Katto tiilistä vai ei

[lmfmis]

No tuo on sitten ihan huonosti tehty aluskate. Sama se muillakin päällysteillä on.

Se meillä suomessa yleisesti tehty aluskatteen päättö räystäslaudoituksen taakse - vaikka laiska onkin - ei johda kosteusvaurioihin kuitenkaan. Ei siis rakennusvirhe (meillä). Eli huoletta voi olla.

MUTTA


Youtubesta voi sitten etsiä kuinka se oikeasti tehdään hyvin. Puolalaiset ja saksalaiset osaa tämänkin. Aluskate vedetään siis oikeaoppisesti räystäälle asti kiinni pellitykseen, joka ohjaa vedet sadevesikouruun.

Itse tein oman kattoremonttin niin että aluskate päättyy kouruihin siististi.

 

[venalaine]

Ei kyllä tunnista yleistäin noita ongelmia 1/3 tiilikatolla... Jotain siellä nyt on töpätty.
Jiiriin leikannu ehkä 2kpl uutta tiiltä ~30v aikana>>>

Onko tiilet naulattu mistään kohtaa kattoa?
Onko mitkä/kenen tiilet?
Vuotiko terassi jo ennen pesua+käsittelyä?

Jos on pari vuotta vanha kauppa, niin onko tuo virhe tuotteessa tuolta osin?

Tässä on nyt joka kevät, mitä on asuttu, pitänyt jiiri korjata. Itse en ole turannut, vaan kattofirman toimesta.
Tiiliä on kiinnitetty ruoteisiin sieltä täältä. Ei jokaista tietenkään, mutta satunnaisesti.
Tiilet on ormaxia.
Yhdellä tosi kovalla sateella tuli toissa kesänä yhdestä kohtaa vähän vettä läpi, mutta viime kesänä tehdyn käsittelyn jälkeen alkoi tulla tosi monesta kohtaa. Riittää nykyisin ihan pienikin sade, niin jostain tiputtelee. Keväällä lumien sulaessa losotti parista kohtaa niin, että olisi voinut melkein suihkun siinä alla ottaa. Sai ihan oikeasti kesken päivän käydä sellaisen ison paljun tyhjentämässä eli sitä tuli kymmeniä litroja.

Kyllä tiilien alla on aluskate, joka on se vesikate. Ei rikkinäiset tiilet mitään vuoda. Kosmeettinen vaiva,

Jos se vesikate puuttuu niin rakennusvirhe on.

Kyllä asuintalon kohdalla on aluskate, mutta terassin kohdalla ei. Vielä tänäkään päivänä sellaista ei ole mikään pakko ulkotilaan laittaa eli tuosta ei ketään saa vastuuseen rakennusvirheenä. Typerää se toki on, mutta ei virhe. Tästä kaupasta on ylipäätään jo kerran käyty tuomioistuinsovittelussa, eikä mieli tekisi siihen rumbaan toista kertaa lähteä (myyjän kanssa sopiminen ilman asianajotoimiston kuluja ei ole vaihtoehto, koska ei olla minkäänlaisissa puheväleissä). Rahaa siihen lystiin meni useampi tonni ja penniäkään ei ole toistaiseksi takaisin päin tullut.

Tuo on jotenkin uskomatonta höpinää mitä aina kuulee, ikään kuin aluskate johtaisi vedet jotenkin järkevästi pois. Ei todellakaan johda, käypä hulauttamassa saavillinen vettä sinne aluskatteelle ja katso sitten mihin se päätyi. Voisin lyödä vaikka vetoa ettei päädy rännien kautta sadevesiviemäreihin, vaan se tulee alas räystäältä ihan mistä sattuu kastellen samalla vähintäänkin räystäslaudat.

Tämä on täysin totta. Tässäkin on niin, että nykypäivänäkään ei ole mikään pakko viedä sitä aluskatetta sinne kourulle asti, vaan usein se tulee vain parin räystäslaudan verran seinätason yli. Sieltä se vesi sitten lorisee lautojen välistä kuten meilläkin. Hyvähän se toki, että sentään aluskatteelta pois tulee, mutta eihän se sekään ole ikuinen eikä varmasti tykkää, että jatkuvasti on märkänä. 100 % varmuudella ennen pitkää tulee se päivä, kun vesi on vintillä, jos ei ylin kerros tämän paremmin vettä pidä.

 

[repomies]

Youtubesta voi sitten etsiä kuinka se oikeasti tehdään hyvin. Puolalaiset ja saksalaiset osaa tämänkin. Aluskate vedetään siis oikeaoppisesti räystäälle asti kiinni pellitykseen, joka ohjaa vedet sadevesikouruun.

Itse tein oman kattoremonttin niin että aluskate päättyy kouruihin siististi.

Uskon että muualla osataan, mutta meilläpäin väittäisin että alle prosentissa taloista on aluskate vedetty niin että se ohjaa vedet ränniin. Tahtoo sanoa, etten ole moista ihmettä nähnyt. Ja puheet siitä etteikö laudat ja kattotuolien päät pane pidemmän päälle pahakseen kastelusta, jätän omaan arvoonsa, minulla on asiasta oma mielipiteeni.

 

[pökö]

Ei kai kellään tiilikatto niin paljon vuoda että vesi valuu vuolaana aluskatetta pitkin koko katon alalta?

 

[venalaine]

Ei kai kellään tiilikatto niin paljon vuoda että vesi valuu vuolaana aluskatetta pitkin koko katon alalta?

Tässäkin talossa kaiken kokemani perusteella sanon, että mikään ei ole mahdotonta. Eihän tuo nyt vaadi, kun että vaikka joku lapetikas on rikkonut kumen painon alla muutaman tiilen, niin kyllä muuten tulee rehellisellä sateella tai lumien sulaessa aluskatteelta vettä ja reippaasti. Koettu on.

 

[Matias]

Tuollainen on v 1987 rakennetun talon "panssarialuskate" räystäältä.Aloin tutkimaan kun kevättalvella alkoi räystäslautojen välistä vettä tippumaan kun katolta alkoi lumet sulamaan.
Suht helppo korjata kun leikkasin rispaantuneen kohdan pois ja kovalevystä vahvike aluskatteen alle räystäälle.Muualta aluskate kunnossa.
Aluskate menee tässä räystään yli vesikouruun saakka mutta ilmeisesti tuulenpuuskat riepotelleet aluskatteen ulkoreunan viimeisen ruoteen kohdilta. Vesikatteena alkuperäinen tuplavartti levy.

 

[Mikki]

Kyllä ainakin Ruukin peltikaton ohjeissa oli että aluskate jätetään vajaaksi räystäältä. Ja mielestäni se on fiksu kun juuri näkee jos vesikate vuotaa.

Ja kyllähän se räystäs tuulettuu paremmin kun jää rako mistä tuuli puhaltaa.

 

[roots]

Aluskate vedetään siis oikeaoppisesti räystäälle asti kiinni pellitykseen, joka ohjaa vedet sadevesikouruun.

Erikoiskouru? että kovat sateet menisi myös katetta myöten sinne kouruun eikä yli?

Tuuletusvälit sun muut tekee ison korkeuseron aluskatteen ja katteen väliin!

 

[roots]

Tuollainen on v 1987 rakennetun talon "panssarialuskate" räystäältä.Aloin tutkimaan kun kevättalvella alkoi räystäslautojen välistä vettä tippumaan kun katolta alkoi lumet sulamaan.
Suht helppo korjata kun leikkasin rispaantuneen kohdan pois ja kovalevystä vahvike aluskatteen alle räystäälle.Muualta aluskate kunnossa.
Aluskate menee tässä räystään yli vesikouruun saakka mutta ilmeisesti tuulenpuuskat riepotelleet aluskatteen ulkoreunan viimeisen ruoteen kohdilta. Vesikatteena alkuperäinen tuplavartti levy.

Eikös tuossa kattotuoli ole jo ottanut aikamoista kosteus-hittiä?

 

[roots]

Tässäkin talossa kaiken kokemani perusteella sanon, että mikään ei ole mahdotonta. Eihän tuo nyt vaadi, kun että vaikka joku lapetikas on rikkonut kumen painon alla muutaman tiilen, niin kyllä muuten tulee rehellisellä sateella tai lumien sulaessa aluskatteelta vettä ja reippaasti. Koettu on.

Onko pesurimiehet saaneet tiilien raot isommiksi kun ovat plosottaneet sillä painepesurilla?

 

[pökö]

Kyllä ainakin Ruukin peltikaton ohjeissa oli että aluskate jätetään vajaaksi räystäältä. Ja mielestäni se on fiksu kun juuri näkee jos vesikate vuotaa.

Ja kyllähän se räystäs tuulettuu paremmin kun jää rako mistä tuuli puhaltaa.

Seinälinjan ulkopuolelle. Ei sitä kuulu sadevesikouruun asti tuoda.

 

[lmfmis]

Erikoiskouru? että kovat sateet menisi myös katetta myöten sinne kouruun eikä yli?

Tuuletusvälit sun muut tekee ison korkeuseron aluskatteen ja katteen väliin!

Tarkasti kun tekee, onnistuu hyvin.

 

[roots]

Tarkasti kun tekee, onnistuu hyvin.

No tuo nyt ei selittänyt yhtikäs mitään...?

 

[venalaine]

Onko pesurimiehet saaneet tiilien raot isommiksi kun ovat plosottaneet sillä painepesurilla?

Näinhän siinä on varmasti käynyt. Ja varmasti kun tiilien väleissä on ollut ennen sammalta, mikä on sitonut vettä ja sitten esim. keväällä ja syksyllä aina märkänä välillä jäätynyt, on sekin syönyt osaltaan sitä tiilien saumaa. Nyt kun sammaleet on sitten poissa, on vedellä suurempi rako mistä liikkua alaspäin. Sehän ei kummoista tarvitse. Tässä tilanteessa ehkä fiksuinta ajatella jonkun vuoden päähän kattoremonttia. Hullulta tuntuisi tähän teetättää nyt esim. maalaus, koska se vaatisi taas pesun, kun tuohon kuitenkin taas vuoden verran paskaa kertynyt (siitepölyt, havunneulasta jne). Se pesukin tässä aika pelottava operaatio, kun ei voi olla varma, että se aluskate on 100% pitävä. Tai itse asiassa pidän jopa todennäköisenä, että kyllähän siellä väkisin jossain kohtaa joku naula on huti lyöty tai muuta. Teettää sitten rempassa sellaisen, että ei tarvitse näistä murehtia. Se varmaan vaan nykyhinnoilla on sitten joku minimissään 30 000 euron paukku. Tai no, itse asiassa paljon enemmän varmaan, kun tässä kyllä kannattaisi varmaan höyrynsulusta ylöspäin koko roska katsoa uuteen uskoon. Typeryyttä olisi jättää esim. vintti ilman aluskatteen tarkastusmahdollisuutta.

 

[roots]

Jälkiviisasteluna Biocomppi olis ollut parempi kuin besu... mutta tehty mikä tehty.
Kans olen katon ny 2 kertaa kaikkiaan painepesurilla pessyt ja katon loppuelämän (20v) ajettelin selvitä biocompilla/puhaltimella ilman muita temppuja.

Oliko kuinka vanha katto ja oliko siellä sitten paljon sitä sammalta?

 

[puuteknikko]

Tuo on jotenkin uskomatonta höpinää mitä aina kuulee, ikään kuin aluskate johtaisi vedet jotenkin järkevästi pois. Ei todellakaan johda, käypä hulauttamassa saavillinen vettä sinne aluskatteelle ja katso sitten mihin se päätyi. Voisin lyödä vaikka vetoa ettei päädy rännien kautta sadevesiviemäreihin, vaan se tulee alas räystäältä ihan mistä sattuu kastellen samalla vähintäänkin räystäslaudat.

Ainakin ennen (esim. meidän vesikattorempan yhteydessä v. 2009) oli Ormaxin aluskatteen asennusohje niin, että se johtaa vedet sadevesikouruun eli sen pitää tulla tarpeeksi pitkälle.

 

[lmfmis]

Seinälinjan ulkopuolelle. Ei sitä kuulu sadevesikouruun asti tuoda.

Niin. Tämähän on mielestäni nk päin persettä.

Se aluskate kannattaa toki tuoda kourulle asti, jos tehdään hyvin. Ihan minimissäään puisten rakenteiden yli. Kuten sanottu saksalaiset ja puolalaiset tekee tämän hienosti.

Oman tein vähän niinkuin tässä.

Huopa-aluskate. Tuohon vielä alushuopa tuli minulla pellin alle.

Tuossa periaate rulla aluskatteella:

(Tuohon kun laittaa kourun vasojen päätyyn saa vedet kouruun ok )

Saksalaiset laittaa tuohon tippapellin (kuparia tietenkin) ja taittelee aluskatteen nätisti taidolla että saa vasojen väliin pussille ok.

.....rakentaa talonsa miten haluaa ja ostaa sellaisen talon kun haluaa. Kyllä aluskatteen liitoksen sadekouruun pysty tekemään hyvin

 

[venalaine]

Jälkiviisasteluna Biocomppi olis ollut parempi kuin besu... mutta tehty mikä tehty.
Kans olen katon ny 2 kertaa kaikkiaan painepesurilla pessyt ja katon loppuelämän (20v) ajettelin selvitä biocompilla/puhaltimella ilman muita temppuja.

Oliko kuinka vanha katto ja oliko siellä sitten paljon sitä sammalta?

Juu jälkiviisaushan se on paras viisaus. Olisi jäänyt tosiaan teettämättä, kun olisi tämän tiennyt.

Kattotiilet tähän mörskään on ladottu aikalailla tarkalleen 13 vuotta sitten eli sinällään ei edes vielä vanha katto. Ihan sammaleen peitossa ei tietenkään vielä tämänikäinen katto ollut, mutta kyllä sitä siellä jonkin verran oli, kun tuossa kuitenkin mäntymetsää on ihan vieressä ja sen myötä kulkeutuu katolle paljon havunneulasta ym. roskaa. On myös esim. jiiri, mikä kerää helposti moskaa.

 

[repomies]

Seinälinjan ulkopuolelle. Ei sitä kuulu sadevesikouruun asti tuoda.

Kyllä parempi tulisi, jos se tuotaisiin sadevesikouruun asti.

Mutta käytännössä kun urakkaa tehdään, niin iso osa ruoteiden nauloista ammutaan ohi kattotuolista, ja aluskatetta ei tuoda sadevesikouruun asti. Niinpä aluskate jää toiminnaltaan lähinnä jollain tasolla toimivaksi vuodonilmaisimeksi. Sen seurauksena varsinainen kate on pakko pitää tiiviinä.

Kivahan se olisi, jos tehtäisiin virheetön aluskate jonka varaan voisi laskea.

Tästä syystä saumattu peltikate.

 

[lmfmis]

Aluskate on se yks hankalempia vaihdettavia.

Olin tuossa mukana katsomassa kohdetta jossa aluskate paljastui haperoksi ja repeili sitten kun siellä hommailtiin. Korjaus tapahtuu katttopinnoitteen poistamalla ja uusi aluskate. Työtä menee paljon.



Tästä viisastuneena: JOS laittaisin rulla-aluskatteen, niin laittaisin *kahden eri valmistajan* tuotteet kylmästi päällekkäin. Näin jos toinen tuote osottautuukin haperoksi vuosien mittaan - niin toinen voisi ehkä kestää

 

[venalaine]

Aluskate on se yks hankalempia vaihdettavia.

Olin tuossa mukana katsomassa kohdetta jossa aluskate paljastui haperoksi ja repeili sitten kun siellä hommailtiin. Korjaus tapahtuu katttopinnoitteen poistamalla ja uusi aluskate. Työtä menee paljon.



Tästä viisastuneena: JOS laittaisin rulla-aluskatteen, niin laittaisin *kahden eri valmistajan* tuotteet kylmästi päällekkäin. Näin jos toinen tuote osottautuukin haperoksi vuosien mittaan - niin toinen voisi ehkä kestää

Kai noita aluskatteita nykyisin on olemassa sellaisia, mitkä ihan oikeasti kestää. Kun ei valitse sitä tavaraa sieltä hinnaston ala- vaan mieluummin yläpäästä, niin saa varmaan hyvää. Sitten pitää tietysti osata se vielä asentaa. Mutta tosiaan, jos joutuu aluskatetta uusimaan isolta alalta, niin siinähän ollaan jo aika lähellä varsiaista kattoremonttia, kun pitää purkaa ensin vesikate ja ruoteet. Siis jos haluaa tehdä hyvän. Jonkin pistemäisen reiän saa varmaan teippaamalla kuntoon (siinäkin oltava kyseiseen hommaan tarkoitettu teippi tietysti eikä mikään jesari).

 

[lmfmis]

Kai noita aluskatteita nykyisin on olemassa sellaisia, mitkä ihan oikeasti kestää.

Tämäkin oli sellainen.

Mistä noita tietää

 

[venalaine]

Tämäkin oli sellainen.

Mistä noita tietää

Kaippa se hinta ja ammattilaisten kokemukset on niitä ainoita indikaattoreita, joihin luottaa. Eihän siinä, jos haluaa kaksi kerrosta vetää, niin saahan sitä. Sitä vaan mietin, että voiko jossain tilanteessa tulla tuulettuvuuden kanssa ongelmia, jos on tuplakerros ja vieläpä parilla erilaisella materiaalilla. Sen aluskatteenhan kaiketi pitää paitsi ohjata mahdollinen ylimmän kerroksen läpi pääsevä vesi pois, niin toisaalta myös päästää läpi alhaalta päin tulevaa kosteutta.

 

[Aki]

Jos haluaa tiilikaton niin ensin tehdään tiivis vesikate esim. huopakatto jonka päälle laitetaan tiilet koristeeksi.

 

[venalaine]

Jos haluaa tiilikaton niin ensin tehdään tiivis vesikate esim. huopakatto jonka päälle laitetaan tiilet koristeeksi.

Tuo on varmasti ihan hyvä ratkaisu, jos itse tekee. Mutta jos vaikka talopaketin ostat, niin ihan takuuvarmasti suunnitelmaan kuuluu ihan tavallinen kelmu.

 

[Mikki]

Paitsi jos tekee hyvän huopakaton, ei se kaipaa muuta. Oikeinkin hyvän katon saa huovasta... On vain unohtunut tuo materiaali pitkälti.

 

[Husky]

^Totta. Peltikattoa en itse laittaisi, mutta huopaa voisi harkita mm. kun halpa on on ihan ok näköinen. Kai aluslaudat kestää parikymmentävuotta, vaikka taitaa aikalailla olla paljolti kosteana kondenssin takia.

 

[lmfmis]

Nii-iinn. Kuka pystyy lupaamaan 20v kuluttua tuote on edelleen kurantti...

Varmasti kaikki lupaa mitä vaan

Tuo on varmasti ihan hyvä ratkaisu, jos itse tekee. Mutta jos vaikka talopaketin ostat, niin ihan takuuvarmasti suunnitelmaan kuuluu ihan tavallinen kelmu.

Halpa on....halpaa?

Joo

Saisiko rahalla kunnollisen kuitenkin. Vaatii vain ponttilaudan kattoristikoiden päälle. Plus huopa.


Mitätön ponnistelu minun mielestäni.

 

[kotte]

Kaippa se hinta ja ammattilaisten kokemukset on niitä ainoita indikaattoreita, joihin luottaa.

Ammattilainen totesikin kymmenisen vuotta sitten korjatessan ja kitatessaan vanhan aluskatteen alun perin tehtyjä asennusvirheitä läpivientien kohdalla, että "tässähän onkin hyvä ja kestävä aluskatemateriaali, mutta harmi kyllä vastaavan tasoista ei enää ole saatavilla". Tuotemerkeistä en itse osaa lausua mitään.

 

[Jule]

n. 1996 ladottu tiilikatto, valittu kyseinen valmistaja ja ylipäätään tiili koska oli halvin. Ekana talvena taisi joku tiili hajota, ei oikein muista, sen jälkeen ei ole kyllä tarvinnut vaihtaa.

 

[vmakela]

Kyllä ainakin Ruukin peltikaton ohjeissa oli että aluskate jätetään vajaaksi räystäältä. Ja mielestäni se on fiksu kun juuri näkee jos vesikate vuotaa.

Ja kyllähän se räystäs tuulettuu paremmin kun jää rako mistä tuuli puhaltaa.

Ja minun mielestäni se viimeinen räystäslauta tulee jättää irti otsalaudasta tai muuten syntyy hyvin vettä keräävä v-mallinen kouru joka pitää kuin entisen miehen kumisaappaat.

 

[vmakela]

Seinälinjan ulkopuolelle. Ei sitä kuulu sadevesikouruun asti tuoda.

Mielestäni juuri näin, vähintään sen verran vajaaksi että kondenssi pääsee räystäslautojen raosta pois, eikä jää sinne viimeiseen koloon, jossa kaksi lautaa monesti tekee v-mallinen kourun, jossa muhii vesi pitkään. Monesti ne on jotain pohjamaalattua tai jopa maalaamatonta lautaa sisäpinnaltaan. Toki ongelma on jo hyvällä puolella kun on seinälinjan ulkopuolella.

 

[misa64]

Niin. Tämähän on mielestäni nk päin persettä.

Se aluskate kannattaa toki tuoda kourulle asti, jos tehdään hyvin. Ihan minimissäään puisten rakenteiden yli. Kuten sanottu saksalaiset ja puolalaiset tekee tämän hienosti.

Oman tein vähän niinkuin tässä.

Huopa-aluskate. Tuohon vielä alushuopa tuli minulla pellin alle.

Tuossa periaate rulla aluskatteella:

(Tuohon kun laittaa kourun vasojen päätyyn saa vedet kouruun ok )

Saksalaiset laittaa tuohon tippapellin (kuparia tietenkin) ja taittelee aluskatteen nätisti taidolla että saa vasojen väliin pussille ok.

.....rakentaa talonsa miten haluaa ja ostaa sellaisen talon kun haluaa. Kyllä aluskatteen liitoksen sadekouruun pysty tekemään hyvin

Tämä varmaan toimii hyvin lumettomilla katoilla , mutta se rikkoontuneen tiilen indikaattori eli silmin nähtävä vuoto räystäältä jää näkemättä joten tuo vaatii jatkuvaa katolla käyntiä ja visuaalista rikkoontuneiden tiilien etsintää.
Riski että rikkoontunut tiili hajoaa talvella oikein kunnolla lumen ja jään alla rikkoen aluskatteen on olemassa ja haljenneet tiilet lumisilla katoilla on syytä vaihtaa ajoissa

 

[lmfmis]

Mielestäni juuri näin, vähintään sen verran vajaaksi että kondenssi pääsee räystäslautojen raosta pois, eikä jää sinne viimeiseen koloon, jossa kaksi lautaa monesti tekee v-mallinen kourun, jossa muhii vesi pitkään. Monesti ne on jotain pohjamaalattua tai jopa maalaamatonta lautaa sisäpinnaltaan. Toki ongelma on jo hyvällä puolella kun on seinälinjan ulkopuolella.

Tuo nyt johtaa vain räystäslautaremppaan n 10 v välein.


Kouruun asti muitta mutkitta.

 

[venalaine]

Tuo nyt johtaa vain räystäslautaremppaan n 10 v välein.


Kouruun asti muitta mutkitta.

Jos pitää valita, niin mieluummin otan 10 vuoden välein räystäslautojen vaihdon kun riskin siitä, että katolla on pitkiäkin aikoja tiilet säpäleinä, asia jää huomaamatta ja vettä päätyy huonolla tuurilla vintille asti..

 

[Seppaant]

Mistä niitä noin huonoja kattotiilä saa että ne on ylen aikkaa rikki ?
Minulla on ollut tasakaton päälle rakennettu aumakatto kaltevuus, 1:2,5, n. 30 vuotta. Muutama tiili hajosi ja sekin johtui siitä että naapuri kaatoi puun katolle.
Sitäpaitsi ei ole edes aluskatetta ellei siksi lasketa vanhaa huopakattoa. Eikä sinnekään ole koskaan tullut vettä ei hiki- eikä vuotovettä.
Lunta saattaa tulla hieman ennen pysyvän lumipeitteen muodostumista. Tämäkin vähä lumi haihtuu nopeasti pois.
Käsitelty BioCompilla vajaa 10 vuotta siten ja siihen loppui sallmurheet.

 

[venalaine]

Tuolta niitä paikallisesta rautakaupasta ainakin saa. Sitä en toki tiedä, mistä nämä rakennusvaiheessa ovat tulleet. Liekkö ihan tehtaalta suoraan. Olen kyllä melkoisen varma että sinun 30 vuotta vanhassa katossa on erilaista tiiltä. Olen minäkin nähnyt vanhempia tiilikattoja, jotka näyttää ainakin silmämääräisesti ehjiltä eikä pistä silmään, että olisi tiiliä ainakaan laajemmalti vaihdettu. Onkohan tässäkin joku sellainen juttu, että valmistusmenetelmää tai käytettyjä myrkkyjä on pitänyt esim. tiukentuneiden ympäristömääräysten takia muuttaa ja nyt tulee hihnalta pelkkää rupulia. Olen tämän ennenkin sanonut, mutta tätä samaa Ormaxia näyttää olevan valtaosa nykyisistä tiilikatoista ja ainakin naapureilla ihan samanlaisia ongelmia. Yhden jos toisen talon nurkalla vaihdettujen tiilten riekaleita, harjatiilet mutkalla jne.

 

[lmfmis]

Jos pitää valita, niin mieluummin otan 10 vuoden välein räystäslautojen vaihdon kun riskin siitä, että katolla on pitkiäkin aikoja tiilet säpäleinä, asia jää huomaamatta ja vettä päätyy huonolla tuurilla vintille asti..

Sittenhän se on sulle hyvä

Ei siis tosin estä niitä aluskatteen vuotoja, kun silloin se vesi ei sinne räystäslaudoille silloin ehdi.

Perusasia on että nuo rättialuskatteet ei hyvin kestä mitään vauriota. Uutena hyvä juttu ja halpa laittaa.

Ponttilaudalle laitettu aluskatehuopa kestää mitä vain. Aivan ylivoimainen.

 

[Husky]

En nyt tarkoita Venalaista, vaan laajemmin, että mikä yleensä on tiilikaton vuotomekanismi?
Vuotavista tiilikatoista puhutaan laajalti, mutten ole saanut selvyyttä, että mistä kyse.

Meillä jiiriä lukuunottamatta on 25 vuodessa mennyt noin 5kpl tiiliä rikki. En oikein jaksa vaivautua niitäkään vaihtamaan kun eivät nekään tietääkseni ole vuotaneet. Aluskate näyttää ehjältä, vintillä ei näy kosteutta, aluskatteen alapäähän en koskaan ole nähnyt mitään tulevan....

Tiilet yleensä menevät sivusaumasta rikki ja Ormaxin tiilet eivät päästä alleen, kun vesi valuu uria pitkin alaspäin siltikin. Jos on reunasta rikki, niin en oikein jaksa vaivautua vaihtamaan.
Ja pari tiiltä on ollut halki keskeltäkin, eikä nekään halkeamat ole päästäneet tietääkseni läpi.

Millä tavalla väki huomaa vuotavan tiilikaton?

Ormaxin näköisiä tiiliä on muitakin valmistajia ollut Suomessakin ja on myös tuotu ulkomaisia tiiliä. Itselläni on Ormax Mahti-tiiliä. Onko nämä jotenkin parempia, kuin äkkiseltään katsottuna samanlaiset?

Eli vuotaako rapautumista läpi, vai kondenssistako puhutaan, vai rehellisesti halkeilleistako vai onko kyseessä joku asennusvirhe? Onko edes mahdollista saada tehtyä sellaista asennusvirhettä, että Ormaxin pontilliset tiilet harittaisivat niin helkutisti, että siitä vesi menisi?

Tiedän, että jyrkillä katoilla tuuli nostaa tiiliä ja sitä kautta voi vesi päästä, mutta ilmeisesti meillä on sopiva kaltevuus, kun noin ei tietääkseni käy tai sitten en vain osaa hahmottaa, että aluskatteen päällä on/on ollut vettä.

 

[venalaine]

@Husky Minä olen melko varma, että kyllä se sinunkin tiilikattosi jossain olosuhteissa jostain kohtaa päästää vettä läpi. Se vaan tekee sitä ns. siten kuten sille ominaista onkin eli erittäin vähän ja asia jää huomaamatta. Jos sitä aluskatetta pitkin pari pisaraa kovalla sateella jossain kulkee, niin eihän sitä huomaa. Varsinaiset vuodot sitten erikseen.

Sanoisin, että vuotoja syntyy muun muassa seuraavilla tavoilla: 1) pakkaantuva lumi rikkoo tiiliä (etenkin harjalta), 2) lapetikkaiden jalat rikkovat tiiliä, kun tikkaan päälle pakkautuu lunta joka painaa tikasta kattoa vasten, 3) tiilen pinta on kulunut / siinä on kasvustoa ja keväällä tai myöhään syksyllä, kun lämpötila sahaa vuoroin pakkasella ja plussalla, tiili välillä kastuu ja imee vettä ja heti perään jäätyy. Joskus käy niin, että se rikkoo tiilen, 4) läpiviennit on huonosti tehty tai ajansaatossa hapertuneet, 5) kattoturvatuotteet (lumiesteet, kulkusillat, askelmat) aiheuttavat sen, että jokin tiili ei ihan sataprosenttisesti istu toisen päälle ja vesi menee välistä läpi. Vaihtoehtoja on paljon, mutta väittäisin, että jokaisella tiilikatolla joku näistä ennen pitkää toteutuu. Täydellistä kun ei ole olemassakaan.