Keskustelua sähköautoista

K

korsteeni

Vieras
sähköautoissa lataushäviö on jokseenkin sama kuin polttiksissa viina jatkeena. ajoin aina 98 silla koska sitä kului vähempi eikä tullut kalliimmaksi.
huomasin tässä kurvaillessa että motukalla rangeongelma on suurempi kuin sähköauton, se on vain kasvanut jo selkärankaan ajan saatossa.
kaasun saantikaan ei ole kovin helppoa kaasuautoon ja horizon petrolla voi ajella vaan bensalla .
kunhan hajattelin joutessani
 

tet

Hyperaktiivi
Lataushäviön tunteminen ja huomioiminen on merkityksetöntä, koska bruttokulutus ratkaisee. Maksat sähköstä sen, paljonko otat "seinästä". Samoin päästöt tulevat sen mukaan. Siksi en juuri katsele auton GOM-lukemia, vaan tilastoin ladatun bruttokulutuksen. Kaikki muu on vain arviota, seinästä mitattu on todellisuutta. Se, mihin kaikkeen se ladattu sähkö kuluu, on myös merkityksetöntä.

Autoni keskikulutus tähän mennessä (reilut 30 tkm ja noin 1,5 vuotta) on ollut 26 kWh/100km, mikä on rahallisesti tarkoittanut 3,05 €/100km. Bensankulutukseksi muutettuna se tekisi päivän hinnalla 1,7 l/100km.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Lataushäviön tunteminen ja huomioiminen on merkityksetöntä, koska bruttokulutus ratkaisee. Maksat sähköstä sen, paljonko otat "seinästä". Samoin päästöt tulevat sen mukaan. Siksi en juuri katsele auton GOM-lukemia, vaan tilastoin ladatun bruttokulutuksen. Kaikki muu on vain arviota, seinästä mitattu on todellisuutta. Se, mihin kaikkeen se ladattu sähkö kuluu, on myös merkityksetöntä.
No kukapa sitä polttiksessakaan ajattelee paljonko sitä polttoainetta hukkuu mihinkin yksittäiseen komponenttiin, vain se tankattu litramäärä, sen hinta ja paljonko sillä pääsee km ratkaisee.
 

dbwarrior

Vakionaama
Autoni keskikulutus tähän mennessä (reilut 30 tkm ja noin 1,5 vuotta) on ollut 26 kWh/100km, mikä on rahallisesti tarkoittanut 3,05 €/100km. Bensankulutukseksi muutettuna se tekisi päivän hinnalla 1,7 l/100km.

Juurikin tuo. Kotilataajalle 3eur kustanne kokonaiskuluissa on == pienet nergia kulut.
Sitten kun aikanaan yksilö laitetaan kiertoon voidaan tehdä laskelmia kokonaiskuluista ja miten ne on jakautunut.

Ja voidaan myös jälkiviisaana todeta mikä olisi ollut kannattavampi valinta aikoinaan...
 

tet

Hyperaktiivi
No kukapa sitä polttiksessakaan ajattelee paljonko sitä polttoainetta hukkuu mihinkin yksittäiseen komponenttiin, vain se tankattu litramäärä, sen hinta ja paljonko sillä pääsee km ratkaisee.

Jep. Jotenkin tullut vain sellainen mielikuva, että moni ei miellä sähköauton kulutusmittarin valehtelevan vielä paljon paljon reippaammin, kuin polttiksen vastaavan. Polttiskuski on perinteisesti saattanut kiukutella jo viiden prosentin virheestä auton atk:n kulutuslukemassa. Sähköautolla virhe voi olla 15 % tai enemmänkin. Moni tankkaaja seuraa mittarivirhettä tankkauksista. Sähkiksellä homma on työläämpää, kun "tankkauksia" on paljon, ja myös kotilatauksessa pitää olla se kWh-mittaus. Seurantaa kannattaa myös tehdä vähän pidemmissä jaksoissa, vaikka kuukausittain. Ehkä näistä haasteista johtuen moni tuntuu pitävän sähköauton omaa ilmoitusta keskikulutuksesta jotenkin tankkauksista mitatun polttiskulutuksen veroisena.
 

harb

Aktiivinen jäsen
No kukapa sitä polttiksessakaan ajattelee paljonko sitä polttoainetta hukkuu mihinkin yksittäiseen komponenttiin, vain se tankattu litramäärä, sen hinta ja paljonko sillä pääsee km ratkaisee.

Sähköauto onkin vähän eri laite tankkauksen suhteen, koska tarvittava "litramäärä" riippuu latauksen nopeudesta.

Latauksen tapauksessa kiinnostava tekijä on tuo latauksen hyötysuhde latausvirrasta riippuen. Joissakin autoissa siinä on merkittävää eroa. Ei pelkästään liittyen akun lämmitykseen tai jäähdytykseen mutta myös laturin hyötysuhteeseen.

Tästä ei ikävä kyllä ole kovin kattavaa tutkimustietoa mutta esim Renault Zoe R110 on mitattu:
1750175719919.png


Jos otetaan vaikka 16A ja 10A on hyötysuhteen ero rapiat 11%, joka on aika merkittävää ja kannattaisi huomioida kun lataustehoa kotona asettaa.

Ja käsittääkseni vanhemmissa Zoeissa olleen 43A AC latauksen hyötysuhde olikin ihan törkeän huono, joka oli yksi syy miksi Rellu päätyi sen lopettamaan.
 

dbwarrior

Vakionaama
Minkähän takia tuossa oli vain 1 vaiheiset luvut, joista löytyy se heikoin suoritus ?
R110 tarjoaa AC22kw latauksen 3 vaiheisella syötöllä
Q210 malli oli se 43kw AC laturilla varustettu.
Sen laturin 1 vaihe 10A lataus oli hyötysuhteeltaan n55%. Siinä sai laskettua jonkinmoista TMA:ta kun siirtyi 3vaihe lataukseen :)
 

harb

Aktiivinen jäsen
Minkähän takia tuossa oli vain 1 vaiheiset luvut, joista löytyy se heikoin suoritus ?
R110 tarjoaa AC22kw latauksen 3 vaiheisella syötöllä
Q210 malli oli se 43kw AC laturilla varustettu.
Sen laturin 1 vaihe 10A lataus oli hyötysuhteeltaan n55%. Siinä sai laskettua jonkinmoista TMA:ta kun siirtyi 3vaihe lataukseen :)

Joo nappasin tuon vaan esimerkiksi, koska tiesin että Zoen osalta tuossa on ollut merkittävää vaihtelua. Itsellä ei koskaan ole Zoea ollut.

Kannattaa käydä lukaisemassa vaikka tämä, jos haluaa laajempaa näkemystä aiheen puitteissa.

Näyttäisi olevan niin että valmistajat yleensä optimoivat laturit maksimivirralle ja näin ollen on helppoa olettaa että energiatehokkuus on siinä tapauksessa mahdollisimman korkea, koska akun lämmityksen aiheuttama hävikki pitäisi myös olla mahdollisimman vähäinen. Suomessa akun jäähdytys yleensä ei tule tarpeelliseksi.

Tää olisi vaan hyvä ymmärtää siinä tapauksessa että:
1. On joku rajoittava tekijä, jonka takia maksimivirralla ei voida ladata (esim pääsulakkeet tai latauslaite)
2. Maksimivirralla lataaminen aiheuttaa lisäkustannuksia (esim tehomaksu)
3. Pienemmällä virralla ladattaessa voidaan paremmin hyödyntää oma tuotanto (esim aurinkopaneelit)
 

juukeli

Aktiivinen jäsen
Minkähän takia tuossa oli vain 1 vaiheiset luvut, joista löytyy se heikoin suoritus ?
R110 tarjoaa AC22kw latauksen 3 vaiheisella syötöllä
Q210 malli oli se 43kw AC laturilla varustettu.
Sen laturin 1 vaihe 10A lataus oli hyötysuhteeltaan n55%. Siinä sai laskettua jonkinmoista TMA:ta kun siirtyi 3vaihe lataukseen :)

On se Zoen hyötysuhde kolmivaihelatauksellakin aika huono kun lämmittää tallia huomattavasti lataussession aikana.
 

kaihakki

Vakionaama
Meikäläisen Zoen latauksen hyötysuhde on huono myös kotilatauksella 6-16 ampeerin välillä. Viime talvena huomasin, että kovillakin pakkasilla konepelti oli sulana. En ole mitannut erikseen verkosta ottoa suhteessa auton omaan mittarointiin. Elikkä kyllä nuo auton valmistajien ilmoittamiin WLTP lukemiin pitää lisätä aika paljon, kun huomioi latauksen hyötysuhteen.
Isommissa sähkäreissä talvella kaupaliisilla sähkönhinnoilla taitaa olla kustannukset samaa luokkaa polttareiden kanssa.
Pitäisi vaikkapa Tekniikan Maailman testata näitä lataushyötysuhteita jossain vaiheessa.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Meikäläisen Zoen latauksen hyötysuhde on huono myös kotilatauksella 6-16 ampeerin välillä. Viime talvena huomasin, että kovillakin pakkasilla konepelti oli sulana. En ole mitannut erikseen verkosta ottoa suhteessa auton omaan mittarointiin. Elikkä kyllä nuo auton valmistajien ilmoittamiin WLTP lukemiin pitää lisätä aika paljon, kun huomioi latauksen hyötysuhteen.
Isommissa sähkäreissä talvella kaupaliisilla sähkönhinnoilla taitaa olla kustannukset samaa luokkaa polttareiden kanssa.
Pitäisi vaikkapa Tekniikan Maailman testata näitä lataushyötysuhteita jossain vaiheessa.
Ei niihin WLTP lukemiin mitään auton sisäisen laturin häviöitä pidä laskea, jos vaikka käytetäänkin pikalaturia niin silloinhan auton laturi ei ole mukana.
Muuttuhan teholatauksessa toki lämmöksi aika paljon eli häviötä siinäkin syntyy.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ei niihin WLTP lukemiin mitään auton sisäisen laturin häviöitä pidä laskea
WLTP kulutukseen sisältyvät lataushäviöt, mutta WLTP rangeen eivät. Sitä en tiedä millä tavalla WLTP-testissä ladataan.

Esimerkiksi mun autolle luvataan 350 km range, joka vastaa 14,6 kWh/100 km kulutusta 51 kWh akusta laskettuna. Kulutukseksi kuitenkin luvataan n. 17 kWh/100 km, jolla pääsisi vain 300 km, jos se olisi akusta otettu eikä latausasemasta mitattu.
 

HeTi

Aktiivinen jäsen
Meikäläisen Zoen latauksen hyötysuhde on huono myös kotilatauksella 6-16 ampeerin välillä. Viime talvena huomasin, että kovillakin pakkasilla konepelti oli sulana. En ole mitannut erikseen verkosta ottoa suhteessa auton omaan mittarointiin. Elikkä kyllä nuo auton valmistajien ilmoittamiin WLTP lukemiin pitää lisätä aika paljon, kun huomioi latauksen hyötysuhteen.
Isommissa sähkäreissä talvella kaupaliisilla sähkönhinnoilla taitaa olla kustannukset samaa luokkaa polttareiden kanssa.
Pitäisi vaikkapa Tekniikan Maailman testata näitä lataushyötysuhteita jossain vaiheessa.
Zoe on poikkeustapaus jossa käytetään moottorin käämejä osana latausjärjestelmää.
Lataus on monipuolinen mutta huonotaa hyötysuhdetta.
Renaultilla on patentti ko. ratkaisusta.
 

Jule

Vakionaama
WLTP kulutukseen sisältyvät lataushäviöt, mutta WLTP rangeen eivät. Sitä en tiedä millä tavalla WLTP-testissä ladataan.

Esimerkiksi mun autolle luvataan 350 km range, joka vastaa 14,6 kWh/100 km kulutusta 51 kWh akusta laskettuna. Kulutukseksi kuitenkin luvataan n. 17 kWh/100 km, jolla pääsisi vain 300 km, jos se olisi akusta otettu eikä latausasemasta mitattu.
Miten se lataushäviö edes voisi sisältyä siihen rangeen?

Tuo on kyllä ihan hyvä tapa ilmoittaa se auton kulutus ja range, ja vastaa uskoakseni suurimman osan käyttäjistä todellisuutta (vaikka varsinainen kulutustesti ei vastaisikaan).

Onhan tuo toisaalta mielenkiintoista seurata miten saavat tuota lataushäviötä optimoitua. Ilmoittaako joku valmistaja eri latausvirroile hyötysuhteen?
 

Jule

Vakionaama
tuli hajatelman tuulahdus -90 luvulta kun katselin kalustoa juhannusliikenteessä.
silloin hallitus yritti elvyttää taloutta käskemällä kaikki ajelemaan autolla vaikka mummolaan- minne vain jotta raha alkaisi liikkua.
senverran sähköistä ettei valtion kirstu kilahtaisi -9o luvun malliin
Eiköhän se silloinkin ollut tarkoitus saada rahaa syrjäseudulle, eikä niinkään valtiolle bensaveroina.
 

mobbe

Vakionaama
Oletteko muistaneet ladata sähköautonne silloin tällöin täyteen 100 % ja vielä pitää täytenä useampikin tunti laturiin liitettynä ennen liikkeelle lähtöä ?jotta akkukennojen tasapainotus ehtii tapahtua koskee autoja jossa passiivinen kennojen tasapainotus ,tärkeä prosessi akuston eliniän kannalta
 
Viimeksi muokattu:

pokeri

Aktiivinen jäsen
Oletteko muistaneet ladata sähköautonne silloin tällöin täyteen 100 % ja vielä pitää täytenä useampikin tunti laturiin liitettynä ennen liikkeelle lähtöä ?jotta akkukennojen tasapainotus ehtii tapahtua koskee autoja jossa passiivinen kennojen tasapainotus ,tärkeä prosessi akuston eliniän kannalta
Kannataa lukea ohjekirjasta mitä valmistaja suosittelee akun kunnon ylläpitoon....
 

Esäätäjä

Vakionaama
Oletteko muistaneet ladata sähköautonne silloin tällöin täyteen 100 % ja vielä pitää täytenä useampikin tunti laturiin liitettynä ennen liikkeelle lähtöä ?jotta akkukennojen tasapainotus ehtii tapahtua koskee autoja jossa passiivinen kennojen tasapainotus ,tärkeä prosessi akuston eliniän kannalta
Stellantis paku on välillä 100% ladattuna jopa useampi päivä. Kun ei viitsi erikseen käydä irrottamassa. Tai sais sen epävarmasti apistakin lopetettua.
 

Tonttuj

Aktiivinen jäsen
Oletteko muistaneet ladata sähköautonne silloin tällöin täyteen 100 % ja vielä pitää täytenä useampikin tunti laturiin liitettynä ennen liikkeelle lähtöä ?jotta akkukennojen tasapainotus ehtii tapahtua koskee autoja jossa passiivinen kennojen tasapainotus ,tärkeä prosessi akuston eliniän kannalta
Yleensä kerran parin-kolmen kuukauden välein kun joku pidempi taival on edessä.
 

tet

Hyperaktiivi
Oletteko muistaneet ladata sähköautonne silloin tällöin täyteen 100 % ja vielä pitää täytenä useampikin tunti laturiin liitettynä ennen liikkeelle lähtöä ?jotta akkukennojen tasapainotus ehtii tapahtua koskee autoja jossa passiivinen kennojen tasapainotus ,tärkeä prosessi akuston eliniän kannalta

Eiköpähän tuo NMC-kennoinen tasapainota alempaankin varaustasoon ladatessa, luulen minä. LFP-kennoja ei oikein pysty balansoimaan kuin täyteen, koska jännitekäyrä on enimmäkseen vaakasuora. Samasta syystä BMS ei myöskään osaa jännitteestä arvata varaustasoa, joten käyttää pelkkää coulombilaskentaa, joka menee pieleen ajan kanssa. Siksi LFP:n balansointi usein on tärkeää. Mutta NMC:ssä on parempi jännitekäyrä, joten sen voinee balansoida myös esim. 80% varaukseen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eiköpähän tuo NMC-kennoinen tasapainota alempaankin varaustasoon ladatessa, luulen minä. LFP-kennoja ei oikein pysty balansoimaan kuin täyteen, koska jännitekäyrä on enimmäkseen vaakasuora. Samasta syystä BMS ei myöskään osaa jännitteestä arvata varaustasoa, joten käyttää pelkkää coulombilaskentaa, joka menee pieleen ajan kanssa. Siksi LFP:n balansointi usein on tärkeää. Mutta NMC:ssä on parempi jännitekäyrä, joten sen voinee balansoida myös esim. 80% varaukseen.
Tässä ei ole kyse autosta, vaan fillarin akusta ja tiedän että se ei balansoi itseään vajaana.

Valmistaja siis lisäsi softaan ominaisuuden, jolla varaus jätetään latauksessa 80% paikkeille. Tuota voi käyttää, mikäli ei ole tarvetta täyteen akkuun tai muuten on ajamatta fillarilla.
Balansoinnin tuo hoitaa niin että joka 10 lataus menee täyteen asti, vaikka vajaata pyydettäisiin.
 

tet

Hyperaktiivi
En ole ladannut täyteen varmaan puoleen vuoteen. Volkkari näyttäisi osaavan pitää kennot balanssissa muutenkin.

Minäkin olen nyt noin 1,5 vuoden omistusaikana ladannut oman autoni täyteen yhteensä kolme kertaa. Enkä tosiaan ole huolissani balansoinnista, koska en keksi, miksi auto ei balansoisi myös 80% varaustasoon ladatessa. Jännitteestähän se 100% taso tunnistetaan, eli kennoille on määrätty katkaisujännite jota ylemmäs ei ladata. Kun NMC-kennojen jännitekäyrässä ei ole vaakasuoria osuuksia, niin samalla tavalla se 80% taso tunnistetaan nimenomaan jännitteestä. Tällöin balansointi voidaan tehdä tuohon alempaan, 80% varaustason jännitteeseen yhtälailla. Ei ole mitään syytä, miksi se tehtäisiin vain katkaisujännitteeseen.
 

pAy

Vakionaama
En tiedä olisiko ollut tarvetta, mutta latasin nyt ensimmäisen kerran täyteen Xpengin, ehkä dynamic range kalibroituu siinä jotenkin, tässä suositeltu max on 90%.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Traficomin rekisteröinti tilastot kesäkuulta on julkaistu. Huvittavaa kuinka tuo Tesla vieläkin on jonkinlaisen negatiivisen julkisuuden kourissa. Tässä taas nähdään kuinka asiat voidaan kääntää päälaelleen vaikka ajankohdassa oli kyse juuri kesäkuun myyntilukujen julkaisusta.

Iltalehden klikkiotsikko keskittyy Teslan myyntilukujen puolittumiseen ja jutussa kerrotaan Volkswagen Groupin autojen ylivoimasta vuoden 6 ensimmäisen kk osalta, mutta vaijetaan kesäkuun myyntiluvuista jossa yllätäen Tesla Model Y on taas myydyin. Autoonhan kohdistui tuo Elonin aiheuttama boikotti ja uuden facelift mallin tulo markkinoille sai ostajat odottamaan uutta versiota.

 

sundanic

Aktiivinen jäsen
Tein omaani Aviloon pitkän testin auton ostaessa ja nyt vuoden jälkeen saman testin. Kohtuu hyvin on pysynyt kunnossa . 99,9% kotilatausta tuon noin 30tkm aikana.

AVILOO - VUOSI EROTUS.jpg
 

sundanic

Aktiivinen jäsen
Hyvin on säilynyt.
Onko helllitty muutenkin?
Rajailtu tarpeettomia 100% seisotuksia tai muuta ...
Aina ladattu noin 30-50% -->90-100% Ei varsinaisesti hellitty mitenkään. Talvisi aina ladattu yön aikana 90%iin ja varsinkin viikoloppuisin saattaa maata sen ajan ladattuna. Kesäaikana ladattu lähes aina täyteen (100%) auringolla. Ehkä ajotyyli vaikuttaa jotekin, aika helposti lapikas menee lattiaan. Eihän tuo raketti ole mutta kyl se 5 sek mukavalta tuntuu valoista lähdettäessä..
 

Esäätäjä

Vakionaama
Huvittavaa?, pikemminkin täysin ansaittua, jos herra tj on täysin sekopää, ailahteleva, ja välinpitämätön narsisti, niin olisiko jotain tekemistä. Ainakin itselle on, ja jatkossakin.
Luulin että olisi siltä osin ohi mistä tuolla Atlantin takana sai alkunsa, eli politiikkaan sekoamisesta. Nythän asiat kai toisin kun puhutaan maasta kartoittamisesta.
Euroopan puolella syyt ollut tietysti ihan muut.
 
Back
Ylös Bottom