pökö
Hyperaktiivi
Ilmanvaihtokone käy kellon ympäri läpivuoden muutenkin
Kellarinlämmittäjän VILP tulokset
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
pökö
Hyperaktiivi
Siis ilmanvaihtojäähyn patterille on oma pumppu, se on Halm 25-40 joka toimii 4-25 W alueella ja se kierrättää hitaasti mutta varmasti liuosta kaivon pohjalta asti 10W teholla. MLP-kone liuospumppuineen nukkuu syksyyn asti.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #563
Ja mitä kovemmalla sen parempi ?
pökö
Hyperaktiivi
Hieman normaalia tehokkaammalla aina.
Tuostahan se lähti, IV-esilömmitys on jäänyt käyttämättä, nyt olisi ollut hyvä talvi testailla mutta se jäi. Täytyy kokeilla jos vielä kylmiä tulee.
Thread 'pökön iv-jäähdytysprojekti' https://lampopumput.info/foorumi/threads/pökön-iv-jäähdytysprojekti.29613/
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #565
Eli 10W taitaa ollakin ~100W, vai olisiko jopa enemmänkin? Pörssihinnoilla on saanut yöllä siirto huomioiden tuplamäärän sähköä kuin vuorokauden keskihinnalla ja se on hyvin ILPille piisannutkin. IV- konettakaan ei tarvitse käyttää ellei muuten halua. Taitaa aina sen verran olla räppänää auki että vaihtuu muutenkin.
pökö
Hyperaktiivi
Ei. Kuten sanoin ainoa kulutusta lisäävä on tuo liuospumpun 10W. Ilmanvaihto käy meillä aina muutenkin tasavauhtia
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #567
Kesäkuussa pörssisähkön vuoksi piti lämmittää kellaria öisin. Pörssisähkön hinnaksi tuli Fortumin palkkoilla 4,85 s/kWh, kv. 0,82 s/kWh. Toisessa vaakakupissa sitten pumppauksen COP ei ollut ihan niin hyvä kuin olisi voinut olla, vain 4,9. Myös pyyntilämpö on ollut korkeampi, että vesi ehtisi haalistua. Vettä olikin kulunut paljon, peräti 18,5 m3 kesäkuun aikana ja tulistusvaraajan kulutus on myös keskimääräistä suurempi.
MultiCal on rekisteröinyt peräti 14 kWh takaisinottoa. Tämä ei vaikuta riippuvan oikein mistään vaan tämä takaisinoton lukema nousee joka toinen päivä yhdellä kWh:lla. Mitattu takaisinotto tekee siis varsin tarkkaan prosentin tuotannosta.
MultiCal on rekisteröinyt peräti 14 kWh takaisinottoa. Tämä ei vaikuta riippuvan oikein mistään vaan tämä takaisinoton lukema nousee joka toinen päivä yhdellä kWh:lla. Mitattu takaisinotto tekee siis varsin tarkkaan prosentin tuotannosta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #569
Siis ei pörssisähkön vuoksi lämmitetä vaan kyllä se lämmitys sinne kellariin on ihan tarpeeseen muutenkin. Kun sähkö oli välillä päivisin todella kallista niin siksi kellarin lämmitys on ollut enemmän yöaikaista. Kellari ei jäähdy päivässä eikä kahdessakaan. Tarkoitus on pitää se kuivana ja hyvänä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #570
Heinäkuussa pörssisähkö oli edullista, välityskuluineen vain noin 26 € eli hiukan alle 2,5 s/kWh. Ilo jää kuitenkin lyhyeksi, sillä Savon-Voima tulee muistamaan 97 € laskulla tämän lisäksi.
Kellarin lämmitys oli muutamaa lyhyttä ukkoskatkoa lukuunottamatta jatkuvasti päällä ja uusissa putkissa vettä taisi kiertääkin sen verran vikkelästi, että samalla tuli suurin heinäkuun tuotto. Vettä kului vielä aika reippaasti, tasan 13 m3, puutarhassa luultavasti suunnilleen puolet tästä.
Kellarin lämmitys oli muutamaa lyhyttä ukkoskatkoa lukuunottamatta jatkuvasti päällä ja uusissa putkissa vettä taisi kiertääkin sen verran vikkelästi, että samalla tuli suurin heinäkuun tuotto. Vettä kului vielä aika reippaasti, tasan 13 m3, puutarhassa luultavasti suunnilleen puolet tästä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #571
Merkillistä on, että Kamstruppiin rekisteröityy pientä takaisinottoa läpi kesän. PolluCom aikaan sulatusvähennys on tehty laskennallisesti, se kun ei tunnetusti sitä eritellyt ja kesän lämpimässä mallinnus antoi nollatuloksen ellei esiintynyt alle +7° vrk keskilämpötiloja. Toukokuussa Kamstrupin takaisinotto oli taas pienempi kuin mallinnukseni tuottamat vähennykset aikaisempien toukokuiden aikana.
Vaikutelmana on, että takaisinottoa rekisteröityy käynnistysten ja / tai pysäytysten yhteydessä, koska mittari ei näytä normaalisti koneen seisoessa mitään tehoa tai tehonottoa. Mittareita oli muillakin. Onkohan niihin kertynyt millaisia lukemia kesällä ?
Vaikutelmana on, että takaisinottoa rekisteröityy käynnistysten ja / tai pysäytysten yhteydessä, koska mittari ei näytä normaalisti koneen seisoessa mitään tehoa tai tehonottoa. Mittareita oli muillakin. Onkohan niihin kertynyt millaisia lukemia kesällä ?
pökö
Hyperaktiivi
Käynnistyksessä kiertopumppu tuo kattilasta kamstrupille lämmintä vettä hetken ennenkuin kompressori ehtii tehdä siitä vielä lämpimämpää.
Näin ainakin minulla, jokaisessa käynnistyksessä on hetken miinuskilowatteja landis&gyr näytöllä.
are
Aktiivinen jäsen
Samaa tekee shelly vilpin syöttöjohdoissa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #574
Kun lämmityskausi todella alkaa, niin sitten alkaa vähitellen selvitä, mitä Kamstruppi näyttää sulatuksille. Tällöin lepuutusjaksoja tulee jo paljon vähemmän jos yleensä ollenkaan. Tuo rekisteröity takaisinotto on kuitenkin vähennetty tuotoksesta.
Joka tapauksessa elokuussa kaikki hyvin ja Setä on nyt toiminut jo hiukan päälle 8 vuotta. Vettä kului enää vain 10,8 m3 eli parisen kutiota talviaikaa enemmän. Ukkosvaaran vuoksi ollut jotain taukoja kellarin lämmityksessä.
Joka tapauksessa elokuussa kaikki hyvin ja Setä on nyt toiminut jo hiukan päälle 8 vuotta. Vettä kului enää vain 10,8 m3 eli parisen kutiota talviaikaa enemmän. Ukkosvaaran vuoksi ollut jotain taukoja kellarin lämmityksessä.
are
Aktiivinen jäsen
Pääsetkö jollakin Kamstrupin historiakertymään vai ihan perinteisesti ylös kirjaten? Sehän kerää dataa mitä jälkeenpäin voi ronkkia mutta en ole keksinyt miten. Onko sulla optinen lukulaite?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #576
Ei ole. Ihan "perinteisesti" luen siitä mittarin näytöltä. Mitään muuta en näe, toki se näyttää hetkellisen tehon, virtaamat ja niiden kertymän, lämpötilat, ehkä jotain muutakin.
are
Aktiivinen jäsen
M-Bussia taitaa vaatia ja ehkä jotain Kamstrupin softia, en tiedä, ei ymmärrä. Koitin muutaman päivän selvittää asiaa mutta ei siitä mitään tullut. Kamstrupin tuki vaikuttaa yhtä hyvältä kuin kaikki muutkin vastaavat palvelut. Ei siis mitään virkaa. Jäljelle jää sitten Excel, pitää vaan olla tikkana määräpäivänä puolen yön aikaan. Kamstruppiin kertyy kyllä Dataa vaikka parinkymmenen vuoden ajalta kun vain keksis miten sen ulostaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #578
Itselläni Exel lavantaa nuo päivittäin ikään kuin vuorokauden loppuun lukemakirjauksen ajankohdan mukaan. Kuitenkaan kumuloituvaa virhettä ei kerry. Laske vuorokauden sisäinen keskiteho otolle ja kulutukselle ja pelaa sillä. Kerran naputeltu toimii aina. Jos päivittäin on liian rankkaa, voisi panostaa siihen että lukee edes kuukausittain.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #579
Syyskuuta riivasi ajoittain rajut pörssihinnat eikä päiväpumppausta voinut harrastaa. Lämpimien ilmojen vuoksi tuotto jäi myös pieneksi. Vettä kului 9,4 m3. Kamstrup mittasi takaisinottoa 17 kWh. Jonkin verran yöaikaan on ollut oikeita "sulatuksia" mutta pidemmät käyntijaksot ja toisaalta pörssisähkön tuomat käyttökatkot vähensivät muuta haamutakaisinottoa.
.
.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #580
Lokakuussa on tunnetusti suotuisat pumppauskelit ja lämmitystäkin aletaan jo tarvita.
Takaisinottoa kertyi lokakuussa 126 kWh.
Takaisinottoa kertyi lokakuussa 126 kWh.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #581
Marraskuussa kelit olivat hyvin tasaiset, lämpötila -5 ... +5 °C haarukassa. Pörssisähkön hinta vaihteli mutta energia noin 5 s/kWh, sähkön muuttuva osuus 12,9 s/kWh ja kokonaishinta veroineen 14,7 s/kWh. Vettä kului 9,6 m3.
Setä otti takaisin sulatuksiin 314 kWh, 4397-314 = 4083 kWh netto eli sulattelu 7,1 % bruttotuotannosta. Nyt tuo takaisinotto alkaa olla aika puhtaasti sulatuksia sillä pieniä lepuutuksia lukuunottamatta käynti on ollut jatkuvaa.
Setä otti takaisin sulatuksiin 314 kWh, 4397-314 = 4083 kWh netto eli sulattelu 7,1 % bruttotuotannosta. Nyt tuo takaisinotto alkaa olla aika puhtaasti sulatuksia sillä pieniä lepuutuksia lukuunottamatta käynti on ollut jatkuvaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #582
Tulossa laiha vuosi. Kerätty ilmaisenergia toiseksi pienin kautta vuosien. Sähköä on kulunut toisaalta perin maltillisesti.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Paljonko tulee lämmitykseen primäärienergiaa taloon kaikkinensa? Taitaa olla lähelle sama kokoiset huushollit, kun mulla on kerrosalaneliötä 408, joista nyt tarkistin, että lämpimänä pidetään 334 neliötä samassa lämmössä. Energiaa lämmityksiin saattaa mennä jotain väliltä 30-35 MWh, johon edellinen vuosi meni 6708 kWh sisältäen käyttöveden haalistukset, tulistukset ym. Mulla on tosin laskettu tuossa vain tuo kompuran käyttämä energia, kun se on suoraan vaihtokelpoinen muihin vaihtoehtoihin. Öljyä tuotiin aikanaan sisään 43000 kWh, josta COP 0,80 sai taloon 34 400 kWh, joka saattoi pitää lähelle paikkaansa. Tuo oli vajaa 4 viimeisen vuoden ka. Lämpö levitettiin täsmälleen samalla järjestelmällä, kuin nykyisinkin, niin helppo verrata. Ehkä vähän tehty parannuksia järjestelmään ja eristyksiin, joten lämpötalouden on paremmalla tolalla nykyisin.
Edit. Laitoin tuon lisämääreen ” lämmitykseen”, kun tuo kokonaisenergian koostuu niin erilaisista osista, ettei pysty sitä vertailemaan niin helposti.
Edit. Laitoin tuon lisämääreen ” lämmitykseen”, kun tuo kokonaisenergian koostuu niin erilaisista osista, ettei pysty sitä vertailemaan niin helposti.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #584
20 786 kWh viime vuonna (2023) ja tänä vuonna vähän yli 23 tuhatta kWh. Huomenna tietää tämän vuoden kulutuksen tarkalleen.
Adamooppeli
Vakionaama
Talot ovat" näennäisesti numeroiden valossa saman suuruisia" mutta siihen yhtäläisyydet tosiasiassa jäävätkin. Sinulla on selkeästi suurempi todellinen lämpimän pidettävä pinta-ala kuin K-L tapauksessa. K-L ei suostu kertomaan todellista lämmitettävää pinta-alaa vaikka asiaa on asiallisesti usean vuoden ajan pyydetty.
Jos haluaa katsella "pollucom tuloshakuista asennusta" voi pohtia piirakkakuvioiden paikkansapitävyyttä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #586
Anturi ja mittarikin nyt on sentään aika lähellä kattilaa eli latauskierto lämmittää pannuhuonetta energiamittarin ohi paitsi kesällä, kun suurin osa ajasta on seisonta-aikaa ja tämä rekisteröityy miinussaldolle. Huuhtikuusta lähtien mittarina on ollut Kamstrup Multical, joka siis laskee sulatuksetkin. Asennuspaikka on tismalleen PolluComin tilalla. Kamstruppi on todellakin saanut kerättyä sulatussaldoa kesälläkin, vaikka sulatuksia ei ole ja latauskierron "häviöt" suuntautuvat varsin hyvin pannuhuoneeseen. Latauskiertoa voisi olla noin 2*5 metriä mittarin ja paluuanturin välissä pannuhuoneessa ja noin 2 x 1,5 m ulkona. Ulkona oleva on paljon paremmin eristetty (2 x 9mm solukumi). Lisäksi koneen sisällä on tietty sen omat kalut.
Lämmitysaikanahan nämä latauskierron häviöt eivät mittaudu ollenkaan, paitsi sulatuksen aikana miinussaldolle, jos siinä nyt sitten jotain häviöitä ehtii kertyä. Kuten kuvassa näkyy, pannuhuoneessa on melkoinen häkkyrä erilaisia putkia, jokseenkin kaikki eristämättömiä. Näin tuokin pysyy lämpimänä vaikka lämpöpatteria tai muutakaan "lämmitystä" siellä ei ole.
On tämä nyt aika tarkkaan pohdittu kuitenkin. Ei nyt varmasti täydellinen mutta mittarillekin piti jokin paikka keksiä. Anturin siirtäminen lähemmäksi konetta eli kauemmaksi kattilasta mielestäni lisäisi tuottoa ja pienentäisi kertyvää negatiivista saldoa. Vaikutus on olisi kyllä varmasti hyvin pieni mutta suunta siis tämä.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Oliko se nyt viimevuosi, kun tuolla oli lämmitykseen mennyt juuri primäärienergiaa 15 000 kWh tässä kellarinlämmittäjän talossa, kun ne oli laskettu yhteen. Tuntuu äkkiseltään kohtuu huonosti eristetyltä ja merkittäviin parannuksiin voisi olla potentiaalia noilla luvuilla. Mulla taitaa olla suurinpiirtein 1/2-osa, eli luokkaa 7500 kWh pärjää täällä -90 valmistuneessa talossa. Mulla menee auton lataukseen, autotallin erillis-ILP ja hetivalmiiseen kiukaaseen yhteensä jo n 10 000 kWh ns ”hupisähkö” osuutta ja peruskulutustakin taitaa olla vuositasolla yli 1 kW teholla jatkuvalla syötöllä, kun ILP pyörii autotallissa.
Adamooppeli
Vakionaama
Laita sama laaja kuva jossa näkyy uusi Multical ja sen lämpöanturien sijainnit / asennustapa
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #589
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #590
Joulukuussa sähkön hinta pomppi villisti mutta energiamyyjä veloittaa siitä kuitenkin näköjään vain 100,4 € eli 3,81 s/kWh (sis kaikki kulut). Siirtomaksu huomioiden muuttuva kustannus 11,5 s/kWh. Ei paha mutta ei tullut automaattisesti vaan piti tehdä manuaalilepuutuksia kalliina päivinä.
Vuonna 2024 öljykattilaa tarvittiinkin kovasti tammi- ja helmikuussa.
Polttimen käyttöaika 138,3 h => 388 kg polttoöljyä, oman arvioni mukaan 459 l => 4132 kWh lämpöenergiaa. Lisäksi tukilämmitystä sähköllä kokeiltu yksi edullinen yö tammikuun alussa, 48 kWh.
Vuoden 2024 energiakustannukset:
Vuonna 2024 öljykattilaa tarvittiinkin kovasti tammi- ja helmikuussa.
Polttimen käyttöaika 138,3 h => 388 kg polttoöljyä, oman arvioni mukaan 459 l => 4132 kWh lämpöenergiaa. Lisäksi tukilämmitystä sähköllä kokeiltu yksi edullinen yö tammikuun alussa, 48 kWh.
Vuoden 2024 energiakustannukset:
- Kaikki sähkö 19 015 kWh 2 939 € (15,1 s/kWh)
- Energia 1 058 € (5,57 s/kWh)
- Siirto 1 881 € (9,89 s/kWh)
- Muuttuva kustannus ilman energian ja siirron kk -maksuja 12,9 s/kWh
- + 459 l polttoöljyä
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #591
Piirakoista näkee sarakkeesta "käyttövoima". Ensin on pumppaus ja siihen kun lisätään tulistustus + tukilämmitys (ja haluttaessa ehkä vielä kiertopumppujen toiminta). Mihinkään eriteltyyn kulutukseen ei sisälly IV koneen sähkön kulutus (vesikiertoinen jälkilämmityspatteri) eikä öljypolttimen sähkön kulutus vaan ne pyörivät ns. taloussähköllä.
Lämmönjako on minulla myös täysin öljylämmitysajalta kiertopumppuineen. Öljykattila hoiti siis "pumppauksen" + "tulistuksen" + "tukilämmityksen". Nämä tekivät
- 2024 vuonna 16690 kWh kulutus ja 40931 kWh tuotto
- 2023 vuonna 14285 kWh kulutus ja 39961 kWh tuotto
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Primäärienergiana öljy pitäisi vissiin laskea 10 kWh/L. Aikanaan laskin kyllä talon todellisen energiantarpeen olevan kulutetun 4300 L öljyn mukaan kertoimella 0,83. Eli sisään kannettu primäärienergiaa 43 000 kWh on nettona n 34 400 kWh.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #593
Tähän on myös semmoinen historiallinen syy, että ennen käyttötuntimittarin asentamista minä laskin öljylämmitystarpeen siitä, kuinka kauan kattila hoiti lämmityksen. Tämän taas näki hyvin selvästi talvella sähkönkulutuksesta. Eli kun VILP ei lämmittänyt - jokin muu - siis kattila lämmitti. Säiliön pinannan laskusta voi saada vahvistusta kuluneelle määrälle. Menetelmän hyvä puoli oli, että "tukilämmityksessä" ei voinut säästää kun Excel laski tukilämmitystarpeen ulkolämpötilan ja Setän seisonta-ajan perusteella.
Toisaalta sähkö ja öljy on varmaan järkevää arvostaa jotenkin yhteismitallisesti. Öljystä ei oikein voi saada 100% hyödyksi tavallisella kalustolla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #594
Pientä analyysiä sulatusten laskennasta. Lähtötilanne on ollut, että sulatukset on arvioitu Setän vuorokautisen käyntiajan ja vuorokauden keskilämpötilan perusteella. Nyt sitten 18.4.24 lähtien on ollut mittari, joka rekisteröi sulatusten takaisinoton erikseen.
Kaaviossa vasemmalla on laskettu sulatukset perustuen mallinnukseen ja oikealla perustuen 18.4.24 alkaen Kamstrupilla mittattuun. Vertailuhomman pystyi tekemään yksinkertaisesti sipaisemalla tuon sulatusvähennyksen laskentakaavan mitattujen päälle. Mallinnuksessa keskeistä on vrk:n keskilämpötila ja käyntiaika. Käyntiaika on lähtökohtaisesti 24 h/vrk ellei ole lepuuteltu.
Kaaviossa vasemmalla on laskettu sulatukset perustuen mallinnukseen ja oikealla perustuen 18.4.24 alkaen Kamstrupilla mittattuun. Vertailuhomman pystyi tekemään yksinkertaisesti sipaisemalla tuon sulatusvähennyksen laskentakaavan mitattujen päälle. Mallinnuksessa keskeistä on vrk:n keskilämpötila ja käyntiaika. Käyntiaika on lähtökohtaisesti 24 h/vrk ellei ole lepuuteltu.
- Huhtikuu: Mallinnettu 253 kWh >< mitattu + mallinnettu 222 kWh (mitattua jaksoa 12 vrk kk lopussa)
- Toukokuu: Mallinnettu 69 kWh >< mitattu 34 kWh. Selitys ehkä päiväpumppaus eli silloin kun sulatuksia olisi tarvittu ei ole pumpailtu.
- Kesäkuu: Mallinnettu 0 kWh >< mitattu 14 kWh
- Heinäkuu: Mallinnettu 0 kWh >< mitattu 18 kWh
- Elokuu: Mallinnettu 0 kWh >< mitattu 17 kWh
- Syyskuu: Mallinnettu 4 kWh >< mitattu 17 kWh
- Lokakuu: Mallinnettu 126 kWh >< mitattu 126 kWh
- Marraskuu: Mallinnettu 303 kWh >< mitattu 314 kWh
- Joulukuu: Mallinnettu 363 kWh >< mitattu 400 kWh
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #595
Laitoin kuvat 2 päivää sitten. Olisikos mahdollista saada jotain arvioita asennuksesta ja asennustavasta, josko siinä olisi jotain pahemmin vialla?
Omasta mielestäni tuloshakuisin asennustapa olisi laittaa sekä mittari että anturi ulkoseinän rajapintaan, jolloin myös latauskierron häviöt mittautuisivat tuottoina ja toisaalta "häviöt" eivät mittautuisi sulatuksina.
Adamooppeli
Vakionaama
Kuvasta, kuva jossa lisätty tekstiä kertoo tarvittavan. Miksi pitäisi päivän selvää asiaa lähteä jauhamaan.
Tiivistys asennuksesta-> Kuumaan paikkaa sijoitettu eristämätön putkisto / eristämätön Multical-menoanturi "kompensoi" / poistaa häviöt, jotka syntyvät siirtoputkessa välillä (CTC - kattila) -> vääristää tulosta. Samalla on kuitenkin tehty eristys kuumasta paikasta tulevaan putkeen (kattila-CTC), kattilan viileä paluuvesi Multical-paluuanturille menevä, että se ei lämpene -> vääristää tulosta.
Vastaatko nyt ensin tähän perustavaa laatua olevaan ja välttämättömään lähtötietoon, joka ei ole tiedossa.
-> "K-L ei suostu kertomaan todellista lämmitettävää pinta-alaa vaikka asiaa on asiallisesti usean vuoden ajan pyydetty."
Mikäli tähän ei saada vastausta ei ole tarvetta esitellä "piirakoita" tai muuta yhteenvetoa, koska ei ole mitään mistä saa kiinni, mitä ollaan lämmittämässä ja millä tavalla.
Tässä esimerkki nimimerkki @coxx, jossa on selkeästi tuotu esiin heti alussa perustavaa laatu ja välttämätön lähtötieto seurannan pohjaksi: -> https://lampopumput.info/foorumi/th...rgy-save-500l-2krs-ok-talo-290m2-rusko.37636/ -> @coxx seurantaketjun otsikko
talo siis rakennettu 90-luvulla kahteen kerrokseen rinnetontille, alakerta betoniharkoista ja osittain maanalla. yläkerta tiilivuorattu. Kokonaispinta-ala ~290m2, mutta asuinpinta-ala 122m2. Talossa iso kahden auton talli ja paljon varastotilaa alakerrassa. Iso varaava takka löytyy yläkerrasta sekä viime kesänä hankittu ilmalämpöpumppu."
Tiivistys asennuksesta-> Kuumaan paikkaa sijoitettu eristämätön putkisto / eristämätön Multical-menoanturi "kompensoi" / poistaa häviöt, jotka syntyvät siirtoputkessa välillä (CTC - kattila) -> vääristää tulosta. Samalla on kuitenkin tehty eristys kuumasta paikasta tulevaan putkeen (kattila-CTC), kattilan viileä paluuvesi Multical-paluuanturille menevä, että se ei lämpene -> vääristää tulosta.
Vastaatko nyt ensin tähän perustavaa laatua olevaan ja välttämättömään lähtötietoon, joka ei ole tiedossa.
-> "K-L ei suostu kertomaan todellista lämmitettävää pinta-alaa vaikka asiaa on asiallisesti usean vuoden ajan pyydetty."
Mikäli tähän ei saada vastausta ei ole tarvetta esitellä "piirakoita" tai muuta yhteenvetoa, koska ei ole mitään mistä saa kiinni, mitä ollaan lämmittämässä ja millä tavalla.
Tässä esimerkki nimimerkki @coxx, jossa on selkeästi tuotu esiin heti alussa perustavaa laatu ja välttämätön lähtötieto seurannan pohjaksi: -> https://lampopumput.info/foorumi/th...rgy-save-500l-2krs-ok-talo-290m2-rusko.37636/ -> @coxx seurantaketjun otsikko
VILP Toshiba estia ilves 11kw 3 vaihe + Hybridivaraaja Energy Save 500L 2krs ok-talo ~290m2 Rusko
3. viesti -> @coxx "Tosiaan aina jotain unohtuu kun kirjoittaa talo siis rakennettu 90-luvulla kahteen kerrokseen rinnetontille, alakerta betoniharkoista ja osittain maanalla. yläkerta tiilivuorattu. Kokonaispinta-ala ~290m2, mutta asuinpinta-ala 122m2. Talossa iso kahden auton talli ja paljon varastotilaa alakerrassa. Iso varaava takka löytyy yläkerrasta sekä viime kesänä hankittu ilmalämpöpumppu."
Viimeksi muokattu:
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Mun mielestä asennus on erittäin selvä ja huoltomyönteisesti toteutettu, suorastaan ilmava. Omalla kohdalla on tilaa vain 12 neliötä pannuhuoneessa ja melkoisen tiiviimmät asennukset. Juotokset kyllä puhuttelee ja ainahan tuo omalla kohdalla harmittaa, kun puristettuna on tehty. Vähän sellainen odottava fiilis päällä jatkuvasti, että ” joskus ne pitäisi tehdä loppuasennettuina”.
Tuo on edelleen suuri puute minkä @Adamooppeli mainitsee eli todellisia lämmitettävia neliöitä tai tiloissa pidettäviä lämpötiloja @Kellarinlämmittäjä ei ole koskaan suostunut kertomaan vaikka niitä on kauan pyydetty.
Tämä lukee vain esittelyssä:
Asuinrakennus Pohjois-Savossa, missä lämmitettävää pinta-alaa 400 m2. Pinta-alasta puolet on maan alla.
Joten missä lämpötilassa nuo kaikki tilat pidetään ympäri vuoden ja paljonko niiden lämpötilojen annetaan tippua koska tingit lämmityksestä ja annat lämpöjen pudota.
Tämä lukee vain esittelyssä:
Asuinrakennus Pohjois-Savossa, missä lämmitettävää pinta-alaa 400 m2. Pinta-alasta puolet on maan alla.
Joten missä lämpötilassa nuo kaikki tilat pidetään ympäri vuoden ja paljonko niiden lämpötilojen annetaan tippua koska tingit lämmityksestä ja annat lämpöjen pudota.
Espejot
Hyperaktiivi
Vaatimuksen suurin puute on että selaista määritelmää kuin "todellisia lämmitettävia neliöitä" ei ole olemassa. Jos nyt haluaa asioita vakioida niin tulisi puhua asioista niiden oikeilla nimillä, ja näyttää esimerkkiä esim omassa seuranassa. Asioiden vakioiminen on toki hankalaa kun samassa lauseessa vaditaan talon ja lämityjärjestelmän COP yhdellä luvulla ilmoitettuna. Asiaa voisi lähestyä esim. e-luvun kaltaisesti eli vakioimalla asioita, jos nyt "ulokkeen" kokoa haluaa välttämättä mitata.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #600
Anturi lienee suhteellisen oikeaoppisesti asennettu omalla kierteellään suoraan veteen. Noissa putkissahan kiertää vesi koko lämmityskauden keskeytyksettä, vain kesällä kierto keskeytyy VILPin pysähtyessä. Mittarin omasta anturista ei oikein havaintoa, sehän on siellä jo alun perin mittarin sisällä. Kai sekin suoraan veteen pistää siellä päänsä kuten Pollussakin. Minulla oli aikaisemmin tämä Pollun johdon päässä oleva lämmin paluu anturi taskussa kuparitahnan kanssa mutta tämä Kamstrupin anturi oli erilainen ja se oli vähän pakko asentaa tällä tavalla. Jos tuon joutuu irrottamaan, se on kuitenkin hanojen välissä ja vain muutama metri putkea tyhjenee. Itse mittarit ovat aina oleet täsmälleen samassa paikassa, Pollun anturi vaihtoi noin 30 cm paikkaa, kun aikanaan tuli tuo kattilaan keskelle paluu ja lämmitykseen lähtö ja tämä Kamstrupin anturi on juuri siinä samassa paikassa.
Pelkällä sulanapitotoiminnolla virtaama on tuossa noin 1,2 m3/h ja VILPin toimiessa ~2 m3/h. En nyt kyllä, ymmärrä miten ne jonkin ulkopuolisen kuumuuden vuoksi lämpenisivät tai jäähtyisivät. Noin 32 asteisesta menoputkesta karkaa hiukan lämmintä pannuhuoneeseen ja 35-36 asteisesta VILPin lämpimästä paluuputkesta karkaa myös lämmintä pannuhuoneeseen. Vain latauskierron putkissa on lämmöneristettä, pannuhuoneen sisäpuolella tuommoista 9 mm vaahtomuovia, joka on pujoteltu jo asennusvaiheessa kokonaisena.
Minulla ei ole mitään täsmällistä tietoa lattianeliöistä. Neliömäärä on kiinteistöveropäätöksestä eli käsittääkseni ulkomittojen mukaan. Aikaisemmin maitsemani tilavuus on jokin huonekorkeus x kerrospinta-alaa suurempi "rakennustilavuus", jota esim. vakuutusmiehet tuijottavat. Joku rakennusalan ammattilainen voi näitä ehkä selventää.
- Autotalli: Kuuluu kellarikerrokseen, kahdelle autolle, kaksi nosto-ovea. Sen pinta-ala on noin 45 lattianeliötä ja vaikka tämän vähentää niin tuo 2x200 neliötä jää edelleen. Lämpötila seilaa jossakin määrin ulkolämpötilan mukaan mutta on yleensä auton mittarin näyttämänä noin 15-18 °C talvella, kovimmilla pakkasilla noin +10 °C, keväällä ja syksyllä noin 20 astetta ja kesällä se lämpenee ilman lämmitystäkin päälle 20 °C:een. Muut osat kellarikerroksesta ovat kaikki maanvaraisia ulkoseiniä, ikkunoita ei ole mistään. Radon noin 100 Bq/m3) kesällä ja talvella.
- Kellarikerros: Talvella noin 22 °C, 180 Bq/m3, kesällä 23-24 °C, 200 Bq/m3. RH alle 30% talvella, kesällä ajoittain max 60% kulloisessakin lämpötilassa mitattuna. Kellarikerros on kokonaan asuinkerroksen alla, saman kokoinen ja muotoinen.
- Pannuhuone asteen verran muuta kellaria enemmän eli 23°C, Radon ~200 Bq/m3 ympäri vuoden. Kun öljykattila on kuumana, pannuhuone lämpenee pari kolme astetta, riippuen kuinka kauan kattila on kuumana. Yksi päivä kovin vähän, viikko aika paljon. Vaikka kattila kuumenee, lämmönjokoputkien lämpötila nousee kuitenkin vain 5-10°C, lattilalämmityksen osalta ei olleenkaan. Pannuhuone kuluu kellarikerrokseen ja on kokonaan asuinkerroksen alla.
- Asuinkerros: 23-24 °C ympäri vuoden, ~20-50 (Bq/m3), tuloilman jälkilämmitys käytössä aina lämmityskaudella.