EU:ssa asiaa ei tutkita yhtenä ainoana “VIN-lukitustutkintana”, vaan
useiden rinnakkaisten sääntely- ja kilpailuoikeudellisten prosessien kautta, jotka yhdessä kohdistuvat juuri tähän ongelmaan: valmistajien keinoihin estää käytettyjen osien ja riippumattoman korjauksen käyttö.
Alla selkeä kokonaiskuva.
1. Moottoriajoneuvojen ryhmäpoikkeusasetus (MVBER) – kilpailuoikeuden ydin
MVBER (Motor Vehicle Block Exemption Regulation) on EU:n keskeinen työkalu, jolla:
- estetään autovalmistajia lukitsemasta jälkimarkkinoita
- turvataan riippumattomien korjaamoiden toiminta
Mikä on ongelma?
Nykyinen MVBER:
- syntyi aikana, jolloin autot olivat pääosin mekaanisia
- ei huomioinut ohjelmistolukituksia, VIN-sidontaa ja etäaktivointia
Mitä EU on havainnut?
Komissio on todennut, että valmistajat:
- kiertävät MVBER:iä teknisin keinoin
- eivät kiellä korjaamista suoraan, mutta tekevät siitä käytännössä mahdotonta
- sitovat osat ohjelmistoon, pilvipalveluihin ja VIN-koodiin
Tämä on kilpailuoikeudellisesti sama kuin kieltäminen, mutta vaikeampi todistaa.
Tämän vuoksi:
- MVBER:tä on tarkasteltu uudelleen
- komissio on pyytänyt lausuntoja korjaamoilta, purkaamoilta ja kuluttajajärjestöiltä
- VIN-lukitus ja osien “paritus” on nostettu keskiöön
2. “Right to Repair” – kuluttajansuoja ja kiertotalous
EU:n
Right to Repair -linjaus ei koske vain kodinkoneita, vaan yhä enemmän myös ajoneuvoja.
EU:n kanta:
Kuluttajalla tulisi olla oikeus:
- korjata ajoneuvo kohtuullisin kustannuksin
- käyttää käytettyjä ja kunnostettuja osia
- valita korjaamo vapaasti
VIN-lukitus nähdään ongelmana, koska:
- se estää osien uudelleenkäytön
- lisää romutusta
- on ristiriidassa EU:n kiertotaloustavoitteiden kanssa
EU:n sisäisissä asiakirjoissa on todettu, että
ohjelmistolukot ovat yksi suurimmista esteistä kiertotaloudelle autoalalla.
3. Data Act & Vehicle Data – kenen auto oikeasti on?
EU:n
Data Act ja ajoneuvodatan sääntely kohdistuvat epäsuorasti VIN-lukituksiin.
Keskeinen kysymys:
Kuka hallitsee:
- auton tuottamaa dataa?
- ohjainlaitteiden ohjelmistoa?
- oikeutta muokata tai vaihtaa osia?
Valmistajien nykyinen malli:
Auto on “fyysisesti sinun, mutta digitaalisesti meidän”.
EU:n kanta kehittyy kohti:
- ajoneuvon omistajan ensisijaista oikeutta
- kolmansien osapuolien pääsyä diagnostiikkaan ja ohjelmointiin
VIN-sidonta on yksi konkreettinen este, joka on nostettu esiin.
4. UNECE R155 – valmistajien “turvallisuuspuolustus”
Autovalmistajat vetoavat usein
kyberturvallisuussääntelyyn (UNECE R155).
EU:n vastaus:
- Kyberturvallisuus ei oikeuta sulkemaan jälkimarkkinoita kokonaan
- Turvallisuus ja korjattavuus eivät ole toisiaan poissulkevia
Komissio on painottanut, että:
“Security by design” ei saa tarkoittaa “monopoly by design”.
5. Käynnissä olevat ja tulevat seuraukset
EU ei ole vielä antanut yhtä suurta “VIN-lukitus kielletään” -päätöstä, mutta suunta on selvä:
Todennäköisiä tulevia vaatimuksia:
- ohjainlaitteiden uudelleenkäyttömahdollisuus (resetointi)
- pakollinen valmistajasta riippumaton ohjelmointirajapinta
- käytettyjen osien hyväksyntä tietyissä järjestelmissä
- selkeä raja turvallisuusjärjestelmien ja “keinotekoisten lukitusten” välille
6. Miksi tämä kestää niin kauan?
- Autoteollisuus on EU:ssa poliittisesti erittäin vahva
- Saksalla ja Ranskalla suuri vaikutus
- Valmistajat lobbaavat voimakkaasti VIN-lukitusten puolesta
- Tekninen monimutkaisuus antaa hyvän savuverhon
Tiivistetty vastaus
EU
tutkii ja purkaa ilmiötä pala kerrallaan, kilpailuoikeuden, kuluttajansuojan, datan ja ympäristötavoitteiden kautta. VIN-lukitus nähdään yhä selvemmin:
- kilpailua rajoittavana
- korjausoikeutta loukkaavana
- kiertotalouden vastaisena
Mutta täyskielto ei tule yhdessä yössä.
www.kaaratv.com
tekniikanmaailma.fi
www.sil.fi
