Katto tiilistä vai ei

misa64

Aktiivinen jäsen
Millä tavalla väki huomaa vuotavan tiilikaton
Mulla on L mallin talo ja surkea tiilikatto!
Jokakeväinen homma on sateella katsoa räystään alapuolelta ennen viimistä lautaa mistä vesi valuu aluskatetta myöten ja lähtä katolta yläpuolta samasta kohtaa etsimään hajonnutta tiiltä. Aluskate on hyvä ja vielä ehjä vaikka joskus teräviä tiilenpaloja olen sen päältä joskus noukkinut.
Se että näkee vuotokohdan alapuolelta on tärkeää ja yleensä vuoto on vain pisaroita eikä sinänsä merkittävää kun muistaa tiilet vaihtaa ehjiin
 

venalaine

Jäsen
Mulla on L mallin talo ja surkea tiilikatto!
Jokakeväinen homma on sateella katsoa räystään alapuolelta ennen viimistä lautaa mistä vesi valuu aluskatetta myöten ja lähtä katolta yläpuolta samasta kohtaa etsimään hajonnutta tiiltä. Aluskate on hyvä ja vielä ehjä vaikka joskus teräviä tiilenpaloja olen sen päältä joskus noukkinut.
Se että näkee vuotokohdan alapuolelta on tärkeää ja yleensä vuoto on vain pisaroita eikä sinänsä merkittävää kun muistaa tiilet vaihtaa ehjiin

Onko sulla ollut miten jiirin kanssa murheita? Seillainen löytynee, jos talo on kerran L-muotoinen.
 

repomies

Hyperaktiivi
A-Tiilikatteen tapauksessa tiilistä murtuu hieman nurkkia ja noin yleisemmin tiiliin alkaa muodostua reikämäistä syöpymää päältä päin. Kun tiileen ensin tulee pieni kuppimainen vaurio, siihen jäävä vesi jäätyessään rapauttaa tiiltä lisää, ja syöpymä alkaa kasvaa.

Aiemmin mainitut lumiesteet ovat kaikista viheliäimpiä ja rikkovat eniten tiiliä. Rapautuminen on hitaampi prosessi.
 

venalaine

Jäsen
On ollut! Se on pahin paikka , mutta hajoilee niitä muualtakin esim lumiesteiden ,tikkaiden alta ja joskus muutenkin kun katto on kohtuu loiva

Kuulostaa niin tutulta. Ihan samat kohteet ja murheet täälläkin. Lumiesteiden kanssa onneksi sentään se hyvä juttu, että ne on jo lähellä räystästä eli jos niiden kohdalta läpi pääsee vesi, niin ollaan jo yleensä seinälinjan yli. Toki jossain taloissa niitäkin on laitettu myös ylemmäs juurikin esim. jiirien suojaksi.
 

puuteknikko

Vakionaama
Lumiesteen kohdalla ei meilläkään tahdo tiilet kestää, raudat painaa ne lumen painosta hajalle. Pitäisi ilmeisesti olla lovettuna oikealla tavalla.

Mietin, että minkälaista Ormaxin aluskatemateriaali on nykyään (tai mikä Monier se onkaan). Itsellä on se reilut 10 vuotta vanha Span Flex ja se on hemmetin vahvaa kangasta. Olen leikellyt jämärullasta joitakin paloja muuhun käyttöön ja saksia saa käyttää ihan urakalla, eikä oikein repeäkään vaikka tekee pienen alun.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Vähän kuulostaa siltä, että asentaja on ollut urakkahommina tekemässä ja jättänyt esim. lumiesteiden kohdalta viisteet tekemättä, kattotikkaat sinne päin asennettu ja jiirien kohdalla tiilet epätasaisesti asennettu (tein kesämökille huopakaton tilalle tiilikaton alusta asti ja siinä pari jiiriä oli aika haastavia näpertää). Aika näprääminen tuossa erinäisissä paikoissa oli, "ammattilaisista" jäänyt se käsitys että mikä vaan ammattiryhmä kyseessä niin tehdään silleen että aikaa ei turhia kulu ja se mikä ei jää näkyviin niin sitä ei tartte niin vimpan päälle tehdäkään. Sitten toivotaan että perävalotakuu ehtii loppua ennen kuin ongelmia ilmenee.
 

venalaine

Jäsen
Vähän kuulostaa siltä, että asentaja on ollut urakkahommina tekemässä ja jättänyt esim. lumiesteiden kohdalta viisteet tekemättä, kattotikkaat sinne päin asennettu ja jiirien kohdalla tiilet epätasaisesti asennettu (tein kesämökille huopakaton tilalle tiilikaton alusta asti ja siinä pari jiiriä oli aika haastavia näpertää). Aika näprääminen tuossa erinäisissä paikoissa oli, "ammattilaisista" jäänyt se käsitys että mikä vaan ammattiryhmä kyseessä niin tehdään silleen että aikaa ei turhia kulu ja se mikä ei jää näkyviin niin sitä ei tartte niin vimpan päälle tehdäkään. Sitten toivotaan että perävalotakuu ehtii loppua ennen kuin ongelmia ilmenee.
No näinhän se varmasti on. Teoriassa vaikka minkä asian pystyy rakentamaan hyvin, mutta sitten käytännössä suurin osa hommista tehdään päin persettä. Perjantaina kun puolilta päivin alkaa mieli olla jo viinakaupassa, niin iltapäivän hommat menee kiireessä vähän sinnepäin. Jossain vaiheessa materiaali melkein riittää, mutta ei ihan. Sitten vähän säästellään tai tehdään jollain korvikkeella, kun kyllähän se välttää jne.
 

misa64

Aktiivinen jäsen
Vähän kuulostaa siltä, että asentaja on ollut urakkahommina tekemässä ja jättänyt esim. lumiesteiden kohdalta viisteet tekemättä, kattotikkaat sinne päin asennettu ja jiirien kohdalla tiilet epätasaisesti asennettu (tein kesämökille huopakaton tilalle tiilikaton alusta asti ja siinä pari jiiriä oli aika haastavia näpertää). Aika näprääminen tuossa erinäisissä paikoissa oli, "ammattilaisista" jäänyt se käsitys että mikä vaan ammattiryhmä kyseessä niin tehdään silleen että aikaa ei turhia kulu ja se mikä ei jää näkyviin niin sitä ei tartte niin vimpan päälle tehdäkään. Sitten toivotaan että perävalotakuu ehtii loppua ennen kuin ongelmia ilmenee.
Kyllä tiilet on viistetty , ja vaihdoin itse yhden lumiesteen koko lappeen mittaiseksi kun alunperin oli vain 1/3 osa lappesta oven kohdalla mihin sitten tuli koko lumipaino...nyt se kestää paremmin ,mutta jokavuotinen rumba tiilissä on ,eikä mitään järin mukavaa puuhaa esim lumiesteiden putkien ja rautojen alta taikka jiiristä niitä ole vaihdella.
 

Husky

Hyperaktiivi
"ammattilaisista" jäänyt se käsitys että mikä vaan ammattiryhmä kyseessä niin tehdään silleen että aikaa ei turhia kulu ja se mikä ei jää näkyviin niin sitä ei tartte niin vimpan päälle tehdäkään. Sitten toivotaan että perävalotakuu ehtii loppua ennen kuin ongelmia ilmenee.
Tämä on niin totta kuin olla voi. Ammattilainen tai "ammattilainen" ei tod tee huolellisuushommia niin hyvin kuin itse maksumies. Ainoa ongelma vain on kun 90-99% kaikesta tekemisestä on huolellisuushommaa...

Ja rikkoutuneiden jiiritiilien alustan fiksaaminen jos mikä vaatii näpräämistä, niin se on itse tehtävä
 

Husky

Hyperaktiivi
Mulla on L mallin talo ja surkea tiilikatto!
Jokakeväinen homma on sateella katsoa räystään alapuolelta ennen viimistä lautaa mistä vesi valuu aluskatetta myöten ja lähtä katolta yläpuolta samasta kohtaa etsimään hajonnutta tiiltä. Aluskate on hyvä ja vielä ehjä vaikka joskus teräviä tiilenpaloja olen sen päältä joskus noukkinut.
Se että näkee vuotokohdan alapuolelta on tärkeää ja yleensä vuoto on vain pisaroita eikä sinänsä merkittävää kun muistaa tiilet vaihtaa ehjiin
Hmmm, no täytyy sateella taas tuijotella räystään alle että tulisiko vettä. Joku sanoi että siihen jää likaa niin näkisi siitäkin (meillä valkoiset laudat)
 

roots

Hyperaktiivi
Joku Ormaksen tiili näyttäny silmään kun jotain kattoja katellu kauempaa että se sauma viereiseen tiileen näyttää kuin se kallistaisi sisäänpäin, eli sieltä menisi vesi läpi... joku isompi profiilinen tiili.
 

Husky

Hyperaktiivi
^Tässä järkevä epäily (kun yritän saada selkoa itselleni mikä vuodoissa takana). Täytyypä tuijottaa noita tiiliä vaikka vatupassin kanssa joku päivä. Tuo Mahti on juuri se suuriprofiilisin Ormax.

Itse olen ajatellut, kun siinä saumassa on kaksi selkeätä uloketta ylöspäin, että ne ohjaavat sinne joutuvan veden alaspäin
 

roots

Hyperaktiivi
Itse olen ajatellut, kun siinä saumassa on kaksi selkeätä uloketta ylöspäin, että ne ohjaavat sinne joutuvan veden alaspäin
Voi olla noin, tai oikeastaan täytyis olla... Ite kuitenkaan oo lähemmin niitä peukaloinu, on vaan häirinny näköä että onko homma hoidossa noilla tiilillä.
 

venalaine

Jäsen
Minä taidan tulla tämän katon kanssa siihen tulokseen, että ei kiinnosta. Jos nyt ihan silmin nähden tiili on rikki, niin vaihdetaan. Muuten vuotakoon paska, ja sitten joskus kun tulee vesi kattopaneelin raosta sisälle, otan sen 50 000€ lainan, millä vaihdetaan tilalle toisenlainen katto ja vaihdellaan märät villat jne.
 

iqo

Vakionaama
Meillä Ormax tiilikatto vm. 98 ja ihan kohtuullisen tyytyväinen tuohon olen. Yhden vuotavan tiilen olen 10 asumisvuoden aikana korjannut. Siinä oli ihan reikä aallon pohjalla. Lienee valmistusvika, joka syöpynyt ajan kanssa puhki. Räystäälle ilmestyvien tippojen ja aluskatteen päällä kulkeneen noron avulla tuon sai paikannettua. Tiilikaton parhaita puolia onkin juuri tämä vuotojen paikannettavuus ja korjattavuus.

Toinen ongelmapaikka on kattolyhdyn (jiirin) lähellä oleva kattoikkuna. Jostain sen läheltä aluskatteen päälle pääsee oikein kovalla rankkasateella vettä. Tämä tapahtuu ehkä 1-2 kertaa kesässä. Olen päätellyt, että se liittyy hieman huonosti kavennettuihin kolmeen tiileen ikkunan reunalla. Niissä ei ole ns. tippanokkaa, vaan tiilen alapinnalle pääsevä vesi valuu alapintaa pitkin aallon pohjalle ja tiputtaa siitä aluskatteen päälle. Pitäisi jaksaa kaventaa uudet tiilet tuonne, mutta sitten rako ikkunan pellityksiin käy aika pieneksi ja talvella voi tulla muita ongelmia.

Mitä tulee aluskatemateriaaliin, niin "rättien" etu esim. huopakatteeseen verrattuna on se, että vesi juoksee rätin päällä vain kattotuolien puolessa välissä pienenä norona. Todennäköisyys, että juuri siinä on reikä, on verrattain pieni. Huopakatteen päällä vesi pääsee ehkä leviämään laajemmalle ja löytää tiensä esim. ruoteiden naulan rei'istä. Vai oliko @lmfmis ratkaissut tämän pulman jotenkin?
 

ML

Vakionaama
Ja minun mielestäni se viimeinen räystäslauta tulee jättää irti otsalaudasta tai muuten syntyy hyvin vettä keräävä v-mallinen kouru joka pitää kuin entisen miehen kumisaappaat.
Tippalistalla pysyy otsalauta ainakin valkoisena.
 

Liitteet

  • IMG_2754.JPG
    IMG_2754.JPG
    212,2 KB · Katsottu: 184

Husky

Hyperaktiivi
^Ellen sekoita, niin noissa puhutaan nyt eri asioista. Että jos aluskate johtaa vedet kiinniolevien lautojen päälle.

Minä taidan tulla tämän katon kanssa siihen tulokseen, että ei kiinnosta. Jos nyt ihan silmin nähden tiili on rikki, niin vaihdetaan. Muuten vuotakoon paska, ja sitten joskus kun tulee vesi kattopaneelin raosta sisälle, otan sen 50 000€ lainan, millä vaihdetaan tilalle toisenlainen katto ja vaihdellaan märät villat jne.
Ei kai noin kannata. Saatoit jo sanoakin mutten muista, mutta ei kai rikkinäisiä tiiliä nyt niin paljoa ole ettei niitä kannattaisi vaihtaa - vai eikö ole tietoa mistä vuotaa?
Ja jos oli jiiri sekaisin, niin se ottaa kyllä aikaa sen fiksaaminen, mutta itse kun sai aloitettua niin ei ollut kauhean epämiellyttävää korjata sitä muutama ilta ja iso osa jiireistä tuli ihan ok kuntoon ja eniten sekaisin oleva jiirikin säilyi viime talven ehjänä. Vaikka lunta oli siinä iso kasa eikä tullut kertaakaan lapioitua pois.

Varmaan nyt selviää (googletin kyllä muttei selvinnyt mitään) parempi konsti, mutta yksilöllisillä puukiiloilla laitoin tukea sopiviin kohtiin ja vähän liimaa laitoin väliin. Yhtään kiilaa ei ole tullut alas ja tosiaan ei tiiliä ollut hajonnut. Olisiko 6-8kpl hajonneita ollut jiirissä edeltävältä 25 vuodelta ja osa aika pahasti rikki eikä silti ollut aluskatteen päälle tietääkseni vuotanut, mitä kyllä ihmettelen. Voisiko olla, että sellainen röpyliäinen halkeama jonka puoliskot ovat jotakuinkin yhdessä ei juuri mitään päästä kuitenkaan läpi :huh:
Sateella tuijottelin kyllä tuleeko aluskatteelta vettä, mutten kertakaikkiaan nähnyt.
 

venalaine

Jäsen
Ei kai noin kannata. Saatoit jo sanoakin mutten muista, mutta ei kai rikkinäisiä tiiliä nyt niin paljoa ole ettei niitä kannattaisi vaihtaa - vai eikö ole tietoa mistä vuotaa?
Ja jos oli jiiri sekaisin, niin se ottaa kyllä aikaa sen fiksaaminen, mutta itse kun sai aloitettua niin ei ollut kauhean epämiellyttävää korjata sitä muutama ilta ja iso osa jiireistä tuli ihan ok kuntoon ja eniten sekaisin oleva jiirikin säilyi viime talven ehjänä. Vaikka lunta oli siinä iso kasa eikä tullut kertaakaan lapioitua pois.

Siis rikkinäiset tiilet on toki vaihdettu, mutta jostain silti pääsee vettä. Varmaan vaan liian loiva katto tälle materiaalille, vaikka kaltevuus vielä suosituksen sisään mahtuukin. Kattofirma kävi myös eilen korjasi jiiriä (mulla ei ole työkaluja, saati osaamista), kuten teki myös viime vuonna. Kyllähän se nyt kesän kestää, mutta ensi keväänä taas lumien jäljeltä on rikki 100 % varmuudella.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Ja minun mielestäni se viimeinen räystäslauta tulee jättää irti otsalaudasta tai muuten syntyy hyvin vettä keräävä v-mallinen kouru joka pitää kuin entisen miehen kumisaappaat.
Aika monta vuotta katon asennuksesta kulunut, mutta jos en väärin muista niin meillä aluskate tuli räystään päädystä yli. Alimmainen otsalauta tuli kattotuolin päätyyn kiinni ja osittain sen päälle nidottiin tuo yli menevä osa aluskatteesta, sitten sen aluskatteen/alimman otsalaudan päälle naulattiin noin 1cm paksuja rimanpätkiä pystyyn ja ylempi otsalauta sitten rimojen ja alemman otsalaudan päälle limittäin. Tälleen nuo rimanpätkät ja aluskate eivät jääneet näkyville ja otsalautojen väliin jäi rako josta mahdollinen aluskatteelle päässyt vesi pääsee valumaan esteettä alas. Vesikouru tuli sitten kiinni tuohon alempaan otsalautaan ja aluskatteen vesi valuu näin myös kouruun.

Meillä ei räystäslautoja sitten tullut ollenkaan (elikkä avoräystäät), vaan kattotuolin ja hölppien päälle lyötiin maalattua ponttilautaa räystään näkyviin jäävälle osalle jonka päällä aluskate lepää räystään osalta.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Ormaxin suositus aluskateelle.
Edellä,kun tippapeltiä suosittelin,ei auta aluskatteen valuttamiin vesiin,pitää vaan otsalaudan puhtaana,kun rännin takaa yleensä näkyy valuma jäljet.
En oo varma oliko tuota merkkiä, mutta näyttää kyllä samanlaiselta harmaala liimattavalta kamalta mitä laitettiin mökin kattoon. Jämäkkää tavaraa oli, ihan eri tasoa kuin perinteiset aluskatteet.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Aluskatteissa jämäkkyys tai muut käsin tuntuvat ominaisuudet ei kerro paljoakaan siitä miten hyvässä kunnossa ne on 20-30v päästä.

Itse äänestäisin aluskatteissa suhteellisen joustavien ja punottujen kangasmaisten rakenteiden puolesta.

Tähän tyyliin: https://tectis.fi/tuotteet/aluskatteet/diffuusioavoimet/aluskate-tyvek-supro/
"Tiiveystakuu: 25 vuotta

Odotettavissa oleva elinkaari: 50 vuotta"

Kauankos tuo on ollut markkinoilla ja kuinka pitkä on valmistajan elinkaariodote? :)
 

Mikki

Hyperaktiivi
"Tiiveystakuu: 25 vuotta

Odotettavissa oleva elinkaari: 50 vuotta"

Kauankos tuo on ollut markkinoilla ja kuinka pitkä on valmistajan elinkaariodote? :)

Vanheneminen voidaan simuloida ja tuo Tyvek on laadukas merkki, DuPont omistaa.

Firma on perustettu vuonna 1802. Tulevaisuuden osalta en tiedä meneekö 32Mrd dollarin liikevaihdon firma nurin ensi vuonna vai 500v päästä.
 
Viimeksi muokattu:

pröö

Aktiivinen jäsen
tossa tyvekin hengittävästä aluskatteesta, kun tiilikaton noin 10 vuotta vanhassa ok talossa korjailin, joka vuosi. Niin kohdassa missä kaksi kattotuolia lyöty yhteen ja välissä pystysuunnassa villa niin joku öttiäinen syönyt aluskatteen sauman kohdalta , jos kattotuolin tai kattotulien niiden yhteen lyötyjen yläpinnassa olisi ollut sen aluskatteen päällä niiden 5 cm rimojen tilalla ollut 10 cm levee lauta oisko reikiintymistä päässyt syntymään. kaikkein kummallisinta oli ymmärtää että sulamis vesi jiiriin kasautuneesta lumesta voi kulkeutua ylös päin. Kevät Aurinko sulatti jiirin ylä osan mutta ala osa jäi varjoon joten tuli pato.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Vanheneminen voidaan simuloida ja tuo Tyvek on laadukas merkki, DuPont omistaa.

Firma on perustettu vuonna 1802. Tulevaisuuden osalta en tiedä meneekö 32Mrd dollarin liikevaihdon firma nurin ensi vuonna vai 500v päästä.

Olisivat nyt edes laittaneet takuun samaksi kuin elinkaariodote (vai onko valmistajalla syytä epäillä tuota sitten?), niin myynti vetäisi paremmin ja liikevaihto kasvaisi entisestään. Eiköhän nuo kaikki rautakaupan aluskatteet kestä sen mitä se päällä oleva kattokin. Jos vaan asennus on tehty oikein kokonaisuudessaan.
 

Husky

Hyperaktiivi
Tässä ketjussa oli puhe, että lähtökohtaisesti tiilikatto vuotaa.

Olen nyt kevään jälkeen sateilla tuijotellut räystäslautoja, että tuleeko sinne vettä. On ollut monelaista sadetta, rankkaa ja pitkää ja eri suunnasta tuulella ja tyynellä. En ole tippaakaan nähnyt tulevan räystäslaudoille, eli :huh: Onko poikkeuksellista, että tiilikatto on näin tiivis...

En tosiaan ole oikein haljenneitakaan tiiliä tähän asti jaksanut vaihdella, kun ei niistäkään ole tuntunut vesi menevän läpi sen mitä olen aluskatteen päällä olevaa pölyä tuijotellut. Ja sateilla olen vintillä käynyt, niin ei näy sinnekään mistään valuvan, mitä voisi epäillä, kun ei räystäslaudoille mitään tunnu päätyvän.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
En ole itsekään varsinaisia vuotoja havainnut.

Ainut että katon alkuperäiset rakentajat olivat ryssineet pari reunapeltiä lippamaisissa rakenteissa. Eli ei se vesi koskaan ollut tullut sitä lipan tiilien reunimmaista uraa alas vaan livahtanut sivusuunnassa sinne reunapellin alle ja lipan reunalautaan. Ylempää tuleva vesi siis kusi pelli alla sen lipan reunalaudan päälle. Onneksi vain tuo reunalauta oli laho ja helppo korjata. Muutenhan sitä ei ollut mahdollista korjata kuin vaihtaa reunaan leveämmät tiilet niin että siinä on se tiilen kouru jäljellä, jota pitkin vedet valuu sinne minne pitääkin.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Tässä ketjussa oli puhe, että lähtökohtaisesti tiilikatto vuotaa.

Olen nyt kevään jälkeen sateilla tuijotellut räystäslautoja, että tuleeko sinne vettä. On ollut monelaista sadetta, rankkaa ja pitkää ja eri suunnasta tuulella ja tyynellä. En ole tippaakaan nähnyt tulevan räystäslaudoille, eli :huh: Onko poikkeuksellista, että tiilikatto on näin tiivis...

En tosiaan ole oikein haljenneitakaan tiiliä tähän asti jaksanut vaihdella, kun ei niistäkään ole tuntunut vesi menevän läpi sen mitä olen aluskatteen päällä olevaa pölyä tuijotellut. Ja sateilla olen vintillä käynyt, niin ei näy sinnekään mistään valuvan, mitä voisi epäillä, kun ei räystäslaudoille mitään tunnu päätyvän.
Ei täälläkään ole räystään alla lastunut, eilenkin tuli vettä ihan sasvista ja tuulen piiskaamaa vettä lukuunottamatta sai rännin alla seistä suojassa vedeltä.

Kyllä se siltä vaikuttaa, että rakennus/asennusvirhe saa tiilikaton vuotamaan. Pitäisi tehdä ikkunapellitkin tiilistä, kauhea ropina aina sateella kun vesi piiskaa niihin.
 

Kustaa

Jäsen
Ei kannanotto minkään puolesta, mutta meillä 30 vuotta vanha tiilikatto eikä ole yhtään tiiltä vielä vaihdettu. Kerran myrkytetty ja siinä kaikki huolto. Lähellä ei ole puita mikä varmaankin auttanut tilannetta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Osaako kukaan sanoa mitä maksaisi tiilikaton korvaaminen esim. lukkoponttipeltikatolla tai konesaumakatolla ja olisiko hommassa kannatusta. Katon harja on matalan hakasen muotoinen, eli harja kiertää matalan U:n, pisin sivu hiukan muuta ylempänä. Katto on aumatyyppinen eli räystäät samalla tasolla, räystäskourut ympäriinsä. Pinta-alaa tuon piirillä voisi olla ~300 m2+ mitä se 1:3 kallistus tuo jotain hiukan lisää, yksi piippu, kahden antennin + 3 torven läpiviennit harjan vierestä (ei harjasta kun siinä on jokin orsi).

Haaveena on ollut uusia tiilet vaikka koko perheen projektina lape kerrallaan juuri kuten ne ovat olleet tai sitten toivon mukaan huoltovapaa 50 vuoden pellitys, joka ei minulta itseltäni kyllä onnistu. Voikko pellit latoa tiilikaton ruoteiden päälle, jos ne olisivat muuten kunnossa? Peltikatto ilmeisesti siinä määrin tiivis, että se tiilikaton alla oleva sinällään ok aluskate (sinertävää muovia, jossa valkoinen vahvikeverkko) voisi kai ehkä menetellä, kun on menestynyt tiilikatonkin alla?

Tiilten päältä lunta ei ole valunut alas milloinkaan. Peltikatto varmaan edellyttäisi ainakin kulkureiteille jotain esteitä. Kulkeminen ainakin sulalla tiilikatolla on ollut helppoa kun ei ole liukas märkänäkään. Peltikatto ilmeisesti edelyttäisi jotain kulkureittejä, tosin tuo piippu on juuri heti seinätikkaiden päässä jo muutenkin.

Kauppiaat ahdistelee kun katolla ikää jo 36v :mad:
 

Pegasus

Jäsen
Meille tuli tarjouksia kolme vuotta sitten 290m2 katolle 38 - 45 tuhannen välillä. Meillä varttikatto niin tehtiin pinnoitus, vielä ainakin kolmen vuoden jälkeen priimakunnossa. Varmaan nyt saa halvemmalla, silloin kolme vuotta sitten tiilikaton olisi saanut jopa pikkasen edullisemmin.
 
Back
Ylös Bottom