300km suuntaansa
Keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Mikki
- Aloitettu
300 km matkalla 5 kWh/100 km = 15 kWh.
Tuosta ei oikein käy selville oliko se 23kWh/100km koko 300km matkan keskikulutus, vai kulutti keskimäärin alkumatkasta.
Vielä tuosta virran vastaanotosta. Tänään kotoa lähtiessä (ei auto latauksessa, ei esilämmitystä) ulkona -6 C. Akun minimi -7 C ja maksimi -6 C. Heti alussa regen 14 kW akkuun. 30 km vajaan puolen tunnin ajon jälkeen akun lämpötila -2,5/-2 C ja regen 27 kW akkuun. Ehkä olisi ladannut enemmänkin, tuossa oli vain reilut 50 km/h vauhtia. Jotain 50 kW lataa regenillä maksimissaan, mutta silloin pitää olla ainakin 80 km/h.
Kulutus 36 km työmatkalla hiukan alle 19. Taatusti ei aktiivisesti lämmittänyt akkua. Se päälle kytkettynä olisi mennyt luokkaa 25.
Auto siis MG4 Std 51 kWh LFP-akulla. Pikalaturilla ottaa enimmillään hiukan yli 80 kW.
Kulutus 36 km työmatkalla hiukan alle 19. Taatusti ei aktiivisesti lämmittänyt akkua. Se päälle kytkettynä olisi mennyt luokkaa 25.
Auto siis MG4 Std 51 kWh LFP-akulla. Pikalaturilla ottaa enimmillään hiukan yli 80 kW.
En osaa sanoa miksi ero oli noin iso. Epäilen olevan lämpimän akun antamaa ilmaisenergiaa ja sitten laturille mennessä auto kuluttaa akun lämmitykseen sähköä. Tieprofiili oli melkein sama eli melkein sama tieosuus ees taas. Mielstäni nopeuksissa ei ollut ainakaan kovin isoa eroa. Tietysti liikennevirran nopeudet vaihtelevat jonkin verran. Latauksen jälkeen kulutus oli pitkään alle 17kw/h
Itsellä Konassa se täysin toistuva havainto että pihalta lähdettäessä kulutus on reilusti odotettua suurempaa mutta matka-ajossa se sitten pääsee alas. Alkukulutusta vähentää kun auton antaa lämmittää itsensä ennen lähtöä. Jokin jossain siis lämpenee tai notkistuu (laakerit), vai onko kyse vain sisätilan lämityksestä?
Pääosin sisätilojen lämmitystä, mutta on tuota jonkin verran havaittavissa myös kesällä tai lämmitys sammutettuna.
puuteknikko
Vakionaama
Samat havainnot Nirossa. En ole itse asiassa huomannut ihan valtavaa eroa kunnolla esilämmitetyn ja selkeästi sisätiloilta viileämmäksi jääneen lähtöhetken välillä.
Teslalla tuo olisi mahdollista kun se esilämmittää akun latausta varten 50C lämpötilaan ja latauksen jälkeen käyttää akun lämpöä sisätilojen lämmittämiseen.
Eli Tesla törsää aivan tolkuttomasti ennen laturia ja sitten jäähdyttää aktiivisesti akkua, kunnes taas lämmittää sen todella kuumaksi? Ei kuullosta energiatehokkaalta.
Harrastelija
Vakionaama
Tommoisella meno-paluu matkalla vaikuttaa sekin että ajaako esim rannikolta sisämaahan ja takaisin. ”Sisämaa” on korkeammalla merenpinnasta joten toiseen suuntaan on lievää ylämäkeä ja toiseen suuntaan lievää alamäkeä.
Ero havaittu myös polttiksella.
Ero havaittu myös polttiksella.
Kyllä tuosta eroa tulee, mutta kuitenkin aika vähän 300 km matkalla. Korkeuseroa ei ihan helposti saa yli 200 m ja 200 m on 2000 kg autolla vasta 1 kWh potentiaalienergiaa eli erotuksena suuntien välillä voisi olla 2 kWh. Nyt kuitenkin puhutaan 15 kWh erosta.
Ainakin siirtymä laturilta kotiin on energiatehokas. Voi siitä olla hyötyä jossain tilanteessa.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Jep. Tuossa aikanaan kesämökkireissuilla Hki-Tammisaari-Hki yritin opettaa pojalle taloudellista ajamista ja otettiin usein kisaa kumpi pääsee vähemmällä. Hän sai valita ajaako meno- vaiko paluumatkan ja sai kikkailla cruiseilla yms. ihan niin paljon kuin halusi, itse ajelin sitten sen toisen reissun ilman mitään näitä apuja. Lopputulemana pääsin joka ainut kerta pienemällä, oli suunta kumpi tahansa, oli auto toiseen suuntaan lastissa ja toinen tyhjänä, ei väliä. Tuolloin autona meillä oli Renault Megane 1.6 farkku -05 ja mittarina auton oma ajotietokone.
Lähinnä siis että on sillä cruisellakin hintansa, se kun ei osaa kuitenkaan ennakoida niitä liikennetilanteita, vaan se vain reagoi niihin sitten kun ne on jo edessä. Tuo hinta ei nyt suuren suuri ole ja onhan sitä cruisella pirteämpänä perillä, jolla silläkin on toki se oma arvonsa, siitä ei ollut kyse.
Tämä energiatehottomuus toteutuu lähinnä vanhemmilla ilman lämpöpumppua olevilla malleilla, joissa akun lämmitys ja jäähdytys ei ole yhteydessä lämmityslaitteeseen.
Veikkaan että ensin on ajettu pohjoiseen ja sitten paluu etelään. Etelään tulo on alamäkeä johtuen maapallon muodosta
Tilastollisesti on silläkin merkitystä, kumpaan suuntaan kulkee aamulla ja kumpaan taas myöhemmin, jos aurinko on sen verran korkealla, että lämmittää ulkoilmaa päivän aikana. Ilmanvastus on kylmällä suurempi kuin lämpimämmällä ilman tiheyserojen takia.
Ulkona yön yli seisseen auton voimansiirto (laakerit ja hammaspyörävaihteet) myös norjistuvat ajossa, kun liikkuvien osien kitka on ehtinyt niitä lämmittää ja vatkata rasvoja ja öljyjä. Renkaiden kohdalla vaikutus tosin voi osin olla hieman toiseenkin suuntaan. Sisätilan lämmityksellä lienee ehkä suurin merkitys sähköautolla kokonaisuutena, kuten jo todettiin, mutta olen samaa mieltä samoin edellä todetun kanssa, että kulutuseron huomaa polttomoottoriautonkin ajotietokoneesta ja selvästi senkin jälkeen, kun moottori on saavuttanut normaalilämpötilansa (moottoriöljylle vain vie kauemmin ja epäilemättä vaihteiston ja ja mahdollisen erillisen tasauspyörästön öljylle vielä huomattavasti kauemmin).
Tuttavalla merssin EQE 2023, käytti 90tkm huollossa. Alatukivarsien pallonivelet väljät. Korjausarvio 2350€. Valmistaja ei ota osaa kuluvista osista johtuviin kustannuksiin.
Katselin huvikseen niin mersu huutelee alkuperäisistä osista 750-800€/kpl.
Tonkimisellä löysin Spidanin tarvikkeet, noin 165e/kpl. Mersu perkules on vaan jemmannut varaosakatlogitkin niin ettei ne ole enää kuin maksaville asiakkalle nähtävillä.
Alustaremontti saattaa näköjään tulla myös muilla kuin Teslalla melko alhaisilla km lukemilla, ja se saattaa käydä merkkiliikkeessä kalliiksi korjauttaa.
Katselin huvikseen niin mersu huutelee alkuperäisistä osista 750-800€/kpl.
Tonkimisellä löysin Spidanin tarvikkeet, noin 165e/kpl. Mersu perkules on vaan jemmannut varaosakatlogitkin niin ettei ne ole enää kuin maksaville asiakkalle nähtävillä.
Alustaremontti saattaa näköjään tulla myös muilla kuin Teslalla melko alhaisilla km lukemilla, ja se saattaa käydä merkkiliikkeessä kalliiksi korjauttaa.
Elämä on. Kaksi hyvin saman näköistä osaa tarvikkeena omaan autooni pari vuotta sitten yhteensä 345.16€ Autodocilta, https://www.autodoc.fi/lemforder/17385580. Vaihtotyö itse, paikallinen monimerkkikorjaamo teki pyöränkulmien säädöt.
Teslan varaosakatalogi on täysin vapaasti selattavissa, sieltä löytyy suoraan myös ALV0 varaosahinnat.
Teslan varaosakatalogi on täysin vapaasti selattavissa, sieltä löytyy suoraan myös ALV0 varaosahinnat.
Näköjään tuo tukivarsi taitaa olla samantyylinen miltei kaikissa saksalaisissa tätä nykyä. Samoin myös Teslassa. Mistähän tuo jousitusratkaisu on lähtöisin? Oletetavasti siinä on jotain hyviä piirteitä, koska on yleistynyt niin paljon.
Aikoinaan testattiin kolleegan kanssa bensa ja dieselillä cruisen taloudellisuutta. Jos käyttää koko ajan, niin kulutus lisääntyy. Esimerkiksi ylämäessä auto suorastaan juo cruisen kanssa ja alamäessä moottorijarrutus. Alamäessä on viisainta rullata vaihde vapaalla, jos mahdollista. Kolleega ajoi ylämäet niin, että piti kaasupolkimen paikallaan ja antoi nopeuden hiipua, niin tuli kaikista taloudellisin tulos.
Nyt kun ajelen sähkärillä, niin cruisen kanssa on mielenkiintoisia tilanteita. Sopivassa alamäessä, kun vauhti kiihtyy, alkaa jarruttaa generaattorilla ja lataa akkua. Käytän cruisea vaan tasaisella tiellä.
Yleensä kuitenkin ilman cruisea.
Ja aeromotorsilta sama 144€/kpl
No siis Teslan Model S pyöräntuenta on aika lailla kopio jostain Mersun CLS-mallista. Teslan ALV0 varaosahinta tuolle on €266.93, hiukkasen eroa Mersun vastaavaan.
Tuota kyseistä osaa saa useammalta eri valmistajalta, hinnat myös vaihtelevat todella paljon, ehkä myös laatu? Itsekin olen vaihtanut Autodocin Aeromotorsiin varaosien tilauksessa.
Tuota kyseistä osaa saa useammalta eri valmistajalta, hinnat myös vaihtelevat todella paljon, ehkä myös laatu? Itsekin olen vaihtanut Autodocin Aeromotorsiin varaosien tilauksessa.
Merkkareiden hinnat ovat kyllä aina olleet korkeat mutta nykyään aivan poskettomia, ryöstämiseksi kutsuminenkin on jo liian kilttiä
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Toi rakennehan typerin mahdollinen, sillä alapallo on ihan tavallista kulutustavaraa, joita siis vaihdellaan autoihin tämän tästä. Ja tuossa on nyt pallon alakuppi yhtä kpl tuon itse tukivarren kanssa = mahdotonta vaihtaa vain pelkkää palloa
Ihan vain valmistuskustannusten minimointi (vähemmän yksittäisiä komponentteja) ja samaan aikaan jälkimarkkinoiden maksimointi (kuluvan osan vuoksi joudutaan vaihtamaan suurempi, kalliimpi osakokonaisuus) = ihan /c:stä siis kuluttajan kannalta
Mun kotterossa on tälläinen, eli pallonivel vaihdettava täysin samanlaisessa rakenteessa. Tosin se on viihtynyt siellä jo 250tkm ilman ongelmia.Toi rakennehan typerin mahdollinen, sillä alapallo on ihan tavallista kulutustavaraa, joita siis vaihdellaan autoihin tämän tästä. Ja tuossa on nyt pallon alakuppi yhtä kpl tuon itse tukivarren kanssa = mahdotonta vaihtaa vain pelkkää palloa
Ihan vain valmistuskustannusten minimointi (vähemmän yksittäisiä komponentteja) ja samaan aikaan jälkimarkkinoiden maksimointi (kuluvan osan vuoksi joudutaan vaihtamaan suurempi, kalliimpi osakokonaisuus) = ihan /c:stä siis kuluttajan kannalta
Tuoreemmasta mallisarjasta se onkin optimoitu jo pois.
Fysiikan kannalta liika nopeus kannattaa ladata akkuun, koska se lisää ilmanvastusta. Optimaalista taas on antaa hidastua mäen huipulla, ja sitten rullata nopeus takaisin. Näin säästyy lataushäviöt ja ilmanvastus.
Nykyään saa yleensä valita onko vakio nopeus vai rajoitin käytössä. Mutkaisilla teillä tykkään ajaa rajoittimen kanssa mieluummin kuin vakkarin kun se yleensä kiihdyttää mutkiin turhaan.
Teslaan tuli jossain päivityksessä tuo kaarreavustin joka himmaa kaarteisiin vauhtia. Ensin se oli aika onneton mutta nyt alkaa jo toimia. Taitaa olla vaan tuon autopilotin kanssa toiminnassa. Aiemmin se vetelikin kurveihin semmoista vauhtia että ainakin itsellä vaistomaisesti otti ratista kiinni kun tuntui että nyt ei tuosta selvitä.
Husky
Hyperaktiivi
Kyllä on poskettomia, mutta ko. merkin kanssa on voinut tehdä reilun diilin. Polttiksissa tuokin on nyt riistäytymässä parhaillaan käsistä, joskin vielä siedettävä diili, mutta todellinen uusi tuleminen on noiden sähköautoissa. Ei ole mitään järkeä käyttää ko. merkkiä ilman sitä
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Itse ajelen arkiajojanikin käytännössä 100% limitteri päällä, koska se on näpsä keino välttää ne ihan turhan kalliit selfiet. Noita tikkujakin kun ovat tänne PK-seudulle kylväneet jo melko tiheään ja lisää vaan tulee.
MG4:n adaptiivinen vakkari hidasti uutena kaarteissa. Onneksi lopetti tuon päivityksessä. Ei ole vakkarin tehtävä päättää nopeutta puolestani.
Itse ajan 95% vakkarilla.
pokeri
Aktiivinen jäsen
No mistä ihmeestä ajatus että ilmotetaan WLTP optimistisesti? Ja osa valmistajista? Kerro nyt loputki ketkä? Ja mistä tuommonen "tieto" peräsin?
WLTP on mittaus joka tehdään "laboratorio tyyppisesti" eli olosuhteet on kaikille samat, samoin kun tehdään vaikka polttisten päästömittaukset.
Mutta niinkuin on nähty, WLTP lukemiin ei oikein normaalikäytössä pääse kesälläkään.
pokeri
Aktiivinen jäsen
Niinpä se mutta kysymys oliki että kuka ne ilmottaa optimistiseksi, ja kyllä, niihin ilmoitettuihin kulutuksiin pääsee, jopa alle.
Tuolta voi lukea miten testi on suoritettu. FAQ osiossa on selitetty lähtötilannetta. Kaikki autot ovat olleet ennen testi tallissa samassa lämpötilassa roikassa kiinni. Esilämmitystä ei ole käytetty. Tavoitteena oli tietysti mahdollisimman samankaltaiset olosuhteet kaikille autoille, jotta tulokset olisivat mahdollisimman vertailukelpoiset. Ainakin osa autoista lähti paikalta lopulta lavetilla. Akun varaustaso ei tarvinnut mennä 0%, ennekuin autolla ei pystynyt ajamaan 60 km/h.
El Prix 2026 – verdens største elbiltest | NAF
El Prix er verdens største elbiltest! To ganger i året tester NAF og Motor den faktiske rekkevidden og ladehastigheten til elbilene på det norske markedet.
www.naf.no
Osa valmistajista onnistuu määrittämään lukemat niin optimistisiksi, että todellisissa elämässä niihin ei tyypillisesti pääse. Eri autoissa erot ovat erilaisia.
New real-world tests will help overcome EV range anxiety - Australian Automobile Association
The AAA has begun the nation’s first independent testing to assess whether electric vehicles travel as far on a single battery charge as advertised by makers – a move aimed at alleviating range anxiety among potential buyers.
www.aaa.asn.au
Näin tapahtuu. Peruuttaessa ja alle 20km/h nopeudessa ei tule käytettyä, mutta muuten kyllä - aina
pokeri
Aktiivinen jäsen
Niin, no kerro nyt millä autoilla se ei onnistu?Osa valmistajista onnistuu määrittämään lukemat niin optimistisiksi, että todellisissa elämässä niihin ei tyypillisesti pääse. Eri autoissa erot ovat erilaisia.
katso liitettä 114220
New real-world tests will help overcome EV range anxiety - Australian Automobile Association
The AAA has begun the nation’s first independent testing to assess whether electric vehicles travel as far on a single battery charge as advertised by makers – a move aimed at alleviating range anxiety among potential buyers.