IVLP nykyisen sähkökeittimen tilalle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja phuksi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

phuksi

Jäsen
Terve,

Olen tässä mietiskellyt olisiko mitään järkeä kehitellä asunnossani olevaa lämmitysjärjestelmää vähän uuteen uskoon. Tunnustaudun amatööriksi näissä asioissa, joten ehkä te asioihin perehtyneet osaatte antaa hyviä näkemyksiä aiheeseen.

Tässä nykytilanne:
- asunnossa 2-tariffi -sähkö
- 1800 litran Jäspin vedenkeitin joka lämpenee nykyisin yösähköllä
- varaajasta vesi Nereuksen vesikiertoiseen lattialämmitykseen
- erillinen käyttöveden lämmitin myöskin sähköllä (en muista tilavuutta, mutta perinteinen normikokoinen)
- lämmitettävää pintaa n. 270 neliötä kahdessa tasossa

Sähköä kului aikavälillä 1.10.2007 - 30.9.2008 päivällä yhteensä n. 7400 kWh ja yöllä 18000 kWh. Takkaa poltellaan ala- ja yläkerrassa talvikautena. Asunto on myös ehkä yleisen mittapuun mukaan lämmityskauden aikana viileä, n. 20,5 astetta, jota takat nostaa reilun asteen. Toinen havainto on, että 50-asteinen vesi riittää tuosta säiliöstä koko päiväksi aika kylminäkin päivinä (-10C tulkittaneen kylmäksi näin Tampereen korkeudella).

Olen jotensakin tullut siihen tulokseen, että tavallista ilmalämpöpumppua ei kannata asentaa ellei sitten hanki kesäkauden viilennyksen tähden. Perustelu on lähinnä siinä, että vaikka ilman saisi sillä talvella lämpimäksi, on laattalattia kylmän tuntuinen jalalle ja sitä kautta olo epämukava. Jos sitten lattian lämmön nostaa miellyttäväksi niin samalla koko kämppä lämpeni eikä ilmalämpöpumpulle jää virkaa. Oikaiskaahan josko päättely on väärä.

Nyt sitten jäin mietiskelemään näitä ilmavesilämpöpumppuja... Ja miten se voisi istua olemassa olevaan tekniikkaan. Koska laitteisto ei ole kuin 5 vuotta vanha, ei tohtisi sitä lähteä purkamaan vaan hyödyntää mikäli mahdollista. Tästä seuraisi siis esimerkiksi seuraava skenario:

- käytetään olemassa olevaa Jäspiä vesivaraajana
- väännetään virrat pois nykyisestä Jäspin vastuksista tai jätetään ne varalle koville pakkasille
- asennetaan ilmavesipumpun ulkoyksikkö ja kytketään se putkilla nykyiseen varaajaan

Koska veikkaan että nykyisessä varaajassa ei ole kahta kiertoa, pitäisi varmaan koko säiliön vesi glykolisoida (vai mitä pakkasen kestävää noissa kuuluu käyttää?) niin, että sama vesiglykoliseos kiertäisi lattiassa, ulkoyksikön kautta varaajaan.

Toinen ihmetys sitten on ulkoyksikössä. Laitteet esitteiden mukaan on aika tehokkaasti paketoitu valmiiksi seteiksi, joissa on varaaja ohajusyksikköineen sekä ulkoyksikkö. Periaatteessa kun tuolla varaajalla en tekisi yo. skenariossa mitään.

Onko Mitsulla tai Sanyon laitteita mahdollista viritellä yo. skenarioon eli ilman varaajaa? Löysin Technibel:n valmistamia laitteita, jotka on mahdollista ostaa ilman varaajaa. Vaan kun en tiedä näistä merkeistä ja niiden kyvyistä ja luotettavuudesta.

Onko ajatuksessani mitään järkeä edes periaatetasolla? Entä minkälaisia sähkönkulutussäästöjä on realistista kuvitella saavansa?

Kiitos kommenteista ja vinkeistä jo etukäteen.

terv. p
 
Vs: IVLP nykyisen sähkökeittimen tilalle?

No periaatteessa Ultin 5500E kuumakaasukierukalla olisi täydellinen vastaus tuohon ongelmaan. Eli varaajasta alalaippa pois ja tuo kuumakaasukierukka tilalle. Tuolla konstilla lämpöpumppu lämmittää suoraan varaajan vettä.

http://www.ultimatemarket.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=15031

Täältä on kyllä saanut lukea että tuo 5500 on ollut hiukka haasteellinen laite... Mutta halpa se on ja toimiessaan varmasti maksaa itsensä äkkiä takaisin.
 
Vs: IVLP nykyisen sähkökeittimen tilalle?


Pikkasen eteenpäin tuumailujasi...

Sanyo CO2 ECO:n (4,5 kW) saa ostettua kyllä ilman varaajaansakin. Kannattaa kysellä tarkemmin nim SolarShop, joka on toimittanut tämmöisiä asennuksia muutamia omien puheidensa mukaan.

Mitsun Zubadan myyntitilanne on vähän sama: sitä myydään meillä kotimaassa EcoDan varaajan kera paketoituna, mutta esim Saksassa nettikaupan kautta pelkkinä ulkoyksikköinä, joihin voit ostaa sopivan kokoisen levylämmönvaihtimen + ohjausautomatiikan. Tämä tulee siis joko olemassa olevan varaajan ulkopuolelle tai suoraan lämminvesikierron putkistoon kytkettäväksi.

Toisaalta, kannattaa tällöin myös lukaista mitä foorumillamme on viime aikoina keskusteltu CO2:n asetuksista ja toiminnasta hieman tarkemmin jos Sanyo:ta harkitsee. 8)
 
Vs: IVLP nykyisen sähkökeittimen tilalle?

Vaihto ehtoja muutama lisää:
Sanyo co2+ohjaus yksikkö(solar shop)
Gree+jäspin lämmön vaihdin
Carrier stinger,Mitsubish heavy(minun käsittääkseni ulkoinen lämmön vaihdin) Yms.
Itselläni käytössä tuo Tonin mainitsema ulti.Kaikista näistä löytyy täältä foorumilta tietoa kun laitat tuonne hakuun nimen.
Myös veden ulkona käymisestä löytyy aika paljon juttua.Oma mieli piteeni on että ei tarvitse sekoittaa mitään veden sekaan.Eikä olla huolissaan tuosta jäätymisestä.
 
Vs: IVLP nykyisen sähkökeittimen tilalle?

Sulla on hyvin tehty talo kun noin vähällä pääset. Mikäli tuossa 25,4 mwh:ssa on myös käyttösähkö mukana, ei tohon kannata kovin suurta(lue kallista) pumppua laittaa. Säästöpotentiaali lämmityssähköstä kuitenkin max 50%, eli tuolla kulutuksella säästänet 5-10 mwh eli 300-600 eur vuodessa.
 
Vs: IVLP nykyisen sähkökeittimen tilalle?


Kiitos ajatuksista. Tuo mainitsemani kulutus on sähkön käyttö kaikkinensa. Ohessa seurantani siitä lähtien kun muutettiin asuntoon.



Kuvassa punasella pari kuukautta jolloin säädöt oli pielessä ja sähköä meni turhan paljon. Uskoisin myös joulukuun olevan yläkantissa kun lähdin vasta silloin hakemaan säätöjä. Yösähköä kirjanpidon mukaan meni alk. viestin ajanjaksolla 18800kWh mutta kun eliminoi nuo 'hutikuukaudet' niin päästään jopa alle 18000kWh yösähköä.

Touko-elokuut yösähköä ovat puhtaasti käyttöveden lämmitys + mitä märkätiloissa on ollut lattialämmitys päällä.

Hinnat sain juuri ensi kuusta alkaen 'kuriin' kun irtisanoin ruotsalaisen putoussähkön ja vaihdoin Keski-Suomalaiseen. Vesiputous kun tarjosi määräaikaisen uusimista 5,1 cnt --> 8,jotain senttiin kWh. 5% korotus kuten he asian tarjouksessaan ilmaisivat ???
Uudella sopimuksella säästöä n. 400 euroa vuosi verrattuna nykyiseen 6,75/5,75 cnt/kWh saati sitten tuolla yli 8 sentin hinnalla ;D

Takaisin aiheeseen: mikälainen mahtaisi olla ExoAir Polaris, http://www.euronom.fi/index.php?id=18?

- p
 
Vs: IVLP nykyisen sähkökeittimen tilalle?

Meillä on harvinaisen samankaltaiset talot :o

Meillä:
* Käytössä 2-tariffisähkö (kausisähkö)
* Talo Pirkanmaalla
* Pinta-alaa 272 neliötä, tilavuus 840 kuutiota (sekä myös vesikierrossa erillinen autotalli 41 neliötä, tilavuus 120 kuutiota)
* 1800 litran Jäspin Sähkö-Ovali -energiavaraaja
* Nereuksen lattialämmitys
* Erillinen käyttövesivaraaja, 270 litraa (Jäspi).
* Käyttövesivaraajaan tuleva vesi kiertää energiavaraajan käyttövesikieruloiden kautta esilämmitettävänä. Mahdollisuus tehdä lämpimän käyttöveden kierto Sähkö-Ovali -> käyttövesivaraaja -> "rättipatteri" ja uudestaan sama rinki. Käyttövesikierto nyt poiskytkettynä (pumppu sammutettu).

Muutettu taloon vasta nyt kesällä, joten sähkönkulutuksesta ei vielä ole kunnon tietoa. Meillä tosin huoneiden lämpötilana pidetään 22,5 astetta ja lisäksi taloussähkön käyttö on runsasta (kotona 4 alle 10-vuotiasta lasta, joten pyykkiä pestään ja kuivataan kuivausrummulla USEIN).

Omana suunnitelmana on jossain vaiheessa kytkeä tuohon Sähkö-Ovaliin jonkinlainen VILP. Vahvimana ehdokkaana tällä hetkellä ovat Sanyo CO2 9kW, Gree KFRS-9, Technibel PHT13 tai Mitsu Heavy 140VS. Tarkkaavainen voi huomata, että kaikki nämä ovat 3-vaihevirtaa käyttäviä malleja. Mieluummin ottaisi tuollaisen tasaisesti pääsulakkeita kuormittavan mallin kuin yhden reilua vinokuormaa (ja samalla pääsulakkeiden kasvatusta vaativan) mallin.

Alustavassa harkinnassa tässä vasta mennään, mutta kivahan näitä on pohtia. Itseäni eniten näissä pohdituttaa se, miten pumpun ohjaus on hoidettu, eli mistä nämä järjestelmät mittaavat lämpötilan. Vvaraajasta vai pumpulle tulevasta vedestä -> pyörittävätkö latauspumppua koko ajan ja tällöin sekoittavat varaajan kerrostumat?
 
Vs: IVLP nykyisen sähkökeittimen tilalle?

phuksi sanoi:
Olen jotensakin tullut siihen tulokseen, että tavallista ilmalämpöpumppua ei kannata asentaa ellei sitten hanki kesäkauden viilennyksen tähden. Perustelu on lähinnä siinä, että vaikka ilman saisi sillä talvella lämpimäksi, on laattalattia kylmän tuntuinen jalalle ja sitä kautta olo epämukava. Jos sitten lattian lämmön nostaa miellyttäväksi niin samalla koko kämppä lämpeni eikä ilmalämpöpumpulle jää virkaa. Oikaiskaahan josko päättely on väärä.

Olen kanssasi täysin eri mieltä. Meillä ainakin harvassa ja huonosti eristetyssä talossa ILP nosti asumismukavuutta huimasti ja oikein ihmettelimme kun saimme kaupanpäälle lämpimän lattian!


Annan oman äänen tuolle IVLP:lle. Järkevän hintainen laite maksaa itsensä nopeasti takaisin kun laitat sen olemassaolevaan järjestelmääsi. Ne noin 2 yötä huippupakkasia per vuosi hoituvat niillä olemassaolevilla vastuksillasi.
 
Vs: IVLP nykyisen sähkökeittimen tilalle?

phuksi sanoi:
Terve,

Olen tässä mietiskellyt olisiko mitään järkeä kehitellä asunnossani olevaa lämmitysjärjestelmää vähän uuteen uskoon. Tunnustaudun amatööriksi näissä asioissa, joten ehkä te asioihin perehtyneet osaatte antaa hyviä näkemyksiä aiheeseen.

Tässä nykytilanne:
- asunnossa 2-tariffi -sähkö
- 1800 litran Jäspin vedenkeitin joka lämpenee nykyisin yösähköllä
- varaajasta vesi Nereuksen vesikiertoiseen lattialämmitykseen
- erillinen käyttöveden lämmitin myöskin sähköllä (en muista tilavuutta, mutta perinteinen normikokoinen)
- lämmitettävää pintaa n. 270 neliötä kahdessa tasossa

Sähköä kului aikavälillä 1.10.2007 - 30.9.2008 päivällä yhteensä n. 7400 kWh ja yöllä 18000 kWh. Takkaa poltellaan ala- ja yläkerrassa talvikautena. Asunto on myös ehkä yleisen mittapuun mukaan lämmityskauden aikana viileä, n. 20,5 astetta, jota takat nostaa reilun asteen. Toinen havainto on, että 50-asteinen vesi riittää tuosta säiliöstä koko päiväksi aika kylminäkin päivinä (-10C tulkittaneen kylmäksi näin Tampereen korkeudella).

Olen jotensakin tullut siihen tulokseen, että tavallista ilmalämpöpumppua ei kannata asentaa ellei sitten hanki kesäkauden viilennyksen tähden. Perustelu on lähinnä siinä, että vaikka ilman saisi sillä talvella lämpimäksi, on laattalattia kylmän tuntuinen jalalle ja sitä kautta olo epämukava. Jos sitten lattian lämmön nostaa miellyttäväksi niin samalla koko kämppä lämpeni eikä ilmalämpöpumpulle jää virkaa. Oikaiskaahan josko päättely on väärä.

Nyt sitten jäin mietiskelemään näitä ilmavesilämpöpumppuja... Ja miten se voisi istua olemassa olevaan tekniikkaan. Koska laitteisto ei ole kuin 5 vuotta vanha, ei tohtisi sitä lähteä purkamaan vaan hyödyntää mikäli mahdollista. Tästä seuraisi siis esimerkiksi seuraava skenario:

- käytetään olemassa olevaa Jäspiä vesivaraajana
- väännetään virrat pois nykyisestä Jäspin vastuksista tai jätetään ne varalle koville pakkasille
- asennetaan ilmavesipumpun ulkoyksikkö ja kytketään se putkilla nykyiseen varaajaan

Koska veikkaan että nykyisessä varaajassa ei ole kahta kiertoa, pitäisi varmaan koko säiliön vesi glykolisoida (vai mitä pakkasen kestävää noissa kuuluu käyttää?) niin, että sama vesiglykoliseos kiertäisi lattiassa, ulkoyksikön kautta varaajaan.

Toinen ihmetys sitten on ulkoyksikössä. Laitteet esitteiden mukaan on aika tehokkaasti paketoitu valmiiksi seteiksi, joissa on varaaja ohajusyksikköineen sekä ulkoyksikkö. Periaatteessa kun tuolla varaajalla en tekisi yo. skenariossa mitään.

Onko Mitsulla tai Sanyon laitteita mahdollista viritellä yo. skenarioon eli ilman varaajaa? Löysin Technibel:n valmistamia laitteita, jotka on mahdollista ostaa ilman varaajaa. Vaan kun en tiedä näistä merkeistä ja niiden kyvyistä ja luotettavuudesta.

Onko ajatuksessani mitään järkeä edes periaatetasolla? Entä minkälaisia sähkönkulutussäästöjä on realistista kuvitella saavansa?

Kiitos kommenteista ja vinkeistä jo etukäteen.

terv. p
koska teillä ei sähkönkulutus näyttäisi olevan ihan älytön,vaan mielestäni aikalailla asiallisella tasolla niin minusta kannattaisi jatkaa sähköllä vielä pari vuotta kunnes markkinoille tulee 100% :sesti toimivia laitteita ja mielellään testattuja sellaisia(ei välttämättä TM:n testaamia) .
 
Vs: IVLP nykyisen sähkökeittimen tilalle?

Utelias sanoi:
Meillä on harvinaisen samankaltaiset talot :o

Kovin tuntuu yhteneväiseltä setiltä sillä myös meillä on tuohon päälle kahden auton talli + varastotila lattialämmöllä, tosin aika lailla viileellä nykyisin ja kiinni talossa. Talon kuutioita en ole katsonut...

Utelias sanoi:
Muutettu taloon vasta nyt kesällä, joten sähkönkulutuksesta ei vielä ole kunnon tietoa. Meillä tosin huoneiden lämpötilana pidetään 22,5 astetta ja lisäksi taloussähkön käyttö on runsasta (kotona 4 alle 10-vuotiasta lasta, joten pyykkiä pestään ja kuivataan kuivausrummulla USEIN).

Rallattaa ne koneet meilläkin, kolmen alle 7 vuotiaan voimalla. ;D

Eli tuo kuvassa oleva seuranta voi olla suuntaa antava, tosin varmaan alakantissa.
Pesukone käy ajastimella ja on valmis aamulla klo 6 heräämisen aikoihin. Samaten tiskikone. Tosin tuo ajastushyöty on häviämässä yö- ja päiväsähkön hintaeron kaventuessa. Kuivuria ei olla käytetty kuin talvisaikaan. Kesäisin liputellaan.

Itse huomasin, että säädöillä on ISO vaikutus. Ja otti tovin, että sai 'sekottajan kaarevan kulmakertoimen' eli käyrän sopivaksi taloon ettei nosta lämpöjä turhan paljon ulkoilman viiletessä. Näytti olevan myös jonkinlainen vaikutus sillä, että ei kuumenna vettä boilerissa turhaan (esim. 85C) vaan pitää sen lämpötilan niin alhasena kuin mahdollista kuitenkin siten, että siitä riittää koko päiväksi.

Alustavia ajatuksia nämä minunkin ovat. Saa nähdä tuleeko mitään saatua aikaiseksi. Ehkä jollakin aikavälillä. Lämpötilavaatimus IVLP:ltä ei periaatteessa ole kovinkaan suuri. Kylminpinä päivinä taisi lattiaan lähtevä vesi olla 26C. Jos hommaan kytkee myös käyttöveden niin sitten tietysti kuvio muuttuu ratkaisevasti.

Tässä tosiaan taitaa olla nuo pari lähestymistapaa: ihmiselle luontainen minimipanoksin maksimitulokseen eli mahdollisimman halpa setti jonka saa parsittua kasaan harrastusmotivaatiolla ja kuittaa itsensä nopeasti, tai sitten odotella vielä tovi ja tehdä järeämpi kertainvestointi.

[quote author=JukkaI]
Olen kanssasi täysin eri mieltä. Meillä ainakin harvassa ja huonosti eristetyssä talossa ILP nosti asumismukavuutta huimasti ja oikein ihmettelimme kun saimme kaupanpäälle lämpimän lattian!
[/quote]

Oma, ehkä tosiaan pielessä oleva hypoteesi perustui lattiamateriaaliin eli ILP esim. parketin kanssa toimii varmaan 'paremmin yhteen' kuin kiven / laatan kanssa :-\
Eli viileässä lämpötilassa puu tuntuu vielä mukavalta, mutta kivi epämielyttävän kylmältä. Tuo ILP:hän olisi ehdottomasti helpoin ratkaisu kun sen asemoisi sopivasti.

- p
 
Vs: IVLP nykyisen sähkökeittimen tilalle?

JukkaI sanoi:
Olen kanssasi täysin eri mieltä. Meillä ainakin harvassa ja huonosti eristetyssä talossa ILP nosti asumismukavuutta huimasti ja oikein ihmettelimme kun saimme kaupanpäälle lämpimän lattian!

Tuossahan on juuri se puulattian ja laatan ero. Betonilattia ei lämpene Ilpillä, puulattia lämpenee. Meillä on sähkölämmitteiset lattiat ja melko viileät ovat kun jättää lämmityksen kokonaan pumpulle. Pientä peruslämpöä on pakko pitää, muuten hohkaa kylmää tosi ikävästi. Eikä siinä säästäminen hirveästi hymyilytä kun ei paljain jaloin kestä tallustella laisinkaan.

Ja kylmä puulattia on aina lämpimämmän tuntuinen kuin kylmä laattalattia...
 
Takaisin
Ylös Bottom