Keskustelua sähköautoista

[tet]

En tiedä mistä BMW iX-mallista puhut, mutta nopeasti jonkun etsimällä tuossa oli reilusti enemmän tehoa, vaikka vääntömomentti on sama.

Vääntömomentin ilmoitaminen sähköauton moottorille on täysin typerää. Kierroslukuhan noissa voi olla täysin eri. Näyttää BMW:ssä olevan vaihteiston välityssuhde yli tuplasti tiheämpi kuin Skodassa. Siis vetoakselille tulee yli tupla vääntömomentti samalla moottorin vääntömomentilla. Sitten on vielä eri halkaisijoita renkailla, mikä pitää huomioida ennen kuin saa voiman laskettua.

BMW käyttää vierasmagnetoitua tahtikonetta, kun taas Skoda kestomagnetoitua. Kestomagneettikone ei kestä niin korkeaa kierroslukua kuin muut konstruktiot, liian kovilla kierroksilla painavat magneetit lähtevät tangentin suuntaan. Siksi välityssuhde on niissä pienempi.

Jokaisella moottorityypillä on omat hyvät ja huonot puolensa, suurin osa valmistajista on päätynyt kestomagneettikoneeseen. Esimerkiksi tuohon bemarin vierasmagnetoituun nähden sen hyvä puoli on esimerkiksi huoltovapaus. Bemarissa on magnetointivirralle hiiliharjat, jotka pitää vaihtaa määrävälein. Kestomagneettikone taas on täysin huoltovapaa.

 

[jmaja]

Kai valtaosa kulkee yli 130km/h?

Kulkee joo ja valtaosassa on myös vähintään 100 kW tehoa. Tuollaisia 130-160 km/h huippunopeuksia ei ole juuri nähty sitten 70-luvun, jolloin oli vielä 30-50 hv tehoja ja autojen aerodynamiikka surkeaa. 100 kW polttiksen huippunopeus on tyypillisesti yli 200 km/h ja 100 kW sähkiksen tyypillisesti 150 km/h paikkeilla.

Kulkeeko yksikään alle 200 kW sähköauto 200 km/h? Tuolla teholla polttis on tyypillisesti jo rajoitettu 250 km/h.

 

[Esäätäjä]

Kulkee joo ja valtaosassa on myös vähintään 100 kW tehoa. Tuollaisia 130-160 km/h huippunopeuksia ei ole juuri nähty sitten 70-luvun, jolloin oli vielä 30-50 hv tehoja ja autojen aerodynamiikka surkeaa. 100 kW polttiksen huippunopeus on tyypillisesti yli 200 km/h ja 100 kW sähkiksen tyypillisesti 150 km/h paikkeilla.

Kulkeeko yksikään alle 200 kW sähköauto 200 km/h? Tuolla teholla polttis on tyypillisesti jo rajoitettu 250 km/h.

Stellantiksen sähköpaku on tuolla henkilöautoissakin käytetyllä 100kW voimalinjalla joka mm. pikkupösöissa.
Kulkee sen 130-135 kmh että moottoritien liikennevirrassa pysyy. Näin kotimaan käyttöä ajatellen enempään ei kaiketi tarvita.

 

[jmaja]

Kulkee sen 130-135 kmh että moottoritien liikennevirrassa pysyy. Näin kotimaan käyttöä ajatellen enempään ei kaiketi tarvita.

Ei tarvita ei, kuten ei myöskään tarvita alle 10 s tai edes alle 15 s 0-100. Jotkut kuitenkin sitä tehoa kaipaavat ja silloin sähkiksen ja polttiksen tehot eivät ole vertailukelpoisia. Sähkis antaa paremman suorituskyvyn pienissä ja polttis suurissa nopeuksissa, jos teho on sama.

Ei noita sähköautojen huippunopeuksia ole huvikseen rajoitettu, vaan voimalinjan ominaisuudet loppuvat kesken.

 

[salasana]

Mitenkä sitten vaikkapa Tesla Model X, jossa on sama noin 1:10 välitys kuin Skoda Enyaqissa ja kestomagneettimoottori?
Vai onko siinä sitten jo se huomattavan tehonlisäyksen merkitys?

Silläkin saa rykiä ilmeisesti 2300kg.

 

[jmaja]

Skodan välitys on n. 1:4 tämän mukaan. Eikös vanhemmissa Tesloissa ole oikosulkumoottorit?

https://cdn.skoda-storyboard.com/2024/02/TD-Enyaq-en_9cec3606.pdf

 

[salasana]

Skodan välitys on n. 1:4 tämän mukaan. Eikös vanhemmissa Tesloissa ole oikosulkumoottorit?

https://cdn.skoda-storyboard.com/2024/02/TD-Enyaq-en_9cec3606.pdf

Niinpä onkin, hupsistass… luotin kuukelin pikaseen vilkasuun.

Katsoin mielestäni uuden X:n tietoja.

Ehkäpä siis kyse on tuosta välityssuhteesta vetomassan osalta vai?
Mikähän sitten ero Y:n kohdalla on kun siinäkin on potkua, mutta vetopaino 1800kg…

 

[jmaja]

Kaikkia moottoreita tehdään toki eri kierroslukualueille. Siksi on aivan älytöntä katsoa noita ilmoitettuja vääntömomentteja. Se oli jo älytöntä verrattaessa dieseleitä bensakoneisiin tai kovin erityyppisiä bensakoneita toisiinsa.

Vetomassa vaatii, että auto liikkuu tiettyyn jyrkkyyteen eli tuottaa tietyn voiman paikallaan ja hitaassa vauhdissa. Siihen liittyy monia juttuja sähköautoissa.

 

[Esäätäjä]

Ei tarvita ei, kuten ei myöskään tarvita alle 10 s tai edes alle 15 s 0-100. Jotkut kuitenkin sitä tehoa kaipaavat ja silloin sähkiksen ja polttiksen tehot eivät ole vertailukelpoisia. Sähkis antaa paremman suorituskyvyn pienissä ja polttis suurissa nopeuksissa, jos teho on sama.

Ei noita sähköautojen huippunopeuksia ole huvikseen rajoitettu, vaan voimalinjan ominaisuudet loppuvat kesken.

Olen kyllä eri mieltä, no ei tarvi kiihtyvyyttä ja ei tarvi ihan muidenkaan turvallisuuden takia sitten sitä rekkaa lähteä ohittamaan. Siinä ne sekunnit on yllättävän tärkeitä.
Mutta turvallisinta toki ajaa 100kmh alueella sen rekan rajoittimen nopeutta.
Sillä huippunopeudella ei ole merkitystä.
Tässähän on huvittava piirre tuolla liikenteessä että usein ainakin ennen joku isotehoinen urheiluauto tai muu sportti meni 15-20kmh nopeammin kun muut, vaikka kaikki voisi ajaa ihan samoin.

 

[jmaja]

Olen kyllä eri mieltä, no ei tarvi kiihtyvyyttä ja ei tarvi ihan muidenkaan turvallisuuden takia sitten sitä rekkaa lähteä ohittamaan. Siinä ne sekunnit on yllättävän tärkeitä.
Mutta turvallisinta toki ajaa 100kmh alueella sen rekan rajoittimen nopeutta.

Meinaatko, ettei 10 s 0-100 km/h kiihtyvällä polttiksella pääse 85 km/h ajavasta rekasta ohi? 80-luvulla tuollainen kiihtyvyys oli vielä sporttiauton ja rekat ajoivat usein yli 100 km/h. Siis joku BMW 323i, 525 tai Golf GTi pääsi tuohon. Silti niistä pääsi ohi myös tavallisilla autoilla. Jos tuollaisella 10 s kiihtyvällä lähtee sitä rekkaa ohittamaan, saa nopeuden yli sen 130 km/h. Eli joko ei tarvitse kiihtyvyyttä tai 130 km/h on liian alhainen huippunopeus

 

[burmanm]

Jos tuollaisella 10 s kiihtyvällä lähtee sitä rekkaa ohittamaan, saa nopeuden yli sen 130 km/h. Eli joko ei tarvitse kiihtyvyyttä tai 130 km/h on liian alhainen huippunopeus

En tiedä mikä auto on 130km/h rajoitettu, paitsi ilmeisesti e-Up, joka on jotain mopoauton ja oikean auton välistä koon puolesta. Vastaavasti polttomoottoriautona löytyy myös vastaavia rakenteita, kuten alkuperäinen Smart.

Mutta ohitustilanteessa se lopullinen ohitusaika on riippuvainen siitä kauanko sen nopeuden saavuttamiseen myös meni. Vaikka se polttomoottoriautosi kelaisi sen 160km/h 40 sekunnin kuluttua ohittamisen alkamisesta, niin se rekka on ohitettu nopeammin autolla, joka saavutti sen 130km/h kahden sekunnin kohdalla.

Liian suuren huippunopeuden käyttäminen ohittaessa on sekä ajokortille vaarallista kuin myös itse kuskille. Se lisää mahdollisuutta niin vesiliirtoon, hallinnan menettämiseen kuin vaikkapa siihen kivaan hirveen joka ei tajunnut että nyt se BMW 316i alkaa lopulta pääsemään kierrosluvuilleen kun on minuutin yrittänyt. Tärkeämpää on saada se ohitus suoritettua nopeasti kuin saada saavutettua se korkealla huippunopeudella, jos on oikeasti kiire päästä edellä olevasta ohi. Keskimääräinen nopeus on se jolla se ohitus tapahtuu, ei huippunopeus.

Toisaalta taas, rekkojen pituudetkin ovat eri kuin 80 luvulla. Täytyy myös muistaa, ettei 80 luvun sporttiauto ollut mitenkään erityisen nopea edes silloin, paitsi jos muisti että suojaa ympärillä oli yhtä paljon kuin moottoripyörässä jos johonkin osui. Kyllähän Trabanttikin on tietysti osalle riittävä.

 

[Esäätäjä]

Mutta ohitustilanteessa se lopullinen ohitusaika on riippuvainen siitä kauanko sen nopeuden saavuttamiseen myös meni. Vaikka se polttomoottoriautosi kelaisi sen 160km/h 40 sekunnin kuluttua ohittamisen alkamisesta, niin se rekka on ohitettu nopeammin autolla, joka saavutti sen 130km/h kahden sekunnin kohdalla.

Tämä juuri, kun siellä rekan takana yrittää kurkkia edessä olevaa tietä on kiihtyvyys ihan 1 tärkeä että se auto on samantien 85 sinne 110 huittelle eikä vauhtia tarvi ottaa, niin varsinainen ylinopeudella ajaminen jää käytännössä pois. Jos vertaan kahta autoa joissa toisessa n. 3,7s ja toisessa 4,7s 0-100km ei noilla käytännössä eroa ole muussa kun toinen vetää penkkiin enemmän.

 

[Husky]

Riippuu kuinka optimisti tai pessimisti on. En saa kiinni kuitenkaan asiayhteydestä.
Kummallisilla kylillä asustelet. Tietenkin jos ei ole kyse ulkopuolisten satunnaisesta kommentoinnista vaan esimerkiksi ajo-ominaisuuksiin liittyvää niin ymmärrän toki. Tai jos ylittää tien painorajoituksen.

Muutoin en ole kuullut kenenkään koskaan puhuvan suuremmissa määrin autojen painosta muualla kuin lähes jokaisen sähköautoja koskevien lehtiartikkelin kommenttipalstoilla, joissa vaaditaan välittömästi kovat veronkorotukset kaikille sähköautoille, koska ne pilaavat tiet samalla kuitenkin tietämättöminä, että käyttövoimaveroa maksetaan sähköautoissa jo painon mukaan ja ajoneuvero on jo tuplat verrattuna kohtalaisen painaviin hybridiautoihin.

Hauska anekdootti, että sähköauton suurin tieliikenteessä sallittu massa pitäisi olla 450kg (eli neljä riuskaa mökkiläistä ja kuusi lavaa kaljaa), mutta auto puuttuu, jotta vero oli sama kuin kokonaismassaltaan 3500kg hybridillä. En silti valita.
Ehkä lasini on siis puoliksi täynnä.

Asiayhteys: Suomessa on iät ja ajat mediassa ja kahvipöydissä puhuttu, että se on ympäristöystävällistä ajaa sillä kaikkein pienimmällä ja kevyimmällä (=verotuksen takia halvimmalla) rimpulalla jäisillä ja kapeilla maanteillä. Turvallisuudesta viis ja pitänyt unohtaa että länsimaissa ne ovat vain kaupunkiajossa. No onpa sekin ääneen sanottu, että Suomessa nokkakolarissa se toinenkin on varmana rimpula, eikä oikea auto, niin riski on pieni.
Kylä: punaiset Tampereen työläiskorttelit.

Kaikkia moottoreita tehdään toki eri kierroslukualueille. Siksi on aivan älytöntä katsoa noita ilmoitettuja vääntömomentteja. Se oli jo älytöntä verrattaessa dieseleitä bensakoneisiin tai kovin erityyppisiä bensakoneita toisiinsa.

Vetomassa vaatii, että auto liikkuu tiettyyn jyrkkyyteen eli tuottaa tietyn voiman paikallaan ja hitaassa vauhdissa. Siihen liittyy monia juttuja sähköautoissa.

Juu, venerampit monesti tosi jyrkkiä. Sähköauton kanssa se hyvä etu, että jos akku alkaa kihistä, niin voi vaan avata jarrun eikä tarvii sammutuskonttia tuoda

 

[jmaja]

.Tämä juuri, kun siellä rekan takana yrittää kurkkia edessä olevaa tietä on kiihtyvyys ihan 1 tärkeä että se auto on samantien 85 sinne 110 huittelle eikä vauhtia tarvi ottaa, niin varsinainen ylinopeudella ajaminen jää käytännössä pois.

Eihän sitä ole järkeä perässä roikkua, vaan jättää sen verran rakoa, että näkee hyvin rekan ohi. Samaa rakoa voi sitten käyttää kiihdytykseen. Tämä 9,9 0-100 kiihtyvä auto kiihtyy 90-120 5,5 s/161 m. 90 ajava ohitettava liikkuu tuossa ajassa 122 m. Hyvin helposti siis saa 110 km/h vauhtia ennen siirtymistä vastaantulijan kaistalle.

koeajo tekniikan maailma filetype:pdf - Google-haku

 

[dbwarrior]

Mitä tapahtuu 4veto sähköisellä tuollaisessa testaus mäessä?
Lähteekö se heti jarrujen vapauksesta väärään suuntaan....

 

[Esäätäjä]

Mitä tapahtuu 4veto sähköisellä tuollaisessa testaus mäessä?
Lähteekö se heti jarrujen vapauksesta väärään suuntaan....

Taitaa suurin osa toimia kun automaattivaihteinen että jarrulla pidetään liikennevaloissa ja kohtuullisessa ylämäessä pysyy ainakin suunnilleen paikoillaan.
Toisissa taas pito siihen asti kun painaa vauhtipoljinta.

 

[Esäätäjä]

Eihän sitä ole järkeä perässä roikkua, vaan jättää sen verran rakoa, että näkee hyvin rekan ohi. Samaa rakoa voi sitten käyttää kiihdytykseen.

Näinhän se perinteisesti on tullut tehtyä jos kiihtyvyys tuohon tilanteeseen on täytynyt tehdä vauhtia ottaen. Mutta tahtoo käydä kyllä niin että joku vielä kiireempi kiilaa siihen väliin. Sen jälkeen ohitus mahdollisuutesi siirtyi tuolle toiselle.

 

[VesA]

Näinhän se perinteisesti on tullut tehtyä jos kiihtyvyys tuohon tilanteeseen on täytynyt tehdä vauhtia ottaen. Mutta tahtoo käydä kyllä niin että joku vielä kiireempi kiilaa siihen väliin. Sen jälkeen ohitus mahdollisuutesi siirtyi tuolle toiselle.

Minulla on tuossa tuo Porsche-pakkosynkronoidulla vaihdelaatikolla siunattu kupla. Sillä ohitettiin aikanaan niin, että 1-vaihteella kiihdytettiin jonnekin 90km/h tienoille - mitä nyt moottori suostui kiertämään ja sitten vedettiin kaasua nostamatta kakkonen silmään jotta moottorin liike-energialla saatiin ohitukseen pieni lisäpotku. Sillä piti tosiaan tuntea tie, jättää vähän rakoa ja alkaa kiihdyttelemään hyvissä ajoin.

 

[tet]

Kulkeeko yksikään alle 200 kW sähköauto 200 km/h? Tuolla teholla polttis on tyypillisesti jo rajoitettu 250 km/h.

En tiedä vastausta kysymykseen, mutta se on selvää miksi sähköautojen huippunopeus on niin matala. Se johtuu juuri siitä moottorin kierroslukurajoituksesta. Tuossa omassani tehoa on 175 kW ja huippunopeus 180 km/h. Sillä nopeudella vakiorengastuksella moottorin kierrosluku on 11500 kierrosta minuutissa. Kestomagneettikone ei vaan kestä juuri enempää, siksi nopeus on rajoitettu tuohon.

 

[VesA]

En tiedä vastausta kysymykseen, mutta se on selvää miksi sähköautojen huippunopeus on niin matala. Se johtuu juuri siitä moottorin kierroslukurajoituksesta. Tuossa omassani tehoa on 175 kW ja huippunopeus 180 km/h. Sillä nopeudella vakiorengastuksella moottorin kierrosluku on 11500 kierrosta minuutissa. Kestomagneettikone ei vaan kestä juuri enempää, siksi nopeus on rajoitettu tuohon.

E-upissa 61kW kone kiertää suunnilleen nopeus km/h * 100. Eli 130 tienoilla n.13000 rpm. Varmaan rajoitin on ollut lähellä, mutta en ole siihen vielä osunut, tuppaa tuo lähimotari olemaan senverran tukossa että jotain 135 on korkeintaan ollut mittarissa, mitä sitten lie oikea nopeus silloin. Tuolla välityksellä sen 61kW liikuttaa autoa kaupungissa kivasti, mutta ei noilla 61 kW tehoilla motarilla enää riehuta. Ihan kivasti se sielläkin kiihtyy vielä, vaikka ilmanvastus alkaa syödä osansa. Niska ei kyllä ole vaarassa.

 

[Harrastelija]

70 luvulla saab 96 taisi olla 65 heppainen (4900rpm) eli jotain 40kW. 145 taisi olla ilmoitettu huippunopeus.
Kyllä silläkin rekan edelle pääsi. Hieman joutui kyllä katsomaan sopivaa paikkaa. 70 ja osin 80 luvulla autoja ei vielä ollut esim joka teinillä joten ohituspaikkoja löytyi paremmin kuin nykyään.
Kolmosella kun ei päässyt edes satasta joten nelonen oli ainoa ohitusvaihde. Viidettä vaihdetta ei ollut vielä keksitty kun noita oli suunniteltu.

 

[pokeri]

Ja yksi selitys sille, miksi sähköautojen kaskovakuutukset ovat olleet kovin kalliita useimpiin polttiksiin nähden.

paljo sullon noussu?

 

[PolyEsko]

Tosin kyllähän nuo painavat sähköautot olisivat painavia myös polttiksena, ei ne akkukennot loppujenlopuksi niin älyttömän painavia ole.

Meikun korealaisen akku painaa vain 450 kg.

 

[jmaja]

90 ajava ohitettava liikkuu tuossa ajassa 122 m.

Tuli näppäilyvirhe tuota laskiessa. 90:ssä liikkuu 138 m eli ko. auto lähenee 90 km/h rekkaa vain 23 m kiihdyttäessään 90-120 km/h.

Näinhän se perinteisesti on tullut tehtyä jos kiihtyvyys tuohon tilanteeseen on täytynyt tehdä vauhtia ottaen. Mutta tahtoo käydä kyllä niin että joku vielä kiireempi kiilaa siihen väliin.

110 km/h kiihdytys ei tuolla autolla tarvitse kuin 10 m ylimääräistä, joten ei siihen kukaan normaalijärkinen tunge. Ja tosiaan se raon jättäminen on tarpeen, jotta näkee vastaantulijat ja tien tarpeeksi pitkälle eteen.

Omilla autoillani en ole pitänyt tarpeellisena edes vaihtaa pienemmälle tuossa tilanteessa. Kiihtyivät suurimmalla vaihteella alle 10 s 90-120 km/h, vaikka 0-100 oli toisessa 10 ja toisessa 9. Nykyinen diesel on automaatti ja menee suunnilleen samaan kickdownilla tuon 90-120 ja 0-100 reilut 12 s.

MG4 kiihtyy reilusti nopeammin ja sillä pääsee mukavasti pienempiin rakoihin liikenneympyrässä ja kaupunkinopeuksissa. On myös 90-120 reilusti nopeampi, mutta en koe siitä mitään iloa maantieohituksissa.

 

[Esäätäjä]

Tuossa olisi tarvittu vähän enemmän kiihtyvyyttä diesel Mondeoon. Meinasi käydä oikeasti huonosti.

133 t. näyttökertaa · 2 t. reaktiota | Mika Laine on Reels | Rauli Badding Somerjoki · Bensaa suonissa

Rauli Badding Somerjoki · Bensaa suonissa

www.facebook.com

 

[dbwarrior]

Ollaan kaverin kanssa vitsailtu että nämä överi EV tehot takaa sen, ettei tarvi odottaa "sakotus kaistaa" ohitusta varten, kun voi ohittaa siinä kohtaa missä on pätkä tyhjää tietä
Tuntuu nuo tutkat jostain syystä sattuvan sinne ohituskaista päätteeseen joten siitä tuo termi "sakotus kaista"

 

[fraatti]

Tuli näppäilyvirhe tuota laskiessa. 90:ssä liikkuu 138 m eli ko. auto lähenee 90 km/h rekkaa vain 23 m kiihdyttäessään 90-120 km/h.



110 km/h kiihdytys ei tuolla autolla tarvitse kuin 10 m ylimääräistä, joten ei siihen kukaan normaalijärkinen tunge. Ja tosiaan se raon jättäminen on tarpeen, jotta näkee vastaantulijat ja tien tarpeeksi pitkälle eteen.

Omilla autoillani en ole pitänyt tarpeellisena edes vaihtaa pienemmälle tuossa tilanteessa. Kiihtyivät suurimmalla vaihteella alle 10 s 90-120 km/h, vaikka 0-100 oli toisessa 10 ja toisessa 9. Nykyinen diesel on automaatti ja menee suunnilleen samaan kickdownilla tuon 90-120 ja 0-100 reilut 12 s.

MG4 kiihtyy reilusti nopeammin ja sillä pääsee mukavasti pienempiin rakoihin liikenneympyrässä ja kaupunkinopeuksissa. On myös 90-120 reilusti nopeampi, mutta en koe siitä mitään iloa maantieohituksissa.

On sulla lehmän hermot. Itse vihaan laiskaa autoa. Eihän niitä tehoja 99% ajasta tarvita, mutta omasta mielestä turvallinen ohittaminen maantiellä kaipaa usein sitä tehoakin. Jollekin 1.0 litranenkin mosa on riittävä mutta itse en voisi kuvitella omistavani moista. No, kaippa sitä valikoimaa on siksi paljon että jokaiselle löytyy sopiva omiin mieltymyksiin.

Vaimon edellinen auto oli Renault Clio 1.4 l koneella. Tuossa oli 78 hp motti ja mun mielestä tuo oli vaarallinen maantielle muun liikenteen sekaan liityttäessä. Tehoa oli niin vähän että muun liikenteen nopeuteen pääseminen otti aina oman aikansa ja vaati aina erillistä kyttäämistä. Eikä sitä moottoria ole muutenkaan mukava aina vedättää punarajalle asti.

 

[misa64]

En tiedä vastausta kysymykseen, mutta se on selvää miksi sähköautojen huippunopeus on niin matala. Se johtuu juuri siitä moottorin kierroslukurajoituksesta. Tuossa omassani tehoa on 175 kW ja huippunopeus 180 km/h. Sillä nopeudella vakiorengastuksella moottorin kierrosluku on 11500 kierrosta minuutissa. Kestomagneettikone ei vaan kestä juuri enempää, siksi nopeus on rajoitettu tuohon.

Tuosta voisi pikaisesti päätellä ettei käytettyjä sähköautoja kannata tuoda Saksanmaalta tai muualta baanojen ääriltä!!

 

[Esäätäjä]

Tuosta voisi pikaisesti päätellä ettei käytettyjä sähköautoja kannata tuoda Saksanmaalta tai muualta baanojen ääriltä!!

Voi hyvinkin kostautua myöhemmin kovilla kierroksilla enempi ajo.

 

[VesA]

Sähkiksen edut tulevat parhaiten esiin B-'vaihteella' jossain Helsingin kehäteillä - nopeuden säätely on mutkatonta kun siellä sählätään ja kaistaa saa vaihdettua ketterästi.

Kotterossa kun on vähän se ongelma, että siitä halutaan ohi eikä sitä haluta oman auton eteen vaikka tilaakin olisi, mutta kun noissa paremmissa autoissa on isoin vaihde silmässä niin eipä nuo ehdi rakoja sulkemaan.

 

[jmaja]

On sulla lehmän hermot. Itse vihaan laiskaa autoa. Eihän niitä tehoja 99% ajasta tarvita, mutta omasta mielestä turvallinen ohittaminen maantiellä kaipaa usein sitä tehoakin. Jollekin 1.0 litranenkin mosa on riittävä mutta itse en voisi kuvitella omistavani moista. No, kaippa sitä valikoimaa on siksi paljon että jokaiselle löytyy sopiva omiin mieltymyksiin.

Vaimon edellinen auto oli Renault Clio 1.4 l koneella. Tuossa oli 78 hp motti ja mun mielestä tuo oli vaarallinen maantielle muun liikenteen sekaan liityttäessä. Tehoa oli niin vähän että muun liikenteen nopeuteen pääseminen otti aina oman aikansa ja vaati aina erillistä kyttäämistä. Eikä sitä moottoria ole muutenkaan aina vedättää punarajalle asti.

No en minäkään haluaisi tuolla Cliolla ajella. On ollut isompia autoja, joissa yleensä hyvin vääntöä alhaalta, jolloin moottoritielle kiihtyy aivan riittävästi huudattamatta eli laittamalla vaikkapa 60 km/h suurimman vaihteen ja sitten kaasu pohjaan.

Ensimmäinen autoni, Audi 80 -73, oli olevinaan kovinkin sporttinen 85 hv tehollaan. Niin ne ajat muuttuu.

Kokeilin tänään miten MG4 kiihtyy 90-120 km/h. Näytti pääsevän vähän alle 5 s. Pösö 605 meni suurimmilla vaihteella 7-8 s lämpötilasta riippuen 2-litrasella bensaturbolla, jolla kiihtyi 0-100 10 s. Mutta tuo olikin "matalapaineturbo", joka alkoi hyytymään 5000 rpm paikkeilla.

 

[repomies]

Yritin saada yösiirtoa kannattavaksi sähköauton voimin lataamalla sitä öisin, ja siirtämällä pesukoneiden pyörittelyä yölle, mutta ei kannattanut. Turpiin tuli alun toista kymmentä euroa vuositasolla. Tulipahan kokeiltua kuitenkin.

Sain kulutuksesta siirrettyä hieman yli puolet yösiirron ajalle. Mielestäni se on ihan hyvä suoritus sinänsä, kun yösiirtoa on kuitenkin vain 37,5% vuorokaudesta. Mutta se ei riitä, koska hinnoittelussa on korkea kiinteä kuukausimaksu, ja maalämpötalo ei kuluta paljon sähköä.

Jos sähköverkon ja sähkön hinnan vakautta ajatellaan, näitä verkkoyhtiöiden hinnoittelumalleja pitäisi vähän piiskata lainsäädännöllä järkevämmiksi. Nyt kannustinta kulutuksen siirtoon yölle ei vain kertakaikkiaan ole, ellei ole pörssisähköasiakas (tai kv-asiakas).

 

[Sukke]

Yritin saada yösiirtoa kannattavaksi sähköauton voimin lataamalla sitä öisin, ja siirtämällä pesukoneiden pyörittelyä yölle, mutta ei kannattanut. Turpiin tuli alun toista kymmentä euroa vuositasolla. Tulipahan kokeiltua kuitenkin.

Sain kulutuksesta siirrettyä hieman yli puolet yösiirron ajalle. Mielestäni se on ihan hyvä suoritus sinänsä, kun yösiirtoa on kuitenkin vain 37,5% vuorokaudesta. Mutta se ei riitä, koska hinnoittelussa on korkea kiinteä kuukausimaksu, ja maalämpötalo ei kuluta paljon sähköä.

Jos sähköverkon ja sähkön hinnan vakautta ajatellaan, näitä verkkoyhtiöiden hinnoittelumalleja pitäisi vähän piiskata lainsäädännöllä järkevämmiksi. Nyt kannustinta kulutuksen siirtoon yölle ei vain kertakaikkiaan ole, ellei ole pörssisähköasiakas (tai kv-asiakas).

Laskeskelin samaa joskus viime vuonna ja päädyin siihen, ettei yösiirto ole lähelläkään kannattavaa. Arvio taisi olla, että nykyiseen 15 MWh vuosikukutukseen tulisi laittaa 10-15 MWh lisää vuodessa, jotta yösiirto alkaisi olla kannattavaa. Nyt auton lataus ehkä noin 40 % kaikesta kulutuksesta eli aika merkittävä yöajan kuorma.

 

[kotte]

Jos sähköverkon ja sähkön hinnan vakautta ajatellaan, näitä verkkoyhtiöiden hinnoittelumalleja pitäisi vähän piiskata lainsäädännöllä järkevämmiksi. Nyt kannustinta kulutuksen siirtoon yölle ei vain kertakaikkiaan ole, ellei ole pörssisähköasiakas (tai kv-asiakas).

Tosin kiinteisiin aikajaksoihin perustuvat tariffimuutokset ovat pitkälti mennyttä maailmaa. Nykyisin sähköntuotanto pyörii aivan muiden jaksotusten mukaan ja kulutuskin menee omien aikataulujensa mukaan. Joskus aamyöllä toki kulutus on yleensä vähäistä, mutta kokonaisuus heittelee paljon enemmän. Ehkä voisi jo alkaa unohtaa tällaiset muinaisjäänteet fossiilisen sähköntuotannon ja suoran tai yösähköön perustuvan varaavan sähkölämmityksen ajoilta. Tariffien pitäisi ennemminkin seurata verkostojen todellista kuormitusta kuten sähkönenergian hintojen kohdalla, mutta tälle on hyvin vaikea löytää yleisesti toimivia kriteereitä, kun todellisuus on verkkokohtaista.

 

[repomies]

Laskeskelin samaa joskus viime vuonna ja päädyin siihen, ettei yösiirto ole lähelläkään kannattavaa. Arvio taisi olla, että nykyiseen 15 MWh vuosikukutukseen tulisi laittaa 10-15 MWh lisää vuodessa, jotta yösiirto alkaisi olla kannattavaa. Nyt auton lataus ehkä noin 40 % kaikesta kulutuksesta eli aika merkittävä yöajan kuorma.

Oma laskelma perustuu fingridin dataan vuoden ajalta, joka sitten vaan tuupataan liukuri.fi laskuriin kera verkkoyhtiön hinnaston tietojen. Sen vaikeampaa asian selvittäminen ei ole, mutta ensin pitää tietysti yrittää vuoden verran siirtää kulutusta yölle, jotta saisi vaikutuksen esiin. Muuten homma menee arvioinniksi vain. Uskoin ja toivoin että sähköauton lataus riittäisi kääntämään yösiirron kannattavaksi, mutta ei.

 

[Ville-Veikko]

Vaihdoin toissakeväänä Vilpin hankinnan jälkeen yösiirtoon. Tein jälkilaskelman miten rullaava 12 kk on mennyt. Käytin Elenian "edullisia" 1.9. voimaantulevia hintoja simuloidakseni tulevaa. Johtopäätös: Meillä yösiirto on ollut joka kuukausi edullisempi kuin yleissiirto, vaikka 58% kulutuksesta on ollut päiväaikaan.

Energiaa mellä kuluu vuodessa noin 27500 kWh, 3x25A pääsulakkeet. Kuumavesivaraaja ja auton lataus on ollut yöllä koko ajan, Huhtikuusta eteenpäin on yritetty enemmän optimoida pörssisähkön + siirron kokonaishinnan perusteella joka kiitos Elenian isonn hintaeron ohjaa käyttöä yhä enemmän yölle.

Datan perusteella alkoi kiinnostamaan vuodenaikasiirto, se olisi tullut n. 80€ kalliinmaksi vuodessa. Hankala laskea tarkasti kun ei saa sunnuntaitalvipäivien kulutusta helposti eriteltyä datasta. (arvioin laskelmassa sen olleen 1/7). Eikä liukurikaan sitä osaa laskea. Pitää seurata ensi talvi miten hyvin saan Vilpin kulutusta siirrettyä yöaikaan varaan kanssa leikkimällä. Se voi kääntää vuodenaikasiirron kaikista edullisimmaksi meillä

Maaliskuun lopussa tiedän kannattaako vuodenaikasiirto hyvin vai ei. Elenia antaa vaihtaa siirtopalvelun kerran vuodessa ilmaiseksi ja siirto kannattaa tehdä vasta talvikauden loputtua, niin pääsee "halvalle" siirtohinnalle 7kk ajaksi....

 

[Ton1A]

Mulla on nyt Carunan kausisiirto, vuositason kulutus noin 17000 kWh auton kanssa, lämmitys ilma-vesi-lämpöpumppu. Carunan oma portaali suositti taannoin kausisiirtoa. Nyt tilanne on tällainen ko. portaalin mukaan:

• nykyinen kausisiirto, arvio 1551,61 € / vuosi
• yleissiirto, arvio 1644,22 € / vuosi
• yösiirto, arvio 1548,65 € / vuosi

Kahtena edellisenä vuotena talvipäivän siirron osuus on ollut aika tarkkaan 4000 kWh / vuosi.

 

[Husky]

Oma laskelma perustuu fingridin dataan vuoden ajalta, joka sitten vaan tuupataan liukuri.fi laskuriin kera verkkoyhtiön hinnaston tietojen. Sen vaikeampaa asian selvittäminen ei ole, mutta ensin pitää tietysti yrittää vuoden verran siirtää kulutusta yölle, jotta saisi vaikutuksen esiin. Muuten homma menee arvioinniksi vain. Uskoin ja toivoin että sähköauton lataus riittäisi kääntämään yösiirron kannattavaksi, mutta ei.

Juu, yösähkö ei ole patenttiratkaisu vaikka yökulutus olisi yli 70%. Tämä yösähkö on yhteiskunnan suuria huijauksia. Kun kriittinen massa maksoi itsensä kipeäksi liittymismaksuina (oli pirun kallis 80- ja 90-luvuilla vrt tavisliittymä), niin sitten nousikin hinta

 

[Luukku]

Juu, yösähkö ei ole patenttiratkaisu vaikka yökulutus olisi yli 70%. Tämä yösähkö on yhteiskunnan suuria huijauksia. Kun kriittinen massa maksoi itsensä kipeäksi liittymismaksuina (oli pirun kallis 80- ja 90-luvuilla vrt tavisliittymä), niin sitten nousikin hinta

Elenian verkossa tuolla 70% yökulutuksella jo tienaa ja pienemmälläkin. Ja onhan se päiväsiirtokin halvempaa kuin yleissiirrossa.

 

[VesA]

Olen pitänyt 'yösähkön', mutta siihen Helenillä liittyvä tehomaksu vähän pilaa tuota sähköauton latausriemua, niitä on parempi ladata peräkkäin kuin rinnakkain. Joskus aiemmin tällä siirrolla säästi lähinnä kymppejä, tilanne voi olla nyt jo toisinkin päin, mutta suurista eroista ei ole kyse. Täytyykin vähän laskeskella missä nyt mennään.