hakea. Toiset raput on vielä varjon puolella. Sinne ei aurinko paista oikein koskaan.

Viimetalvena ei tämmöistä ollut ja pysyi hyvin nuo kulkuraput ihan harjalla ja lapiolla kunnossa, kun ei kolmeen kuukauteen ollut suojasäätä.

 

[kotte]

han noin vaikeasti ei kyllä kannata tehdä. Jos on kaksi konetta sarjassa, COP menee kyllä aivan perusteellisesti kuralle.

En tarkoittanut, että sarjassa, vaan rinnan. Toinen kone on optimoitu hyvään tuottoon kohtuullisella lämpötilaerolla (käyttövesi nyt tarvitsee kesälläkin melkoisen lämpötilaeron) ja toinen suureen lämpötilaeroon. Koska vilpin tuottosuhde väistämättä putoaa selvästi pakkasen kiristyessä, toinen kone otetaan rinnalle ja kaksihan tuottaa yhdessä enemmän. Kummankin lämpötilaprofiilille on käyttöä talvella.

 

[Jakemon]

Tänään startattiin öljykattila pienten vastoinkäymisien saattelema tulille. Oli hiukan vielä selvittelyä näiden talon lämmitysten ja putkien kanssa että miten ne on toteutettu, on ollut eräs ovelta ovelle myynti firma täällä näyttämässä taitonsa

Nyt kun tuo vilppi on rikki ja ilmeisesti siinä sen ulkoyksikössä kiertää lämmin vesi ja tällä vilpin sisäyksiköllä lämmitetään nyt käyttövesi ja öljyllä talon lämmitys niin eikös tuo ulkoyksikkö kannata tyhjentää ja sisältä lähtevät putket tulpata? Suotta sitä lämmintä enää kierrättää siellä ulkona...

 

[Kellarinlämmittäjä]

Turhaapa se kierrättäminen siellä on. Seinän sisässä ja ulkona olevat putket pitää myös tyhjentää vedestä.

 

[Jakemon]

Nyt tässä asiaa miettineenä olen kallistumassa uuteen vilppiin, jättäisin myös näin alkuun mahdollisesti vanhan öljykattilan ”varalle”. Pumpuksi olen kallistumassa nibe f2120 16kw tai 20kw malliin, riippuen mitä mitoitus vaatii. Tämän kaveriksi tulisi mahdollisesti nibe vvm 320.
Mulla löytyy myös tällä hetkellä myös jäspin ~200l sähkövaraaja, voiko tätä hyödyntää enää jatkossa?

Mitä näiden hankintojen lisäksi tulisi ottaa huomioon kun asiaa lähdetään viemään eteenpäin?

Laitan tähän tiedot vielä vanhasta sanyosta jolla ennen hoidettu käyttöveden ja talon lämmitys, tämän toiminnasta ei ollut talon entisellä omistajalla tietoa että onko vastuksia käytetty miten kovemmilla pakkasilla, hän oli vaan tyytynyt lämpimään taloon ja maksanut kiltisti sähkölaskut pois

Mitoitukseen kaipaan varmasti apuja täältä, joten laittakaa vaan kommentteja mitä tietoja tarttee mitoitukseen.

 

[MJKA]

Nyt tässä asiaa miettineenä olen kallistumassa uuteen vilppiin, jättäisin myös näin alkuun mahdollisesti vanhan öljykattilan ”varalle”. Pumpuksi olen kallistumassa nibe f2120 16kw tai 20kw malliin, riippuen mitä mitoitus vaatii. Tämän kaveriksi tulisi mahdollisesti nibe vvm 320.
Mulla löytyy myös tällä hetkellä myös jäspin ~200l sähkövaraaja, voiko tätä hyödyntää enää jatkossa?

Mitä näiden hankintojen lisäksi tulisi ottaa huomioon kun asiaa lähdetään viemään eteenpäin?

Laitan tähän tiedot vielä vanhasta sanyosta jolla ennen hoidettu käyttöveden ja talon lämmitys, tämän toiminnasta ei ollut talon entisellä omistajalla tietoa että onko vastuksia käytetty miten kovemmilla pakkasilla, hän oli vaan tyytynyt lämpimään taloon ja maksanut kiltisti sähkölaskut pois

Mitoitukseen kaipaan varmasti apuja täältä, joten laittakaa vaan kommentteja mitä tietoja tarttee mitoitukseen.

Täällä on käytössä tuo Sanyo/CTC kattila ja ulkoyksikkö Fujitsun Watrstage 11, split, eli luulisin tuon 16 kw:n koneen riittävän. Oma talo on 240m2 kahdessa kerroksessa 1972/-90 toinen kerros. Viime vuonna meni sähköä n. 18500kw, sisältää kaiken sähkön. Asukkaita kaksi. Alakerran oh:ssa takka Kerman saven, n. 1300 kg jööti, lämmittää n. 50m2, tänä talvena ehkä lämmitetty n, 4 kert. viikossa. Mitä tuohon varaajaan tulee, ainakin omasta mielestä aika hyvä, lämmöt kerrostuu tasaisesti. Ja kyllähän siinä vastuksia käytetään kun suihkutellaan ja saunotaan. Samoin pöntön alakerrassa on vastukset jos esim. pumppu rikki tms. Mutta jos pumpun uusimisen yhteydessä olisi sisäyksikkökin pitänyt vaihtaa, suuremman olisin laittanut. Niin, ja Fujitsu säädetty tekemään 48C vettä, jonka vähintään tekeekin, joskus huitelee 50C. Sisäyksikkö säätyy ulkolämmön mukaan.

 

[Jakemon]

Nyt sain vanhempia sähkön kulutuksia selville, näissä oletettavasti on menty silleen että öljyä ei ole käytetty juurikaan paitsi -18-19 vuosina. Harmittavan vaikea selvittää kun talon entinen omistaja iäkäs mies ja kaikki ei ole tuoreessa muistissa.

-2014, 28300 kWh. Tammikuu 4400, helmikuu 3600, maaliskuu 3600
-2015, 32500kWh. Tammikuu 5700, helmikuu 4300, maaliskuu 4000
-2016, 33050kWh. Tammikuu 6700, helmikuu 4200, maaliskuu 1300
-2017, 34200kWh. Tammikuu 4900, helmikuu 2100, maaliskuu 2400
-2018, 29300kWh. Tammikuu 4800, helmikuu 3300, maaliskuu 2700
-2019, 24700kWh. Tammikuu 1300, helmikuu 3600, maaliskuu 4000

Talon asuin-ala 182m2, taloustilat 40m2, muut tilat 70m2, kuutioista kaikkiaan 966 ja tämä kaikki lämmintä, alakerta lämpeää takalla noin 4krt viikko, alhaalla talli yms varastot pidetään noin 15c lämmössä. Sauna, kylppäri ja yläkerran wc lattialämmitys sähköllä.

Patterit ja putkistot uusittu siis -17, 2-lehtiset purmo merkkiset patterit, pari vanhaa patteria vaatehuoneissa.

Tällä hetkellä lämmitys öljyllä, käyttövesi lämpeää sähköllä, kulutus noin 50kWh/vrk

edit: Lisäsin vielä talon pohjasta kuvat...

Eli onko tälläiseen kokonaisuuteen mahdollista saada rakennettua toimivaan vilpiä?

 

[roots]

Nyt tässä asiaa miettineenä olen kallistumassa uuteen vilppiin, jättäisin myös näin alkuun mahdollisesti vanhan öljykattilan ”varalle”. Pumpuksi olen kallistumassa nibe f2120 16kw tai 20kw malliin, riippuen mitä mitoitus vaatii. Tämän kaveriksi tulisi mahdollisesti nibe vvm 320.

Nuohan maksaa yhdessä laitteina (maalämpötukku) jo jotains 11k€ ja tehoa 12kW (16kw malli), 12kW F1255 maksaa 7.5k€ , siinähän saa jo puolikkaan kaivoakin tuolla erotuksella.

Se aikaisemmin kirjoittamasi tarjous F1145 koneesta näyttää melko lailla yliampuvalta...nyt kun katsoo noita ^ lukemiasi...

 

[Jakemon]

Se aikaisemmin kirjoittamasi tarjous F1145 koneesta näyttää melko lailla yliampuvalta...nyt kun katsoo noita ^ lukemiasi...

Minustakin se oli yliampuva, mutta kun en saa nyt 100% varmuudella tietoja lämmityskustannuksista.

 

[roots]

Kysyisin kyllä heti Maalämpöfoorumilta tilojen/rakenteiden mukaisen arvion lämmitysenegista+kaivosta+tehosta...ei lisäreferenssi haittaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

jättäisin myös näin alkuun mahdollisesti vanhan öljykattilan ”varalle”.
Pumpuksi olen kallistumassa nibe f2120 16kw tai 20kw malliin, riippuen mitä mitoitus vaatii. Tämän kaveriksi tulisi mahdollisesti nibe vvm 320.
Mulla löytyy myös tällä hetkellä myös jäspin ~200l sähkövaraaja, voiko tätä hyödyntää enää jatkossa?

Itse laittaisin tuon monoblockin kiinni tuohon kattilaan ja sillä tavalla, että kierrosta paluuputkeen T-kappale ja pumpulta paluu samalla tavalla lähtevään putkeen T-kappaleella.

Kattila täyttyy pumpun lämmittämällä vedellä => hyvä haalitus. Ja sitten tulistus juuri tuossa mainitsemassasi parin sadan litran Jäspissä.

Tarvitset sen pumpun ja ohjaimen eli Niben kamat mallista riippuen jotain 8 -9 tonnin kantturoissa. Kattilaa poltettaessa sitten VILP pysyy hiljaa kunnes pannu jäähtyy. Onko minkä kokoinen kattila vesitilavuudelleen ? Onko kattilassa perintönä vielä uima-allaskierukka tai paikka sellaiselle? Sillä voisi vielä tehostaa veden haalistumista tai lämmittää vaikka paljua.

 

[Jakemon]

Itse laittaisin tuon monoblockin kiinni tuohon kattilaan ja sillä tavalla, että kierrosta paluuputkeen T-kappale ja pumpulta paluu samalla tavalla lähtevään putkeen T-kappaleella.

Kattila täyttyy pumpun lämmittämällä vedellä => hyvä haalitus. Ja sitten tulistus juuri tuossa mainitsemassasi parin sadan litran Jäspissä.

Onko minkä kokoinen kattila vesitilavuudelleen ? Onko kattilassa perintönä vielä uima-allaskierukka tai paikka sellaiselle? Sillä voisi vielä tehostaa veden haalistumista tai lämmittää vaikka paljua.

Kattilassa ei taida olla kovinkaan kummoinen vesitila, alkuperäinen iso varaaja poistettu sanyon saapuessa aikoinaan. Eikä ilme

Itselle ei vielä aukea täysin tuo miten tulisi kytkeä. Mielessä kävi että onko järkevää jättää tuo jäspin varaaja sähköllä lämmittämään käyttövettä, vai onko se lainkaan fiksua? Nyt jos kattila jäisi sijoilleen, niin tarvitseeko vilp vielä sisäyksikön varaajalla pattereita ajatellen?

Arveluttaa hieman tuon kattilan käyttöön jättäminen enemmänkin tuon maan alaisen säiliön takia, että mikä sen käyttöikä tulee olemaan.

Laitan vielä varaajan ja kattilan tiedot tähän mitä löytyy.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos VILPin kytkee kattilaan, ei se tarvitse sisäyksikköä. Muutenkin jokin yleisvaraaja on parempi, kun siihen voi sitten laittaa myöhemmin minkä tahansa VILPin. Käyttöveden tulistaminen sähkövaraajalla on ihan järkevää.

Lähinnä huolettaa tuon kattilan kierukka. Onkohan tuommoisessa kierukkaa ollenkaan. Näytti kattila olevan vuosimallia 1969 jos oikein näin. Varalämmönlähteeksi aivan kelpo kalu.

alkuperäinen iso varaaja poistettu sanyon saapuessa aikoinaan.

Vaikuttaa sitä, että putkimiehet ovat päässeet valloilleen jo aikaisemmin pihteineen. Ihme kun ei ole kattilakin lähtenyt pihalle. Tuosta tyyppikilvestä ei nähnyt minkä kokoinen kattila on. Kattiloita on tehty hyvinkin pieniä, noin 100 l vetoisia, mutta yleensähän noihin menee jotain parin sadan litran luokkaa ja se riittäisi jo oikein hyvin. Sulatuksen aikana iso VILP ehtii kierrättää parinsadan litran luokkaa vettä läpi. Tuossa nyt taitaa olla enemmän rautaa kuin normaalisti kompensoimaan veden vähyyttä. Eikös tuo ole oikein valurautakattila ?

 

[pökö]

Kai tuo 69 vuoden kattila poistuu?