Keskustelua sähköautoista

kotte

Hyperaktiivi
Eli palaamme siihen jota jo tuossa aiemmin esitin. Kun kerran päästötön tuotanto lisääntyy koko ajan, ja siten keskipäästö laskee, miksi ihmeessä se päästöpudotus pitäisi jyvittää vain vanhalle kulutukselle?
Syystä, että valtaosa sähköstä kuitenkin kulutetaan "vanhoissa kohteissa", jotka eivät suinkaan pysy ennallaan, vaan tuollakin tapahtuu jatkuvasti kehitystä, jonka tuloksena energiaa säästyy. Nuo laskevat sitten säästöt omaksi hyödykseen.

Et voi korvamerkitä jotakin osaa tuotannosta itsellesi perustellaksesi sen pienempiä päästöjä, jos toimintasi kuitenkin lisää kulutusta. Itse voin aivan yhtä hyvin väittää, että nollaan hiilidioksidipäästöt ja virtuaalisesti imen sitä ilmakehästäkin, jos vien sähköauton kierrätykseen ja siirryn dieselkäyttöiseen, sillä jää tuo kansainvälisten sähköverkkojen kautta syntyvän vastakompensaatio aiheuttama hiilidioksidilisä syntymättä ja kun olen uusi diesael-autoilija, minun tankissani palaa vain uusiutuva jätteistä valmistettu diesel, jonka tuotanto lisääntyy nopeammin kuin fossiilisen dieselin, varsinkin jos vapaaehtoisesti maksan mittarilla tuosta vielä hiukan enemmän (vaikka todellisuudessa tuo on muiden uusituvuasta osuudesta pois).
'
En silti menisi tuomitsemaan tai kehuskelemaan päästöjen kannalta toimi sitten näin tai noin. Kannatan silti kehityspanoksen antamista uudelle teknologialle, jolla on potentiaalia päästöjen vähentämiseksi jollakin sektoreilla, vaikkei juuri välttämättä taajama-alueiden henkilöautoliikenteessä.
 

moti

Aktiivinen jäsen
Biodiesel ja biokaasu ovat marginaalituotteita globaalisti. Kaasuauton lähipäästöt ovat todella alhaiset muun kuin co2-osalta. Sähköntuotanto muuttuu koko ajan puhtaammaksi joten nyt ostetun sähköauton edut kasvaa ajan funktiona. Bensa- ja dieselautot eivät puhdistu vastaavasti vaikka tankkaat bio-polttoainetta omaan kaaraasi, koska se osa otetaan pois lakisääteisestä bio- sekoitevelvoitteesta. Joka tapauksessa kaikki biopolttoaine poltetaan joko sinun tai jonkun muun toimesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Bensa- ja dieselautot eivät puhdistu vastaavasti vaikka tankkaat bio-polttoainetta omaan kaaraasi, koska se osa otetaan pois lakisääteisestä bio- sekoitevelvoitteesta. Joka tapauksessa kaikki biopolttoaine poltetaan joko sinun tai jonkun muun toimesta.
Asia ei ole noin yksioikoinen, koska pian tulee saatavaksi uusiutuvaa vetyä eikä soveltuvista lähteistä kerätyn hiilidoksidin kerääminen synteettisen polttoaineen valmistukseen ole pois suljettu mahdollisuus. Vedyn valmistuksella on puolellaan suurena etuna, että elektrolyysilaitteisto ei kapasiteettiinsa nähden ole erityisen kallis valmistaa, jolloin kapasiteettia voidaan lisätä niin, että valmistus kohdentuu saatavilla olevaan uusiutuvaan energiaan (esimerkkinä myrskyjaksot, viikonloppujen ja lomakausien paisteiset säät taikka lumen sulamiseen ajoittuvat kesäsateet, unohtamatta nyt loppukevään tai alkusyksyn aamuyön tunteja, jolloin ydinvoimaa saattaa olla ylimäärä tarjolla). Tuo on erittäin efektiivinen tapa varastoida uusiutuvaa energiaa ja paljon joustavammin kuin sähköautoihin (vaikka noihin miettisi millaisia tahansa kaksisuuntaisia virtuaalisia sähkövarastoja käyttötarpeiden reunaehtojen kannalta).

Tuollaisia menetelmiähän mietitään laivojen, lentokoneiden ja pitkän matkan raskaan liikenteen energianlähteiksi ja jopa tuulettomien aikojen varavoimaenergian lähteeksi joskus tulevaisuudessa. Ei tuollainen ole pois suljettua edes joissakin (hybridivoimaisten) henkilöautojen käyttötarkoituksissa. Periaatteessa vain sähkön tuotantokyky rajoittaa tuollaisten polttoaineiden tuotantokapasiteettia ja uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyvä kapasiteetti auttamatta tarjoaa ajoittain saatavilla olevaa ylimääräistä sähköä varsin ruhtinaallisesti, mutta toisaalta edellyttää hyvin massiivisia kulutusjoustoratkaisuja. Eihän tuo toki muuta sitä tosiasiaa, että sähkökäytön kokonaishyötysuhde on paljon parempi, joten sähköä kannattaa käyttää silloin, kun se on mahdollista. Suomen oloissa kuitenkin hybrtiditeknologia saattaa olla pitkäänkin perusteltua ja tulevaisuudessa päästötöntäkin.
 

tet

Hyperaktiivi
Asia ei ole noin yksioikoinen, koska pian tulee saatavaksi uusiutuvaa vetyä eikä soveltuvista lähteistä kerätyn hiilidoksidin kerääminen synteettisen polttoaineen valmistukseen ole pois suljettu mahdollisuus.
Tuon "uusiutuvan vedyn" päästöt pitää sitten muistaa laskea marginaalisähkön mukaan, koska kyse on uudesta kulutuksesta. Juuri kukaan ei vielä tee sähköllä vetyä, joten jos sen tuotanto lisääntyy, niin sehän ei ole puhdasta ollenkaan. Uutena kulutuksena sen päälle pitää kaataa kaikki päästöt mitä vaan marginaalituotannosta saadaan viivan alle revittyä! ;D
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Mikki

Hyperaktiivi
Helsingissä lämmitetään katuja.
Katujen sulatus kaukolömmön paluuvedellä on erittäin viisasta energian käyttöä.

Säästää valtavasti polttoaineita aurauksessa, hiekoituksessa, harjauksessa. Ja vielä resurssit mitä menee lumen kuljetukseen ja liukastumisten hoitoon.

Ja kaukolämmön paluuvesi on parempi mitä viileämpänä se palaa. Hukkalämpö on pienempi paluuverkossa ja voimalan savukaasupesurit toimii paremmin kylmällä vedellä, jos lömpö on tuotettu polttamalla jotain kiinteää polttoainetta ja savukaasut pitää puhdistaa.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

kotte

Hyperaktiivi
Tuon "uusiutuvan vedyn" päästöt pitää sitten muistaa laskea marginaalisähkön mukaan, koska kyse on uudesta kulutuksesta. Juuri kukaan ei vielä tee sähköllä vetyä, joten jos sen tuotanto lisääntyy, niin sehän ei ole puhdasta ollenkaan. Uutena kulutuksena sen päälle pitää kaataa kaikki päästöt mitä vaan marginaalituotannosta saadaan viivan alle revittyä!
Jatketaan nyt saivartelua: Elektrolyysillä tuotettu uusiutuva vety on idea, jolla osa tuuliturbiineista, aurinkopaneeleista tai ydinvoimaloista, jotka muuten täytyisi pysäyttää, jottei verkko kupsahda, voidaan pitää pyörimässä ja tekemässä jotakin hyödyllistä sen sijaan, että kököttäisivät tyhjän panttina. Tietenkään tuota ei voida vielä soveltaa, kun päästötöntä ja heikosti alas päin ohjailtavaa tuotantoa on liian vähän (ja ydinvoima on muuten pahin tapaus tältä kannalta). Tilanne on siis sama kuin siirtymä sähköautoiluun, eli päästöt putoavat Suomessakin paljon vähemmän kuin yleisesti väitetään, jos ollenkaan, eli aika ei ole koittanut vielä. Omasta mielestäni ei ole erityisen vaikea ymmärtää tuollaisen ajattelun perustana olevia syy-seuraussuhteita, ellei sotke niitä keskiarvopohjaiseen ajatteluun, jossa matemaattinen (useampidimensioinen) keskiarvo asettuu pisteeseen, joka ei ole realisoituva (kuten tuulivoimaan turvautuminen tyynellä säällä tai aurinkopaneeleihin keskiyön jälkeisinä tunteina Etelä-Suomessa).

Kun näitä laskelmia tehdään, niiden pitäisi perustua tosiasioihin eikä piilvlinnakuvitelmiin, joissa jalat ovat kunnolla irronneet maasta ja puuttuvat tosiasiat korvataan ei-realisoituvilla kuvitelmilla. Jos teet päätöksen siirtyä sähköauton käyttöön jonkin muun käyttövoiman, kyllä varmaan haluat pystyä lataamaan sen tarpeen mukaan ainakin seuraavaksi päiväksi eikä vasta muutaman vuoden päästä säännöllisesti tai nyttemmin vain silloin, jos käy hyvä tuuri. Mutta jos kuitenkin sitoudut toiminaan toisin påin, niin sitten voit omasta puolestani käyttää sellaisia päästölaskemia, jotka toit itse esille.
 

moti

Aktiivinen jäsen
Vedyn tulevaisuus ei näytä ha-puolella hyvältä. Toki jos sitä jää odottelemaan niin ei tartte lähivuosina päätään vaivata autonvaihdon suhteen kun sekä autoista, vedystä että vetyasemista on pulaa. VW taisi ainakin luopua vedystä omalla tiekartallaan.
 

tuna

Vakionaama
Tosin, jos laitat nokivasaran "latausjohtoon" (eli autossa on kiertopumpulla varustettu tehokas vähintään 1,5kW:n moottorinlämmitin), käynnistyssavu jää varsin vähäiseksi puolen tunnin "latauksen" (oik. esilämmityksen) jälkeen. Kaasuauto ei taas mielestäni edes juuri haise kylmänä käynnistäessäänkään, ellei lämpötila ala lähennellä -15 astetta, jolloin auto käynnistyy bensalla (toki pienkonebensa ei paljon kustanna ja haisee paljon vähemmän, jos bensaa kuluu luokkaa kymmenen litraa vuodessa) ja tuonkin voi välttää vastaavalla "latausjohdon" käyttämisellä.
Esilämmitys ei juuri vaikuta siihen, kuinka nopeasti esim. SCR lämpenee sinne yli 300 asteeseen joka vaaditaan ennenkuin AdBlue-ruiskutus aloitetaan. Testerillä seuraten lähemmäs kymmenen kilsan ajo meni baijerinseisojalla -5 pakkasessa ennenkuin noxeja aletaan poistella vaikka moottori oli valmiiksi puolilämmin. Jos ollaan alle -11, pelkästään tankin sulatusta odotellaan piiiiitkään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vedyn tulevaisuus ei näytä ha-puolella hyvältä. Toki jos sitä jää odottelemaan niin ei tartte lähivuosina päätään vaivata autonvaihdon suhteen kun sekä autoista, vedystä että vetyasemista on pulaa. VW taisi ainakin luopua vedystä omalla tiekartallaan.
Olen samaa mieltä, käytännössä kallista ja hankalaa eikä kokonaishyötysuhdekaan muodostu ratkaisevasti paremmaksi kuin esimerkiksi täysin synteettisillä polttoaineilla ja polttomoottorilla. Vedyn varastoiminenkin on hankalaa, mutta sentään helpointa, jos mittakaava on äärimmäisen suuri.

Vetyä kuitenkin jouduttaneen tulevaisuudessa valmistamaan teollisuudessa käytettäväksi (ei ehkä ensialkuun kuitenkaan Suomessa), jos sähköntuotanto muuttuu pääosin uusituville (tuuli ja aurinko) sekä ydinvoimalle, koska ajoittain syntyy hyvin paljon ylituotantoa, jota saa halvalla, jos sitoutuu kuluttamaan todella suuren määrän sähköä tietyn lyhyehkön ajanjakson kuluessa. Ja tuohon huutoon on vastattava suhteellisen lyhyellä varoitusajalla, minkä lisäksi kulutus on saatava päälle ja pois tasaisesti ja nopeasti, mutta kuitenkin verkkoyhtiöiden tapauskohtaisia reunaehtoja noudattaen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Esilämmitys ei juuri vaikuta siihen, kuinka nopeasti esim. SCR lämpenee sinne yli 300 asteeseen joka vaaditaan ennenkuin AdBlue-ruiskutus aloitetaan. Testerillä seuraten lähemmäs kymmenen kilsan ajo meni baijerinseisojalla -5 pakkasessa ennenkuin noxeja aletaan poistella vaikka moottori oli valmiiksi puolilämmin. Jos ollaan alle -11, pelkästään tankin sulatusta odotellaan piiiiitkään.
Noin voi tosiaan olla pienehköllä dieselillä (ottomoottorilla ei), mutta sinällään luulisi olevan teknisesti mahdollista lämmittää katalyyttilaitteisto sähkövastuksella käyttölämpötilaan samoin kuin sulattaa urealaitteet tms. valmiiksi (?).

VAGin metaanimoottoreissa katalysaattori lämmitetään sylinteriseosten epätasapainolla varsin nopeasti, eli osa sylintereistä käy laihalla ja osa rikkaalla seoksella, jolloin pakokaasuissa on samaan aikaan vapaata hiilimonoksidia ja happea stoikiometrisessa suhteessa. Katalysaattori on hyvin selektiivinen hiilimonoksidin hapettamiseen jo suhteellisen matalassa lämpötilassa näillä edellytyksillä. Näin vältetään alkuvaiheessa viileähkön katalysaattorin huono selektiivisyys jäånnösmetaanin hapettamiseen, vaikka jäännöshappea on sopivasti. Katalysaattorin lämmettyä jäännösmetaanikin hapettuu hyvin, jolloin on jo siirrytty tasaisiin seossuhteisiin kaikissa sylintereissä (tosin osa sylintereistä lepuutetaan kevyellä kuormituksella polttoaineen säästämiseksi moottorin lämmettyä normaalilämpötilaan).
 

jmaja

Hyperaktiivi
Testerillä seuraten lähemmäs kymmenen kilsan ajo meni baijerinseisojalla -5 pakkasessa ennenkuin noxeja aletaan poistella vaikka moottori oli valmiiksi puolilämmin.
Paljonkos NOxeja tulee sitten kylmällä koneella? Sama n. 10 km menee koneen lämpiämisessä käyntilämpötilaansa. NOxien syntyminen on hyvin paljon lämpötilariippuvaa eli niitä syntyy korkeissa lämpötiloissa.

CO- ja hiilivetypäästöjä syntyy runsaasti ainakin bensakoneissa, kun kylmää konetta joudutaan ajamaan rikkaalla ja katti ei vielä toimi.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Testerillä seuraten lähemmäs kymmenen kilsan ajo meni baijerinseisojalla -5 pakkasessa ennenkuin noxeja aletaan poistella vaikka moottori oli valmiiksi puolilämmin. Jos ollaan alle -11, pelkästään tankin sulatusta odotellaan piiiiitkään.
Jossain konekategoriassa muistaisin nähneeni, että puoli tuntia on sallitu aika poiston aktivoitumiseen. Monen työmatka on lyhyempi...
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Paljonkos NOxeja tulee sitten kylmällä koneella? Sama n. 10 km menee koneen lämpiämisessä käyntilämpötilaansa. NOxien syntyminen on hyvin paljon lämpötilariippuvaa eli niitä syntyy korkeissa lämpötiloissa.
Kyllä, NOx syntymä on lämpötiloista riippuvaa, mutta se sylinterin palotapahtuman paine ja lämpötila ei siitä ihan hirveitä muutu oli se pata itse sitten -30 tai +70 asteinen :confused:
 

tuna

Vakionaama
Noin voi tosiaan olla pienehköllä dieselillä (ottomoottorilla ei), mutta sinällään luulisi olevan teknisesti mahdollista lämmittää katalyyttilaitteisto sähkövastuksella käyttölämpötilaan samoin kuin sulattaa urealaitteet tms. valmiiksi (?).

Kysymys ei ole siitä mikä on teknisesti mahdollista. Esilämmitystä kaikille järjestelmäkomponenteille ei autovalmistajat takuulla tule toteuttamaan ilman lainsäädännöllistä vaatimusta, varsinkaan enää tässä vaiheessa kun polttomoottorituotekehitys on siirretty ylläpitomoodiin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kyllä, NOx syntymä on lämpötiloista riippuvaa, mutta se sylinterin palotapahtuman paine ja lämpötila ei siitä ihan hirveitä muutu oli se pata itse sitten -30 tai +70 asteinen
Muuttuuhan se. Eihän muuten olisi tarpeen lisätä polttoaineen syöttöä jne. Ja on ne pakokaasutkin kylmempiä kylmässä koneessa. Miten paljon sitten tuo vaikuttaa NOxeihin on toinen juttu. Yhden Euro6-dieselin testi löytyy Defan teettämänä. Siinä NOxeja syntyi ekalla 4 km:llä hiukan yli 1 g/km. Päästöraja oli tuolloin 0,17 g/km. Selkeä lisäys siis, muttei kuitenkaan tolkuton, vaan 20v takaisten dieselien lämpimän tasoa. Testi tosin oli aika epäonnistunut, kun testin aikana tapahtui hiukkasluokun regenerointi. Uusintatestissä sitten ei lähtenyt käyntiin ennen lisäakkua ja päästöt sen mukaiset.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Muuttuuhan se. Eihän muuten olisi tarpeen lisätä polttoaineen syöttöä jne. Ja on ne pakokaasutkin kylmempiä kylmässä koneessa.
No itse asiassa jos puhutaan ihan siitä startin hetkestä, niin silloinhan se diesel on kylmimmillään eikä tahdo käydä itsekseen, vaan sitä avitetaan jälkihehkutuksella. Tällöin noen muodostus on melkoista, joka on merkki juurikin vajaasta palamisesta. No hiukkasloukku nappaa nuo kiinni ja siksi niitä ei juuri putkesta ulos enää nykyisin tule. Mutta taas toisaalta juuri tuolloin se palotapahtuman lämpötilakin on kylmimmillään, jolloin myös NOx muodostuu vähemmän, mutta siellä vaakakupin toisella puolella nokea muodostuu vastaavasti enempi. No kun se moottori tuosta edes hiukan jo lämpiää, alkaa käydä omalla voimallaan ilman jälkihehkuakin, niin silloin sen palotapahtumankin lämpötila on korkeampi, nokea ei enää tule kuin nimeksi, mutta NOx-päästöt puolestaan nousevat. Ja kun tässä vaiheessa puhdistuslaitteisto ei ole vielä toimintalämpöinen, niin putkestahan nuo sitten ulos tulee. Ja siis tässä vaiheessa "moottorin lämpeneminen" on vasta sen sylinterin sisäpintojen lämpenemistä palotapahtumien seurauksena, mitään havaittavaa lämpenemistä ei tässä vaiheessa vielä ole esim. jäähdytysvedessä, puhdistuslaitteistoista tai AdBlue-nesteiden sulamisista nyt vielä puhumattakaan :confused:
 

Mikki

Hyperaktiivi
NesteMy muuten palaa oikeasti todella hienosti. Ei kyllä käynnistys kakista yhtään jos sitä on tankissa ja Webaston käyttökään ei tuota käryä. Hieno litku kaikenkaikkiaan.... pahuksen kallista vain.
 

jmaja

Hyperaktiivi
No kun se moottori tuosta edes hiukan jo lämpiää, alkaa käydä omalla voimallaan ilman jälkihehkuakin, niin silloin sen palotapahtumankin lämpötila on korkeampi, nokea ei enää tule kuin nimeksi, mutta NOx-päästöt puolestaan nousevat.
Viehän se diesel pitkään enemmän kuin lämpimänä. Miten paljon tuosta sitten tulee suuremmista häviöistä kylmässä koneessa, vaihteistossa ja laakereissa? Väittäisin kuitenkin, että koko moottorin lämpötila vaikuttaa ihan oleellisesti myös palotapahtumaan. Vaikuttaako oleellisesti NOxeihin ennen SCR:ää? En tiedä. Ei taida NOx anturikaan toimia ennen kuin tuo on lämmennyt.

SCR nyt ylipäätänsä on aika uusi keksintö eli sellaista ei ole kuin ehkä joka neljännessä Suomen dieselhenkilöautossa.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
NesteMy muuten palaa oikeasti todella hienosti. Ei kyllä käynnistys kakista yhtään jos sitä on tankissa ja Webaston käyttökään ei tuota käryä. Hieno litku kaikenkaikkiaan.... pahuksen kallista vain.
Winkki: Jos vaan jaksaa tankatessa pulata, niin sekoittamalla 15...25% tuota My:tä Futuraan saa jo suurimman osan noista My eduista ilman hinta-haittaa :)
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Etanoli palaa vielä nätimmin, eikä tarvitse kuunnella dieselkoneen ronklatusta. Ongelmana on vain saada se ensin syttymään. :rolleyes: Jonkunlainen polttoaineen esilämmityssysteemi talvikauden kylmäkäynnistyksissä olisi isoksi avuksi, tai miksei bensaryyppykin.
 

bungle

Vakionaama

kotte

Hyperaktiivi
Samoin täällä pikkukaduilla jo suuri osa liikkuu pörisemättä
Täällä päin jopa pääosa busseista on täyssähköisiä (liityntäbusseja juna-asemalle). Noita ei kyllä äänen perusteella erota diesel-bussista. Pysäkillä laitos on aivan hiljainen, mutta heti kun se lähtee liikkeelle, laitteesta alkaa kuulua äkisti kuin hitaasti ja vaihtamatta kiihdyttävän dieselmoottoribussin ääni. Ymmärtääkseni tuo on määräys (ei välttämättä Suomessa), jotta äänetön bussi on liian vaarallinen ajatuksissaan kulkeville jalankulkijoille.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
^ Ehkä tuo on vaan ovela juoni pitää viherpiiperöt tyytyväisenä: Oikeasti siellä on uusinta tekniikkaa edustava dieselmoottori, mutta kyljessä lukee notta "Täyssähköbussi - diesel-koneen äänellä varoittamaan jalankulkijoita" ;D
 

kotte

Hyperaktiivi
^ Ehkä tuo on vaan ovela juoni pitää viherpiiperöt tyytyväisenä: Oikeasti siellä on uusinta tekniikkaa edustava dieselmoottori, mutta kyljessä lukee notta "Täyssähköbussi - diesel-koneen äänellä varoittamaan jalankulkijoita" ;D
Vitsi vitsinä, sähköbussin kyllä tunnistaa katolla olevista akkupömpeleistä (paljon suurempia kuin kaasubussien katolla olevat tankit). Itse olen lähinnä miettinyt siltä kannalta, että kuljettajaparat joutuvat latailemaan noita bussejaan aina päätepysäkillä ja bussien latausjohdot ovat sitten aikamoisia norsunkärsiä liittimineen. Hiukan vaivalloisen näköistä tuo on talvisaikaan. Pääosa latauspaikoista on juuri tuollaisia, joilla kuljettaja joutuu huolehtimaan käsin kaikesta. Vain pari on automaattista paikkaa, jossa bussin katolla on automaattisesti raitovaunun/trolleybussin virroittimen tapaan toimiva, mutta paljon järeämpi liittin. Noita bussja vain ei käytössä näe ja tuohon puolestaan bussi on tietenkin ajettava hyvin tarkasti, koska laitteen mukautumiskyky on rajoitettu.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Tampereellahan on tuo lataus päättärillä sellainen latauslevy joka nousee auton pohjaan. Ei taida kuljettajan muuta kuin osua sen päälle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tampereellahan on tuo lataus päättärillä sellainen latauslevy joka nousee auton pohjaan. Ei taida kuljettajan muuta kuin osua sen päälle.
Tuo taitaa olla pienikapasiteettisille akuille tarkoitettu ratkaisu, eli bussi normaalisti ladataan aina päätepysäkille. Nuo käsin yhdistettävät latausjohdot taas liittyvät busseihin, joita ei normaalisti ladata kuin öisin varikolla ja ehkä kerran pari päivällä pitempien taukojen aikaan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Teslan kolaroinnista juttua....

"Kolarin syystä ei ole vielä varmuutta. Pelastustyöntekijät joutuivat käyttämään yli 100 000 litraa vettä neljän tunnin aikana sammuttaakseen palavan akun, joka syttyi kokoajan uudestaan tuleen. Viranomaiset yrittivät pyytää Teslalta apua akun sammuttamisessa, mutta ei ole tiedossa saivatko he vastausta."

On nuo sähköautot kyllä melkoisia sammutettavia jos tulee moiselle tarve.

Mutta sivunyanssina ei tainnut olla ihmiskuskin vika onnettomuudessa. Ratin takaa ei löytynyt ketään:
 

Esäätäjä

Vakionaama
Ompa kumma että eivät siellä vielä osaa sammuttaa sähköauton akkupaloa. Täälläkin on pelastuslaitokset hankkineet niitä upotuskontteja jossa ei tarvi olla varmaan kun reilu puolimetriä vettä kun jo riittää. Tosin nostaa se varmaan sinne täytyy.
 

kaihakki

Vakionaama
Mitenkähän sammutus hoidetaan parkkiluolissa. Jossain vaiheessa oli juttua, että olisivat Saksassa kieltämässä sähköautojen parkkeerauksen luolissa. Tiedä sitten pitääkö paikkaansa.
 

bungle

Vakionaama
Teslan kolaroinnista juttua....

"Kolarin syystä ei ole vielä varmuutta. Pelastustyöntekijät joutuivat käyttämään yli 100 000 litraa vettä neljän tunnin aikana sammuttaakseen palavan akun, joka syttyi kokoajan uudestaan tuleen. Viranomaiset yrittivät pyytää Teslalta apua akun sammuttamisessa, mutta ei ole tiedossa saivatko he vastausta."

On nuo sähköautot kyllä melkoisia sammutettavia jos tulee moiselle tarve.
Kohtuu kovat päästöt tuossa kyseisessä sähköautossa. Vettäkin meni yhden perheen vuotuinen kulutus. (Edit. muista tämä, kun vedät vessanpönttöä isommasta nupista).
 
Viimeksi muokattu:

oem

Aktiivinen jäsen
Antasivat palaa, ei siitä kuitenkaan uutta tule.
Tuo veden käyttö saattaa palauttaa ylikuumenemisuojat johtaviksi. En tiedä.
Sähköautoja on jo paljon mutta niiden palot ei taida olla kovin yleisiä.
Toivottavasti tekevät ne turvallisemmiksi ja kieltävät automaattisen ajamisen lailla.
 

VesA

In Memoriam
Kohtuu kovat päästöt tuossa kyseisessä sähköautossa. Vettäkin meni yhden perheen vuotuinen kulutus. (Edit. muista tämä, kun vedät vessanpönttöä isommasta nupista).
Ei veden ruiskimisesta auton päälle ole suurta iloa, estää verhoiluja palamasta. Akku pitäisi saada jäähtymään ettei palo etene kennosta seuraavaan - siihen se upotus perustuu. Tai sitten vaan antaa kärytä - ei se palokuorma niin valtava ole, mutta kun palo etenee akussa omaan tahtiinsa niin se palaa kauan.
 

bungle

Vakionaama
Ei veden ruiskimisesta auton päälle ole suurta iloa, estää verhoiluja palamasta. Akku pitäisi saada jäähtymään ettei palo etene kennosta seuraavaan - siihen se upotus perustuu. Tai sitten vaan antaa kärytä - ei se palokuorma niin valtava ole, mutta kun palo etenee akussa omaan tahtiinsa niin se palaa kauan.
Kyllä 100 000 litralla jo kohtuu ison uima-altaan täyttää. Kun puhutaan näiden uima-altaiden toimituksista palavien Teslojen äärelle, niin miten se logistisesti toimii? Ensin pitää toimittaa joku allas, sitten pitää toimittaa joku nosturi tai koura ja sitten pitää toimittaa vielä sitä vettä.

Googlasin, ja tanskalaiset ovet kehitelleet erikoiskalustoa:

Kuulostaa vähän turhan monimutkaiselta. hitaalta ja kalliilta ratkaisulta. Miten kävisi vaikka auton hallittu räjäyttäminen? Tosin sekin aika huono idea parkkihallissa tai päiväkodin vieressä. Pitää ehkä vaan toivoa, ettei kukaan aja Teslaa sademetsään.
 
Viimeksi muokattu:

bungle

Vakionaama
Näissä kun on nämä autopilotit, niin nämä autothan voisi tarkkailla akun lämpötilaa ja jos näyttää huolestustuttavalta, niin ajaisi lähimpään jorpakkoon. Kaupunkeihin voisi kaivaa tekoaltaita. Tai sitten sama homma kaupunkeihin kuin lentokentillä. Eli esim. yhden sähköauton mukana saa kuljettaa vain 20 kWh akkuja tai sitä vastaava määrä ladattuna.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom