Moottorin lämpötilanon oltava luokkaa 60...70 astetta, jotta bensiinin tai etanolin tyyppisestä polttoaineesta (ja paloilman mukana tulleesta kosteudesta) ei kerry pakokaasuihin niin suurta vesihöyryn osapainetta, että muut palamisen seurauksena jäljelle jääneiden kaasujen (ts. käytännössä hiilidoksidin ja typen) osapaineet vesihöyryn osapaineen kanssa summattuna eivät ylitä sylinteriseinämän lämpötilassa ainakaan vallitsevaa ilmanpainetta (vaikkakin asia on monimutkaisempi, kun myös sylinterissä vaikuttavan paineen jakautumalla kaikkien moottorin tahtien aikana, mutta erityisesti työtahdin loppuvaiheen ja poistotahdin aikana, on vaikutusta lopputuloksena syntyvään tiivistymisen tasapainotilaan suuntaan tai toiseen).
kyllä tyttäresi tietää, toyotassani käytin aina 98 koska se kulutti sitä selvästi vähempi eikä vaeltanut pintakaasulla sekä käynnistyi pakkasessa varmemmin kun ei ollut mitään lämmittimiä.
Kokemusta ainakin pitäisi olla, nuorempi likoista kelasi hondalla yli 9000 kilsaa kesässä mikä on mielestäni 50cc mopolla paljon.
Moista tapahtuu aivan samoin puhtaalla bensiinilläkin. Kun bensiinissä on mukana jakeita, jotka haihtuvat pois vasta 200oC, nuo jäävät pilaamaan öljyä pysyvästi. Etanoli sentään haihtuu pois kuten vesikin (mutta helpommin). Dieselissä polttoainejäämiä jää kylmäkäynnistyksessä ja muutoinkin öljyn joukkoon edellisiäkin pahemmin, mutta moottori, öljy ja suodatus on rakennettu kestämään moista tyypillisellä öljynvaihtovälillä ja käyttöprofiililla.
kyse on bensan mukana olevasta etanolista vesi liukenee etanoliin mutta vesi ei liukene bensiiniin,etanoli kerää taas mukaansa tehokkaasti vettä kun saatavilla on,etanolivesiseosta päätyy myös kampikammioon etanoli kerää myös mahdollisen kondenssiveden tietyissä olosuhteissa ja lopulta moottoriöljy on kermaa ja voitelu ei toimi enään kunnolla.Tätä ongelmaa ei ole dieselissä ja vähemmän 98 kuin 95 bensiinissä
Nyt ei ihan tainnut päättelyketju natsata, sillä se etanoli sekoittuu samalla tavalla sinne bensaan, mitä sekoittuu vesi siihen etanoliin. Ilman etanolia vesi jää bensan sekaan pisaroiksi, jonka jokainen boomeri muistanee talven jäätämisongelmista kun tuo vesipisara pääsi kaasariin jäätäen suuttimet. Ja kun bensaan lisättiin etanolia jäänestoksi, tuli tuosta bensa-etanoli-vesi sekoituksesta tasaista seosta, vesi ei sieltä enää erottunut ja siksi se meni sitten kovillakin pakkasilla kaasarista hienosti läpi.
Tämä on onneksi ongelma vain silloin kun polttomoottoria käytetään väärin eli ajetaan lyhyttä pätkää jolloin moottori ei pääse kunnolla lämpiämään. Jos on pakko ajella lyhyitä pätkiä niin sitten sähköauto on ainoa oikea valinta.
No itseasiassa se etanoli sekoittuu mielummin veteen kuin bensaan, mutta jos tuo ominaisuus tuottaa ongelmia, on vettä jostainsyystä ihan älyttömästi bensanseassa.. Tyyliin joku laskee letkulla vettä bensatankkiin. Missään normaalikäytössä tuo ei aihwuta ongelmia.
www.is.fi
Kyllä se wanhaan kaasareiden aikaan oli ihan oikea talviongelma tankin kondensioineen yms. siihen mitään vesiletkuja tarttettu.
No diesel käy käytännössä jatkuvasti ilmaylijäämällä, nykyiset wanhoja jakajapumppuja pienemmällä mutta kuitenkin, tuon disun kanssa kun ei ole niin nokonuukaa ilma-polttoaine seoksen kanssa vs. mitä bensalla on, se palaa kun joka tapauksessa korkeassa puristuksessa ja lämpötilassa. Ilmaylijäämäkään ei itsesään olisi mikään ongelma, ellei sen myötä myös NOx päästöt kasvaisi ja siksi nykydieseleissä tuota ilmamäärää jo rajoitetaankin, wanhoissa kuin oli vain suora putki imusarjasta ilmanputsariin ja siitä ulkoilmaan ilman mitään läppärajoittimia tms.
Etanolilisähän periaatteessa nostaa oktaanilukua (etenkin, jos lähtökohta on perusbensiinin osalta jo alhainen) ja korkeampi oktaaniluku tarvitaan nakutustaipumuksen vähentämiseen. Jos moottorin nakutustaipumus on lisääntynyt (esimerkiksi kertyneen karstan tai jäähdytysongelmien takia) tai moottori oikeastaan vaatisi korkeampaa oktaanilukua alun perinkin, korkeampi oktaaniluku voi parantaa työtahdin hyötysuhdetta ja siten vähentää polttoaineen kulutusta. Jos moottorilla on nakutustaipumusta ja sen saa kuriin korkeamman oktaaniluvun polttoaineella, voi myös sytyksen säätää ilman, että pitäisi tehdä kompromissi parhaan hyötysuhteen ja nakutustaipumuksen välillä.
Absolutoitu alkoholi toki on hygroskooppista, joten bensiinin säilyttäminen alttiina vaihtuvalle ulkoilmalle altistaa etanolin ulkoilman kosteudellekin (eli etanoli kuivattaisi ulkoilmaa, jos tämä pääsee vaihtumaan melko vapaasti). Tuo voi olla ongelma pienmoottoreissa tai huolimattomassa bensiinin säilytytyksessä, mutta nykyautojen polttoainejärjestelmän rakenne on järjestään (saastemääräysten takia) sellainen, että ainoastaan käytetyn polttoaineen tilavuuden verran pääsee ulkoilmaa tilalle. Moinen kosteusmäärä on käytännössä varsin mitätön ja absolutoitu etanoli nappaa moisen helposti ja polttaa muun tavaran mukana moottorissa aiheuttamatta haittaa. Asialla ei sitten ole pienintäkään merkitystä öljyyn mahdollisesti kertyvän veden ja emulsion synnyn kanssa, syy on 100% muualla.
Ei se selkene, koska toimittaja ei ole ymmärtänyt, mitä on lehteen skrivannut (eli sotkenut asioita keskenään).
Pitää paikkansa. Tuosta oli jo edelläkin juttua, eli jos etanolin palaessa syntyy vettä suhteessa kolme osaa, perusbensiinin palaessa vain luokkaa 2,25 osaa. Jos etanolia on 10%, merkitys veden osuuteen pakokaasussa on silti varsin vähäinen. Luultavasti jokin sellainen ero voi olla, että moottorin pitää (lämpenemisvaiheessa) lämmetä asteen pari korkeammalle, jotta etanolibensan kondenssimuodostustaipumus putoaa samalle tasolle kuin "puhtaassa" bensiinissä. Moinen tilanne ei normaaliajossa monta sekuntia kestä, mutta toki voi olla merkittävämpi pluginhybridin kohdalla talvisaikaan, jos ajetaan pääasiassa lyhyitä matkoja ladatulla sähköllä.
Jeps. Ja sitten marmorilla sanotaan, että takuu raukeaa kun olet ajanut alle 60min vetoja.
Toimittaja ei aivan täydellinen ole oletko sinä täh?väitätkö että sinä että sitä mössöä moottoriin ei pääse muodostumaan?vinkki,kylmässä moottorissa rikkaalla seoksella öljytilaan ajautuu polttoainetta aina.
Kyllä. Ero on sellainen että niillä ajaminen tulee yhtä kalliiksi.
Totta kai sinne mössöä pääsee syntymään, mutta syy on tavassa, millä moottoria käytetään (käytetään kylmänä lyhyitä jaksoja ja ladattavan hybridin kanssa tämä tosiaankin monesti onnistuu helpolla tavalla). Polttoaineen merkitys on vähemmän kuin toissijainen tässä.
Jos olisi täysi vero, huomaisi varmaan hinnasta vielä paremmin. Tuon tekeminen ei ole helppoa, prosessi on monipolvinen (eli syntyy "pilkkeitä", jotka menevät esim. kaasuturbiinin polttoaineeksi sähkön tuotantoon ja lisäksi syntyy paljon muutakin hukkaa lämpönä).
Ongelma ei ehkä niinkään perustunut tankkiin kertyneeseen veteen, vaan bensiinin höyrystymiseen kaasuttimessa, minkä seurauksena imuilman lämpötila laski. Kostealla säällä imuilman lämpötila laski riittävästi, jotta imetyn ulkoilman kosteus alkoi tiviistyä ja tavanomaisilla syys- tai lauhoilla talvisäillä jäätyä kaasuttimeen tukkien polttoaineen kulkureittejä ja ehkä ilmankin. Polttoaineeseen sekoitettu alkoholi alensi kertyvän veden ja jään sulamispistettä, jolloin vesipisarat pääsivät kertymisen sijaan imeytymään moottoriin, missä ne höyrystyivät harmia aiheuttamatta. Ilmiöhän tapahtui vasta moottorin käytyä jonkin aikaa, eli veden kertyminen voiteluöljyyn ei todellakaan ollut enää tuossa vaiheessa ongelmana.
Nimenomaan näin, kaasarin suutin siellä jääti ja ajo loppui siihen.
Toi termarihan oli jo hieno systeemi, itse kääntelin aikanaan tuolla Ford Taunuksen konepellin alla ilmanputsarin putkessa olevaa läppää ihan vain käsin, otettiinko se imuilma suoraan keulalta vaiko imusarjan päältä esilämmitettynä.
Sopiva nollakeli kostea, jäädytti kaasuttajan kurkun oli joskus ihan tukossa,pitkä imusarja kuten vanhassa kuplassa oli tähän otollinen.Imusarjan ympärille kierettiin asbestinarua joka vähän auttoi.
Jos en ihan väärin muistele, niin -75 Valiantissa taisi olla pakosarjan päällä pelti ja siinä letkulähtö, josta meni (tai olisi mennyt jos joku ei olisi poistanut) putki ilmanputsarille. Ilma siis kiersi pellin ja pakosarjan välissä lämmeten siinä jonkinlaisen läpän ohjaamana. Eipä tuota pakkaskeleillä ajeltu niin hyvä oli turha paino poistaa
Tuo on ollut pikemminkin dieseleiden ongelma, kun riittämättömän samepisteen polttoaineesta kiteytyy kylmässä parafiinisia vahoja tukkimaan suodattimen huokoset, vaikka suodattimen pinta-ala on suuri vastaaviinbensiinilaitteisiin verrattuna. Kaikenlainen vesi on tietenkin pakkasilla potentiaalinen harmin aiheuttaja polttoainejärjestelmässä, olkoon se peräisin mistä tahansa. Erilaiset ruiskutusmoottorit ja turbot toki jokseenkin poistavat ongelmat ilmakanavien puolelta ja niihin välittömästi liittyviltä polttoainejärjestelmän osilta, mutta itse polttoainejärjestelmään liittyvät riskit säilyvät ennallaan.
Ongelma poistui kun ei ollut enää kohokammiota mihin vesi saattoi kerääntyä ja siitä suuttimeen aiheuttamaan käyntihäiriöitä.
Minusta se jäätyvä kohta oli kaasuttimen kurkku jossa lämpötila laski bensan höyrystymisen takia useita asteita. Ongelma oli pahin muutoman asteen kostealla plussakelillä jolloin ilmassa oli paljon kosteutta, ei niinkään pakkasilla jolloin ilma oli kuivaa.
Omassa autossa näyttäisi olevan jäähdytysnestekennolla toteutettu ahtoilmanjäähdytin. Olisiko tuossa jonkinlainen oma sähköinen kiertopumppu ja jäähdyttimeltä tulevan ja sieltä lähteävän veden sekoitusmahdollisuus, eli jossakin määrin vakioitu lämpötila ahtoilman jäähdyttimelle? Tuo siis vain suhteellisen pintapuolisen tarkastelun perusteella tehty päätelmä mahdollisesta. Moottorin huoltodokumentaatiosta asia tietenkin selviäisi.