^ Kaipa pumpun vaipan sisässä jonkinlaista lämmön siirtymistä lämpimistä osista kylmempiin pääsee tapahtumaan, vaikka eristys erinomainen olisikin? Jos laitteen sisässä kulkee viileä virtaus, kaiketi lämpöä pääsee silloin siirtymään sisustan kuumimmasta kohdasta nopeammin tuohon virtaukseen kuin jos virtaus olisikin lämpimämpi ja lähempänä kuumimman kohdan lämpötilaa. Ei kai eron syytä tarvitse tuota kaempaa etsiskellä?
jmajan Bosch 7001i 12 kW pohjavesilämmitysprojekti
- Viestiketjun aloittaja jmaja
- Aloituspäivämäärä
Kai se sitten vaan vähän imee sieltä LV:stä lämpöä enemmän. Jos saako sen lämmityskierron seis vaikka vuorokaudeksi niin ehkä siinä eron huomais?
Vuotavia vaihtoventtileitä on kyllä ainakin ollut monella eri merkillä. Esimerkkinä vaikka stiebel ja ivt.
Toi riippuu tietysti myös raja-arvoista. Talvella teki n. 26 h välein ja nyt n. 17 h välein, jos käyttöä ei ole. Säiliössä olevat kaksi anturia menevät tuossa ajassa 48->42 C.
pökö
Kaivo jäässä
Näin ajattelen itsekin asian olevan
Päivitellään nyt tätäkin välillä. Remppa etenee varsin hitaasti. Nyt on saatu rakennettua n. 80 m2 vesikiertoista kattolämmitystä lämmönluovutuslevyillä. Vielä puuttuu "gyprocit" katosta (tullee Fermacell), joten säteilylämmitys toimii huonosti, kun tuo alumiini ei kiiltävänä juuri säteile. Kattolämmitystä tulee vielä n. 55 m2, mutta nyt pysyy jo kämppä normaalilämmöissä. Tosin menovesi on aika kuumaa, rajoitettu 47 C, jolla saa reilut 4 kW kattolämmitykseen nyt ja loput siihen 30 m2 lattiaan. Energiakulutus nyt varsin tarkasti sama kuin oli suorasähköllä. Kokonaistehoa saa n. 8 kW, jota enempää ei mennyt suorasähkälläkään (pahimmillaan n. -20 C).
Kutakuinkin sama teho pitäisi tulla 40 C menovedellä, kun katto on levytettynä ja silloin on tarkoitus laittaa lattiaan reilusti vähemmän kuin nyt eli tuo rakennettava 55 m2 ottaa reilusti tehoa lattialta.
Sähköä on kulunut tänä vuonna mukaan lukien 12.12. 8810 kWh ja 1-12.12. 608 kWh. Viime talvena puolet kämpästä oli varsin viileänä. COP on vielä surkea, kun menolämpö on korkealla, erityisesti viime talvena ja syksyllä, kun kattolämmitystä ei vielä ollut. Viimeiset 20 m2 tuli vasta viikonloppuna. Vuosikulutukseksi tullee n. 9800 kWh, kun suorasähköllä meni 28 000 kWh.
1.1.-12.12. MLP on Boschin mukaan tuottanut 24 410 kWh lämmitykseen ja 963 kWh käyttöveteen sekä vienyt sähköä 5768 kWh lämmitykseen ja 360 kWh käyttöveteen. Lisäksi vastuksia on käytetty lämmitykseen 40 ja käyttöveteen 20 kWh. Lämmitysvastukset tulivat, kun pohjavesisuodatin oli turhan tukossa keväällä.
Kompura on käynyt tuona aika 5091 tuntia, joten pohjavesipumppu on vienyt n. 1120 kWh. Kokonaisuudessaan siis lämmitykseen on mennyt n. 7300 kWh ja käyttösähköä 1500 kWh. Kokonais-COP siis 3,5.
Uskoisin, että kompurasähköstä lähtee n. 1000 kWh, kun lämmönjako on valmis. Toisaalta sitten joskus muutamme ja käyttöveden sähkönkulutukseen menee helposti tuo 1000 kWh. Mutta tuollainen hiukan yli 10 000 kWh vuosikulutus voisi olla saavutettavissa, ainakin sähköautoa huomioimatta.
1-12.12. MLP on tuottanut 1731/29 kWh ja kuluttanut 429/11 kWh + 1 kWh käyttövettä vastuksilla. On käynyt 276 h (vain 12 h ei) eli porakaivopumppu on vienyt 61 kWh. Siis tuona aika kokonais-COP myöskin 3,5. Noista 12 h taitaa suurin osa olla siitä, kun olen MLP:n sammuttanut uuden piirin asennusta ja ilmausta varten.
Joulukuun alku on ollut varsin kylmä, keskilämpötila MLP:n mittauksen mukaan -5,9 C. Noin kylmiä kuukausia ei montaa löydy suorasähköhistoriasta. Tammikuussa 2019 oli Carunan mielestä -5,2 C ja sähköä kului 4200 kWh.
Kutakuinkin sama teho pitäisi tulla 40 C menovedellä, kun katto on levytettynä ja silloin on tarkoitus laittaa lattiaan reilusti vähemmän kuin nyt eli tuo rakennettava 55 m2 ottaa reilusti tehoa lattialta.
Sähköä on kulunut tänä vuonna mukaan lukien 12.12. 8810 kWh ja 1-12.12. 608 kWh. Viime talvena puolet kämpästä oli varsin viileänä. COP on vielä surkea, kun menolämpö on korkealla, erityisesti viime talvena ja syksyllä, kun kattolämmitystä ei vielä ollut. Viimeiset 20 m2 tuli vasta viikonloppuna. Vuosikulutukseksi tullee n. 9800 kWh, kun suorasähköllä meni 28 000 kWh.
1.1.-12.12. MLP on Boschin mukaan tuottanut 24 410 kWh lämmitykseen ja 963 kWh käyttöveteen sekä vienyt sähköä 5768 kWh lämmitykseen ja 360 kWh käyttöveteen. Lisäksi vastuksia on käytetty lämmitykseen 40 ja käyttöveteen 20 kWh. Lämmitysvastukset tulivat, kun pohjavesisuodatin oli turhan tukossa keväällä.
Kompura on käynyt tuona aika 5091 tuntia, joten pohjavesipumppu on vienyt n. 1120 kWh. Kokonaisuudessaan siis lämmitykseen on mennyt n. 7300 kWh ja käyttösähköä 1500 kWh. Kokonais-COP siis 3,5.
Uskoisin, että kompurasähköstä lähtee n. 1000 kWh, kun lämmönjako on valmis. Toisaalta sitten joskus muutamme ja käyttöveden sähkönkulutukseen menee helposti tuo 1000 kWh. Mutta tuollainen hiukan yli 10 000 kWh vuosikulutus voisi olla saavutettavissa, ainakin sähköautoa huomioimatta.
1-12.12. MLP on tuottanut 1731/29 kWh ja kuluttanut 429/11 kWh + 1 kWh käyttövettä vastuksilla. On käynyt 276 h (vain 12 h ei) eli porakaivopumppu on vienyt 61 kWh. Siis tuona aika kokonais-COP myöskin 3,5. Noista 12 h taitaa suurin osa olla siitä, kun olen MLP:n sammuttanut uuden piirin asennusta ja ilmausta varten.
Joulukuun alku on ollut varsin kylmä, keskilämpötila MLP:n mittauksen mukaan -5,9 C. Noin kylmiä kuukausia ei montaa löydy suorasähköhistoriasta. Tammikuussa 2019 oli Carunan mielestä -5,2 C ja sähköä kului 4200 kWh.
Miten aiot saada lämmönsiirtymän paranemaan alumiinilevittimistä "gyprociin"? Jotenkin maalaisjärki sanoisi, että tuohon tarvitaan jokin erikoisratkaisu, jottei tilanne heikkene entisestään, kun ohuen ilmavälin alle tulee lisää materiaalia, joka eristää lisää ja heijastaa lämpösäteilyä takaisinkin päin.
Säteilemällä ei tietysti tilanne parane, mutta johtumalla pitäisi parantua. Siis johtumista suoraan alumiinista Fermacell-levyyn tai ohuen ilmaraon läpi.
Tavoite on saada MUTissa 60 W/m2 sille alueelle, jossa on lämmitysluovutuslevyä. Pelivarana päälle aika monta metriä putkea, joka ei ole lämmönluovutuslevyssä. 21 C sisälämmöllä tuo vaatii 29 C pintalämpötilan levyn alapinnalle. 12,5 mm Fermacelliä aiheuttaa 0,039 Cm2/W lämpövastuksen eli 60 W/m2 teholla 2,3 C lämpötilaeron. Eli levyn yläpinta on tuolloin 31 C.
Nyt lämmönluovutuslevyt ovat n. 39 C, kun meno on 47 ja paluu 44 C. Samalla W/m2 sitten vaikkapa 40 C menolla ja 37 C paluulla levyt olisivat n. 32 C.
Jos ilmarakoa ei ole lainkaan, on Fermacellin yläpinta ja lämmönluovutuslevy samassa lämpötilassa. Jos välissä on 0,1 mm ilmaa, on sen lämpövastus 0,0037 C/m2/W eli 60 W/m2 tuottaa 0,22 C lämpötilaero. 1 mm olisi jo aika iso rako ja sillä lämpötilaero olisi 2,2 C. Siis olisi vielä OK, että puolet pellistä 0-0,1 mm raolla ja puolet 1 mm raolla. N. 15% lämmönluovutuslevystä on koolauksen päälle, joten sen luulisi puristautuvan hyvin kiinni Fermacelliin. Levy on kaksiuraista 400 mm leveää. Urien väliin olen laittanut 17 cm leveää kaistaletta 30 mm PU-levyä. Tuo puristuu hörysynsulun/villan ja lämmönluovutuslevyn väliin toivottavasti painaen lämmönöluovutuslevyn keskialueenkin hyvin kiinni Fermacelliin.
No nähtäväksi jää riittääkö 40 C menovesi, mutta varmana pidän, että menovesi laskee reilusti levytyksestä. Saattaa myös vähentää lämpötilaeroa menovedestä lämmönluovutuslevyyn, kun levy puristaa putken tiukemmin uraan. Nyt putket niukasti pysyvät paikoillaan ja vaativat mutkissa lukituspalikat, jotka pitää poistaa levytettäessä.
Tällä hetkellä on 155 m tuota 40 cm levyä eli 310 m putkea levyssä. Putkea on 439 m eli 129 m eli lähes 1/3 ei ole levyssä. Tuostakin tietysti lämpöä siirtyy Fermacelliin säiteilemällä ja johtumalla. Päälle vielä syöttövesiputkea yli 30 m, tosin se on suojaputkessa.
Tuon uskon, mutta jopa keskimäärin 1mm:n välin saaminen aikaan käytännössä on ainakin omasta mielestäni haaste, jollei joko lämmönluovutuslevyjä saa jotenkin niitatuksi melko tiheästi kattopaneeleihin (mutta käytännössä millä menetelmällä ollenkaan ja luotettavasti?). Jokin lämpöä siirtävä väliaine tai lämmönluovutuslevyjä takaa painava jousiratkaisu (miten vältetään kattopaneeleiden kupristuminen alaspäin sieltä täältä?) ovat myös mahdollisia, mutta omasta mielestäni hiukan utopistisempia. Lattiassa lämmönluovutuslevyjen ilmarako haittaa vähemmän, koska konvektio läpi väli-ilman tulee avuksi.
Onhan niitä ainakin ollut kaupan kattopaneeleihin integroituja lämmitysputkille uritettuja ratkaisuja (väliin ehkä vielä integroitu lämmönluovutuslevyt), joilla lämmön siirtymän uskoakseni saa luotettavasti paranemaan huomattavasti, mutta tällainen kokonaisuus täytyisi kasata toisin tavoin vaiheistaen.
No saa nähdä. Kattoon tulee Fermacell kuitukipsilevyt (2700x1200). Ei kai noi juuri kupruile, kun on ruuvattu K400 koolauksiin?
Painovoima auttaa pitämään lämmönluovutuslevyt kiinni Fermacellissä. Nythän lämmönluovutuslevyt on niitattu koolinkeihin ja ne roikkuvat hieman niitä alempena eli levy puristaa ne tasoon.
Jos ilmarako ei ole todella suuri, ei ole eroa lattian ja katon välillä. Vaikkapa vanhasta C4:stä:
Siis 5 mm raolla ei ole mitään eroa lämmönsiirtymissuunnalla ja vielä 10 mm raollakin ero on melko pieni. Jos rakoa olisi 5 mm, tulisi 60 W/m2 jo 10 C lämpötilaero lämmönluovutuslevyn ja pintamateriaalin välille. Ja tuon päälle vielä lämmönsiirto vedestä lämmönluovutuslevyyn ja pintamateriaalin läpi. Ei kai semmoista koskaan ole lattialämmityksissä?
Maalaamalla levyt pääsisi tietysti tuohon taulukon ylempään osaan, mutta merkittävää eroa tulee vain usean millin raoilla.
Joo on noita. Yleensä ihan kipsilevyyn valettu eri tiheyksisiä putkituksia. Pro-versioissa levy on jotain paremmin lämpöä johtavaa. Noissa pitää putkitus olla varsin tiheää, jotta saadaan 40/37 vedellä 21 C:ssä 60 W/m2. Parhaat pääsee toki selvästi parempaankin, kun on putkivälit 30 tai 50 mm ja mahdollisesti jotain metallia/grafiittia. Mutta hintaakin sitten tulee.
Onkos heittää ehdotuksia pohjavesisuodatuksen parempaan järjestelyyn? Kaivosta on alkanut tulla enemmän ruskeaa (rautaa vain magnaania?). Välillä vetää hetkessä suodattimen tukkoon, joskus kestää viikon joskus kuukauden. Alkuvuosina kesti kuukausia eikä koskaan mennyt kunnolla tukkoon. Nyt on siis tälläinen suodatin:
Kun on mennyt tukkoon, patruunan päällä on muutaman millin kerros ruskeaa "mutaa". Lähtee kädellä pyyhkimällä ja vedellä huuhtelemalla pois, mutta patruuna jää ruskeaksi. Mutta yleensä tulee pian uudestaan ja saa avata 3-10 kertaa kunnes jää toistaiseksi puhtaaksi. Eilen pääsi menemään niin tukkoon, että MLP:stä sai vain 4 kW eli meni vastuksille ja lopulta sammutti kompuran kokonaan. Lisäseurauksena putki mereen jäätyi umpeen. Sen sulatus onneksi sujui hyvin helposti muutamassa minuutissa laskemalla lämmintä vettä suojaputkeen.
Miettinyt laittaa tuollaisia useampi rinnakkain ja tai isompia (10" -> 20" korkeus) tai rakentaa jotenkin vastavirtahuuhtelu tuohon, tosin en ole varma lähteekö tuo mössö sillä pois.
Sitten miettinyt myös uima-altaissa käytettäviä hiekkasuodattimia, jotka varmaankin sallisivat moninkertaisen määrän tuota ennen tukkeutumista. Mutta kestävätkö -1 bar (pumpun sammuessa vesipatsas mereen imee tuollaisen) ja + 3 bar (tukos + pumppu täysillä)?
Sitten viimeisenä ajatuksena jättää koko suodatin pois. Tuonne ei ole 4 vuoden aikana kertynyt muuta kuin sitä erittäin hienoa ruskeaa kamaa. Menisikö vaan ongelmitta läpi levarista? Levarihan meni myös tukkoon vuosi sitten suodattimesta huolimatta, mutta sen saa kohtuu helposti hapolla huuhdeltua puhtaaksi. Tuosta ruskeasta kertyy kova pinta suodattimeen, putkiin jne. Fosforihappoa lämpimänä kierrättämällä liukenee/lohkeilee pois.
Kun on mennyt tukkoon, patruunan päällä on muutaman millin kerros ruskeaa "mutaa". Lähtee kädellä pyyhkimällä ja vedellä huuhtelemalla pois, mutta patruuna jää ruskeaksi. Mutta yleensä tulee pian uudestaan ja saa avata 3-10 kertaa kunnes jää toistaiseksi puhtaaksi. Eilen pääsi menemään niin tukkoon, että MLP:stä sai vain 4 kW eli meni vastuksille ja lopulta sammutti kompuran kokonaan. Lisäseurauksena putki mereen jäätyi umpeen. Sen sulatus onneksi sujui hyvin helposti muutamassa minuutissa laskemalla lämmintä vettä suojaputkeen.
Miettinyt laittaa tuollaisia useampi rinnakkain ja tai isompia (10" -> 20" korkeus) tai rakentaa jotenkin vastavirtahuuhtelu tuohon, tosin en ole varma lähteekö tuo mössö sillä pois.
Sitten miettinyt myös uima-altaissa käytettäviä hiekkasuodattimia, jotka varmaankin sallisivat moninkertaisen määrän tuota ennen tukkeutumista. Mutta kestävätkö -1 bar (pumpun sammuessa vesipatsas mereen imee tuollaisen) ja + 3 bar (tukos + pumppu täysillä)?
Sitten viimeisenä ajatuksena jättää koko suodatin pois. Tuonne ei ole 4 vuoden aikana kertynyt muuta kuin sitä erittäin hienoa ruskeaa kamaa. Menisikö vaan ongelmitta läpi levarista? Levarihan meni myös tukkoon vuosi sitten suodattimesta huolimatta, mutta sen saa kohtuu helposti hapolla huuhdeltua puhtaaksi. Tuosta ruskeasta kertyy kova pinta suodattimeen, putkiin jne. Fosforihappoa lämpimänä kierrättämällä liukenee/lohkeilee pois.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No juuri näin käy kun ne luontaisesti uudistuvat vesimäärät ylitetään. Täällä tuommoinen 10" suodatin kestää siinä 4 kk, talvella pisimpään. Eihän siitä loppujen lopuksi saa kunnialla läpi kuin 20-30 kuutiota. Kertyvä "sakka" on pääosin oksaalihappoliukoista ja liuotushappo värjääntyy vihreäksi eli on siis lähinnä rautaa tai ainakin jotain muuta kuin orgaanista alkuperää.
^^^ Voisi myös harkita, auttaisiko jonkinlainen riittävän suuri selkeytysallas asiaa vesilaitosten tapaan. Virtaus lienee sen verran tuhtia, että se ajan myötä irrottaa "vesisuoniston" seinämistä tavaraa ja meriveden kasvava osuus virtauksesta voi aiheuttaa kemiallisia muutoksia ja saostumia. Jos rakentaa hiukkasuodattimen, senkin olisi oltava melko suuri, jotta huuhteluvälit voisivat olla siedettävän pitkiä. Sinällään hiekkasuodattaminen kaltaista ajoittaista vastavirtahuuhtelua voisi soveltaa melkein mihin tahansa suodatintyyppiin, mutta sitäkin varten voisi olla fiksua käyttää varastoaltaaseen kerättyä jo ennalta suodatettua vettä.
Voisi, mutta ei ole haluttavaa. Tuossa on normikäytössä jatkuva alipaine (-0,5 bar luokkaa), jolla saa pumppaussähköä merkittävästi alhaisemmaksi. Virtausmäärä kasvaa kun vesipatsas täyttyy.
Saako tuollaisia jostain vai ajattelitko itse toteuttaa jonkun venttiilihässäkän? Pumppukin pitänee sammuttaa välissä?
Oli noita jotain temu/yms-kiinalaisia, en tiedä haluanko juomaveteen sellaisia liittää. Suomestakin löytyi jotain, mutta hinta oli useita satasia. Ehkä manuaalinenkin huuhtelu riittäisi, niitä oli halvemmalla ja enemmän euroopasta saatavilla. Linkkejä ei ole nyt muistissa kännykässä.
Automaattisissa oli ohijuoksutus suodattimen ohi vastavirtahuuhtelun ajaksi. Varmaan kaupalliseen toteutukseen päädyn, kunhan hinta ei karkaa.
Tuon suodattimen kyky hanskata isompi määrä mujua on kovin rajallinen. Patruuna on pieni ja tiivis. Parempiakin on, jos vesi on kovin likaista. Itselläni on tällainen järvessä: https://www.vekisa.fi/vedenkasittely/vesisuodatin/
Tuon ison suodattimen materiaali ei mene tukkoon ihan pienellä pumppaamisella ainakaan järvikäytössä. Laita sellainen kaivoon, osta pari valmiiksi. Ne eivät ole ihan kertakäyttökamaa, vaan ainakin pinnassa oleva muju voidaan ihan harjata pois, käyttöikää saa sillä konstilla vähän lisää. Puskemalla vettä vastavirtaan saa varmasti vielä enemmän möhnää pois. Vähän kalliita nuo patruunat ovat, mutta itse ostin jostain loppuunmyynnistä kerralla isomman kasan. Kannattaa kärkkyä tarjouksia ja kysellä josko useampi irtoaa halvemmalla.
Ja sitten on lisänä vielä tuollainen niin kuin sinullakin sen perässä, hoitamassa aivan viimeisen päälle asian niin, että vesi on enimmäkseen puhdasta kiintoaineista. Mutta ehkäpä sinun käytössäsi yksi suodatin riittää.
Myös tässä voisi olla potentiaalia sinun käyttöösi: https://www.vekisa.fi/wp-content/uploads/2017/01/RedDisc2.jpg
Noin yleisenä kommenttina joudun valitettavasti toteamaan, että sait rakennettua itsellesi harrastuksen. Todella harmi, ettei muutamaan matalaan kaivoon muka ollut mahdollisuutta. Jälkiviisaasti ajatellen sinun olisi pitänyt tapella asia jotenkin niin, että ne pari matalampaa kaivoa olisi tehty.
Kannattaa henkisesti alkaa valmistautua johonkin Kaisai-harjoitukseen seuraavaksi.
Ehkä. Onhan tässä runsaasti vaihtoehtoja lämmönkeruulle, jos tämä menee turhan vaikeaksi. Kuitenkin oma ranta vesistökeruulle, alatontilla yli 1000 m2 tyhjää savimaata maakeruulle ja voihan niitä kaivojakin yrittää porata. Rahaahan tähän pohjavesisysteemiin ei ole ainakaan tonnia enempää mennyt ja ihan mielenkiintoinen projekti ollut.
Tuossa on siis porakaivopumppu. Eihän niissä ole pohjaventtiiliä eikä putkea mihin tuon liittää. Vaihto/puhdistus olisi kyllä todella työlästä.
Joku magneettiventtiili sarjaan. Alipaineen eliminointi vain silloin kun pumppu sammuu.
Joo jotain tollaista on miettinyt muutenkin, jotta putki mereen laskee varmasti tyhjäksi esim. sähkökatkoksessa eikä jäädy umpeen. Mutta vähän arveluttaa tuohon luottaminen. Jos ei menekään kiinni pumpun käydessä, roiskii vettä jonnekin (voi toki olla pieni reikä ja ohjata viemäriin). Jos taas ei aukeakaan pumpun sammuessa, ei mitään saisi hajota. Jos tuollainen kymmenien litrojen suodatin "räjähtää" alipaineesta, jälki ei liene mukavaa. Olisi siis mukava valita sellainen joka tuon kestää.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vaikea uskoa, että ratkaisua haettaisiin täälta rintamalta ja varmaan parasta onkin näin. Taitaa olla periaatteelliset ongelmat edessä ja ratkaisua haetaan siltä suunnalta minne on lähdetty.
Miten lie rannikon merivesi. Onko sekin nolla-asteista usemman metrin syvyyten kuten esim. joessa yleensä? Aikamoista elämäähän tuommonen rannikon merivesi varmaan pitää ennen kuin suostuu jääkuoreen peittymään. Järvet jäätyvät rauhallisemmin eikä varsinkaan pienissä järvissä muodostu kovinkaan paksua kylmää kerrosta jään alle.
Ehkä tuollainen punaisiin levyihin perustuva ratkaisu, jossa on huuhtelumahdollisuus, voisi sitten toimahtaa nykyistä helppokäyttöisemmin. Tai sitten tosiaan kikkailet jonkun systeemin, joka mahdollistaa suodattimen vastavirtahuuhtelun viemäriin. Saa siinä aikansa nysvätä ennen kuin moinen toimii automaattisesti ilman että tuotanto häiriintyy. Kahdella suodattimella ja runsaalla automaattisesti ohjattavien venttiilien määrällä varmaan kuitenkin tehtävissä. Yhdelläkin suodattimella varmaan, jos ei haittaa että tuotanto on seis pienen hetken.
Ei toi yleensä likaista ole. Joskus vaan tulee enemmän kiintoainetta. Puhutaan kuitenkin kymmenistä grammoista/putsauskerta ja silloin on pumpattu satoja m3 tyypillisesti.
Suodattimen pystyy puhdistamaan vaikka kompura käynnissä. Ei se minuutissa ehdi niin paljoa jäähtyä tuo n. 15 l maaviinapiiri + muutama litra vettä lämmönvaihtimen pohjavesipuolella.
Nyt vasta tajusin, että Kaisai viittasi VILPiin. No ei kai siinä mitään järkeä ole, kun on jo MLP ja keruulle monta vaihtoehtoa.
Kyllä se taitaa mennä lähelle nollaa aika syvälle. Rannassa on 2 m ruopattu poukama jotain 15x80 m ja siitä reippaavasti virtaava salmi, joka jäätyy vain kovilla pakkasilla muutamaksi päiväksi.
Ei jonkin verran roskia sisältävän veden riittävä suodatus ylivoimasta ole. Laivatkin nappaavat veneiden lailla jäähdytysvetensä merestä ja välillä tulee vaikka mitä moskaa merikasvien ohella. Suodattimen keräyspinnan pitää vain olla riittävän suuri ja ajoittain roska kannattaa huuhdella pois vaikka automaattisesti. Mielestäni pohdittava kysymys lähinnä on suodatinpinnan mitoitus ja miten riskien vastavirtahuuhtelu järjestetään riittävän luotettavaksi, jos se on tarkoitus automatisoida. Toki pelkkä hälytys suodattimen painetason noususta ajoissa ennen kuin tukkeutumista alkaa olla haittaa voisi riittää, jos suodattimen pinta-ala on riittävän suuri ja putsaustarve harvinainen.
Suodattimenhan voisi rakentaa niin, että keskellä on sihti, jonka lävitse vesi tulee ulkokehältä ja menee keskeltä siivilän kautta eteenpäin. Sihdin voi sitten panna pyörimään moottorilla tai jopa jonkinlaisella vesisuihkua käyttävällä turbiinin kaltaisella pyöritysratkaisulla samalla, kun suodattimen ulkokuvun pohjasta avataan hukkaportti, josta roskat saavat mennä menojaan huuhteluveden mukana. Tuollaisen erottelukyvy luultavasti riittäisi lämpöpumpun levylämmönvaihtimelle siinä kuin mutasihdeilekin ellei sitten vesi ole sen laatuista, että sillä on taipumus muodostaa kasvaa saostumaa vettä kylmemmille pinnoille.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Pystyisköhän tuollaisella lämmönvaihtimella hoitamaan homman? Öljypuolelle liuoskierto ja toinen puoli on tuorevedelle suunniteltu. Ottaa tehonsiirrossa huomioon vähän kerrointa ja laittaa varmuuskerrointa vielä päälle.
E J Bowman Heat Exchanger – EC140-1425-4
E J Bowman Heat Exchanger - EC140-1425-4 Hydraulic Oil Coolers are suitable for heat transfer fluids, lubricating and quenching oils. They are high quality products incorporating the best materials and the latest technical features. The tube bundle is fully floating so that thermal...
www.leaderhydraulics.com
Ei tuonne suodattimeen tule roskaa eikä isompaa partikkelia. Pelkästään sitä ruosteenväristä erittäin hienoa "mutaa" joka jää myös pinnoille kiinni. Suodattimen läpinäkyvä pleksikuori on pian ruskea. Päällä on kalvo, jota ei helposti mekaanisesti saa pois.
Luulen, että tuo on ollut liuenneena vedessä ja saostuu partikkeleiksi paineen laskiessa.
Ruotsissahan tehdään tai ainakin on tehty pohjavesi-MLP:tä, joissa on levarin sijaan joku putkilämmönvaihdin. Sekin on toki vaihtoehto vaihtaa levari johonkin sellaiseen. Levari tosiaan meni tukkoon kolmessa vuodessa. Nyt kun tietää, sen huuhtelu puhtaaksi on parin tunnin homma.
En ole varma onko tuosta suodattimesta mitään hyötyä. Silloin kun kaivosta tulee ruskeaa vettä, se on ruskeaa myös suodattimen jälkeen.
Luulen, että tuo on ollut liuenneena vedessä ja saostuu partikkeleiksi paineen laskiessa.
Ruotsissahan tehdään tai ainakin on tehty pohjavesi-MLP:tä, joissa on levarin sijaan joku putkilämmönvaihdin. Sekin on toki vaihtoehto vaihtaa levari johonkin sellaiseen. Levari tosiaan meni tukkoon kolmessa vuodessa. Nyt kun tietää, sen huuhtelu puhtaaksi on parin tunnin homma.
En ole varma onko tuosta suodattimesta mitään hyötyä. Silloin kun kaivosta tulee ruskeaa vettä, se on ruskeaa myös suodattimen jälkeen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Luulen että kyseessä on rautaa/mangaania. Oikeastaan meilläkin on noita samoja oireita mutta makuhaittoja eikä kummempia värjäymiä posliinipinnoilla näy. Vesi tulee kaivosta mutta se värjää vesisuodattimen kotelon vuodessa parissa lievästi ruskehtavaksi sisältä. Ruskehtava kerros lähtee oksaalihapolla parissa minuutissa uuden veroiseksi mutta suodatin vaatii pari vrk (huoneen lämpötilassa) ja usein suodatin jääkin lillumaan viikoksi tai kahdeksikin happoon. Hankaamalla ruskehtava kerros lähtee kirkkaasta kotelosta vain osittain ja luultavasti toistuva hankaus naarmuttaisi kotelon rumaksi ja pikkuhiljaa se olisi entistä hankalampi puhdistaa.
Kaivossa vesi tietty saa happea ja ilmaa. Samaa sakkaa kertyy myös vesipumpun sisälle. Sakka liukenee pääosin oksaalihappoon. Väriltään se on ruskeaa ja koostumus hienojakoista ja varsin pehmemää eli murenee sormissa semmoiseksi ruskeaksi saveksi. Valurautaisen pumpun sisäpuolen suojauksen pettäessä ruostuvan valuraudan päällee alkaa kertyä ruosteisempaa ja kovempaa tavaraa, joka on todella tiukasti kiinni. Muualle mm. rosteristen pintojen päälle seesteisiin paikkohin kertyy "ruunikiveä" joka on höttöistä ja pehmeää.
Kaivossa vesi tietty saa happea ja ilmaa. Samaa sakkaa kertyy myös vesipumpun sisälle. Sakka liukenee pääosin oksaalihappoon. Väriltään se on ruskeaa ja koostumus hienojakoista ja varsin pehmemää eli murenee sormissa semmoiseksi ruskeaksi saveksi. Valurautaisen pumpun sisäpuolen suojauksen pettäessä ruostuvan valuraudan päällee alkaa kertyä ruosteisempaa ja kovempaa tavaraa, joka on todella tiukasti kiinni. Muualle mm. rosteristen pintojen päälle seesteisiin paikkohin kertyy "ruunikiveä" joka on höttöistä ja pehmeää.
Rauta tosiaan muodostaa kolloidiselta vaikuttavia liuoksen ja suspension välimuotoa muistutavia liemiä. Olisiko tuossa vielä silikaatteja vastaionina tai monimutaisempina yhdisteinä? Joissakin oloissa nuo sitten saostuvat pinnoille.
Hiekkasuodattimissa olisi mahdollisesti sellainen etu, että suodatusaineena voi käyttää "vastakemikaalia" (esimerkkinä kalkkikivirouhe tms., mutta siis aivan hatusta vedettynä tietämättä, vaikuttaisiko tässä myönteisesti. Vesilaitoksillahan käytetään muitakin saostusaineita). Kaivojen vettä kirkastetaan usein alumiiniyhdisteillä.
Hiekkasuodattimissa olisi mahdollisesti sellainen etu, että suodatusaineena voi käyttää "vastakemikaalia" (esimerkkinä kalkkikivirouhe tms., mutta siis aivan hatusta vedettynä tietämättä, vaikuttaisiko tässä myönteisesti. Vesilaitoksillahan käytetään muitakin saostusaineita). Kaivojen vettä kirkastetaan usein alumiiniyhdisteillä.