Säästyypi firman pihalta pysäköintitilaa, kun työntekijät eivät ensin ajele sinne omilla autoillaan pysäköimään. Työmatkalainsäädännön mukaan työmatkalle voi lähteä kotoa, joten jos kotoa lähtee firman autolla suoraan asennuskohteeseen tai tukkukauppaan, ei pitäisi verottajalla olla nokan koputtamista. Sama on tietenkin, jos tulee suoraan kotiin työmaalta.
Keskustelua hybridiautoista
- Keskustelun aloittaja Esäätäjä
- Aloitettu
Kyllä ainakin yhdelle entiselle työkaverille maksettiin ihan lisää rahaa siitä että suostui ottamaan firman pakun kotiin. Käytännössä siis firma maksoi sen parkkiruudun kuukausivuokran, joka oli ilmeisesti kerrostalon pihassa n. 10% siitä mitä se olisi maksanut siellä firman pääkallopaikalla. Autossa oli kyllä se gps pohjainen ajopäiväkirjaseuranta, eikä sillä saanut ajaa lainkaan omia ajoja.
Suurin syy lienee kuitenkin se että euroopanlaajuisesti noita plugareita ei pahemmin latailla, eikä noihin EU:n viilauksiin pahemmin vaikuta se että suomalaiset plugarit ovat hyvinkin säntillisesti ladattuja..
Tuossa kaverin muijalla on plugari täydellä autoedulla, mutta niillä työnantaja tilasi talon seinään oman latausaseman, jossa se plugari roikkuu aina kun on kotipihassa.
Vaikea nyt sanoa millaisilla autoilla suomen köyhälistö ajaa, mulla on volvo, mutta noin yleisesti suomalaiset ajavat isoilla autoilla verrattuna oikeastaan keneen tahansa paitsi pohjois-amerikkalaisiin.
Ladattaviin hybrideihin tulossa Suomessa jopa 8 000 euroa lisää autoveroa – ”Rankaisee kaikkia merkkejä”
Ladattavat hybridit voivat kallistua Suomessa reippaasti.
Ladattaviin hybrideihin tulossa Suomessa jopa 8 000 euroa lisää autoveroa – ”Rankaisee kaikkia merkkejä”
Ladattavat hybridit voivat kallistua Suomessa reippaasti.www.is.fi
Ihmetellytkin kuinka pitkälle tuo saa jatkua.
Suurin syy lienee kuitenkin se että euroopanlaajuisesti noita plugareita ei pahemmin latailla, eikä noihin EU:n viilauksiin pahemmin vaikuta se että suomalaiset plugarit ovat hyvinkin säntillisesti ladattuja..
Tuossa kaverin muijalla on plugari täydellä autoedulla, mutta niillä työnantaja tilasi talon seinään oman latausaseman, jossa se plugari roikkuu aina kun on kotipihassa.
Vaikea nyt sanoa millaisilla autoilla suomen köyhälistö ajaa, mulla on volvo, mutta noin yleisesti suomalaiset ajavat isoilla autoilla verrattuna oikeastaan keneen tahansa paitsi pohjois-amerikkalaisiin.
pökö
Kaivo jäässä
Ajan pienellä tojotalla
pökö
Kaivo jäässä
Autohan on pienimunaiselle kyrvän jatko. Itse olen pärjäillyt noin 4 metrisellä tojolla oikein kivasti eikä hävetä yhtään.
Harrastelija
Vakionaama
Eikös jossain vaiheessa verottaja vaatinut että ensin pitää mennä omilla kyydeillä työpaikalle ja vaihtaa sieltä firman auto/työkone?
Sitä en muista oliko tuossa poikkeuksia esim päivystäjien osalta.
Liisari ehkä poikkeus mutta pitääkö siinäkin merkitä kodin ja työpaikan väliset ajot omiksi ajoiksi eikä työajoilsi?
Se että ajetaanko työajot firman autolla, liisarilla vai omalla autolla on aivan firman laskutavasta kiinni. Yleensä firmat pyrkivät löytämään edullisimman ratkaisun. Paljon liikkuville se voi olla liisari tai jopa firman oma auto. Satunnaisempaan ajoon kilometrikorvaukset.
Firman politiikka voi myös muuttua muutaman vuoden välein kun laskenta tehdään uusiksi.
Ja yksi vaihtoehto on myös auton vuokraus kun käyttö on satunnaista.
Kyllä osa täyden autoedun käyttäjistä jättää auton kokonaan lataamatta. Kaikki työnantajat eivät hommaa sitä laturia energiamittarilla. Miksi ladata kotona kun bensan/dieselin saa ilmaiseksi.
Tuo on aiheuttanut autohuolloillekin töitä kun auto menee vikatilaan akkujen tyhjennyttyä ja jossain tapauksessa vikaantuessa.
pökö
Kaivo jäässä
Ei semmoista vaadita.
Meillä oli aikanaan ainakin tällainen vaade, etä jos varsinainen työpaikka oli työmatkan varrella, niin laskutettava työmatka alkaa konttorilta. Muussa tapauksessa suoraan kotoa.
Toki kaikissa töissä ei välttämättä tuollaista vakituista pistettä ole olemassakaan. Ei varmaan asvalttiukotkaan väliaikojaan konttorin pihaa päällystä.
jarkko_h
Vakionaama
Kun tulee käytettyä hurjia määriä autojunaa, niin en huolisili yli 5 metristä autoa, joutuu maksamaan kaksi paikkaa. Lisäksi maksimi korkeus noin 165 cm jotta suksiboksin kanssa ei mene sisäpaikan korkeusraja yli.
Yli 5 metrin autolle ei kyllä ole mitään tarvetta.
80-luvulla pärjättiin suomalaisissa perheissä sisätilvuudeltaan 40% pienemmillä autoilla vaikka perheet olivat isompia. On alettu ostamaan selkeästi tarpeeseen nähden ihan liian isoja autoja. Kaksihenkisellä pariskunnalla saattaa olla jopa X5 ta Passat-kokoluokan auto. Ihmisten älykkyys on laskemassa auton pakkaamisen osalta. Koskee myös itseä.
Mikä plugari on niin huonosti suunniteltu, että se antaa akun mennä niin tyhjäksi että vikaantuu?
x5 on iso auto, mutta Passat ei todellakaan ole. Uudesta mallista en tiedä. Taitaa myös ihmiset ja tavaramäärät olla isompia, kuin 40 v sitten.
Täysin henkilökohtaisena mittakaavana itse olen pitänyt tuommoisia <4.3 metrisiä pieninä, 4.3-4.7 metrisiä keskikokoisina, >4.7 metrisiä suurina.
Noissa mitoissa pienet on yleensä 1-2 hengen ajoon tarkoitettuja työmatkakulkineita ja pääosin ilman lapsikuormaa ajettavia. Kahden auton taloudessa ainakin toiseksi autoksi yleensä järkevin. Keskikokoiset kelpaa jo useimmille perheautoksi ja isot tarjoaa sitten lisätilaa heille, joilla on tarve kuljettaa paljon harrastustavaraa, pitkien reissujen tavaraa tms.
Yli 5 metriset on sitten pakettiautoja tai linja-autoja tai jotain 7 paikkaisia tai sitten ne on turhalla raudalla venytettyjä, kuten jenkkiautot.
Omassa työssä päivystyksen alkaessa otetaan töistä työ auto ja sillä ajetaan ne ajot mitä tarvii, sen ajan kuin päivystystä on. Itsekin olen päivystyksessä mukana, se on meillä toki vapaaehtoista. Päivystyksessä tulee tehtyä kaikki puoliturhat ajot, mökillä päiväkäynnit, ikeat yms visiitit.
Myös Euroopassa osataan turhalla raudalla venyttäminen. Ehkä huvittavimman näköinen esimerkki on vanha 1-sarjalainen bemari, joka on pelkkää keulaa. Kuskin ovi on melkein keskellä kylkeä.
Viimeksi muokattu:
pokeri
Aktiivinen jäsen
40% pienempiä ulkomitoiltan ehkä, ei sisämitoiltaan.
Toisaalta tuossa autossa tuohon on tekninen syy, ja se ei itseasiassa ole kovin pitkä, se vain näyttää siltä.Myös Euroopassa osataan turhalla raudalla venyttäminen. Ehkä huvittavimman näköinen esimerkki on vanha 1-sarjalainen bemari, joka on pelkkää keulaa. Kuskin ovi on melkein keskellä kylkeä.
katso liitettä 108236
K
Eli tuo on takavetoinen auto, ja moottori on keulalla perinteisesti pitkittäin, ja auton kokonaispituus on kuitenkin vain 4,3m. Lisäksi silmää hämää se että tuon takavedon takia etuakseli on voitu asentaa tavallista edemmäs, joka saa kyljen näyttämään tavallista pidemmältä.
Käsittääkseni yksi vaikuttava tekijä on, onko keikkakohde väliaikainen vai pysyväisluonteinen. Asennustyötä tekevälle sähköasentajalle harvoin lienee pysyväisluonteinen, mutta "piilotyösuhdeautoa" käyttävälle tehdaslaitoksen vakiotöitä tekevälle saattaisi olla verottajan mielestä. Noin on asia ainakin työmatkakorvausten verotusohjeissa.
jarkko_h
Vakionaama
Kirjoitin 40 % pienempiä sisätilavuudeltaan, en mitoiltaan.
jarkko_h
Vakionaama
Totta. Tätä vauhtia kun suomalaiset lihoavat niin X5 - kokoluokan autot alkavat yleistymään entisestään.
pokeri
Aktiivinen jäsen
Niin kirjotit ja mie kirjotin että ehkä ulkomitoiltaan 40% pienempiä muttei sisämitoiltaan 40% pienempiä, 80 luvun autojen sisämitat on hämmästyttävän isoja vs nykyautot. Takajalkatilaa niissä on huomattavasti vähemmän mitä nykyautoissa mutta muuten ei niin isoa eroa mitä päällepäin näyttää. Tilavuuttahan uusissa autoissa on paljon ko monestikki katto on korkealla mikä on täysin turhia kuutioita
Harrastelija
Vakionaama
Sivutormäyssuojat ym turvavarusteet vievät tilaa.
70-luvulla oven paksuus oli alle 10cm ja kynnyskin aika mitätön.
Noin niinkuin esimerkkinä muutoksista jotka vaikuttavat auton sisä/ulkomittoihin.
Tosin nykyautojen yläosa on huomattavan kapea alaosaan verrattuna. Ennen olivat tasapaksumpia.
Ehkä tuokin liittyy sivutörmäyssuojaukseen tai ihan vaan aerodynamiikkaan tai molempiin.
70-luvulla oven paksuus oli alle 10cm ja kynnyskin aika mitätön.
Noin niinkuin esimerkkinä muutoksista jotka vaikuttavat auton sisä/ulkomittoihin.
Tosin nykyautojen yläosa on huomattavan kapea alaosaan verrattuna. Ennen olivat tasapaksumpia.
Ehkä tuokin liittyy sivutörmäyssuojaukseen tai ihan vaan aerodynamiikkaan tai molempiin.
Harrastelija
Vakionaama
No mulla on (niukasti). Ikävä kyllä tommosta ei saa laillisesti parkkiruutuun oikeen missään. Joku aika sittenhän pelottelivat että jossain kunnassa jaetaan parkkisakkoja jos auton keula tai perä tai molemmat on ruudun ulkopuolella. Toivottavasti ei yleisty.
Oma kulkine on hieman yli 5m pitkä ja leveyttäkin ilman peilejä on millin vajaa 2m. En koe tuon parkkeeraamista erityisen hankalaksi ja jopa rouvakin saa tuon parkkiin ilman isompia ongelmia. Ei toki ole yhtä helppoa kuin 70 luvun minillä mutta kamerat ja tutkat auttavat paljon. Auto osaisi parkkeerata kyllä itsekin mutta ei sitä tule käytettyä kun on jotenkin niin brutaalin oloinen suoritus että ihan hirvittää
Harrastelija
Vakionaama
Juu kyllähän sen nätisti ruutuun saa.
Mutta miten laitat yli 5m auton laillisesti 4.5-5m pitkään ruutuun?
Käytännössä ovat kyllä aika harvassa tuollaiset ruudut.
Harrastelija
Vakionaama
Taitaa 5m ruutu olla aika yleinen
Edit; 2016 alkaen tuo 5m näyttäisi olevan rt kortin minumi ja suositeltu ruudun pituus.
Edit; 2016 alkaen tuo 5m näyttäisi olevan rt kortin minumi ja suositeltu ruudun pituus.
Viimeksi muokattu:
Tekniikkatulitaloon
Aktiivinen jäsen
Tänään kävin Malmintorin parkkihallissa ja kylläpä oli ahtaat paikat. Ei olisi mahtunut autosta ulos kolhimatta viereistä isompaa autoa. Löytyi onneksi ruutu jossa pilari vieressä joka antoi oven avaamiseen tarvittavan tilan ruutujen väliin. Ja sitten venkslausta jotta sai vaimon ja pojan kaukalossa kyytiin. Myös sen verran matala, ettei takaluukkua saanut kokonaan auki. 3 piste käännös vielä vaadittiin jotta sai auton kääntymään ulosajoramppiin. Halli ei varmasti ollut 2016 vuoden rt kortin mukainen ja välttelen tästä edes sinne ajamista.
Joo, mutta ne ovat niitä päästä avoimia ruutuja. Hieman eri asia kuin taskuparkkiruudut jotka ovat piirretty kaikille neljälle sivulle.
Tuttu ajoi Rovaniemelle ja siellä päätti Mersu ilmoittaa että minua ei enää ajeta ellei käytetä korjaamolla.
PTC vastus hajonnut, joka käytössä sähköllä ajaessa sisätilan lämmitykseen, mutta ilman sitä ei voinut ajaa. 3 vuotta vanha auto, valmistajan mukaan normi kulutusosa ja asiakas vastaa 100% kuluista. Noin 3500€ oli hintalappu
PTC vastus hajonnut, joka käytössä sähköllä ajaessa sisätilan lämmitykseen, mutta ilman sitä ei voinut ajaa. 3 vuotta vanha auto, valmistajan mukaan normi kulutusosa ja asiakas vastaa 100% kuluista. Noin 3500€ oli hintalappu
ALV osalta noin hankinnassa, mutta tmi saa vähentää kaikki kulut verotuksessa jos työajoa autolla enemmän kuin yksityisajoa.
Olisko kuitenkin koko lämmönvaihdin vastuksella ja ptc-termistorilla lämmön mittaukseen mutta kallista on
Kuluttajaviranomaisiin yhteyttä, ei sähkövastus ole kulutusosa.
- Keskustelun aloittaja
- #396
Lämmitysvastusten ohjaukseen käytetty tehoelektroniikka näyttää saadun tehtyä tietyn ajan välein vaihdettaviksi, ilmeisesti komponenttien jäähdytys on niin heikko että aika tekee tehtävänsä.
Kuka sen määrittelee kauanko osan pitää normaalisti kestää, joku keskiarvo vastaavista osista? Entä jos osa on erilailla toteutettu?
Toisaalta monen ns kuluvat osatkin saataisiin kestämään auton käyttöiän jos ne vaan mitoitettaisiin niin, mm laakerit.
Harrastelija
Vakionaama
K-raudassa käydessä huomasin tapauksen jossa ruutu ei riitä (tosin ruudun pituutta en mitannut). Tuossa tapauksessa vetokoukku vielä aiheuttaa oman lisänsä.
Ja ei ole taskuparkki ja silti viivaa joka puolella.
Husky
Hyperaktiivi
Nämä on näitä varsin yleisiä juttuja jotka koskevat A.Ankkaa. H.Hanhet ei ymmärrä miksi takuuasioita pitäisi miettiä sekuntiakaan ennenkuin ostaa jotakin.
Sano kaverillesi että Mersun tapauksessa huolenpitosopimus voi säästää tähtitieteellisiä summia. Tuo on reilu peli tuon kanssa ollut ja täysin ilman kusetuspränttejä. Hinnoittelu lähtemässä lapasesta juuri nyt mutta ylivoimaisesti paras vakuutustyyppinen juttu tähän asti ollut mikä tiedossa
On vaihtamassa sitä täys sähkikseen, mutta se ei tule olemaan mursu, kuten ei enää jatkossa muutenkaan jos hänestä riippuu.
Monta muutakin asiaa luetteli mistä MB rahastaa, eteenkin sähkisten osalta ettei ole mitään järkeä. Vain marmorilla saa korjauttaa ja silloinkin vain tuhansien eurojen moduleina eikä erillisinä komponentteina.
Ajavat vanhat asiakkaat pois. Nämä siis käyttäjän kommentteja
Toisaalta yksi n. 4,3 metrin pituinen auto, johon mahtui 5+2 ihmistä tai 5 ja yli 700 litran tavaratila oli minusta sen verran hyvä, että viipyi meikäläisen käytössä 13 v. ja liki 300 000 km. Kuskin ovikin aika lailla eri kohdassa, mitä tuon em. Bemarin.