Kun miettii auton kokoa (6m x 2m x 2m) niin ei mikään ihme, ettei ole suosittu henkilökuljetin täällä.
Keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Mikki
- Aloitettu
Kun miettii auton kokoa (6m x 2m x 2m) niin ei mikään ihme, ettei ole suosittu henkilökuljetin täällä.
On toki, mutta paljon pienempiä (yhtä isolla lavalla?). Vetokäytössä sitten joku maasturi.
Joo tietysti, tuo on kuitenkin liian raskas ollakseen optimaalinen eurooppalaiseen lainsäädäntöön, mutta ei tuollaista f150 ligthning mallin kaltaista autoa ole olemassa pykälää pienemmässä kokoluokassa. Käsittääkseni stellantis tekee vastaavaa, mutta se ei ole yhtään sen pienempi.
Ne harvat bensakoneiset f150 joita tänne on yksittäiskappaleina tuotu ovat kyllä käytännössä "henkilöautokäytössä".
Eilen piti käydä reilut sata kilsaa pitkällä täältä Vantaalta. Ei voinut lähteä täyssähkö Rellu Zoella (44 kwh akku), koska oli yli 10 astetta pakkasta. Olisi pitänyt ladata välillä olisi ollut aika hidasta. Muistissa on joulukuun reissu Hämeenlinnan taakse, joka otti n. 6 tuntia. Elikkä reissu tehtiin pihalla olevalla bensiini Ford Focuksella.
Husky
Hyperaktiivi
^hyvä, että on tällaisiakin tarinoita. Muuten hypetys alkaisi tuntua jo uskonnolta. Kovia pakkasia juuri olen miettinyt, että miten itsellä hoituisi, kun kotisähkökin varattu vastuksille.
Ja ennenkuin joku ryntää riehumaan, niin toistettakoon, että dieseleiden kusivehkeissä on isot omat ongelmansa pakkasilla.
Ja ennenkuin joku ryntää riehumaan, niin toistettakoon, että dieseleiden kusivehkeissä on isot omat ongelmansa pakkasilla.
Tossahan äskettäin oli mediassa, että Lapissa taksiyrittäjä meni konkurssiin, kun vaihtoi kaksi dieseliä kahteen sähkäriin. Ei tietenkään voinut tietää latausongelmaa, jota myyjä ei luonnostaan myöskään kertonut (ei ehkä tiennytkään). Eli taksari ei voinut enää ottaa pidempiä kyytejä hoitaakseen.
Eihän näiden sähkäreiden perusongelma ole kantama eli ns. range. Lataushan tässä mättää monella tavalla. On hidasta pakkasilla, latausasemien kokonaisteho on pieni. Jossain on 150 kw, vaikka on useita suurteho ja 22 kw paikkoja. Lisäksi latauspaikkoja alkaa olla aika harvassa , kun mennään kaupungeista pidemmälle. Ja kaiken lisäksi, kun tulee paikalle, niin kaikki paikat ovatkin varattuja. Lähikerrosalueen porukka jättää sähkärit sittariin lataukseen muutamaksi tunniksi. Suurteho maksaa 36 snt ja 22 kw paikka 23 snt per kwh. Kannattaa jättää isoakkuinen sähkäri 22 kw paikkaan useaksi tunniksi, niin pääsee halvemmalla.
Nyt kun sähkärit lisääntyy, niin latausprobleema alkaa vaikuttamaan enemmän.
Polttis kakkosautona ok-talon pihalla ratkaisee ongelman.
Eihän näiden sähkäreiden perusongelma ole kantama eli ns. range. Lataushan tässä mättää monella tavalla. On hidasta pakkasilla, latausasemien kokonaisteho on pieni. Jossain on 150 kw, vaikka on useita suurteho ja 22 kw paikkoja. Lisäksi latauspaikkoja alkaa olla aika harvassa , kun mennään kaupungeista pidemmälle. Ja kaiken lisäksi, kun tulee paikalle, niin kaikki paikat ovatkin varattuja. Lähikerrosalueen porukka jättää sähkärit sittariin lataukseen muutamaksi tunniksi. Suurteho maksaa 36 snt ja 22 kw paikka 23 snt per kwh. Kannattaa jättää isoakkuinen sähkäri 22 kw paikkaan useaksi tunniksi, niin pääsee halvemmalla.
Nyt kun sähkärit lisääntyy, niin latausprobleema alkaa vaikuttamaan enemmän.
Polttis kakkosautona ok-talon pihalla ratkaisee ongelman.
Viimeksi muokattu:
Ajettiin Imatra Vantaa väli, Kouvolassa onneksi oli vielä jäljellä pari Chademo paikkaa, kun 62 kWh Leaf väkisin näillä keleillä vaatii erän pikalatausta. Kesällä voisi TEORIASSA pärjätä ilmankin. Pelkällä pienellä 22 kW(eli 6kW) latauksella on vedetty tunnin lataus jossain, päästy perille.
Totuus on, että 40% pitää pakkasilla ladata, jos meinaa normaali liikennevirrassa pysyä ja järkevin ajoin.
Kuudesta Chademosta on välillä enää kaksi jäljellä, adapterin paikka. Helpottaa elämää myös muutoin.
Totuus on, että 40% pitää pakkasilla ladata, jos meinaa normaali liikennevirrassa pysyä ja järkevin ajoin.
Kuudesta Chademosta on välillä enää kaksi jäljellä, adapterin paikka. Helpottaa elämää myös muutoin.
Tämäkö ?
Taksit | Sähkötaksi oli korvessa virhe, sanoo konkurssin tehnyt yrittäjä
Sähköautot eivät olleet taksissa menestys Kainuussa. Menestyvä yritys hankki Kainuun ensimmäiset sähkötaksit – pari vuotta myöhemmin tuli konkurssi ja ”paloi rahaa helvetisti”.
www.hs.fi
"Meille tuli Nirojen tilalle kolme Mercedeksen E-sarjan dieseliä, mutta ei se homma lähtenyt rokkaamaan senkään jälkeen”"
Oletko ajanut itse vai kuullut kaverilta?
Viimeksi muokattu:
Ei ole kavereilla Niroa. Mutta speksin mukaan painaa n. 1700 kg. Zoe kuluttaa kaupungissa hitaalla ajolla n. 19 kwh satasella. Maantienopeuksilla mennään yli 20 kwh.
Jos nyt arvioisi Nirolle vaikkapa 22 kwh sataselle maantiellä, niin teoreettisesti kantama olisi 64/22 = n. 290 km. Mutta kuten Zoessa, niin varmaan Nirossakin käytännön kapasiteetti on alempi. Zoessa teoreettinen on 44 kwh, mutta käytännössä 41 kwh. Elikkä n. 93 prossaa.
Samalla suhteella Niro olisi n. 290 x 0,93 = 270 km.
Käyttäjät voisivat tietysti raportoida kokemusperäisiä tietoja. Mutta jos nyt kokematon meinaa hankkia e-Niron, niin jostain pitää lähteä liikenteeseen. Noita teoreettisia lukuja myyjät tietysti käyttävä ja siksi myös tuo Lapin taksiyrittäjäkin meni vipuun.
Ja vielä sekin, että reserviä pitää olla aina. Jos ajaa latausasemalle ja akku on justiinsa loppu ja asema onkin kiinni, appi ei toimi tai jotain muuta ongelmaa, niin ongelmissa ollaan. Jos vaikkapa 20% kohdalla halutaan ladata, niin latausväli olisi n. 216 km. Lisäksi pitää noteerata, että 80 prossa jälkeen lataus hidastuu merkittävästi. Tuollainen 200 km voisi olla reittisuunnittelun lähtökohta e-Nirolla talvella matka-ajossa.
Jos nyt arvioisi Nirolle vaikkapa 22 kwh sataselle maantiellä, niin teoreettisesti kantama olisi 64/22 = n. 290 km. Mutta kuten Zoessa, niin varmaan Nirossakin käytännön kapasiteetti on alempi. Zoessa teoreettinen on 44 kwh, mutta käytännössä 41 kwh. Elikkä n. 93 prossaa.
Samalla suhteella Niro olisi n. 290 x 0,93 = 270 km.
Käyttäjät voisivat tietysti raportoida kokemusperäisiä tietoja. Mutta jos nyt kokematon meinaa hankkia e-Niron, niin jostain pitää lähteä liikenteeseen. Noita teoreettisia lukuja myyjät tietysti käyttävä ja siksi myös tuo Lapin taksiyrittäjäkin meni vipuun.
Ja vielä sekin, että reserviä pitää olla aina. Jos ajaa latausasemalle ja akku on justiinsa loppu ja asema onkin kiinni, appi ei toimi tai jotain muuta ongelmaa, niin ongelmissa ollaan. Jos vaikkapa 20% kohdalla halutaan ladata, niin latausväli olisi n. 216 km. Lisäksi pitää noteerata, että 80 prossa jälkeen lataus hidastuu merkittävästi. Tuollainen 200 km voisi olla reittisuunnittelun lähtökohta e-Nirolla talvella matka-ajossa.
Viimeksi muokattu:
Nirossa on saman kokoinen akku ja sama moottori kuin Konassa. Aikoinaan noita vertailtiin kovasti niin melko samanlaisia olivat käytössäkin.
Kona kuluttaa helteellä jopa vain 12 kWh/100km mutta -20 pakkasella menee yli 20. Pienemmällä pakkasella 18 kWh/100km on ihan tyypillinen kulutus perusnopeuksin. Täydellä akulla pitäisi mennä yli 300km kovalla pakkasellakin. Kovalla pakkasella merkittävä tekijä on se, että lämpöpumppu lakkaa kokonaan toimimasta. Sisätilojen lämmitys tapahtuu siis vastuksilla.
Taksina toimiessa sisätilat varmaan pidetään erityisen lämpimänä ja autolla ajataan tuhatta ja sataa eli virtaa ei säästellä lainkaan. Silloinkin täydellä akulla pitäisi helposti päästä 100km ja vielä takaisin ilman että akku on tyhjä. Mutta eihän se ole täynnä lähtiessä, jos on koko päivä ajeltu keikkaa. Tässä kohtaa varmaan alkaa ne ongelmat auton soveltuvuudessa tähän käyttöön. Yksisuuntainen matka vielä voisi onnistua oikein hyvin, jos lataaminen tehdään paluumatkalla ilman asiakasta.
Kona kuluttaa helteellä jopa vain 12 kWh/100km mutta -20 pakkasella menee yli 20. Pienemmällä pakkasella 18 kWh/100km on ihan tyypillinen kulutus perusnopeuksin. Täydellä akulla pitäisi mennä yli 300km kovalla pakkasellakin. Kovalla pakkasella merkittävä tekijä on se, että lämpöpumppu lakkaa kokonaan toimimasta. Sisätilojen lämmitys tapahtuu siis vastuksilla.
Taksina toimiessa sisätilat varmaan pidetään erityisen lämpimänä ja autolla ajataan tuhatta ja sataa eli virtaa ei säästellä lainkaan. Silloinkin täydellä akulla pitäisi helposti päästä 100km ja vielä takaisin ilman että akku on tyhjä. Mutta eihän se ole täynnä lähtiessä, jos on koko päivä ajeltu keikkaa. Tässä kohtaa varmaan alkaa ne ongelmat auton soveltuvuudessa tähän käyttöön. Yksisuuntainen matka vielä voisi onnistua oikein hyvin, jos lataaminen tehdään paluumatkalla ilman asiakasta.
Tuo oli varmaan huumorilla heitetty, vaikka aina välillä agrekaattia mainitaan.
Käytännössä aivan toimimaton ellei puhuta ihan erikokoisesta laitteesta joka ei konttiin mahdu.
Tuollainen normaali 2kW laite on aika turha sähköautoon, jos autossa akunlämmitin se vie heti päältä kaiken energian, jolloin akku ei lataudu käytännössä ollenkaan.
Zoe on hyvin kaukana 99% sähköautoista, joilla ei olisi mitään ongelmaa käydä 100 km päässä talvella. Omani saattaisi selvitä lataamatta edes takaisin. Jos ei, lataus kestäisi enintään puoli tuntia.
Olen nyt reilu 3 vuotta mennyt täyssähköllä, sitä ennen oli hybridi. Hybridin kanssa oli juuri tuon kaltaisia ongelmia kun yritin sillä leikkiä sähköautoa.
Töissä on sähköpaku ilman akun esilämmitystä, sillä talviajo on tuollaista rehjaamista jos matkaa meinaa. Alle 100km ajot onnistuu hyvin ja on lämmin.
Toisella ei mitään eroa polttikseen paitsi tauotuksen miettiminen järkevästi jotta lataukset ei olisi autossa laturilla istumista.
Kun nyt sähköautojen akut on 50-80 kWh välillä, keskiverto autoilijalla ei ole tarve ladata aina, eli tuo kodin sähkön riittämättömyys jatkuvasti on aika epätodennäköistä. Jonkun pakkasjakson kun sähköstä ei voisi ladata voi ehkä sitten käyttää julkista pikalaturia ja maksaa siitä vähän.
Ainakin tähän asti sähköautojen lisääntyminen on kokoajan vaan helpottanut latausongelmaa.
Tämä oli joulupaikkeilla kun autolla oli ajettu ehkä noin 150km. Keskikokoinen akku. Pihalla taisi olla muutama aste pakkasta.
Käytännön kokemus osoittaa että kovalla pakkasella ja muutenkin hankalissa tieoloissa talvirange putoaa puoleen hellekeleistä. Jopa alle sen.
Jos joku auto tekee tuohon poikkeuksen, se nostattaa lähinnä kulmakarvoja. Mutta ne jotka ovat tallennelleet autojensa kulutuksia exceliin asti kelien mukaan, kertovat sitä samaa eli puolet pois hellelukemista, niin ollaan aika lähellä totuutta.
Lämpimästä autotallista lähtö on aivan eri juttu kuin yön yli kovassa pakkasessa seisseellä autolla lähtö, eli sillä tapaa voi saada lisärangea. Samoin lämmittämällä akun tolpassa voi saada rangea. Sisätilojen esilämmitys kelvolliseksi tietysti auttaa myös osansa, kun lämpöä ei oteta akusta.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Mitäs ongelmaa niissä on kun kusikin jäätyy jo -11 pakkasessa = systeemit on Off-Line
Toki jos on varaa/järkeä pitää kahta autoa pihassa. Esim. meillä vain allekirjoittanut istuu autossa kuskin jakkaralla, niin...
Luukku
Vakionaama
Kyllä. Nurkka-ajoon voi lähteä ihan pihalla yöpyneellä autolla kylmällä akulla, mutta ei kylmällä kabiinilla
Pitemmälle sitten esilämmitetyllä akulla ja kabiinilla. Rangessa on huomattava ero.
Joskus, kun lähtee kylmällä akulla niin 16km ajon jälkeen työpaikan pihassa range näyttää samaa kuin lähtiessä, akku lämpenee ajossa vähän.
Luukku
Vakionaama
Maaseudulla jopa välttämätöntä, jos kuskeja on.
Luukku
Vakionaama
Forssan ABC:lle tuli lisää latureita aika paljon. Myös vaununvetäjille oma tolppa.
Polttiksen pito pihalla kakkosautona on ainakin minulla välttämätöntä. Ei ole varaa kalliiseen sähkäriin. Rellu Zoe on tosi halpa ajaa ja vieläpä mukavakin ja ei ollut käytettynä kallis. Mutta sillä ei voi ainakaan talviaikana lähteä kovin pitkälle käymään.Toki jos on varaa/järkeä pitää kahta autoa pihassa. Esim. meillä vain allekirjoittanut istuu autossa kuskin jakkaralla, niin...
Kakkosauto polttis taas on pois liikennekäytöstä suurimman osan ajasta, eikä siten aiheuta kuluja. Polttis tuo lisäksi "huoltovarmuutta". Voi koska tahansa lähteä mihin tahansa ja toimii. Ja kun ei kilsoja paljoa kerry, niin ei ole paljoa huoltokulujakaan.
Tällä hetkellä lapissa.. Pakko oli tulla dieselillä, koska ei ole hankittu kattotelinettä poleen (olis se tavaratilaltaankin vähän pieni tällaiseen reissuun, pitää jossain vaiheessa tuo isompi auto vaihtaa sähköön)
No mentiikö dieslillä kusematta? Ei menty. Ensinnäkin autokin piti juottaa matkalla, koska se tonnin teoreetinen toimintasäde talvikelissä suksiboksi katolla on ihan mainosmiesten hölynpölyä. Boksi nostaa kulutuksen 7 litraan ja viimeisillä höyryillä ei umpikorvessa hullukaan aja, eli tonnista ei selvinnyt. Osaa olla myös kipakan hintaista diesel täällä, lapin lisää 20 senttiä.
Ihmisten vuoksi pysättiin 3 kertaa, kaikkiaan taukoihin meni pitkästi yli tunti. Hiihtolomasta huolimatta kaikilla pysähdyspaikoilla oli runsaasti vapaata latausta. Se yksittäinen etappi oli aina sen reilu 200-250km, yhteensä päiväaikaja ajettiin 940km. Tällä pysähdystavalla tuolla pikkuakkuisella Polella ei olisi voinut mennä. Isompiakkuisella kylläkin. Pikkuakkuinen olis varmaan vaatinut yhden pysähdyksen lisää, koska latausnopeus hdastuu liikaa jos tavoittelee yli 200km etappeja. Hiukan vajaat 200km etapit menee odottelematta.
Täällä pohjoisessa nyt harmittaa sähkiksen puute, kun parin kilometrin siirtymille sähköauton lämmityskyvyt olisi olleet aivan ylivertaiset. Webasto ei oikein uskalla paljoa käyttää, kun akku voi mennä kaput. Miksi dieselissä saa pelätä akun loppumista, sähkiksessä ei…
No mentiikö dieslillä kusematta? Ei menty. Ensinnäkin autokin piti juottaa matkalla, koska se tonnin teoreetinen toimintasäde talvikelissä suksiboksi katolla on ihan mainosmiesten hölynpölyä. Boksi nostaa kulutuksen 7 litraan ja viimeisillä höyryillä ei umpikorvessa hullukaan aja, eli tonnista ei selvinnyt. Osaa olla myös kipakan hintaista diesel täällä, lapin lisää 20 senttiä.
Ihmisten vuoksi pysättiin 3 kertaa, kaikkiaan taukoihin meni pitkästi yli tunti. Hiihtolomasta huolimatta kaikilla pysähdyspaikoilla oli runsaasti vapaata latausta. Se yksittäinen etappi oli aina sen reilu 200-250km, yhteensä päiväaikaja ajettiin 940km. Tällä pysähdystavalla tuolla pikkuakkuisella Polella ei olisi voinut mennä. Isompiakkuisella kylläkin. Pikkuakkuinen olis varmaan vaatinut yhden pysähdyksen lisää, koska latausnopeus hdastuu liikaa jos tavoittelee yli 200km etappeja. Hiukan vajaat 200km etapit menee odottelematta.
Täällä pohjoisessa nyt harmittaa sähkiksen puute, kun parin kilometrin siirtymille sähköauton lämmityskyvyt olisi olleet aivan ylivertaiset. Webasto ei oikein uskalla paljoa käyttää, kun akku voi mennä kaput. Miksi dieselissä saa pelätä akun loppumista, sähkiksessä ei…
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Näiden tosiaan soisi lisääntyvän
Ne määräaikaishuuollot on kuitenkin hoidettava ja taitaa se katsastuksenkin leima hapantua määräajoin. Myös vak.yhtiön täti haluaa sen oman osansa, vaikka auto liik.käytöstä poistettuna olisikin. Eikä tuolla seisottamisella juuri sen arvoalenemaakaan kyllä korjaa
Miksei siihen ole asennettu ylläpitolaturia, jos webastoa meinaa käyttää lyhyilläkin pyrähdyksillä? Pysyy akkukin parempana pidempään, toki halvempi vaihtaa tarvittaessa kuin sähkikseen. Samahan se sitä on talvella roikan päässä pitää ylläpitolatauksessa kuten sitä sähkistäkin pidettäisiin. Onneksi vain talven "riemua".
Monesti webastolle on oma akkunsa tuon vuoksi.
Joku halpa ilma-webasto olisi ihan hyvä range-extender sähkiksiin talvia varten, mutta autoja ei ole suunniteltu sellaisia ajatellen ja säännöt polttoainetankin osalta ovat aika tiukkoja. Ratkaisu, jossa tankki sijaitsisi moottoritilassa tai auton takakontissa, ei oikein tahdo kelvata. Mutta onhan noita silti jotkut pellepelottomat laittaneet.
Polttis vm 2013 Focus. Määräaikaishuollot olen aina tehnyt itse. Nyt kun tulee kilsoja vähän, niin öljyt ja suodatin ehkä joka kolmas vuosi. Ilman- ja raitisilmasuodattimet 30000 kilsan välein, eli meikäläisen kilsoilla (jos nykyinen setappi jatkuu) olisi n. 10 - 15 vuoden välein.Ne määräaikaishuuollot on kuitenkin hoidettava ja taitaa se katsastuksenkin leima hapantua määräajoin. Myös vak.yhtiön täti haluaa sen oman osansa, vaikka auto liik.käytöstä poistettuna olisikin. Eikä tuolla seisottamisella juuri sen arvoalenemaakaan kyllä korjaa
Kun auto on pois liikennekäytöstä ei makseta vakuutuksia eikä veroja. Katsastus joka vuosi kyllä, mutta siinähän ne menot sitten ovatkin.
Arvonalennuksella ei ole tässä mitään merkitystä. Auto on 140000 kilsaa ajettu ja erittäin hyvässä kunnossa. Voi toimia jopa seuraavat 15 vuotta meikäläisen käytössä. Halpaa on.
Kuten huomaat, on kesä ja talvikulutus minulla juurikin tuo noin 50% ero mutta siinä on sellainen juttu, että kesällä auto kulkee pitemmälle kuin range ja talvella vähemmän. 350km lähtökohtaisesti voi odottaa talvella ellei ole aivan paukkupakkanen ja kesällä 500km voi päästä lämpimällä kun ilmoitettu range on 450. Autojen ja kuskien välillä on toki eroja. Jos ajetaan 120km/h motarilla tilanne on sekä kesällä että talvella sitten eri.
Mieleen on jäänyt tammikuun 1. 2024 kun ajoin Vantaalta Lappeenrantaan ja takaisin. Pakkasta oli -20 ja silloin huomasin että lämmityslaite ei lämpöpumpulla tehnyt yhtään mitään. Minimilämpö 17 astetta ei antanut lainkaan lämpöä. Aste lisää niin vastuksilla kuitenkin sai. ABC:n laturit Lappeenrannassa olivat tännä Tesloja, jotka eivät jostain syystä käyttäneet saman alueen vapaita Tesla latureita. Onneksi huomasin vanhan Charge&Drive laturin siinä pihassa. Sitä eivät nämä tuoreemmat sähköautoilijat olleet tajunnet. Lataus kesti pitkään kun se alkoi 18kW teholla ja vasta pitkän ajan (30min?) kuluttua nousi normaaliksi kun akku oli lämmennyt. Mitään yllättävää sähkön riittävyysongelmaa ei reissussa ollut. Paluumatkakin onnistui ja virta riitti. Lienee ollut kylmin päiväreissu minkä olen Konalla tehnyt. Taksikuskilla voisi silti hermo mennä.
Ei kai se uskontoa ole, jos omistajat on tyytyväisiä omiin autoihin ja valintoihin. Yhtä lailla täällä moni (sinä mukaanlukien) kertovat "totuuksia" siitä miksi polttis on parempi tai mitä vikaa sähköautossa on, vaikka ilmeisesti (sinäkään) et ole koskaan omistanut sitä sähköautoa ja mennään pitkälti kuulopuheen voimalla tai jollain yksittäisillä kokemuksilla, jotka valitaan pitkälti sen oman ennakkoasenteen mukaan. Onko tämä sitten "polttisväen uskontoa" vai miten näitä pitää tulkita?
Lähes kaikilla sähköautoilijoilla vielä tässä vaiheessa on myös sitä polttiskokemusta eli on sentään aitoa kokemusta molemmista.
Ei se sähköauto edelleenkään kaikille sovi tai ole mahdollinen monesta eri syystä, jos joku näin väittää, niin siinä vaiheessa voin allekirjoittaa tämän "fanaattinen uskonto" näkemyksen kyseisen henkilön kohdalla, näitä löytynee joka keskustelusta molemmilta puolilta keskustelua, eivätkä edusta yleistä massaa ja heidän perusteella on turha yleistää.
Saattaa olla, että tällaisella foorumilla, jossa voidaan yleisesti ajatella, että ihmiset on kiinnostuneita teknologiasta eri muodoissa ja on harrastuneisuutta yms, niin se päätös hankkia se sähköauto on myös pohjustetumpi ja harkitumpi teko, jolloin voi olla vinoumaa sen suhteen, että ne ostokset ovat osuneet paremmin kohdilleen ja ollaan tyytyväisempiä verrattuna vaikka, jos otanta olisi valtaväestö. Siltä osin voin ymmärtää, että saattaa näyttäytyä siltä, että: "kaikkien mielestä on parasta ikinä".
LG:n akut aiheuttivat Jaguarille sen verran murhetta että takaisinkutsutut I-Pacet on ostettu omistajilta takaisin paalattavaksi?
Akkukennot valmistettu niinkin äsken kuin vuonna 2017, autot valmistettu pääosin 2018 ja osa alkuvuodesta 2019.
Sellainenkin pikkujuttu kuin talvirenkaan tyyppi ja malli vaikuttaa siihen rangeen hieman. Parhaan vierintävastuksen kitkarengas antaa eri tuloksen kuin parhaan pidon nastarengas. Itse ajan nastarenkailla autolla joka seisoo 24/7 ulkolämpötilassa, ja lopputulos on sen mukainen. Jopa alle 50% rangella kesään verrattuna mennään, valitettavasti, jos keli on kovin kylmä.
Lappeenrannan laturitilanne on surkea, olen antanut palautetta Eekoolle. Muutenhan kaupungissa ei ole mitään muuta vikaa, paitsi että toisinaan Kaukas haisee ja laturien varaan ei voi oikein laskea. Liekö rajan sulkeutuminen syönyt voitot vai mikä, mutta tuolle suunnalle ei ole massiivisia latauskenttiä herunut. Teslakuskien tapa ladata ei poikkea muista suomalaisista edukseen, eli raha ratkaisee. Se ei tietysti hirveästi lämmitä mieltä, että raha ratkaisee myös niillä paikkakunnilla, missä Teslan laturit eivät ole muiden käytettävissä lainkaan. Väitän, että mikäli bemareille olisi merkkikohtaisia kalliimpia latureita, joita muut eivät voi käyttää, bemaristit lataisivat lähinnä niissä premium-(hinnoiteltua) sähköä. Jotain hyvää siinäkin on, että toisten pitää pystyä näyttämään, että rahaa riittää.
Sääli kuitenkin ettei muuta keinoa löytynyt. LG kennoista on aihautunut aikas paljon harmia eri paikoissa.
Tietenkin se vaikuttaa. Nastat lisää kulutusta myös plussakeleillä, joten kulutustilanne on huono jo lähtökohtaisesti, mikäli on nastat autossa. Eli jos on nastat, ajaa pakkasella ylinopeutta, lämppäri täysillä, on paljon matkustajia, rengaspaineet alhaiset ja suksiboksi katolla niin ei mahtane rangesta jäädä edes puolta luvatusta jäljelle. Taksille tuo voi olla jokapäiväistä, joten hyvin ymmärrettävää.
Varmaan samat mitä Konassakin oli, täsmää vuosilukuihin. Akut meni niissä vaihtoon. Omalla oli ajattu jo 100 tuhatta kun vaihdettiin. Vanha tosin meni virhetilaan ennen kuin ehtivät vaihtaa.
No ei voi kyllä sanoa että monesti, vaikka jollain noin varmaan onkin.
Muutaman kerran olen sähköpakun myynti-ilmossa weban bongannut.
Mikäköhän tuossa että akun vaihtaminen ei ole vaihtoehto?