Katkokäynnin syy/vähentäminen?

timbba

Vakionaama
Katkokäynti on lähestulkoon väistämätöntä jokaiselle koneelle. Se vaan, että sitten kun minimilämpöteho ylittää tarpeen, niin ainakin itse alan käyttää ajastinta ja annan sisälämmön seilata (esim. aamuin ja/tai illoin päällä, tms..)

Lisäksi noihin esitteiden minimitehoihin ei kannata sitten luottaa yhtään. Ne on mitä on.. kuten esimerkiksi omalle koneelle on annettu minimiottotehoksi lämmityksellä n. 120W, mutta käytännössä se on kuitenki n. 220W.
 

haraldh

Vakionaama
Tuo minimiteho itse laitteen osalta on varmaan 120 W, mutta sitten aina päällä oleva sulanapitovastus ulkoyksikön pohjalla saattaa olla 100 W. Joka on aivan älyttömän paljon.
 

timbba

Vakionaama
Tuo minimiteho itse laitteen osalta on varmaan 120 W, mutta sitten aina päällä oleva sulanapitovastus ulkoyksikön pohjalla saattaa olla 100 W. Joka on aivan älyttömän paljon.
Ei. Panasonicissa on sentään järkevä sulanapitovastuksen hallinta toisin kuin joillain muilla. Se on siis päällä vain sulatuksen aikana.

Mä luulen, että tuo 120W on laskettu nimenomaan katkosta... eli se ei ole ns. jatkuvasti päällä olevan kompressorin teho, vaan se ku sitä aletaan veivata ees taas, niin keskimääräinen teho voi olla ehkä tuo 120W silloin.
 

Username

Aktiivinen jäsen
Katkokäynti on lähestulkoon väistämätöntä jokaiselle koneelle. Se vaan, että sitten kun minimilämpöteho ylittää tarpeen, niin ainakin itse alan käyttää ajastinta ja annan sisälämmön seilata (esim. aamuin ja/tai illoin päällä, tms..)

Lisäksi noihin esitteiden minimitehoihin ei kannata sitten luottaa yhtään. Ne on mitä on.. kuten esimerkiksi omalle koneelle on annettu minimiottotehoksi lämmityksellä n. 120W, mutta käytännössä se on kuitenki n. 220W.
Meneehän ne joo katkolle. Taitaa olla vastus päällä lämmityksellä ja laskelmat päin persettä. 380w ottoteholla kompura käy 280w, minimi on 177w.

-5c päivänä meni 6kwh energiaa. Tänään -3c puhallus pienemmällä ilman katnokäyntiä 6.8kwh/vrk tahtia mennyt.
 

Jule

Vakionaama
Ei. Panasonicissa on sentään järkevä sulanapitovastuksen hallinta toisin kuin joillain muilla. Se on siis päällä vain sulatuksen aikana.

Mä luulen, että tuo 120W on laskettu nimenomaan katkosta... eli se ei ole ns. jatkuvasti päällä olevan kompressorin teho, vaan se ku sitä aletaan veivata ees taas, niin keskimääräinen teho voi olla ehkä tuo 120W silloin.
Eikö se silloin se minimiteho olisi sen 5w vai mitä se ohjauslogiikka nyt sähköä ottaa silloin kun ei ole tarvetta lämmittää tai jäähdyttää.
 

timbba

Vakionaama
Eikö se silloin se minimiteho olisi sen 5w vai mitä se ohjauslogiikka nyt sähköä ottaa silloin kun ei ole tarvetta lämmittää tai jäähdyttää.
No jos haluaa saivarrella, niin juuri näin. Mut jos keskustellaan miten alas kompura taipuu (mistä kuitenki nyt kyse), niin vähä eri juttu ;)
 

timbba

Vakionaama
No kyllähän se katkokäynnillä taipuu pidempäänkin katkoon.. Ts. Tuo selitys ei vaikuta loogiselta.
No onha ne pitemmät katkot mahdollisia... mut paremman arvauksenkin saa yrittää keksiä, jos tuo arvaus ei oo hyvä. Tai jos sellaista ei ole, niin täytyy vaa sit todeta suoraan, että tuo minimiottoteho on täysvalhe esitteessä.

Hyvin se vaa mätsäisi VTT:n testaamaan NE9JKE:hen, joka on varmaan aika pitkälle lähes sama kuin CE9JKE jonka omistan.

1675483986053.png

1675484333165.png
 
Viimeksi muokattu:

kakesa

Aktiivinen jäsen
Ajastin pumppua ja idlasi eilen 1,5h nollakelissä. Onkohan tuo vai katkokäynti kuluttavampaa?
Katkokäynti on pumpun normaalia toimintaa kun on muitakin lämmönlähteitä ts. lämpötila saavuttaa pyynnin salliman rajan. Meillä nyt -8, takka lämmittää ja pumppu tukevana +20 pyynnillä käy katkokäyntiä. Ja vaikka ei olisikaan muita lämmönlähteitä niin siinäkin tapauksessa katkokäynti on pumpulle normaalia toimintaa. Missä ongelma?
 

Jule

Vakionaama
No onha ne pitemmät katkot mahdollisia... mut paremman arvauksenkin saa yrittää keksiä, jos tuo arvaus ei oo hyvä. Tai jos sellaista ei ole, niin täytyy vaa sit todeta suoraan, että tuo minimiottoteho on täysvalhe esitteessä.

Hyvin se vaa mätsäisi VTT:n testaamaan NE9JKE:hen, joka on varmaan aika pitkälle lähes sama kuin CE9JKE jonka omistan.

katso liitettä 84585
katso liitettä 84586
Kyllähän se tosiaan vaikuttaa siltä että tuon katkokäynnin laskevat myös osatehoksi. Tuon perusteella kyllä voisivat sitten ilmoittaa myös on-off pumpullekin tehoalueen.

Huomion arvoista että tuo kone ei ilmeisesti ymmärrä sammuttaa itseään ennen kuin cop menee alle 1
 

mobbe

Vakionaama
Ulkolämpötilat 5-10 astetta on haasteellisia ilmalämpöpumpulle sisällä on vielä lämmitystarvetta mutta katkokäynnistä johtuen sähkönkulutus suuri mutta jos ajastuksella antaa sisälämmön laskea ajoittain jonka jälkeen taas ilpille on töitä hyvällä hyötysuhteella
 
Viimeksi muokattu:

Luukku

Vakionaama
Ulkolämpötilat 5-10 astetta on haasteellisia ilmalämpöpumpulle sisällä on vielä lämmitystarvetta mutta katkokäynnistä johtuen sähkönkulutus suuri mutta jos ajastuksella antaa sisälämmön laskea ajoittain jonka jälkeen taas ilpille on töitä hyvällä hyötysuhteella
Eli noilla keleillä kannattaa lämmäyttää vähän uunia välillä (jos on) ja sammuttaa ilppi. Onko tietoa, kuinka paljon enemmän kuluttaa katkokäynnillä sähköä?
 

PolyEsko

Vakionaama
Harvalla varmaan on yhtä paljon katkokäyntiä.
Jatkuvaa katkokäyntiä meikulla reippaammille pakkasille asti ollut meillä 4 v. Koska tarve ei ole ollut saunaksi lämmittää kämppää.
Nytkin -5 asteessa hyvä jos kolmasosan ajasta kompura pyörii, kun takkaa enempi lämmitetty ja pyyntiä pienennetty.
(Sähkön kulutus pudonnut 33% edellisen vuoden ajasta marras-tammikuun aikana, kun sähkön hinta nousi.)

En osaa sanoa, että mitä tehoa käyttää käynnin aikana, mutta ymmärtääkseni aika harva pumppu käyttää sitä spekseissä kerrottua pienintä tehoa lämmityksen aikana. Ehkä auto puhalluksen aikana, mutta silloin ei ilma liiku ja lämmittää vain sitä pientä alaa.
 

Jule

Vakionaama
Olisi kyllä ihan kiva jos ilpin voisi säätää käsin esim käymään minimiteholla vähintään x minuuttia jonka jälkeen vaan odottelee lämpötilan laskua.
 

timbba

Vakionaama
Tää on sit iha hiha-arvio, mutta ite oon tuumannu että vaikutus hyötysuhteeseen on noin 30%.

Ja tämä siis omalla pumpullani ja lämpötarpeen ollessa vähemmän kuin mitä pumppu tarvii ja ottaa vertailuksi a) koko ajan päällä oleva katkova toiminta vs. b) ajastettuna. Konetta on toki modattuki puhaltamaan kovemmin kuin mitä vedonesto antaisi myöden. Tää Panaha takoo iha julmaa coppia plussakeleillä jatkuvalla minimiottoteholla.
 

Luukku

Vakionaama
Noi yläkertojen koneet menee herkemmin katkokäynnille niinkuin ketjun aloittajallakin, alakerrasta nousee lämpöä.
Onkin siis tuo on/off kone tuolla yläkerrassa varsin paikallaan, ”tulistaa” alakerrasta tulevaa lämpöä tarvittaessa. Sen ongelma on taas se, että ei sulattele kovinkaan herkästi, kun käyntijaksot jää niin lyhyiksi. Pitää lisätä pyyntiä huomattavasti ja antaa käydä niin sitten saa sulatuksen päälle.
Toinen ongelma on, kun se pitää kovilla pakkasilla sammuttaa ja siirtyä uunilämmitykselle. -10 keliin asti toimii varsin hyvin.
Aikanaan sekin tulee uusittavaksi, niin siinä onkin miettiminen, että saa sinne oikean tehoisen laitteen, ettei osta liian tehokasta.
 

Username

Aktiivinen jäsen
Katkokäynti on pumpun normaalia toimintaa kun on muitakin lämmönlähteitä ts. lämpötila saavuttaa pyynnin salliman rajan. Meillä nyt -8, takka lämmittää ja pumppu tukevana +20 pyynnillä käy katkokäyntiä. Ja vaikka ei olisikaan muita lämmönlähteitä niin siinäkin tapauksessa katkokäynti on pumpulle normaalia toimintaa. Missä ongelma?
Syklejä tulee älytön määrä. Puhallus ykkösellä nosti sähkönkulutusta, kakkosella tai kolmosella tippuu 15-20min. sykleihin.
 

puuteknikko

Vakionaama
Tänään sattui aika hyvä päivä vertailla tasaisen käynnin ja katkon eroa COP:n kannalta. Omaan silmään ainakin näyttää siltä, että tuo katkon osuus on selvästi huonommalla hyötysuhteella kuin tasaisella vedolla tulee. Pyynti oli pienempi, mutta näyttää ajavan samoilla tehoilla. COP-laskenta on vain viitteellinen hihavakio kun puhallusnopeus ei ole vakio eikä sitä saa tietysti koneelta ulos.

1675518449254.png
 

Username

Aktiivinen jäsen
Noi yläkertojen koneet menee herkemmin katkokäynnille niinkuin ketjun aloittajallakin, alakerrasta nousee lämpöä.
Onkin siis tuo on/off kone tuolla yläkerrassa varsin paikallaan, ”tulistaa” alakerrasta tulevaa lämpöä tarvittaessa. Sen ongelma on taas se, että ei sulattele kovinkaan herkästi, kun käyntijaksot jää niin lyhyiksi. Pitää lisätä pyyntiä huomattavasti ja antaa käydä niin sitten saa sulatuksen päälle.
Toinen ongelma on, kun se pitää kovilla pakkasilla sammuttaa ja siirtyä uunilämmitykselle. -10 keliin asti toimii varsin hyvin.
Aikanaan sekin tulee uusittavaksi, niin siinä onkin miettiminen, että saa sinne oikean tehoisen laitteen, ettei osta liian tehokasta.
Nouseehan sitä vaikka raput ei ole keskellä taloa. Kevät varmaan vähän tasoittaa asiaa kun pumppu tippuu idlelle ja alakerran kone siirtyy katkolle. Takkatilalla lämpöä voisi levittää "ilmaiseksi".
 

tet

Hyperaktiivi
Arvailua. Aurinko paistaa aamusta iltaan seiniin.
Kesällä ulkona voi olla vaikka joku 30 C, sisällä esim. 24 C -> ero 6 astetta. Mennään siis osapuilleen samoilla tehoilla, kuin lämmityksessä jossain +15 C lämpötilassa, jos auringon säteilyvaikutusta ei huomioida. Vaikka huomioidaan, niin vaikea tuosta yhtälöstä on löytää perustetta jäähdytyksen kovemmalle tehontarpeelle.
 

PolyEsko

Vakionaama
Syklejä tulee älytön määrä. Puhallus ykkösellä nosti sähkönkulutusta, kakkosella tai kolmosella tippuu 15-20min. sykleihin.
Entäpä jkääkaapin tai pakastimen "katkokäynti"? Nehän aina katkoneet "aivan älyttömästi", jotta lämpötilat pysyvät säädetyissä arvoissa.
 

Username

Aktiivinen jäsen
Kesällä ulkona voi olla vaikka joku 30 C, sisällä esim. 24 C -> ero 6 astetta. Mennään siis osapuilleen samoilla tehoilla, kuin lämmityksessä jossain +15 C lämpötilassa, jos auringon säteilyvaikutusta ei huomioida. Vaikka huomioidaan, niin vaikea tuosta yhtälöstä on löytää perustetta jäähdytyksen kovemmalle tehontarpeelle.
Ulkoseinän lämpötila voi olla +50c ja alhaalta tulee lisää lämpöä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Ulkoseinän lämpötila voi olla +50c, ero +24c silloin ja alhaalta tulee lisää lämpöä.
Ulkoseinän lämpöä on turha miettiä, jäähdytystarve on kuitenkin vain muutama aste. Eli jos sisälämpö olisi ilman jäähdytystä 28C niin 5 asteen lasku on jo monelle ihan liikaa. Oikein tehdyllä jäähdytyksellä tehoa tarvitaan hyvin vähän lämmittämiseen verraten.
 

Username

Aktiivinen jäsen
Entäpä jkääkaapin tai pakastimen "katkokäynti"? Nehän aina katkoneet "aivan älyttömästi", jotta lämpötilat pysyvät säädetyissä arvoissa.
Uuden jääkaapin saa gigantista, lämpöpumpun vaihto on eriluokan operaatio. Jääkaappi ei käy 15min katkoa.
 

Username

Aktiivinen jäsen
Ulkoseinän lämpöä on turha miettiä, jäähdytystarve on kuitenkin vain muutama aste. Eli jos sisälämpö olisi ilman jäähdytystä 28C niin 5 asteen lasku on jo monelle ihan liikaa. Oikein tehdyllä jäähdytyksellä tehoa tarvitaan hyvin vähän lämmittämiseen verraten.
Rakenteisiin varautunut lämpö lämmittää sisäilmaa. Kylmä vaikuttaa laajempaan alueeseen kuin lämmitys.
 

tet

Hyperaktiivi
Rakenteisiin varautunut lämpö lämmittää sisäilmaa. Kylmä vaikuttaa laajempaan alueeseen kuin lämmitys.
Mietipä asiaa vaikka näin: oletko koskaan kuullut, että jäähdytyskäytössä jollakin olisi pumpusta loppunut teho kesken, eli kone ei pystyisi jäähdyttämään taloa kesällä niin viileäksi kuin halutaan? Minä en ole kuullut. Sen sijaan talvella lähestulkoon kaikissa taloissa tarvitaan ilpin lisäksi jokin muu lämmitysmuoto avuksi pakkasilla, kun pumpun teho loppuu kesken.

Tai sitten voit miettiä tuota pökön esimerkkiä pidemmälle, siis toiseen päähän - miten kävisi talvella. Kuinka kylmäksi talo menisi, jos sitä ei lämmitettäisi lainkaan? Sama kesällä, mikä olisi sisälämpö jos ei jäähdytettäisi? Sitten kun vertaat noiden äärilämpötilojen eroa haluamaasi ihanteelliseen sisälämpötilaan, huomaat että talvella se äärilämpötila on paljon kauempana ihanteellisesta, kuin kesällä.

Ja jos vielä epäilyttää, niin laitan lopuksi vielä omat kulutuslukemani. Etelään avoimella tontilla auringossa kylpevässä talossa ilp käytti viime vuonna lämmitykseen 3821 kWh, jäähdytykseen 93 kWh.
 

pökö

Kaivo jäässä
@Username kuvassa minun Fujitsun tyypillinen hellepäivän katkokäynti, tuo sahalaita. Talo suorassa auringonpaisteessa koko päivän. Katkokäynnin syy on että fujitsun minimi ottoteho on n. 110 W ja sen täytyisi olla pienempi jottei katko.

Tätä sahaamista, ja samaa myös talvella, tuo kone on silti moitteetta kestänyt 17 vuotta.
 

Liitteet

  • Screenshot_20230205-130432.png
    Screenshot_20230205-130432.png
    282,9 KB · Katsottu: 144

Username

Aktiivinen jäsen
Mietipä asiaa vaikka näin: oletko koskaan kuullut, että jäähdytyskäytössä jollakin olisi pumpusta loppunut teho kesken, eli kone ei pystyisi jäähdyttämään taloa kesällä niin viileäksi kuin halutaan? Minä en ole kuullut. Sen sijaan talvella lähestulkoon kaikissa taloissa tarvitaan ilpin lisäksi jokin muu lämmitysmuoto avuksi pakkasilla, kun pumpun teho loppuu kesken.

Tai sitten voit miettiä tuota pökön esimerkkiä pidemmälle, siis toiseen päähän - miten kävisi talvella. Kuinka kylmäksi talo menisi, jos sitä ei lämmitettäisi lainkaan? Sama kesällä, mikä olisi sisälämpö jos ei jäähdytettäisi? Sitten kun vertaat noiden äärilämpötilojen eroa haluamaasi ihanteelliseen sisälämpötilaan, huomaat että talvella se äärilämpötila on paljon kauempana ihanteellisesta, kuin kesällä.

Ja jos vielä epäilyttää, niin laitan lopuksi vielä omat kulutuslukemani. Etelään avoimella tontilla auringossa kylpevässä talossa ilp käytti viime vuonna lämmitykseen 3821 kWh, jäähdytykseen 93 kWh.
Alakerran vanha pumppu vei jotain 5kwh päivässä sähköä kovalla helteellä. Yläkerta on vielä kuumempi.
 

Username

Aktiivinen jäsen
On nuo databookin minimitehot jatkuvan käynnin tehoja. ~220w ottoteholle on tippunut nyt. Silti outoa ettei pakkasella pudota tehoa vaan käy katkoa.
 
Back
Ylös Bottom