Kellarinlämmittäjän VILP tulokset

[Kellarinlämmittäjä]

Kyllä ne vuodet vierii iän karttuessa aina vaan nopeammin.

Oletko yhtään haarukoinut koko ajalta säästöä ja mitä tuo kokonaisuus tullut maksamaan eli montako kertaa maksanut itsensä takaisin?

Perustamiskustannuksen sain takaisin noin 3,5 vuodessa. Laskelma näyttää noin 28 000 € säästöjä lämmityskuluissa - perustamiskustannukset 8800 €. Laite on asennettu itse. Tuottopuoli on tietty kovasti riippuvainen energian hinnasta. Itseäni onnisti 22-23 enkä kärsinyt kovista sähkön hinnoista ja "säästöt" ovat näin olleet suhtellisen vakaat vuodesta toiseen. Nettona siis puhutaan noin parinkymmenen tuhannen säästöstä. Eli noin taloudellisesti, onhan tämä ollut ainakin omatoimiseen asennukseen perustuen varsin kannattava hanke ja mikäli vielä palvelee jatkossakin, kannattavuus sen kuin paranee.

Konetta on korjailtukin mutta ei kuitenkaan kovin paljon:

• Yksi sulatusanturi 29,76€ (lisäksi ensimmäinen takuuna toimitettu 2 kk käyttöönotosta)
• Ulkoyksikön puhaltimen laakerit on rasvattu tammikuussa 2020, kesäkuussa 2021 ja elokuussa 2023. Korjaukset ovat vaatineet jonkin verran vaivaa mutta rahaa vain noin 50 €. Puhaltimessa on edelleen alkuperäiset laakerit mutta ensimmäinen rasvaus hiukan vauroitti laakerien tiivistelevyjä, jotka sain uusittua ostamalla uudet vakiolaakerit. Vakiolaakerista sain irroteltua uudet tiivistelevyt. Käytännössä laakerit alkoivat siis olla vaihtokunnossa juuri kun kone oli tienannut itsensä. Vaikutelma on, että uudelleen rasvattuna laakerit kestävät ainakin sen minkä alkuperäiset eli tuo 2021 rasvauskierros oli tarpeeton. Tarkoitus olisi nyt rasvata ne kuitenkin ennen talvea uudelleen, siis neljännen kerran. Uusia standardista poikkeavaan silmämittaan hiottuja ei saa mistää mutta lukitteella ehkä voisi saada vakiomittaisetkin istutettua puhaltimen akselille.
• Kytkentämuutoksia on tehty vuosien mittaan useitakin päämääränä tehostaa erityisesti veden esilämmitystä kattilan kierukassa. Nämä eivät ole suuria maksaneet mutta tarjonneet monta mielenkiintoista pikku projektia vaikutusarvioineen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Heinäkuussa kului paljon vettä, 17,6 m³ ja tulisteluunkin upposi 159 kWh, joka on huomattavasti normaalia enemmän kun oli asukkaitakin enemmän. Puutarhassa ei kastelua juurikaan kaivattu. ILP oli jäähdytyksellä kuun viimeisen päivän.
.

 

[Arisoft]

Heinäkuussa kului paljon vettä, 17,6 m3

24 litraa tunnissa, onko jossain vuoto?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Minulla on vesimittari ja kyllä se pysähtyy. Vettä tosiaan kului paljon, kymmenen kuutiota normaalia enemmän. Taisi olla ammeellakin käyttöä pitkästä aikaa.

 

[pökö]

Eipä tuo 17 kuutiota mikään ihmeellinen määrä ole. Meillä oli pitkään yli 15 m3 mutta nyt on vakiintunut 13 m3 nurkille.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Elokuussakin vettä kului runsaasti (15,4 m³) ilmeisesti lähinnä remppahommiin liittyen. ILP oli jäähdytyksellä kuukauden ensimmäisenä päivänä. Sateisina päivinä piti sitten vaihteeksi jo lämittää asuinkerrostakin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Syyskuussa KV sopimus houkutteli pumppaamaan hinnan mukaan ja hiukan lämpimämpää kuin olisi tarvinnut pidemmällä pumppausajalla. Kokonaisuudessaan kaikin puolin normaali kuukausi lajissaan. Vettä kului 10,5 m³.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Lokakuussa tasaisen kosteaa. Vettä kului 9,9 m³. Talven runsaasta kattilankäytöstä huolimatta, merkkipaaluna vuosipiirakassa ilmaisinergian vihreä osuus saavutti 50% rajapyykin.

Jotta ei menisi liian tylsäksi, niin sulatukset tekivät lokakuussa takaisinottoa 107 kWh. Viime vuonna lokakuussa sulatukset veivät vain 69 kWh, vaikka keskilämpötila oli käytännössä sama. Lokakuussa 2024 sulatukset ottivat takaisin 116 kWh. Kamstruppihan on mittaillut näitä jo 17.4.2024 lähtien. Tänä aikana rekisteriin on kertynyt bruttotuotantoa 88 284 kWh ja sulatusten takaisinottoa 4 108 kWh eli 4,7% bruttotuotosta (= 4,9% nettotuotosta).

Suurin takaisinotto-osuus on ollut tämän vuoden tammikuussa 406 kW. Kamstrup mittaa hiukan takaisinottoa ja jopa tuottoakin öljykattilan käyntijaksoista. Kuukausista jolloin kattilaa ei ole käytetty, suurin takaisinotto on 2024 joulukuulta 401 kWh eli 7,8% bruttotuotosta ( = 8,4% nettotuotosta). Kesäisinkin takaisinottoa kertyy rekisteriin kymmenkunta kWh vaikka todellisuudessa sulatuksia ei ole. Ilmeisesti käyntijaksoista kertyy hiukan haamutuotantoa ja vastaavasti haamusulatuksia höystettynä latauskierron häviöillä. Kokonaisista vuosista 2025 on Kamstrupin aikakauden ainut kokonainen vuosi ja silloin takaisinottoa kertyi 1880 kWh eli 5,1% bruttotuotannosta.
.