Keskustelua vedystä ja synteettisistä polttoaineista

HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
kotte sanoi:
Nykyisin kaasuasemistakin varmaan lähes puolet on sellaisia, joille kaasu tuodaan painepulloissa rekkakyydillä, joten periaatteessa tuokin voisi käydä alkuvaiheessa (vaikka pulloihin vetyä mahtuukin paljon vähemmän kuin metaania; toisaalta polttokennon hyötysuhde on auton kokoluokan polttomoottoreita ratkaisevasti parempi).
Klikkaa laajentaaksesi..
Noinkohan vaan metaaniakaan paineistettuna kuskaillaan, eiköhän se kuitenkin ole nesteeksi tiivistettyä ;D Ja nesteenä vety sisältää 10 MJ/litra, kun esim. nesteytetty metaani vastaavasti 21.6 MJ/litra ja esim. diesel 35.8 MJ/litra :cool:
 
K

kotte

Hyperaktiivi
HiTec sanoi:
Noinkohan vaan metaaniakaan paineistettuna kuskaillaan, eiköhän se kuitenkin ole nesteeksi tiivistettyä ;D Ja nesteenä vety sisältää 10 MJ/litra, kun esim. nesteytetty metaani vastaavasti 21.6 MJ/litra ja esim. diesel 35.8 MJ/litra
Klikkaa laajentaaksesi..
En tiedä, mutta noilla itsenäisillä henkilöautojen kaasuasemilla, joilla on tullut vierailtua (esim. Salossa ja Raisiossa) en ole huomannut tyypillistä kryogeenisen metaanin tankkia (jollaisia olen muualla nähnyt) ilmeisine täyttölaitteineen ja höyrystimineen. LNG-aseman laitteisto on aika lailla järeämpää, vrt. https://www.sarlin.com/products/natural-and-biogas-filling-stations-(liquefied-gas) (sisältää kuvan ja linkin Turun sataman kuorma-autojen LNG-tankkausasemaan, missä lisäksi voi tankata henkilöautoja kaasumaisella polttoaineella).

Sen sijaan noilla henkilöautoasemilla on liikuteltava erillinen kontti. Tuntuisi perin omituiselta organisoida nestemäisen metaanin kuljetuksia tuollaisen kontin avulla. Sitten noilla asemilla näyttäisi olevan tavanomainen kompressioasema ja paineakkuna toimiva pullopatteristo maakaasunverkon varrella olevien asemien tapaan (jälkimmäisillä käsittääkseni toimitaan siinä mielessä hassusti, että 50 barin paineessa oleva kaasu lasketaan ensin barien luokkaan ja pumpataan takaisin 200 bariksi. Tuossa menetetään energiaa, mutta turvallisuussyistä ei kannattane toisin menetellä -- runkomaakaasuputken venttiili- ja paineenalennuskalusto on aika järeää kaliiberia myös turvavarusteiltaan eikä liitäntöjä tehdä kevein perustein). Nestemäisen metaaninkin käsittely on turvallisuussyistä hankalaa: Jos yöaikaan esimerkiksi ei sattumalta käy asiakkaita, säiliön paine nousee ja järjestelmässä pitäisi olla varmuuden vuoksi jatkuvasti palava tai muutoin absoluuttisen varmasti syttyvä soihtupoltin, jonne varoventtiilistä mahdollisesti purkautuvat kaasut voidaan syöttää. Kaasuasema on liian pieni kryogeenisten kaasujen uudelleenjäähdyttämistä varten. LNG-laivoissa käsittääkseni on sen verran kuormaa jatkuvasti, että kaasua ei tarvitse soihduttaa paineen pitämiseksi sallituissa rajoissa. Kuorma-autoasemilla sitten on tyypillinen silmiinpistävä kryogeenisten kaasujen säilytystankki. Periaatteessahan jäähdytyksen edellyttämä kaasu voitaisiin tuolla purkaa kaasupuolen paineakkuihin niin kauan, kun niissä tilaa on ja noilla yhdistetyillä LNG-CNG-asemilla niin tehdäänkin (jolloin tarvitaan varsin silmiinpistävä höyrystinkin).

Noiden kryogeenisten nesteiden ongelmana on pieninä erinä tarvittava tankin lämmöneriste. Toisaalta nesteet ovat kevyitä dieseliin verrattuna, eli litra dieseliä painaa luokkaa 830 g, litra nestemäistä metaania painaa alle puoli kiloa ja litra nestemäistä vetyä jotakin 70 gramman vaiheilla.
 
V

VesA

In Memoriam
kotte sanoi:
En tiedä, mutta noilla itsenäisillä henkilöautojen kaasuasemilla, joilla on tullut vierailtua (esim. Salossa ja Raisiossa) en ole huomannut tyypillistä kryogeenisen metaanin tankkia (jollaisia olen muualla nähnyt) ilmeisine täyttölaitteineen ja höyrystimineen
Klikkaa laajentaaksesi..

LNG-säiliöt on epäilemättä tyhjiöeristetty - kylmä auttaa siinä hurjasti. LNG-asemalta saa Volkkarin tankin selvästi täydemmäksi kuin kaasuputken varressa olevilta ainakin tällä seudulla, ero on luokkaa 22kg vs 18kg. En oikein usko että siihen varsinaiseen kryogeeniseen pönttöön annetaan nousta paljonkaan painetta - vain senverran että saadaan joku seuraava paineastia tankattua. Joko se höyrystyvä metaani lasketaan vaan taivaalle tai se pumpataan jonnekin odottamaan autoa. Ei sitä kaasua kunnon pöntöstä paljon höyrysty, olen touhunnut 2000l nestetyppisäiliön kanssa aikoinaan, eikä pöntöstä juuri mitään hävinnyt.
 
HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
VesA sanoi:
Ei sitä kaasua kunnon pöntöstä paljon höyrysty, olen touhunnut 2000l nestetyppisäiliön kanssa aikoinaan, eikä pöntöstä juuri mitään hävinnyt.
Klikkaa laajentaaksesi..
Riippuu niin paljon siitä kaasustakin, joista vety on tunnetusti yksi hankalimmista säilöttävistä :confused:
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
kotte sanoi:
Suomessa luetun mukaan päästetään teollisuuden sivutuotteena syntyvää vetyä jopa ilmaan, kun sitä ei kannata kerätä eikä tuotantopaikalla ole tarvetta edes vetyä polttamalla saatavaan lämpöön. Vetyäkin tuotetaan muun kemikaalivalmistuksen sivutuotteena jatkuvasti keskimäärin 100MW:n teholla viitteen mukaan
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuon sivutuotevedyn oli laskettu riittävän Suomessa noin 10 000 henkilöauton tarpeisiin eli ei kovin laajaan käyttöön. No, rikkana rokassa - paikallisesti ehkä. Perusongelma on kuitenkin sama kuin vedyn käyttämisessä ajoneuvoissa. Ne vedyt ovat väärässä paikassa. Samaan aikaan kun sitä poltetaan sekundäärisiin tarkoituksiin sitä tuotetaan toisaalla teollisuuden tarpeisiin maakaasusta.

Joka tapauksessa maailma on menossa näissä energia-asioissa vähän eri suuntaan. Kun tässä maailmassa on ollut suunnilleen niin kuin Juice lauloi, että energia = öljy, pikkuhiljaa tämä on muuttumassa ja tulevaisuudessa energia = sähkö. Sillä sähköllä sitten voi tuottaa monenlaista muuta energiaa, vaikkapa vetyä. Näissä on kuitenkin sellainen mutta, että kuluttajan kannalta sähkö on käytännössä ainut energia, jota jokainen voi tuottaa itse. Sähköllä tuo saatavuus on muutenkin omaa luokkaansa. Ihmisillä on aika kova halu tuottaa sähköä itse kaikilla mahdollisilla tavoilla ja se sopii myös selvästi autojen käyttövoimaksi. Autoista ollaan vielä valmiita maksamaankin ja kaiken lisäksi paljon enemmän kuin on välttämätöntä joko periaatteen tai elvistelyn nimissä.

Tuon vedyn kehittelyyn liikenteen käyttövoimaksi varmaankin panostavat ne tahot, joilla sivutuotevetyä syntyy. Se sopisi varmaan mainiosti myös maakaasuntuottajien pirtaan sillä laajassa mittakaavassa kaasusta ja miksei öljystäkin vetyä voidaan erottaa varsin kohtuullisilla kustannuksilla. Tämä taas tuskin auton ostajia paljon säväyttää ja kokonaisuudessaan energiatehokkuuden parantuminen tai päästöjen pieneneminen jäisi vähäiseksi eikä mikään riippuvuussuhde öljyn ja kaasun saatavuuden suhteen ratkeaisi. Itse tuotetulla sähköllä ajaminen on monen unelma ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Paremman puutteessa se töpselistäkin ladattu kelpaa ja enemmistö varmaan siihen tyytyykin.

Maailmalla aurinkopaneelit tuottavat sähköä melko hyvin ympäri vuoden ja vieläpä silloin kun sitä tarvitaan. Ongelma on meillä pohjoisessa, kun sähköä on vaikea tuottaa talvella omatoimisesti. Tuulella joten kuten ja suuressa mittakaavassa jatkuvasti entistäkin kilpailukykyisemmin – sähköverkon kautta.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Näissä on kuitenkin sellainen mutta, että kuluttajan kannalta sähkö on käytännössä ainut energia, jota jokainen voi tuottaa itse.
Klikkaa laajentaaksesi..
Paljon suurempi mutta on, että sähköä ei kotona kannata kotona tuottaa kuin auringon paisteen suomalla tavalla ja tämä taas on lähes käänteisessä korrelaatiossa sähkön tarpeeseen lämmityksessä, melko käänteisessä korrelaatiossa siihen nähden, mitä autoilussa tarvitaan ja muiden käyttömuotojen osalta edellyttää sellaista kulutusjoustavuutta, mihin ei ole totuttu lähimainkaan. Sähkön varastointi kotona on kallista, ympäristöä kuormittavaa ja luonnonvarojen käytön kannalta kestämätöntä. Hiukan haitat voisivat periaatteessa vähetä, jos itse tuotetusta sähköstä käy kauppaa sähköverkon välityksellä (joskus myy ja joskus ostaa), mutta taloudellisuuteen on silti vaikea uskoa.

Sähkötalous kompastuu sähkön varastoinnin vaikeuteen, ellei joko teknologiassa tapahdu vallankumouksellista kehitystä tai sitten maailman sähköverkkoja integroida globaalisti sellaiseksi, että sähköstä voidaan käydä kauppaa vaihtelevan tuotannon ja kulutuksen mukaan etelästä pohjoiseen ja lännestä itään.
 
HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Mitenkäs sitä sähköä noin ylipäätään varastoidaan? Siis nimenomaan sähkönä :hmm:

Itselle ei tule mieleen kuin kondensaattorit, sillä akutkin tallentavat sen kemiallisesti. Joissain toteutuksissa on käytetty suuria vesisäiliöitä pumppuineen ja vesivoimaloineen, mutta tällöinkään se ei ole varastoituna sähkönä vaan tuon veden potentiaalienergiana. Ja tunnetustihan aina kun energiaa joudutaan muuttamaan toiseen muotoon vaikkapa juuri sen varastoinnin vuoksi, niin häviöttähän mikään näistä muunnoksista ei koskaan tapahdu :confused:
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Vesivoimalat on erinomaisia akkuja. Lisää vain aurinkovoimaa ja tuulivoimaa, että vesivoimaloiden altaita voidaan pitää täydempinä.

Ja isossa kuvassa kyllä sähköverkon kulutushuippujen järkeistämisessä olisi tekemistä. Jos koteihin saisi jotenkin järjestymään kustannustehokkaasti vaikka 10kWh akut, niin moni ongelma poistuisi. Vuorokauden kovimmat kulutuspiikit saisi sillä napattua aika hyvin pois sähköverkkoa rasittamasta.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
HiTec sanoi:
Mitenkäs sitä sähköä noin ylipäätään varastoidaan? Siis nimenomaan sähkönä :hmm:

Itselle ei tule mieleen kuin kondensaattorit, sillä akutkin tallentavat sen kemiallisesti.
Klikkaa laajentaaksesi..
Eikös kemiallinen energia nimenomaan ole varastoitua sähköä, eli atomit ja/tai molekyylit järjestäytyvät niin, että elektronien ja atomiydinten sähkövaraukset asettuvat toiseen konstellaatioon? Ja ainakaan litiumioniakku ei edes periaatteeltaan ole järin kaukana kondensaattorista muutoin paitsi. että sähkö kulkee ja muodostaa siirtymiskelpoisia varauksia akun sisällä litium-ioneina eikä vapaina elektroneina.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
HiTec sanoi:
No jos hapettumista/pelkistymistä haluaa kutsua sähköksi, niin siitä vaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei siitä ole kyse, vaan siitä, mistä reaktion entropiamuutos on peräisin, kun molekyylit reagoivat ja asettuvat uudestaan. Käsittääkseni kyse on puhtaasti reaktioon osallistuvien atomien sähköisen potentiaalin muutoksista, eli elektronit hakeutuvat erilaisille orbitaaleille ja tuolla uudella konstelaatiolla on kokonaisuutena erilainen potentiaalienergia kuin ennen. Tuo voi ilmetä niin, että syntyvä molekyyli imee tai luovuttaa aikaisempaa tilannetta halukkaammin elektroneja (kuten akussa, kun sitä puretaan tai ladataan, mihin toki vaikuttavat sekä anodin että katodin reaktiot yhdessä) tai sitten syntyvä energia vapautuu lämpönä, valona tms. Voi myös olla kyse ulkoisen energian (lämpö, valo tai elektrolyysissä sähkö) auttaa reaktiota kulkemaan kasvavan potentiaalin suuntaan (esimerkkinä veden elektrolyysi vedyksi ja hapeksi).
 
T

tuna

Vakionaama
Jos ajatellaan sähköä elektronien virtauksena ja sähkön varastointia vastaavasti elektronien jemmaamisena, akku tosiaan on sähkön varastointia puhtaimmillaan. Määritelmällisestikin kemialliset ilmiöt ovat aineen elektronien vuorovaikutuksen seurausta.
Toisaalta, ei voida sanoa että kemiallinen energia on nimenomaan varastoitua sähköä. Vaikka elektronikuorien tasolla tapahtuu sähköisen potentiaalin muutoksia, niin jos ympärillämme tapahtuvia kemiallisia reaktioita tarkastellaan, musertavan ylivoimaisessa enemmistössä on huomattavasti mielekkäämpää sanoa 'eikös kemiallinen energia nimenomaan ole varastoitua lämpöä'.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tuna sanoi:
'eikös kemiallinen energia nimenomaan ole varastoitua lämpöä'
Klikkaa laajentaaksesi..
Lämpöenergia aineen sisäisenä lämpönä on tasaisesti jakautunutta liikettä. Itse sanoisin, että lämpö on lämpöä, mutta osa siitä on kineettistä energiaa ja osa on tämän vastaparina sähköisen jousenkaltaisen ilmiön sitomaa potentiaalienergiaa. Sisäinen lämpöenergia värähtelee jatkuvasti kaikkialla paikallisesti näiden kahden muodon vläillä. Kaikki atomin kehän tason tapahtuva (siis kemia ja lämpö) ovat tekemisissä atomien kehään ja ytimeen vaikuttavien "jousivoimien" kanssa, mutta nuo "jousivoimat" on 100% sähkövarausten keskinäisistä vuorovaikutuksista peräisin (kutsuisin tuota sähköksi, kuten voimia kutsutaan kondensaattorinkin tapauksessa). Sähkön irrottaminen tästä kokonaisuudesta molekyyli ja atomitasolla sähkövirraksi vain onnistuu aivan erityisten ovelasti valittujen edellytysten vallitesssa (esim. paristot ja akut). Lämpöä puolestaan tältä tasolta ei ole onnistuttu irrottamaan sähkönä tai muussa tasaisesta lämmöstä poikkeava hyötyenergiana käytännössä ollenkaan, vaan lämmön saaminen edes osittain hyödyksi muuna energiana edellyttää monimutkaisia makrotason järjestelyjä eri lämpötiloissa olevien molekyylikokonaisuuksien välillä. Luonnostaan mihinkään molekyyliryhmään ei muodostu tuollaisia eri lämpötilan alueita siinä mitassa, että niitä voitaisiin hyödyntää käytännön energianlähteenä, vaan luonnollinen kehitys pyrkii päin vastoin tasaamaan lämpötiloja makrotasolla, vaikka mikrotasolla tuollaisia lämpötilaeroja voidaankin todeta hetkittäin.
 
r290

r290

Aktiivinen jäsen
kotte sanoi:
Eikös kemiallinen energia nimenomaan ole varastoitua sähköä, eli atomit ja/tai molekyylit järjestäytyvät niin, että elektronien ja atomiydinten sähkövaraukset asettuvat toiseen konstellaatioon? Ja ainakaan litiumioniakku ei edes periaatteeltaan ole järin kaukana kondensaattorista muutoin paitsi. että sähkö kulkee ja muodostaa siirtymiskelpoisia varauksia akun sisällä litium-ioneina eikä vapaina elektroneina.
Klikkaa laajentaaksesi..

Kaipaan vielä aikoja ,jolloin laivat olivat puuta ja miehet rautaa ja ... vaihtuvassa magneettikentässä johtimeen syntyi virtaa!
No, magnetismin aiheuttamaa sähkövirranvirran synnyn teoriaa ei tunneta vielä tänäänkään muuta kuin ilmiötasolla.

Tuo Li-ioni akku (ilmiönäkin) on vänkä sekin kun ei perustu galvaaniseen pariin vaan Li-ionit seilaavat eri satamissa potentiaalierojen ohjaamina.
Eli kemiallinen reaktio ei tässä osallisena potentiaalieron synnyttäjänä!

Kyllä tämä systeeemi lienee lähinnä kait kondensaattori rakenteeltaan ,jossa erittäin huokoiset elektrodit tarjoavat pinnaltaan parkkipaikan Li-ioneille ulkoisten käskytyssuhteiden (lataus/purkaus) sanelemana.


1575366042206.png
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Toni sanoi:
Pyhäsalmen kaivos saa vihdoin pumppuvesivoimalansa

www.tekniikkatalous.fi

Pyhäsalmen kaivos saa vihdoin pumppuvesivoimalansa - ruotsalaisia toki tarvittiin

Pumppuvoimalaa on kaavailtu ainakin vuodesta 2013 lähtien.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
Klikkaa laajentaaksesi..

Toinen uutinen samasta asiasta: https://yle.fi/uutiset/3-11099952

Sopisiko tämä tuonne ketjuun?

Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle

Kannattavuuslaskelmat eivät näytä vihreää valoa Pyhäsalmen kaivokseen kaavailulle pumppuvoimalalle. Hanke onkin nyt laitettu jäihin. http://yle.fi/uutiset/pyhasalmen_kaivoksen_suuri_pumppuvoimalahanke_laitettiin_telakalle/8209424
lampopumput.info lampopumput.info


Ja nuo...

Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

Vs: Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin? ........., kun lähteissä toitotetaan tukimääräksi tuo 2...3 miljardia 14 vuodelta? Puhutaan myös noin 4 miljardin tukipotista. Aika näyttää lopullisen tuen suurúuden. Mutta ydinkysymyshän tässä tukiasiassa lienee se mitä näillä...
lampopumput.info lampopumput.info
 
Viimeksi muokattu:
T

tuna

Vakionaama
r290 sanoi:
Tuo Li-ioni akku (ilmiönäkin) on vänkä sekin kun ei perustu galvaaniseen pariin vaan Li-ionit seilaavat eri satamissa potentiaalierojen ohjaamina.
Eli kemiallinen reaktio ei tässä osallisena potentiaalieron synnyttäjänä!
Klikkaa laajentaaksesi..


Hapettumis/pelkistymisreaktiot toisaalta litiumakussakin elektroneja sitovat ja varaavat...
 
V

VesA

In Memoriam
HiTec sanoi:
iippuu niin paljon siitä kaasustakin, joista vety on tunnetusti yksi hankalimmista säilöttävistä
Klikkaa laajentaaksesi..

vety ei pysy oikein missään sisällä paineistettuna, aivan mahoton aine liitoksille. Siksi sitä sidotaan milloin mihinkin ennemmin kuin pidetään paineessa.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
VesA sanoi:
vety ei pysy oikein missään sisällä paineistettuna, aivan mahoton aine liitoksille. Siksi sitä sidotaan milloin mihinkin ennemmin kuin pidetään paineessa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Vetytietoa.
Sivulta 50 eteenpäin juttua varastoinnista. Sanoisinko että "ihanan kallista" ;) Kaippa se on myönnettävä että kaikki energiankäyttöön liittyvät kokonaiskustannukset nousevat vaikka yksittäiset osakomponentit halpenevat.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Hyundai Nexo breaks world record distance for hydrogen fuel cell vehicle
It went 484 miles(778km) on a single tank in a drive across France

2018:
HYUNDAI BETTING ON HYDROGEN, TO THE TUNE OF $6.7 BILLION
AUTOMAKER WANTS TO SELL 2 MILLION HYDROGEN-POWERED VEHICLES BY 2030
www.auto123.com

Hyundai to invest $6.7 billion in hydrogen | Car News | Auto123

The Hyundai Group announces it is committing to a $6.7 billion investment in hydrogen technologies and vehicles. Auto123.com has details.
www.auto123.com www.auto123.com
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Mitenköhän ankaraa hypermailausta tuossa on tehty? Eli vastaakohan tuokin jotain ~500km reaalimaailman ajoa?
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tanskalaisilla myös suunnitelmia vedyn valmistamisesta
www.pv-magazine.com

Denmark bets on green hydrogen

The Danish government has agreed to provide $19 million in funds for two large-scale hydrogen projects under development on the Jutland peninsula. The two projects will produce green hydrogen for the transport sector from renewables sources. Denmark's largest energy company, Ørsted, has also...
www.pv-magazine.com www.pv-magazine.com
 
V

VesA

In Memoriam
Summa ei ole Tanskassa kovin iso, mutta vedyn käyttökohteet olivat vähän öhh.. listassa oli esmes 'aircraft' - olisko Zeppeliniä tekeillä ? Siellä on näitä hetkiä joina tuulisähköä kannattaa käyttää.

Vesi on vähän herkkä asia vaikkapa Australiassa, mutta eiköhän vetyä voisi tuottaa merivedestä...
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Periaatteessa järkevä "vihreä" käyttökohde sähkön ylituotannosta syntyneelle vedylle olisi ehkä biokaasun upgreidaus, eli myös mätänemisestä syntyvä hiilidioksidi konvertoitaisiin vedyn avulla lisämetaaniksi. Vastaavia mahdollisuuksia on muidenkin biopolttoaineiden saannon lisäämiseksi. Kaikkien noiden kohdalla kuitenkin kokonaisprosessit edellyttänevät vedyn tuottamista varastoon silloin, kun tuulee hyvin ja aurinko paistaa, mikä taas ei ole ainakaan halpaa. Mihinkään kaasukellon tapaiseen ei kovin paljon vetyä mahdu ja kemialliseen sitoutumiseen perustuvat varastot ovat kalliita puhumattakaan kryogeenisistä ratkaisuista. Vedyn sovelluskohteita on vaikea sovittaa ylijäämäsähkön saatavuuteen prosessiteknisistä syistä, vaikkapa puolestaan hiilidioksidin välivarastointi joko paineisena nesteenä tai hiilihappojäänä normaali-ilmanpaineessa on melko edullista, jos kaasua on muista prosesseista helposti erotettavissa melko puhtaana.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Green hydrogen costs projected to decrease by up to 60% by 2030
A new report from Hydrogen Council predicts that the cost of renewable hydrogen production will fall drastically by up to 60% over the coming decade due to the declining costs of renewable electricity generation and the scaling up of electrolyzer manufacturing. Thanks to its optimal renewable resources, Australia will be among the countries most favorably placed to contribute to the development of the hydrogen economy.
www.pv-magazine.com

Green hydrogen costs projected to decrease by up to 60% by 2030

A new report from Hydrogen Council predicts that the cost of renewable hydrogen production will fall drastically by up to 60% over the coming decade due to the declining costs of renewable electricity generation and the scaling up of electrolyzer manufacturing. Thanks to its optimal renewable...
www.pv-magazine.com www.pv-magazine.com
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Green hydrogen costs projected to decrease by up to 60% by 2030
Klikkaa laajentaaksesi..
Mistähän syystä Suomen aluetta ei ole ollenkaan luokiteltu (Kongon ja Kamerunin seudun sekä joidenkin Norsunluurannikon seudun valtioiden tapaan)? Tarkoittaakohan tuo, että täällä on poikkeuksellisen huonot edellytykset vai vain tiedot puuttuvat? Kongossa ainakin olisi periaatteessa valtavasti käyttämättömiä vesivoimaresursseja, vaikka aurinko jää herkästi pilvien ja puiden varjoon.

Jutussa ennustetaan, että elektrolyysillä tuotetun vedyn hinta putoaisi 50% vuoteen 2030 mennessä, mutta tuohan vasta merkitsisi, että hinta alkaa olla samaa luokkaa tuotantopaikalla kuin maakaasusta tehdyn vedyn. Vedyn varastointi- ja kuljetuskustannuksethan ovat kovin suuret, joten eipä kovin lupaavalta vaikuta.

Saksassa on intoa aiheeseen, kun siellä on elektrolyysi- ja ammoniakkisynteesilaitteiden johtavia valmistajia ja jälkimmäisten lopputuote olisi hyvä tuote laivattavaksi tankkilaivoilla (typpilannoitteeksi, polttoaineeksi moottoreihin ja polttokennoihin sekä energianvarastointikemikaaliksi; eikä tarvitse kuin vetyä ja ilmaa lähtöaineeksi sähköenergian ohella).
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Power to X – sähkön kausivarastointi vetyyn
Meillä pohjoisilla leveysasteilla tarvitaan lyhytaikaisen varastoinnin lisäksi myös sähkön ja lämmön kausivarastointia.

Yksi ratkaisu sähkön kausivarastointiin on Power to X. Menetelmä toimii esimerkiksi näin: kun aurinko- tai tuulivoimaa on tarjolla runsaasti, voidaan vesi pilkkoa elektrolyysin avulla hapeksi ja vedyksi ja jälkimmäinen varastoida myöhempää käyttöä varten. Vetyä voidaan käyttää suoraan polttokennoissa, tai sitten se voidaan edelleen metanoida hiilidioksidin avulla, jolloin syntyy synteettistä uusiutuvaa kaasua. Tätä kaasua voidaan käyttää lämmitykseen tai sähkön tuotantoon esimerkiksi kaasuturpiineissa. Näin maakaasu, jota energiajärjestelmämme vielä tänä päivänä tarvitsee, voidaan tulevaisuudessa korvata uusiutuvalla ja hiilineutraalilla kaasulla.

Teknologia vedyn tuottamiseen ja varastointiin on jo olemassa, ja nyt katseet kääntyvätkin Power to X -menetelmän kilpailukykyyn laajemmassa käytössä. Vedyn lisäksi ”X” voi olla myös muita polttoaineita, lämpöä, nesteitä ja jopa ruokaa, joiden tuotannossa ylimääräistä tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan käyttää. Erityisen tarpeellisia nestemäiset polttoaineet ovat liikenteessä ja alueilla, missä ei ole toimivaa sähkö- tai kaasuverkkoa.
www.fortum.fi

Tulevaisuuden energiajärjestelmässä varastointi on avainasemassa | Fortum

Tulevaisuuden energiajärjestelmä perustuu pitkälle aurinko- ja tuulisähköön, joiden saatavuus vaihtelee. Järjestelmän tasapainottamiseen tarvitaan energian varastointia.
www.fortum.fi www.fortum.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Mistähän syystä Suomen aluetta ei ole ollenkaan luokiteltu (Kongon ja Kamerunin seudun sekä joidenkin Norsunluurannikon seudun valtioiden tapaan)? Tarkoittaakohan tuo, että täällä on poikkeuksellisen huonot edellytykset vai vain tiedot puuttuvat?
Klikkaa laajentaaksesi..

Veikkaan jälkimmäistä...
 
V

VesA

In Memoriam
Nyt ylimääräinen tuulisähkö sotkee ikävästi pörssihintoja, jotain sille tarttis tehdä. Tanskassa vety voisi olla ensimmäisenä oikeasti koekäytössä, niillä ei ole vuoria eikä kaivoksia. Vaikka tuo jouluna siteerattu hanke vähän hassulta näyttikin.
 
T

tet

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Vedyn lisäksi ”X” voi olla myös muita polttoaineita, lämpöä, nesteitä ja jopa ruokaa, joiden tuotannossa ylimääräistä tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan käyttää.
Klikkaa laajentaaksesi..

Mitenkäs tuo toimii sitten toisinpäin, laitetaanko ne ruokaa syöneet ihmiset talvella veivaamaan generaattoria? :p
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Brittien kaasuverkkoon syötettiin ensi kertaa päästötöntä vetyä
Keelen yliopiston alueella 100 rakennusta lämmitetään vedyn (20 %) ja maakaasun sekoituksella.
Klikkaa laajentaaksesi..
Asiaahan on selvitetty ennenkin ja jokin tuollainen 20% lienee aika maksimi, joka ei vielä aiheuta suuria ongelmia. Samahan on bensa-auton polttoaineen kohdalla, eli yli 20% etanolia alkaisi aiheuttaa ylivoimaisia vaikeuksia. Kasvava vetypitoisuus vain alkaa aiheuttaa suhteessa paljon vakavampia ongelmia, kun aletaan lähestyä 100% pitoisuutta. Korkeapaineisen runkoverkon putkistojen osatkaan eivät välttämättä kestä melko puhdasta vetyä (vaan teräs voi murtua, vaikka kaasu sattuisikin pysymään sisällä eikä sattuisi räjähtämään, jos pääsee jostakin tihkumaan vedylle ominaiseen tapaan). Pienpaineiset jakeluputket ovat turvallisempia, kun niissä käytettiin merkittäviä vetypitoisuuksia jo lähes 200 vuotta sitten ja kaasusta huomattava osa on hiiltä sisältäviä yhdisteitä.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom