yle.fi
www.pv-magazine.com
moottori.fi
www.pv-magazine.com
Suomessa ne uudemmat ovat sähkö - dieselhybridejä. Vedyllä korvataan nimenomaan dieseliä ammattiliikenteessä.
Samahan on tilanne metaanitankeissa (en nyt muista, onko aika 10 vuotta vai ehkä pitempi), eli tankit on vaihdettava tai ainakin tarkastettava painekokeella ym. kuten paineiset kaasupullot muutoinkin. Eivät kaikki metallit ole erityisen herkkiä vetyhaurastumalle, kuten monet suurlujuusteräkset ovat. Tällä perusteella esimerkiksi osa maakaasuputkistoista voitaisiin muuttaa vetykäyttöön, toisia taas ei.
Itse käsitän niin, että haetaan universaalia ratkaisua uusiutuvan energian ja jossakin määrin myös ydinenergian väistämättä ajoittain syntyvän ylituotannon käyttämiseen tarkoitukseen, joka skaalautuu vaikka kuinka laajaksi tahansa, on tehoonsa ja energiasisältöönsä nähden kohtuullinen investoinneltaan, siedettävä hyötysuhteeltaan ja joko on mahdollisimman monikäyttöinen todellisiin tarpeisiin. Näitä tarpeita on ennen muuta kemian teollisuudessa (jossa vetyä käytetään nykyisinkin suorastaan hirmuisia määriä), mutta tarjoaa myös tyydyttävän ratkaisun ajoittain syntyvän sähköntuotantovajeen paikkaamiseen. Mitä vähemmän fossiilista energiaa käytetään sähkön tuottamiseen, sitä enemmän syntyy ajoittain ylituotantoa ja sitä harvemmin tapahtuviksi sähkön alituotantotilanteet kannattaa mitoittaa. Laaja vetyputkiverkosto on tehokas ja edullinen tapa jakaa ja myös puskuroida todella suuria kemiallisen energian ja kemikaalien tuotannontekijöitä laajan kansainvälisen vaihtokaupan tarpeisiin. Jokseenkin mikä tahansa vaihtoehtoinen kemikaali perustuisi sekin vedyn käyttämiseen yhtenä synteesilähteenä (mikä ei ainakaan laske itse kemikaalin valmistamisen tai putkistosiirronkaan kustannuksia energiasisältöön nähden).
Muualla Euroopassahan esim. Bluegen noita tarjoaa maakaasuverkkoon liitetyille talouksille. https://www.solidpower.com/en/bluegen/Tuon laskisin sinne hehkutuksen puolelle. Vedyn käytössä lämmitykseen ei ole paljon järkeä (ei voi olla tulevaisuudessakaan kovin halpaa). Kotitalouden CHP-ratkaisu on kallis ja joustamaton, kun tuotetun sähkön ja lämmön suhde on vakio.Seuraava askelhan siitä olisi sitten kiinteistökohtaiset vetykaasuliittymät mikro-chp-polttokennovoimaloineen
pledgetimes.com
Vetykäyttöinen polttomoottori on kuolleena syntynyt ajatus. Mitä järkeä on käyttää surkean hyötysuhteen omaavaa lämpövoimakonetta polttoaineella, jonka tuotannon hyötysuhde on jo valmiiksi umpisurkea? Vetyä käyttävä polttokennoauto kuluttaa ymmärtääkseni jotain nelinkertaisesti sähköä akkuautoon verrattuna. Jos se vety poltetaankin huonolla hyötysuhteella dinomoottorissa, niin mikä mahtaa olla koko ketjun kulutuskerroin sen jälkeen. Riittääkö tuollaiselle akkuautoon verrattuna seitsenkertainen sähkömäärä?
Tuo idea on aiemmassa Toyotan artikkelissa esitetty. Vedyn hinta on n. 10,- euroa per litra https://www.pitajanuutiset.fi/2017/10/12/woikosken-vetyprojekti-hyytyi/
Näitä siirtymäkauden juttuja varten on suunniteltu metaanin tekemistä hiilidioksidista ja vedystä. Vety ei ole nopeasti käyttöön otettavissa koska se on niin hankala aine, metaanille on valmiit systeemit.
Polttokennossa hyötysuhde on jotakin 50% paikkeilla ja polttomoottorissa 25% ... 35%, kun puhutaan autokäyttöön soveltuvasta kokoluokasta ja vedystä polttoaineena. Järki on aikaisemmin ollut siinä, että polttomoottori on tehty työstämällä rautaa ja alumiinia (kumpikin hapen ja piin ohella yleisimpiä alkuaineita, mitä maan pintakerroksista löytyy). Polttokenno taas on perustunut platinan kaltaisiin katalyyttimateriaaleihin (joita harvinaisempia ei juuri stabiilien alkuaineiden joukosta löydy).
Vedyssä hanakalin piirre on varastoimisen vaikeus, kun aine on mahdottoman kevyttä (eli energia on harvassa, vaikka painoa kohden tiheästi). Muutama vetyä tehokkaasta tunnettava aine toki tunnetaan ja alkuainevetyä tehokkaampia ovat juuri metaani, ja lähes yhtä hyviä metanoli, ammoniakki, muurahaishappo ja hydratisiini. Näistä ammoniakki ja hydratsiini eivät edes sisällä hiiltä ja pakokaasut ovat mahdollista polttomoottorissa syntyviä typen oksideja lukuun ottamatta aika harmittomia (vettä ja typpeä). Hydratisiini jopa sopisi erinomaiseti polttokennoihin, mutta on valitettavasti huomattavasti moottoribensiiniäkin myrkyllisempää kokonaisuutena (myrkyllisyysprofiili tosin on varsin erilainen kuin bensiinillä).
www.kuljetuslehti.fi
Kaikki on siirtymäkautta. Asetetaan vaan sopiva aikaväli.
Kun tämä käyttövoimamullistus johtuu ilmastotoimista, puhutaan korkeintaan muutaman vuosikymmenen kestävästä siirtymäkaudesta. Tässä kontekstissa "lopullisia" ovat kaikki ne käyttövoimat, jotka ovat päästöttömiä ajossa ja polttoaineen valmistusketjussa. Niiden keskinäisen kilpailun ratkaisee hyötysuhde, koska se pitkälti määrittelee ajamisen hinnan. Siinä kisassa en lähtisi vetykäyttöiselle polttomoottoriautolle kovin hyvää sijoitusta veikkaamaan.
Pitää vielä lisätä auton valmistusketju ja sen elinkaaren ajan huollot, korjaukset, päivitykset, jne.
autotoday.fi
No ei ihan.. tehtaan virallinen kulutuslukema tässä suhteessa parhaalle ( Toyota Mirai ) on 0,8kg / 100km - eli 32kWh/100km josta voitaneen aika suoraan nähdä että akulla mentäisiin puolella tästä - Mirai ei ole mikään valtava auto.
Pitää aina muistaa, että vety ei muutu sähköksi täysin ja tehoelektroniikalla sekä sähkömoottorillakin on häviönsä. Polttokennon hyötysuhde on parhaimmillaan 50% autoissa käytetyillä matalan lämpötilan kennoilla.Tehoelektroniikalla hyötysuhde on jotakin 90% vaiheilla tai hiukan yli ja autoissa käytetyillä sähkömoottorilla samaa luokkaa. Tuo tarkoittaa, että vedystä saadaan vain n. runsaat 40% hyödyksi (litiumakuista muuten vastaavalla järjestelyllä jopa yli 70% lataukseen käytetystä sähköenergiasta). Polttomoottorilla saadaan vastaavasti luokkaa 25% polttoaineen energiasta mekaaniseksi energiaksi.
Vedyn etuna on varastointi. Kaiken aurinkoenergian saisi talteen.
Pointti taisi juuri olla se ettei hyötysuhteella olisi paljon väliksi jos kyse olisi ylijäämän varastoinnista.
Ei ehkä niinkään varastointi, vaan mahdollisuus käyttää liikenevää uusiutuvaa energiaa joustavasti tarjonnan mukaan. Vety on aika hankala varastoitava, mutta kulkee kohtuullisella paineella (korkeintaan muutama kymmenen baria) edullisesti putkistossa kulutuspaikkaan. Verkosto toimii samalla puskurivarastona ja sen varrelle on mahdollista rakentaa suurempia varastoja paikkoihin, missä geologia tätä suosii.