IV-koneen valintaan vinkkejä (MUH 100:n tilalle)

Jule

Vakionaama
Saisiko muhiin uudet ( varmatoimiset??) paremmalla hyötysuhteella toimivat puhaltimet vanhojen tilalle?

Mulla on neljännesvuosisadan pyörinyt muh 120, joka alkaa pitää jyrinää joka ei tokene imuroinnilla.
 

pökö

Kaivo jäässä
Konetta ajelen talvella 2/4 -nopeudella ja taulukon mukaan sillä asetuksella vain 35l/s, joka tämän kokoiseen taloon kuulostaa tosi pieneltä arvolta. Ilma ei siitä huolimatta ole lainkaan tunkkainen ja kylppärikin kuivaa mielestäni ihan normaalisti. Kesällä tulee ajeltua 3/4 nopeudella.
MUHissa saattaa olla 8 portainen muuntaja mistä valitaan halutut jännitteet joten taulukon litrat ei välttämättä ole todelliset
 

pökö

Kaivo jäässä
Saisiko muhiin uudet ( varmatoimiset??) paremmalla hyötysuhteella toimivat puhaltimet vanhojen tilalle?

Mulla on neljännesvuosisadan pyörinyt muh 120, joka alkaa pitää jyrinää joka ei tokene imuroinnilla.
Ec-puhallin vaatii lisäkseen jonkin ohjauksen. Sitten mielummin koko kone uusi.
 

iro

Vakionaama
Muutama vuosi sitten unohdin Muh 100:ssa kesäkennon käytön jälkeen kytkeä jälkilämmityspatterin takaisin toimintaan ja sen koomin en ole jälkilämmitystä kaivannut.
 

Elpakko

Aktiivinen jäsen
Muutama vuosi sitten unohdin Muh 100:ssa kesäkennon käytön jälkeen kytkeä jälkilämmityspatterin takaisin toimintaan ja sen koomin en ole jälkilämmitystä kaivannut.
Mulla ei ainakaan koneessa ole erikseen kytkintä, mistä jälkilämmityspatterin voisi kytkeä kokonaan pois. Ainoastaan tuo termarin säätönuppi. Vai otitko sähköpiuhat irti?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Konetta ajelen talvella 2/4 -nopeudella ja taulukon mukaan sillä asetuksella vain 35l/s, joka tämän kokoiseen taloon kuulostaa tosi pieneltä arvolta.
Sittenhän säästöpotentiaali katoaa kokonaan. Yhtä paljon se uusi vie 60 l/s kuin tuo 35 l/s. Kyse on vain siitä onko 35 l/s riittävä. Sehän riippuu paljon asukkaiden määrästä ja asumistavoista eikä vain kämpän koosta.
 

roots

Hyperaktiivi
Mulla ei ainakaan koneessa ole erikseen kytkintä, mistä jälkilämmityspatterin voisi kytkeä kokonaan pois. Ainoastaan tuo termarin säätönuppi. Vai otitko sähköpiuhat irti?
Eikö tuo naksahda pois kokonaan taakse kun kääntää... vai muistanko aivan väärin?
 

Jule

Vakionaama
Mulla ei ainakaan koneessa ole erikseen kytkintä, mistä jälkilämmityspatterin voisi kytkeä kokonaan pois. Ainoastaan tuo termarin säätönuppi. Vai otitko sähköpiuhat irti?
Se termari ihan minimissä se alkaa lämmittämään vasta kun kanavaan alkaa virrata pakkasilmaa.. Ei välttämättä ole haitaksi vaikka se silloin alkaisikin jo jälkilämmittämään.
 

roots

Hyperaktiivi
Hyvää pohdintaa ja taitaa tosiaankin jäädä nyt vaihtamatta. Konetta ajelen talvella 2/4 -nopeudella ja taulukon mukaan sillä asetuksella vain 35l/s, joka tämän kokoiseen taloon kuulostaa tosi pieneltä arvolta. Ilma ei siitä huolimatta ole lainkaan tunkkainen ja kylppärikin kuivaa mielestäni ihan normaalisti. Kesällä tulee ajeltua 3/4 nopeudella.
Joo, kun kerran puhaltimilla on uus elämä ja epämukavuuttakaan ei taida olla ja ajat matalalla IV:llä (samoten täällä napsun pienemmällä talvella).
Sitten seuraavalla kierroksella vasta 20v päästä... :)
 

Jule

Vakionaama
Kyllä, mutta se ja puhaltimet voi olla aika kallis paketti. Saako tonnilla?
No se potentiometri maksaa n yhden euron, lähinnä se vastaava ec moottori olisi hyvä löytää, että pääsisi arvuuttelemaan onko siinä mitään järkeä.

Mulla tuon muhhin vaihtaminen johonkin muuhun koneeseen on melko iso projetki koska se on asennettu LVV:n päälle, ja niiden välissä on 2cm tilaa.. Jos se puhallinmoottoripari maksaisi jopa 1000e, niin saisiko siitä 3000e ostetusta koko iv koneesta rahalleen vastinetta, jonka lisäksi putkistot pitäisi rakennella uusiksi välikatolla.
 

Elpakko

Aktiivinen jäsen
Tutkittuani tarkemmin, termarissa on jotain eloa vielä. Kokeilin vielä laittaa sen täysille niin patteri innostui tosissaan lämmittelemään. Tuloilman ollessa 35 asteista vihelsin pelin poikki ja otin piuhat irti koko termostaatista. Eli minimiasetuksella tuloilma 25 astetta ja maksimilla ties mitä. Piuhat irti, niin nyt on 18 astetta. Pitää pyytää sähkäriä vaihtamaan tuo termari
 

iro

Vakionaama
@Elpakko , nyt kun patteri on pois pelistä niin voisit vielä kokeilla termari toimintaa kääntämällä termarin säätönappulaa 0 --> 25 ja kuunnella napsahtaako termari (jos termari kunnossa napsahduksen piläisi kuulua asennon 17C ...19C paikkeilla)

MUH-Ilmava kytkiksessä näyttää olevan kolme termostaatta sarjassa jälkilämmityspatterin kanssa.
T1: Jälkilämmityksen säätötermostaatti +10 C ...+25 C (Rajoitus) <== Mitataan /säädetään patterilta lähtevän ilman lämpöä
T2: Termostaatti +17 C (Kytkee) <== Estää patterin toiminnan jos lämmövaihtimesta tuleva ilma on yli 17 C
T3: Ylikuumenemissuoja +95 C <== Estää patterin ylikuumenemisen
 

Elpakko

Aktiivinen jäsen
Noniin nyt on termostaatti vaihdettu. Vaihdon yhteydessä huomasin, että säätönupissa oli kolmion mallinen pellinpalanen rajoittamassa säätimen liikettä. En tiedä onko tuommoinen tarkoitus siihen laittaa, mutta tuo pellinpala rajoitti termostaatin säätämistä. Kokeilin uuden termostaatin kanssa, niin tuon pellinpalan ollessa paikallaan, sama ongelma toistui. Patteri lähti välittömästi päälle vaikka minimiasetus valittuna. Otin tuon pellin pois, niin säätöalue on todella paljon laajempi.

Pitää odotella viileämpiä kelejä ja seurata lämpötilaa, jotta löytää sopivan termarin asennon. Nähtävästi siis termarissa itsessään ei ollut mitään vikaa, siinä oli vaan liian pieni säätöalue tuosta pellistä johtuen.
 

iro

Vakionaama
Noniin nyt on termostaatti vaihdettu. Vaihdon yhteydessä huomasin, että säätönupissa oli kolmion mallinen pellinpalanen rajoittamassa säätimen liikettä. En tiedä onko tuommoinen tarkoitus siihen laittaa, mutta tuo pellinpala rajoitti termostaatin säätämistä. Kokeilin uuden termostaatin kanssa, niin tuon pellinpalan ollessa paikallaan, sama ongelma toistui. Patteri lähti välittömästi päälle vaikka minimiasetus valittuna. Otin tuon pellin pois, niin säätöalue on todella paljon laajempi.

Pitää odotella viileämpiä kelejä ja seurata lämpötilaa, jotta löytää sopivan termarin asennon. Nähtävästi siis termarissa itsessään ei ollut mitään vikaa, siinä oli vaan liian pieni säätöalue tuosta pellistä johtuen.
Minä olen ottanut tuon rajoittimen pois. Täytyy vain huomioida että ei kierrä termostaattia vahingossa liian kuumalle. Voisiko tuota peltiläpyskää tuunata siten että on järkevä maksimirajoitus ja laajempi säätöalue alaspäin?
 

iro

Vakionaama
Jos innostusta ja harrastusta riittää niin vanhaa MUH-100 myllyä voi suht helposti automatisoida lisäämällä siihen kosteuden mukaan kytkeytyvän ilmanvaidon tehostuksen sekä vuorokaus- /viikkokellon mukaan ohjatun tehon alennuksen (esim: kytkimen perusasento=3, tehostus=4, alennus=2).
Itse toteutin tuon vuosia sitten aataminaikaisella tekniikalla, mutta nyt tuon pystysi tekemään esim. käyttäen 2 Wemos:ia, 2 relettä sekä 1 kosteusanturi. Jos haluaa hifistellä, lisätään vielä 4kpl DS18B20 lämpöanturia niin saadaan mitattua kaikki lämmönvaihtimen lämpötilat. Hintaa tuolle tulisi about 50€.
Takkatoiminta vaatisi yhden lisäreleen...
 

Elpakko

Aktiivinen jäsen
Varmasti ihan mielenkiintoinen projekti tuommoinen, mutta ei taida itsellä mielenkiinto riittää. Tuosta kun ei varsinaisesti mitään säästöjä tule, eikä ongelmia kylppärin kuivumisen tai takan sytyttämisen kanssa ole havaittu. Olen itseasiassa nyt ihan tyytyväinen Muhiin, kun sain tuon jälkilämmityspatterin aisoihin.

Onko ajatusta, missä tuloilman lämpötilassa kannattaa alkaa jälkilämmitystä käyttämään? Tällä hetkellä tuloilma n. 15-asteista kun ulkona on pari astetta pakkasta. Vedon tunnetta ei edelleenkään olla havaittu. Mitenköhän alas tuo menee kovilla pakkasilla, jos ei jälkilämmitystä käytä?
 

JonYamL

Tulokas
Jos innostusta ja harrastusta riittää niin vanhaa MUH-100 myllyä voi suht helposti automatisoida lisäämällä siihen kosteuden mukaan kytkeytyvän ilmanvaidon tehostuksen sekä vuorokaus- /viikkokellon mukaan ohjatun tehon alennuksen (esim: kytkimen perusasento=3, tehostus=4, alennus=2).
Itse toteutin tuon vuosia sitten aataminaikaisella tekniikalla, mutta nyt tuon pystysi tekemään esim. käyttäen 2 Wemos:ia, 2 relettä sekä 1 kosteusanturi. Jos haluaa hifistellä, lisätään vielä 4kpl DS18B20 lämpöanturia niin saadaan mitattua kaikki lämmönvaihtimen lämpötilat. Hintaa tuolle tulisi about 50€.
Takkatoiminta vaatisi yhden lisäreleen...
Olisko vähän vihjeitä miten ton nokka kytkimen saisi toimimaan noilla releilla, alaoitin jo tästä toisen ketjun kun tätä löytänyt. mutta just tuollaisen automaation haluaisin virittää HA:n mukaan
 

oltsandeeri

Jäsen
Varmasti ihan mielenkiintoinen projekti tuommoinen, mutta ei taida itsellä mielenkiinto riittää. Tuosta kun ei varsinaisesti mitään säästöjä tule, eikä ongelmia kylppärin kuivumisen tai takan sytyttämisen kanssa ole havaittu. Olen itseasiassa nyt ihan tyytyväinen Muhiin, kun sain tuon jälkilämmityspatterin aisoihin.

Onko ajatusta, missä tuloilman lämpötilassa kannattaa alkaa jälkilämmitystä käyttämään? Tällä hetkellä tuloilma n. 15-asteista kun ulkona on pari astetta pakkasta. Vedon tunnetta ei edelleenkään olla havaittu. Mitenköhän alas tuo menee kovilla pakkasilla, jos ei jälkilämmitystä käytä?
Itsellä Vallox Digit SE:ssä säädetty jälkilämmitys tavoittelemaan 15c tuloilmaa.

En ole havainnut vetoisuutta, liikuteltavat ilmamäärät kohtuulliset. Puhaltimien 5/8 nopeudella päästään mitoitusilmavirtoihin eli olikohan 66 l/s tuloa ja 76 l/s poistoa tjsp.

Melkein voisi sähkönsäästön toiveen kiilto silmissä tiputtaa talveksi jälkilämmityksen 13c tai 14c ja/tai puhaltimien nopeuden 4/8.
 

Red81

Jäsen
Jos innostusta ja harrastusta riittää niin vanhaa MUH-100 myllyä voi suht helposti automatisoida lisäämällä siihen kosteuden mukaan kytkeytyvän ilmanvaidon tehostuksen sekä vuorokaus- /viikkokellon mukaan ohjatun tehon alennuksen (esim: kytkimen perusasento=3, tehostus=4, alennus=2).
Itse toteutin tuon vuosia sitten aataminaikaisella tekniikalla, mutta nyt tuon pystysi tekemään esim. käyttäen 2 Wemos:ia, 2 relettä sekä 1 kosteusanturi. Jos haluaa hifistellä, lisätään vielä 4kpl DS18B20 lämpöanturia niin saadaan mitattua kaikki lämmönvaihtimen lämpötilat. Hintaa tuolle tulisi about 50€.
Takkatoiminta vaatisi yhden lisäreleen...
Meillä kanssa sama kone 108m2 talossa 2 aikuista ja 3 lasta. Airthings mittaa ilmanlaatua ja 2 nopeudella hiilidioksidi pysyy 450-900ppm tasossa riippuen ketä on kotona. Itse pidän tuota hiilidioksidia tärkempänä mittauksena kuin kosteutta. Talvella kosteutta on aina liian vähän ja kesällä kostea ulkoilma pitää huolen, että ilmankosteus on korkea IV koneen nopeudesta riippumatta. Olen myös automatisointia miettinyt. Homeassistant käytössä ja jokin releboxi esim. shelly etäohjattava katkaisin voisi olla tähän hyvä. Automatisointi node-red:llä olisi helppo tehdä. Taisi Shellyjä löytyä myös neljällä relelähdöllä jos oikein muistan.
 

iro

Vakionaama
...Olen myös automatisointia miettinyt. Homeassistant käytössä ja jokin releboxi esim. shelly etäohjattava katkaisin voisi olla tähän hyvä. Automatisointi node-red:llä olisi helppo tehdä. Taisi Shellyjä löytyä myös neljällä relelähdöllä jos oikein muistan.

Ohjauksessa on huomioitava ettei missään tilanteessa oikosulje muuntajan lähtöjä, tuo voi olla haaste Shellyä käytettäessä. Pomminvarma tapa estää oikosulut on käyttää vaihtoreleitä. Aiheesta enemmän toisessa ketjussa
https://lampopumput.info/foorumi/threads/vallox-muh-ohjaaminen-ha-ssa.34456/#post-551557
 

Red81

Jäsen
Ohjauksessa on huomioitava ettei missään tilanteessa oikosulje muuntajan lähtöjä, tuo voi olla haaste Shellyä käytettäessä. Pomminvarma tapa estää oikosulut on käyttää vaihtoreleitä. Aiheesta enemmän toisessa ketjussa
https://lampopumput.info/foorumi/threads/vallox-muh-ohjaaminen-ha-ssa.34456/#post-551557
Tuota en tullutkaan ajatelleeksi. Muuntajasta kyllä savut tulee ulos jos kaksi lähtöä vahingossa kytkee yhteen ja lisäksi bugi automaatiossa tekee saman.
 

Mara

Aktiivinen jäsen
Vaihdoin koneeseeni käytetyt EC-puhaltimet ja uuden ohjauksen kuluja tuli 150,- , puhaltimen pyörimisnopeuden mittauksen tein kiinalaisilla (2,-€) 10 V mittareilla, joten potikalla on helppo säätää nopeudet sopiviksi, sähkönkulutus putosi puoleen. Jälkilämmityksen termostaatiksi sopii lattialämmitystermostaatti.
 

Mara

Aktiivinen jäsen
Tässä minun ilmanvaihtokoneessa puhaltimien suhde saadaan lotolla.
IV- koneessa on kiertoilma, joka liittyy raitisilmaputkeen, riippuen siitä paljonko kiertoilmaa menee raitisilman sekaan muuttuu myös painesuhde, yksikään putkiston nuohous firma ei ole osannut säätää sitä. Alkuperäisessä toimituksessa kiertoilman säätö oli mahdotonta epämääräisten säätöläppien takia, nyt se on vähän parempi, sillä saan kiertoilman lähes kokonaan suljettua kesällä. Talvella pidän kiertoilmaa auki sen verran, että talteeottokennon läpi menevän ilman lämpötila ei laske pakkaselle, jolloin kenno ei jäädy.
 

Elpakko

Aktiivinen jäsen
Jatkanpa nyt tähän samaan ketjuun, niin ei tarvii uutta aloittaa. Ilmava pätkii pakkasilla (-16c) tuloilmaa aika tiuhaan. 3-4 minuuttia pyörittää ja sitten taas katkeaa n. 5 minuutiksi. Kenno ei ole jäässä, yritin siirtää anturia kauemmaksi kennosta mutta ei ollut vaikutusta. Onko normaalia, että pätkii noin usein?
 

iro

Vakionaama
@Elpakko , Ilmavan "pätkimistermostaatin" säädin löytyy muistaakseni laitteen yläreunassa olevan ohjauspaneelin takaa oikeasta reunasta. Jos oikein muistan niin se on asetettu katkaisemaan 4 asteessa. Säätimessä ei ole asteikkoa, joten sitä on säädettävä kokeilemalla (alkuperäinen asetus kannattaa merkitä ylös niin tarvittaessa voi palata lähtötilaan). Itse olen kääntänyt sitä jonkun verran kylmempään suuntaan.
 

Elpakko

Aktiivinen jäsen
@Elpakko , Ilmavan "pätkimistermostaatin" säädin löytyy muistaakseni laitteen yläreunassa olevan ohjauspaneelin takaa oikeasta reunasta. Jos oikein muistan niin se on asetettu katkaisemaan 4 asteessa. Säätimessä ei ole asteikkoa, joten sitä on säädettävä kokeilemalla (alkuperäinen asetus kannattaa merkitä ylös niin tarvittaessa voi palata lähtötilaan). Itse olen kääntänyt sitä jonkun verran kylmempään suuntaan.
Kiitos, pitää vilkaista.
 

haraldh

Vakionaama
Miten kannattaisi laittaa Ilmavaan lämpötilaanturit kiinni? Armaflex teipillä putken ulkopintaan, vai reikä poraten ja siitä läpi? Käytän Dallas-antureita eli D18B20 metalliputkessa.
 

Elpakko

Aktiivinen jäsen
Miten kannattaisi laittaa Ilmavaan lämpötilaanturit kiinni? Armaflex teipillä putken ulkopintaan, vai reikä poraten ja siitä läpi? Käytän Dallas-antureita eli D18B20 metalliputkessa.
Itsekin mietin tätä aiemmin, että olisko tuohon olemassa jokin fiksu ratkaisu. Laitoin sitten ilmastointiteipillä putken alalaitaan siten, että itse anturi ei ole putkessa kiinni vaan ikään kuin sojottaa putken sisällä. Ei ehkä kaikkein elegantein ja pitkäikäisin ratkaisu, mutta toiminut toistaiseksi ihan hienosti.

Eihän tässä koneessa tosiaan kummoiset LTO-hyötysuhteet ole noiden lämpötilojen perusteella (38-40%), mutta eipä sitä rahallisesti tosiaan kannata toimivaa konetta vaihtaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Miten kannattaisi laittaa Ilmavaan lämpötila-anturit kiinni?
Luukunraosta minä laitoin ihan sisä/ulkomittarin ulkoantureita, mahtui hyvin. Huoneista saapuvan poistoilmanmittaus on vaikein, koska tulee kahdella putkella ja niissähän on eri lämpötila. Kannattaa mittailla huoneventtiileistä myös niin näkee paljonko kanavissa lämpötilat muuttuu.
 

iro

Vakionaama
Miten kannattaisi laittaa Ilmavaan lämpötilaanturit kiinni
Minä laitoin anturi myllyn sisälle kuution kunkin sivun koteloon. Näin puheltimin tehot ja jälkilämmityspatteri (tuon olen tosin ottanut pois käytöstä) eivät tule mukaan laskentaan. Tiedä sitten miten nuo huomioidaan "oikeissa" hyötysuhdelaskelmissa.
 

Skibidi Weinau

Aktiivinen jäsen
MUH Ilmava 100 vm.1999.

Vaihdoin uudet puhaltimen laakerit olikohan kolme kesää sitten ja se termari käännetty +10, eli siihen minimiin. En ole poistanut sitä metallirajoitinta ym. siitä.
Katoin, että sitäki vois optimoida Wemoksilla + antureilla, mutta ei maha jaksaa alkaa ropaileen niin paljoa 😬

Tuo taitaa olla alunperin vähän alimitoitettu, kun asuinpinta-ala 155m2 + muut lämpimät +25 = 180 m2. Entinen autotalli muutettu makkariksi, joten sinne tehty uusi kanava.

Miettiny tässä, että laittaisko toisen Mitsun LN-35:sen kaveriksi, vai uuden ilmanvaihtokoneen? Pitäs saada sähkönkulutusta pienennettyä...

Toisen pumpun sijoituspaikka vähän vaikia. Ainoa järkevä paikka on samaan isoon tilaan puhaltamaan, mutta eri suunnasta (olohuone-keittiö eteinen noin 60 m2 tila).

Toki ehkä vois lisäeristettäki väkikatolle vähän laittaa, mutta siinä ne melkein mitä vois tehä.

Mitä mietteitä, mitä järkevää? 😊

Millaista säästöä vois odottaa toisella Mitsulla tai uudella Valloxilla?
 

iro

Vakionaama
MUH Ilmava 100 vm.1999.

Vaihdoin uudet puhaltimen laakerit olikohan kolme kesää sitten ja se termari käännetty +10, eli siihen minimiin. En ole poistanut sitä metallirajoitinta ym. siitä.
Katoin, että sitäki vois optimoida Wemoksilla + antureilla, mutta ei maha jaksaa alkaa ropaileen niin paljoa 😬

Tuo taitaa olla alunperin vähän alimitoitettu, kun asuinpinta-ala 155m2 + muut lämpimät +25 = 180 m2. Entinen autotalli muutettu makkariksi, joten sinne tehty uusi kanava.

Miettiny tässä, että laittaisko toisen Mitsun LN-35:sen kaveriksi, vai uuden ilmanvaihtokoneen? Pitäs saada sähkönkulutusta pienennettyä...

Toisen pumpun sijoituspaikka vähän vaikia. Ainoa järkevä paikka on samaan isoon tilaan puhaltamaan, mutta eri suunnasta (olohuone-keittiö eteinen noin 60 m2 tila).

Toki ehkä vois lisäeristettäki väkikatolle vähän laittaa, mutta siinä ne melkein mitä vois tehä.

Mitä mietteitä, mitä järkevää? 😊

Millaista säästöä vois odottaa toisella Mitsulla tai uudella Valloxilla?
Koska MUH Ilmavan hyötysuhde ei ole kovin hyvä, säästöä kannattaa hakea optimoimalla ilmamäärää (eli vaihtaa vain sen verran ilmaa kun on tarpeen). Omaan MUHiin tein "automaation" jolla valittiin käytetty puhallinnopeus. Toteutus kahdella vaihtoreleellä joita ohjattiin kellokytkimellä ja kosteusanturilla. Nykyään releiden ohjaus olisi helppo tehdä ESP:llä ja HA:lla (vuorkausi-/viikkoajastus, kosteus- ja CO2-anturit yms).

Tuolla relekytkentä
 

Riihis

Aktiivinen jäsen
MUH Ilmava 100 vm.1999.

Vaihdoin uudet puhaltimen laakerit olikohan kolme kesää sitten ja se termari käännetty +10, eli siihen minimiin. En ole poistanut sitä metallirajoitinta ym. siitä.
Katoin, että sitäki vois optimoida Wemoksilla + antureilla, mutta ei maha jaksaa alkaa ropaileen niin paljoa 😬

Tuo taitaa olla alunperin vähän alimitoitettu, kun asuinpinta-ala 155m2 + muut lämpimät +25 = 180 m2. Entinen autotalli muutettu makkariksi, joten sinne tehty uusi kanava.

Miettiny tässä, että laittaisko toisen Mitsun LN-35:sen kaveriksi, vai uuden ilmanvaihtokoneen? Pitäs saada sähkönkulutusta pienennettyä...

Toisen pumpun sijoituspaikka vähän vaikia. Ainoa järkevä paikka on samaan isoon tilaan puhaltamaan, mutta eri suunnasta (olohuone-keittiö eteinen noin 60 m2 tila).

Toki ehkä vois lisäeristettäki väkikatolle vähän laittaa, mutta siinä ne melkein mitä vois tehä.

Mitä mietteitä, mitä järkevää? 😊

Millaista säästöä vois odottaa toisella Mitsulla tai uudella Valloxilla?
Paras vastine euroille on on ilppi. Sitten lienee yläpohjan lisäeristys. Lto-koneen vaihdosta ollaan montaa mieltä, osan mielestä toimivaa ei kannata vaihtaa, ei maksa itseään takaisin.

Jos on löysää budjetissa, niin mikä jotta uutta konetta paikoilleen. Uusissa on parempi hyötysuhde, ja parempi säädettävyys. Ajastuksia, co2 antureita, kosteustehostuksia, etäohjauksia jne.
 
Back
Ylös Bottom