Keskustelua sähköautoista

tet

Hyperaktiivi
Ei kai se noin mene? En ole automoottorien hyötysuhdekarttoja nähnyt, mutta joitain muutaman kW kestomagneetti BLDC-moottoreiden hyötysuhdekarttoja olen nähnyt. Ne ovat hämmentävän lähellä polttomoottorien vastaavia eli paras hyötysuhde varsin suurella kuormituksella ja melko alhaisilla kierroksilla.

Seurasin myös tarkasti isohkoa EU-projektia, jossa tutkittiin veneiden hybridiratkaisuja. Erityisesti purjeveneissä ongelmana oli juuri sähkömoottorin huono hyötysuhde hitaissa vauhdeissa, jolloin tehontarve on hyvin pieni.

Sähköautollahan tehontarve on varsin pieni huipputehoon nähden 80 km/h vauhdissa, luokkaa 10 kW.

No joo, varmaan vähän oikaisin mutkia suoraksi. Toki hyvin pienellä kuormalla hyötysuhde on huonoimmillaan, mutta paras hyötysuhde näyttäisi olevan kuitenkin selvästi lähempänä kuormitusalueen ala- kuin yläpäätä, kun se polttomoottoreilla on lähempänä yläpäätä. Monennäköisiä hyötysuhdekarttoja netti noille tarjoaa, mutta noin yleissilmäyksellä homma vaikuttaisi olevan yleensä noin. Se on kyllä totta, että tasaisessa ajossa vaadittava kuormitus on aika pieni sähkiksissä, ja polttomoottoriautossa haluttu kuormitustaso on mahdollista ainakin jossain määrin valita vaihteiston avulla.

Sitä en osaa sanoa, minkä verran BLDC ja PMSM eroavat toisistaan hyötysuhdemielessä. Kysehän ei ole teknisesti samasta koneesta, vaikka joskus näin kuulee väitettävän.
 

Lurkus

Vakionaama
Outti kulkee alle 60 km/h pelkästään sähkömoottorilla, polttomoottoria käytetään sähkön tuotantoon. Regeneroi esim. jarrutukset akkuun. Ja saadaan charge-moodissa lataamaan akkua ajettaessa.
Kyllä, siitä ei ole epäilystä etteikö kulje sähkömoottorilla mutta mistä se sähkö siihen tulee? Aina akusta, vai myös moottorista?
 

Skata

Vakionaama
Kyllä, siitä ei ole epäilystä etteikö kulje sähkömoottorilla mutta mistä se sähkö siihen tulee? Aina akusta, vai myös moottorista?
”K: Mitkä ovat eri ajotilat ja mistä tiedän, mitä ajotilaa pitää käyttää esimerkiksi vedettäessä?

V: Ajotilat ovat sähköajotila, sarjahybriditila ja rinnakkaishybriditila. Sähköajotila siirtää voimaa pyörille suoraan sähkömoottorista. Sarjahybriditila aktivoituu, kun akun varaustila on matala tai kun nopea kiihdytys edellyttää enemmän tehoa. Tässä tilassa polttomoottori käy ja lataa ajoakkua, joka tuottaa voimaa pyörille. Rinnakkaishybriditila aktivoituu, kun ajoakku on tyhjä. Tällöin polttomoottori tuottaa suoraan voimaa pyörille maantienopeuksissa. Taajamassa auto toimii edelleen sarjahybridinä akun ollessa tyhjänä. PHEV valitsee automaattisesti ajotilan, joka on optimaalinen ajomukavuuden ja polttoaineen kulutuksen kannalta.

K: Milloin polttomoottori toimii?

V: Outlander PHEV:n bensiinimoottori käynnistyy automaattisesti, kun ajoakku on tyhjentynyt latausta vaativalle tasolle tai kun tarvitaan paljon tehoa. Outlander PHEV voi toimia edelleen sähköajotilassa, kun polttomoottori lataa ajoakkua. Polttomoottori voi tuottaa lisätehoa sähkömoottorien avustamiseksi. Lisäksi polttomoottori voi käynnistyä, kun ilmastointi-/lämmityslaite on käytössä.”

 

pökö

Kaivo jäässä
Omalla koti-työ-kotimatkalla tottunut siihen, että se on yleensä Toyota joka sitä letkaa vetää tai tulee yksittäin perä edellä vastaan. Useimmiten hybridi, joskus polttis.

Taitaa tuo "ominaisuus" tulla ennemmin kuskin ajotyylistä, eikä siitä moottorista. Ja tietynlaiset kuskit sitten varmaan valitsee tietynlaisia automerkkejä menopelikseen. Tämän teoria vielä testausvaiheessa.
Kaiketi nämä liikenteenjarrut aiheutuu kuskin korvienvälistä enemmän kuin voimanlähteestä.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Niin mitä ne on ja miten toimii? Outlanderit ja amperat ainakin antaa osan tuotetusta sähköstä ymmärtääkseni suoraan sähkömoottorille. Ei akkuun.
Okei, sitten olen käsittänyt väärin. Käsitin että niissä olisi toiminut pääosin polttis range-extenderinä, samanlaisesti kun i3 bemarissa. Eli aina menisi akulle (paitsi outlanderissa kovissa nopeuksissa)
 

Husky

Hyperaktiivi
Se on ihan totta. Meillä toisena autona mb 300de diesel hybridi. Sanoisin että tulee ajateltua että menee 50/50 sähköllä ja dieselillä, mutta sitte ku lopettaa valehtelemisen ja muistaa miten se toimii talvella niin taitaa mennä 90% dieselillä.
Noni!
Onko ne Eemelissä sössineet tuon hybridihäsmäkän? Tuon merkin kanssa en ylläty, jos pakkaset tuottaa ongelmia.

Ohikiitävän hetken harkittiin viime talvena tuollaista, mutta ei sitten uskaltanut tosipaikassa ja anekaupan rahat siirtyi vihreään taskuun vm2022 diesel Eemelin kautta.

Ja GLC:ssä kilahtelee polttikset, kun automaation kanssa mokattu eli voimalähteiden hallintaa ei anneta kuskille.

Paljon ajettu ja mikä vm jos sopii kysyä?

Yksi jos mikä on varma, niin jos MB sössii Eemelin niin peli pelattu. Se on niiden katemalli isolla volyymillä. C:ssä sun muissa kate pieni ja paremman katteen versioissa taas myynti liian pieni.

Menee siinä automiehen lisäksi sitten autovaltionkin elämäntapa uusiksi. Autoteollisuus ollut Saksan syömähammas. Justiinsa oli uutinen VW:n lopun alusta. Vai olisiko loppu jo keskivaiheilla.
 

Lurkus

Vakionaama
Noni!
Onko ne Eemelissä sössineet tuon hybridihäsmäkän? Tuon merkin kanssa en ylläty, jos pakkaset tuottaa ongelmia.

Ohikiitävän hetken harkittiin viime talvena tuollaista, mutta ei sitten uskaltanut tosipaikassa ja anekaupan rahat siirtyi vihreään taskuun vm2022 diesel Eemelin kautta.

Ja GLC:ssä kilahtelee polttikset, kun automaation kanssa mokattu eli voimalähteiden hallintaa ei anneta kuskille.

Paljon ajettu ja mikä vm jos sopii kysyä?

Yksi jos mikä on varma, niin jos MB sössii Eemelin niin peli pelattu. Se on niiden katemalli isolla volyymillä. C:ssä sun muissa kate pieni ja paremman katteen versioissa taas myynti liian pieni.

Menee siinä automiehen lisäksi sitten autovaltionkin elämäntapa uusiksi. Autoteollisuus ollut Saksan syömähammas. Justiinsa oli uutinen VW:n lopun alusta. Vai olisiko loppu jo keskivaiheilla.
Ei oo mun mielestä sössiny yhtään. Upea ajaa ja kulkee hienosti. Toimii kuten hybridin kuuluu. Pikkusen menee sähköllä ja loput fossiilisella. Ei tuohon paljoa tule kilsoja. Olisko nyt ajettu 30tkm. Sillä ei ajeta talvella ni voi olla että kestää pidempään ilman oikosulkuja. Joulukuun alussa menee yleensä seisontaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Toki hyvin pienellä kuormalla hyötysuhde on huonoimmillaan, mutta paras hyötysuhde näyttäisi olevan kuitenkin selvästi lähempänä kuormitusalueen ala- kuin yläpäätä, kun se polttomoottoreilla on lähempänä yläpäätä. Monennäköisiä hyötysuhdekarttoja netti noille tarjoaa, mutta noin yleissilmäyksellä homma vaikuttaisi olevan yleensä noin. Se on kyllä totta, että tasaisessa ajossa vaadittava kuormitus on aika pieni sähkiksissä, ja polttomoottoriautossa haluttu kuormitustaso on mahdollista ainakin jossain määrin valita vaihteiston avulla.
Asiaa hämärtää sekin, että henkilöauto loppujen lopuksi kulkee kohtuullisen kovaa (vallitseviin nopeusrajoituksiin peilaten) varsin vähäisellä teholla moottoreiden suorituskykyyn verrattuna. Moottorin tehoa tarvitaan lähinnä kiihdytykseen. Auton polttomoottorihan pyörii yleensä n. 1/4 suurimman tehon kiertonopeudesta jonnekin 80 ... 100km/h haarukkaan saakka auton voimavaroista riippuen ja sovitus tehdään vaihteistolla. Moottorin hyötysuhde toki kasvaisi, jos sille riittäisi työtä ominaisuuksia vastaavasti suuremmallakin kiertonopeudella.

Sähköautossa tilanne on sikäli toinen, että moottoria itse asiassa "rääkätään" jo tuollaisella luokkaa 100km/h nopeudella yksinkertaisesta syystä, eli vaihteiston puuttumisen takia. Vaihteistokin tietenkin aiheuttaa lisähäviöitä, mistä syystä sähköauto tyypillisesti optimoidaan kaupunkinopeuksille tyypillisin nykyvälityksin. Tällöin kiihtyvyys on hyvä ja sähkön kulutus maltillista. Maantienopeuksilla esimerkiksi yksinkertainen planeettavaihteiston kaltainen "ylennysvaihde" voisi kuitenkin olla hyödyllinen hyötysuhteen parantamiseksi tasaisella nopeudella, vaikkakin sähkömoottorilla kiertonopeuden ja kuormituksen yhteisvaikutus hyötysuhteeseen ei ole lähellekään yhtä herkkä kuin polttomoottorilla.
 

Husky

Hyperaktiivi
Asiaa hämärtää sekin, että henkilöauto loppujen lopuksi kulkee kohtuullisen kovaa (vallitseviin nopeusrajoituksiin peilaten) varsin vähäisellä teholla moottoreiden suorituskykyyn verrattuna. Moottorin tehoa tarvitaan lähinnä kiihdytykseen. Auton polttomoottorihan pyörii yleensä n. 1/4 suurimman tehon kiertonopeudesta jonnekin 80 ... 100km/h haarukkaan saakka auton voimavaroista riippuen ja sovitus tehdään vaihteistolla. Moottorin hyötysuhde toki kasvaisi, jos sille riittäisi työtä ominaisuuksia vastaavasti suuremmallakin kiertonopeudella.

Sähköautossa tilanne on sikäli toinen, että moottoria itse asiassa "rääkätään" jo tuollaisella luokkaa 100km/h nopeudella yksinkertaisesta syystä, eli vaihteiston puuttumisen takia. Vaihteistokin tietenkin aiheuttaa lisähäviöitä, mistä syystä sähköauto tyypillisesti optimoidaan kaupunkinopeuksille tyypillisin nykyvälityksin. Tällöin kiihtyvyys on hyvä ja sähkön kulutus maltillista. Maantienopeuksilla esimerkiksi yksinkertainen planeettavaihteiston kaltainen "ylennysvaihde" voisi kuitenkin olla hyödyllinen hyötysuhteen parantamiseksi tasaisella nopeudella, vaikkakin sähkömoottorilla kiertonopeuden ja kuormituksen yhteisvaikutus hyötysuhteeseen ei ole lähellekään yhtä herkkä kuin polttomoottorilla.
Tämän takia pitäisikin verottajan ymmärtää että molempia tarvitaan. Kaupunkiin sopii hyvin sähkis ja maantie ja vetohommat ja pitkät taipaleet polttis
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tämän takia pitäisikin verottajan ymmärtää että molempia tarvitaan. Kaupunkiin sopii hyvin sähkis ja maantie ja vetohommat ja pitkät taipaleet polttis

Verottaja ymmärtää sen oikein hyvin, siksihän ne verot kannattaakin niin hyvin, kun autoja on pakko käyttää. Kai se ajattelu menee näin, että jos kerran on vedettävää, niin on myös rahaa maksaa siitä extraa.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Asiaa hämärtää sekin, että henkilöauto loppujen lopuksi kulkee kohtuullisen kovaa (vallitseviin nopeusrajoituksiin peilaten) varsin vähäisellä teholla moottoreiden suorituskykyyn verrattuna. Moottorin tehoa tarvitaan lähinnä kiihdytykseen. Auton polttomoottorihan pyörii yleensä n. 1/4 suurimman tehon kiertonopeudesta jonnekin 80 ... 100km/h haarukkaan saakka auton voimavaroista riippuen ja sovitus tehdään vaihteistolla. Moottorin hyötysuhde toki kasvaisi, jos sille riittäisi työtä ominaisuuksia vastaavasti suuremmallakin kiertonopeudella.

Sähköautossa tilanne on sikäli toinen, että moottoria itse asiassa "rääkätään" jo tuollaisella luokkaa 100km/h nopeudella yksinkertaisesta syystä, eli vaihteiston puuttumisen takia. Vaihteistokin tietenkin aiheuttaa lisähäviöitä, mistä syystä sähköauto tyypillisesti optimoidaan kaupunkinopeuksille tyypillisin nykyvälityksin. Tällöin kiihtyvyys on hyvä ja sähkön kulutus maltillista. Maantienopeuksilla esimerkiksi yksinkertainen planeettavaihteiston kaltainen "ylennysvaihde" voisi kuitenkin olla hyödyllinen hyötysuhteen parantamiseksi tasaisella nopeudella, vaikkakin sähkömoottorilla kiertonopeuden ja kuormituksen yhteisvaikutus hyötysuhteeseen ei ole lähellekään yhtä herkkä kuin polttomoottorilla.
Teslassa (en ole varma onko kaikissa malleissa) ja parissa muussa on muuten eri välityksellä eteen ja taakse. Eli saadaan optimoitua tuota jonkin verran. Ja joku valmistaja teki vaihteiston sähköautoon, en muista nimeä, olisiko mennyt konkkaan.

En tiedä onko noita yleisesti optimoitu kaupunkiajoon, vai riittääkö siihen kiihtyvyyteen vain se että vääntö löytyy alakierroksista asti.

Volkkarin hybrideissä on muuten sähkömoottori vaihdelaatikon perässä, eli sen kierrättää vaihteiston kautta voiman pyörille
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Volkkarin hybrideissä on muuten sähkömoottori vaihdelaatikon perässä, eli sen kierrättää vaihteiston kautta voiman pyörille

Varmaan ihan tarpeen ollut jos moottori on pienitehoinen ja -kokoinen. Vaihteethan jätetään sähköautoissa pois siksi että ne lisäävät painoa, häviöitä ja hintaa.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Varmaan ihan tarpeen ollut jos moottori on pienitehoinen ja -kokoinen. Vaihteethan jätetään sähköautoissa pois siksi että ne lisäävät painoa, häviöitä ja hintaa.
110hv taitaa olla ja 400nm vääntöä. Eli ei sinänsä pakko tuon puolesta. Kun ekoissa leafeissa taisi olla aavistuksen heikompi sähkömoottori
 

Tekniikkatulitaloon

Aktiivinen jäsen
Teslassa (en ole varma onko kaikissa malleissa) ja parissa muussa on muuten eri välityksellä eteen ja taakse. Eli saadaan optimoitua tuota jonkin verran. Ja joku valmistaja teki vaihteiston sähköautoon, en muista nimeä, olisiko mennyt konkkaan.

En tiedä onko noita yleisesti optimoitu kaupunkiajoon, vai riittääkö siihen kiihtyvyyteen vain se että vääntö löytyy alakierroksista asti.

Volkkarin hybrideissä on muuten sähkömoottori vaihdelaatikon perässä, eli sen kierrättää vaihteiston kautta voiman pyörille
Sähköautolla jos ajaa ajokortin niin tulee merkintä "rajoitettu ajoneuvoihin, joissa on automaattivaihteisto". Yleensä sähköautoissa ei ole vaihteistoa joten saako niillä sitten ajaa enää ajokortilla ellei ole joku tämmöinen harvinaisempi vaihteistollinen versio? :hmm:
 

VesA

In Memoriam
Varmaan ihan tarpeen ollut jos moottori on pienitehoinen ja -kokoinen. Vaihteethan jätetään sähköautoissa pois siksi että ne lisäävät painoa, häviöitä ja hintaa.
Hybrideissä sähkömoottori on usein myös starttimoottori - silloin se ainakin on siinä kampiakselin päässä - ja kun se vahdeloota siellä kuitenkin on niin sähkömoottorilla saa piilotettua polttiksen vääntö- ja tehokäyrän katvealueita.
 

harb

Aktiivinen jäsen
Sähköautolla jos ajaa ajokortin niin tulee merkintä "rajoitettu ajoneuvoihin, joissa on automaattivaihteisto". Yleensä sähköautoissa ei ole vaihteistoa joten saako niillä sitten ajaa enää ajokortilla ellei ole joku tämmöinen harvinaisempi vaihteistollinen versio? :hmm:

Tätä voisi täsmentää sen verran että ajokokeen jos ajaa automaattivaihteisella autolla niin ajokorttiin tulee yllä mainittu merkintä. Ja sähköautoissa ei ole manuaalista vaihteistoa vaikka niissä kaikissa yleensä alennusvaihde on ja joissain jopa pari automaattisesti kytkettävää vaihdettakin.

Mutta riittää siis että ajokoetta varten saa jostain manuaalivaihteisen, jolla homma hoidetaan. Se että kannattaako lähteä tuolta pohjalta kokeilemaan on toinen juttu kun ajokokeiden läpäisyprosentti on käsittääkseni nykyään 50% luokkaa muutenkin.

Sitä paitsi tuo on helppo sitten suorittaa jälkikäteen jos tuntuu että manuaalille on tarvetta.
 

lorvi

Jäsen
Simputusta, jollekin sulka hattuun. Onko tuo keppi nyt niin oleelinen, autothan on muutoinkin hyvin erilaisia.
Ajokorttihan on liikennesääntöjä ja liikennekäyttäytymistä varten.
Entä oikealta ohjattavat, onko niillä oma kortti.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Simputusta, jollekin sulka hattuun. Onko tuo keppi nyt niin oleelinen, autothan on muutoinkin hyvin erilaisia.
Ajokorttihan on liikennesääntöjä ja liikennekäyttäytymistä varten.
Entä oikealta ohjattavat, onko niillä oma kortti.
Tuon merkinnän syy ei ole vaihteisto vaan perinteinen kytkinpoljin jonka käyttö liiikenteessä ei ihan kylmiltään onnistu.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Simputusta, jollekin sulka hattuun. Onko tuo keppi nyt niin oleelinen, autothan on muutoinkin hyvin erilaisia.
Ajokorttihan on liikennesääntöjä ja liikennekäyttäytymistä varten.
Entä oikealta ohjattavat, onko niillä oma kortti.

Pitäisi kokeilla laittaa pelkästään automaattivaihteisella autolla ajanut henkilö ajelemaan manuaalivaihteisella ruuhka-aikaan kaupunkiin ja motarille ja katsoa, miten onnistuu :hmm: Tai ehkä on kokeiltukin ja päätetty laittaa tuollainen merkintä sitten ajokorttiin sen perusteella.

Jostakin syystä moottoripyörällekin pitää nykyään suorittaa oma ajolupa, vaikka samat liikennesäännöt sitäkin koskee kuin henkilöautoa.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Muistelisin, että Porschessa olisi vaihteisto, mutta tuskinpa on mennyt konkkaan tuo.
Tuota en muistanut, mutta joku muukin tuota teki, joskus oli enemmänkin juttua.

Tuon merkinnän syy ei ole vaihteisto vaan perinteinen kytkinpoljin jonka käyttö liiikenteessä ei ihan kylmiltään onnistu.
Välikaasulla vaihto. Ei tarvitse poljinta polkea. Toki veikkaan että harvemmalta tuo onnistuu nykyisin.
 

VesA

In Memoriam
Pitäisi kokeilla laittaa pelkästään automaattivaihteisella autolla ajanut henkilö ajelemaan manuaalivaihteisella ruuhka-aikaan kaupunkiin ja motarille ja katsoa, miten onnistuu :hmm: Tai ehkä on kokeiltukin ja päätetty laittaa tuollainen merkintä sitten ajokorttiin sen perusteella.

Jostakin syystä moottoripyörällekin pitää nykyään suorittaa oma ajolupa, vaikka samat liikennesäännöt sitäkin koskee kuin henkilöautoa.
En ole ollut katsomassa, mutta firman ulkomaiset vieraat olivat vuokranneet auton vaihteistoa noteeraamatta ja siitä riitti juttua - 'stickshift' oli aiheuttanut todellsia ongelmia JA mikä hurjinta suomalainen käytäntö hillitä isompien väylien liikennettä tasa-arvoisilla risteyksillä ei myöskään mahtunut tajuntaan: it's the main road - why are they... voin kuvitella että Helsingin keskustassa on torvi soinut.
 

anders

Vakionaama
Välikaasulla vaihto. Ei tarvitse poljinta polkea. Toki veikkaan että harvemmalta tuo onnistuu nykyisin.

Välikaasulla liikkeelle lähtö vaatii kyllä riittävän jyrkän alamäen.

Nimim. kokemusta on, kun vanhassa Mazdassa välillä oli kylmänä pientä kytkinongelmaa :)
 

VesA

In Memoriam
Opel lähti kyllä pieneen ylämäkeenkin.
Eikös se startilla lähde parhaiten - ykkönen pesään ja sitten vasta käyntiin. Minulla oli hyvin kauan sitten auto jossa hydraulinen kytkinpoljin vuoti itsensä hiljalleen hyödyttömäksi ja aika äkkiä sen kanssa oppi pärjäämään, kun nesteen lisäys ei aina muistunut ajoissa mieleen.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Välikaasulla liikkeelle lähtö vaatii kyllä riittävän jyrkän alamäen.
Ajoin kerran auton ilman kytkintä Katajanokalta Espooseen. Ihan ongelmitta meni. Liikkeelle ykkösellä startaten ja vaihdot ylöspäin sopivalla viiveellä ja alaspäin välikaasulla. Tietysti kovin erilainen laatikko, mutta moottoripyörällä vaihdoin paljon ilman kytkintä muutenkin.
 

Harrastelija

Vakionaama
Tuo merkintä taitaa olla ajalta kun vaihteistot olivat syncronoimattomia ja esim välikaasu pakollinen.
Harjoittelematta ei onnistu.
Tuon ajan ongelmista ehkä tuo liikkeelle lähtö jäljellä (no osin vaihteen vaihtokin).
 

dbwarrior

Vakionaama
Kokeile mitä välikaasu auttaa paikaltaan lähtöön.
Enpä ole tullut ajatelleeksi että manussa voisi saada auton seistessä vaihteen päälle jos kone jo käy.
Aina tullut tehtyä temppu perinteisesti että vaihde päälle ja starttia.
En kyllä oikein edes hahmota miten 1 vaihde voisi kytketyä kun toiset rattaat täysin paikallaan....
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Kokeile mitä välikaasu auttaa paikaltaan lähtöön.
Saattaa olla että muisti tekee tepposet ja olisi lähdetty ykköseltä liikkeelle. Kuitenkin pieni muistikuva on että olisi päässyt paikaltaan. Nykyisillä autoilla ei oikein pysty testaamaan, kun ei ole manuaalilootaa, eikä normistarttia. Tuosta rupeaa kuitenkin olemaan jo 20v aikaa
 

Lurkus

Vakionaama
Saattaa olla että muisti tekee tepposet ja olisi lähdetty ykköseltä liikkeelle. Kuitenkin pieni muistikuva on että olisi päässyt paikaltaan. Nykyisillä autoilla ei oikein pysty testaamaan, kun ei ole manuaalilootaa, eikä normistarttia. Tuosta rupeaa kuitenkin olemaan jo 20v aikaa
Juu se on yllättävän hankalaa nykyään. Yli kilometrikin on tullu startilla ajeltua mutta nykyään hankalampaa. Kytkinkin pitää monesti painaa pohjaan että starttaa.
 

Lurkus

Vakionaama
Enpä ole tullut ajatelleeksi että manussa voisi saada auton seistessä vaihteen päälle jos kone jo käy.
Aina tullut tehtyä temppu perinteisesti että vaihde päälle ja starttia.
En kyllä oikein edes hahmota miten 1 vaihde voisi kytketyä kun toiset rattaat täysin paikallaan....
Ei auta yhtään. Ei tarvi kokeilla.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Simputusta, jollekin sulka hattuun. Onko tuo keppi nyt niin oleelinen, autothan on muutoinkin hyvin erilaisia.

Tuon merkinnän syy ei ole vaihteisto vaan perinteinen kytkinpoljin jonka käyttö liiikenteessä ei ihan kylmiltään onnistu.

Jesuksen aikaista venkoilua tuo on. Jos on tarve ajaa keppivaihteisella, niin kyllä sen voi opetella ilman autokoulua ja inssiä. Olennaista olis osata ne liikennesäännöt.

Yhtä hyvin vois vaatia Teslalle eri merkinnän, koska siinä ei ole vilkkuviikseä. Onhan tiedetty asia, ettei tavallisen vilkkuviiksen käyttökään näytä kaikilta onnistuvan.

Tai sähköautojen OPD, voihan sitä nyt onneton aiheuttaa vaikka peräänajon, kun auto jarruttaakin lujaa kaasua nostamalla. Selvästi pitää ajaa uus inssi ja merkintä korttiin.

Tai jospa katotaan vaikka traktoreita. Samalla kortilla niitä saa ajaa, mutta tutkikaapas kuinka monta erilaista vaihteiston ja kytkimen kombinaatiota niissä on. Osa lähtee liikkeelle suunnanvaihtimella, osa nappikytkimellä, osa perinteisellä polkimella, osa pelkästään ajopoljinta käyttämällä. Osassa on nämä kaikki, riippuen mitä on ohjelmoitu päälle. Ja tonneja voi olla päällä rajusti ja koneella kokoa.

Että joo. Täyttä hölynpölyä, yksi miljoonista purettavista turhista sääntövempuloinneista. Kaikkia laitteita oppii ajamaan.
 

jolla

Jäsen
mitenhän noissa mersun eqb ilmoituksissa akkujen teho vaihtelee, yleisesti on 66kWh mutta joissakin 66,5 67 69,5 70 jne
onko niitä noin monilla eri akuilla vai eri valmistajan akuilla vai?
 

Esäätäjä

Vakionaama
mitenhän noissa mersun eqb ilmoituksissa akkujen teho vaihtelee, yleisesti on 66kWh mutta joissakin 66,5 67 69,5 70 jne
onko niitä noin monilla eri akuilla vai eri valmistajan akuilla vai?
Sama Teslan akkujen koon kanssa, kun valmistaja ei sitä virallisesti ilmoita arvotaan eri lähteistä lukemat.
Samoin Teslan tehot kW/hv joita valmistaja ei ole ilmoittanut.
 
Back
Ylös Bottom