Terve,
Olen tässä mietiskellyt olisiko mitään järkeä kehitellä asunnossani olevaa lämmitysjärjestelmää vähän uuteen uskoon. Tunnustaudun amatööriksi näissä asioissa, joten ehkä te asioihin perehtyneet osaatte antaa hyviä näkemyksiä aiheeseen.
Tässä nykytilanne:
- asunnossa 2-tariffi -sähkö
- 1800 litran Jäspin vedenkeitin joka lämpenee nykyisin yösähköllä
- varaajasta vesi Nereuksen vesikiertoiseen lattialämmitykseen
- erillinen käyttöveden lämmitin myöskin sähköllä (en muista tilavuutta, mutta perinteinen normikokoinen)
- lämmitettävää pintaa n. 270 neliötä kahdessa tasossa
Sähköä kului aikavälillä 1.10.2007 - 30.9.2008 päivällä yhteensä n. 7400 kWh ja yöllä 18000 kWh. Takkaa poltellaan ala- ja yläkerrassa talvikautena. Asunto on myös ehkä yleisen mittapuun mukaan lämmityskauden aikana viileä, n. 20,5 astetta, jota takat nostaa reilun asteen. Toinen havainto on, että 50-asteinen vesi riittää tuosta säiliöstä koko päiväksi aika kylminäkin päivinä (-10C tulkittaneen kylmäksi näin Tampereen korkeudella).
Olen jotensakin tullut siihen tulokseen, että tavallista ilmalämpöpumppua ei kannata asentaa ellei sitten hanki kesäkauden viilennyksen tähden. Perustelu on lähinnä siinä, että vaikka ilman saisi sillä talvella lämpimäksi, on laattalattia kylmän tuntuinen jalalle ja sitä kautta olo epämukava. Jos sitten lattian lämmön nostaa miellyttäväksi niin samalla koko kämppä lämpeni eikä ilmalämpöpumpulle jää virkaa. Oikaiskaahan josko päättely on väärä.
Nyt sitten jäin mietiskelemään näitä ilmavesilämpöpumppuja... Ja miten se voisi istua olemassa olevaan tekniikkaan. Koska laitteisto ei ole kuin 5 vuotta vanha, ei tohtisi sitä lähteä purkamaan vaan hyödyntää mikäli mahdollista. Tästä seuraisi siis esimerkiksi seuraava skenario:
- käytetään olemassa olevaa Jäspiä vesivaraajana
- väännetään virrat pois nykyisestä Jäspin vastuksista tai jätetään ne varalle koville pakkasille
- asennetaan ilmavesipumpun ulkoyksikkö ja kytketään se putkilla nykyiseen varaajaan
Koska veikkaan että nykyisessä varaajassa ei ole kahta kiertoa, pitäisi varmaan koko säiliön vesi glykolisoida (vai mitä pakkasen kestävää noissa kuuluu käyttää?) niin, että sama vesiglykoliseos kiertäisi lattiassa, ulkoyksikön kautta varaajaan.
Toinen ihmetys sitten on ulkoyksikössä. Laitteet esitteiden mukaan on aika tehokkaasti paketoitu valmiiksi seteiksi, joissa on varaaja ohajusyksikköineen sekä ulkoyksikkö. Periaatteessa kun tuolla varaajalla en tekisi yo. skenariossa mitään.
Onko Mitsulla tai Sanyon laitteita mahdollista viritellä yo. skenarioon eli ilman varaajaa? Löysin Technibel:n valmistamia laitteita, jotka on mahdollista ostaa ilman varaajaa. Vaan kun en tiedä näistä merkeistä ja niiden kyvyistä ja luotettavuudesta.
Onko ajatuksessani mitään järkeä edes periaatetasolla? Entä minkälaisia sähkönkulutussäästöjä on realistista kuvitella saavansa?
Kiitos kommenteista ja vinkeistä jo etukäteen.
terv. p
Olen tässä mietiskellyt olisiko mitään järkeä kehitellä asunnossani olevaa lämmitysjärjestelmää vähän uuteen uskoon. Tunnustaudun amatööriksi näissä asioissa, joten ehkä te asioihin perehtyneet osaatte antaa hyviä näkemyksiä aiheeseen.
Tässä nykytilanne:
- asunnossa 2-tariffi -sähkö
- 1800 litran Jäspin vedenkeitin joka lämpenee nykyisin yösähköllä
- varaajasta vesi Nereuksen vesikiertoiseen lattialämmitykseen
- erillinen käyttöveden lämmitin myöskin sähköllä (en muista tilavuutta, mutta perinteinen normikokoinen)
- lämmitettävää pintaa n. 270 neliötä kahdessa tasossa
Sähköä kului aikavälillä 1.10.2007 - 30.9.2008 päivällä yhteensä n. 7400 kWh ja yöllä 18000 kWh. Takkaa poltellaan ala- ja yläkerrassa talvikautena. Asunto on myös ehkä yleisen mittapuun mukaan lämmityskauden aikana viileä, n. 20,5 astetta, jota takat nostaa reilun asteen. Toinen havainto on, että 50-asteinen vesi riittää tuosta säiliöstä koko päiväksi aika kylminäkin päivinä (-10C tulkittaneen kylmäksi näin Tampereen korkeudella).
Olen jotensakin tullut siihen tulokseen, että tavallista ilmalämpöpumppua ei kannata asentaa ellei sitten hanki kesäkauden viilennyksen tähden. Perustelu on lähinnä siinä, että vaikka ilman saisi sillä talvella lämpimäksi, on laattalattia kylmän tuntuinen jalalle ja sitä kautta olo epämukava. Jos sitten lattian lämmön nostaa miellyttäväksi niin samalla koko kämppä lämpeni eikä ilmalämpöpumpulle jää virkaa. Oikaiskaahan josko päättely on väärä.
Nyt sitten jäin mietiskelemään näitä ilmavesilämpöpumppuja... Ja miten se voisi istua olemassa olevaan tekniikkaan. Koska laitteisto ei ole kuin 5 vuotta vanha, ei tohtisi sitä lähteä purkamaan vaan hyödyntää mikäli mahdollista. Tästä seuraisi siis esimerkiksi seuraava skenario:
- käytetään olemassa olevaa Jäspiä vesivaraajana
- väännetään virrat pois nykyisestä Jäspin vastuksista tai jätetään ne varalle koville pakkasille
- asennetaan ilmavesipumpun ulkoyksikkö ja kytketään se putkilla nykyiseen varaajaan
Koska veikkaan että nykyisessä varaajassa ei ole kahta kiertoa, pitäisi varmaan koko säiliön vesi glykolisoida (vai mitä pakkasen kestävää noissa kuuluu käyttää?) niin, että sama vesiglykoliseos kiertäisi lattiassa, ulkoyksikön kautta varaajaan.
Toinen ihmetys sitten on ulkoyksikössä. Laitteet esitteiden mukaan on aika tehokkaasti paketoitu valmiiksi seteiksi, joissa on varaaja ohajusyksikköineen sekä ulkoyksikkö. Periaatteessa kun tuolla varaajalla en tekisi yo. skenariossa mitään.
Onko Mitsulla tai Sanyon laitteita mahdollista viritellä yo. skenarioon eli ilman varaajaa? Löysin Technibel:n valmistamia laitteita, jotka on mahdollista ostaa ilman varaajaa. Vaan kun en tiedä näistä merkeistä ja niiden kyvyistä ja luotettavuudesta.
Onko ajatuksessani mitään järkeä edes periaatetasolla? Entä minkälaisia sähkönkulutussäästöjä on realistista kuvitella saavansa?
Kiitos kommenteista ja vinkeistä jo etukäteen.
terv. p

