Näköjään 3,6 litraa on tuo astia ja siitä laskee, että 250 litran kompostoriin saa viedä 69 kipollista biojätettä vaikka kompostori ei edes käynnistyisi. Nelisen kuukautta meidän taloudessa. Mutta uskon tuon vielä pikkupakkasilla toimivan, jolloin pinta laskee kompostoinnin edistyessä.
Kompostori biojätteelle
- Keskustelun aloittaja remykv
- Aloitettu
Italian ihme
Aktiivinen jäsen
Meillä sama komposti ja ongelmana se, että tuntuu olevan kovin (liian) märkä. Mistä ylim. nesteet pitäisi poistua? Valuu nimittäin nyt osa tuosta etuluukustakin. Menee n. 3-4 litraa kompostoitavaa 1-2 krt viikossa. Lämmöt n. 38-42 välissä. Paljonko tuota kuiviketta oikein pitäisi laittaa, tuntuu ettei 3 kauhaa, (noin reilu litra meinaa riittävän tai se ei sido riittävästi kosteutta). Multaaines ’tinttaantuu”, eli on kaikkea muuta kuin ilmavaa.
Testiksi sekoitin rutikuivaa ylivuotista heinää sekaan ja sekoitin oikein kunnolla. Sekoittaessa hörppäili ilmaa oikein kunnolla, ääni oli kuin suolla kävelisi. Tällä sai kuitenkin vuorokauden päästä lämmöt koholle n. 50 c
Takaosassa alhaalla on vedenpoistotulppa. Kierteillä sellainen mutterin mallinen. Meillä se valutteli maahan ja kun tuotos ei näyttänyt liian märältä niin kiersin vähän kiinnipäin, jolloin vedentulo loppui. Siihen varmaan saisi letkun kiinni jos haluaa johtaa suodosnesteen esim kanisteriin(voi olla hankalaa kun tulppa on pohjalla).
Kolmessa kuukaudessa on kulunut 1 säkki kuiviketta ja vähän toisesta. Muutaman pvn välein ohuesti ripottelen jätteen päälle. En osaa sanoa onko liian märkää tai kuivaa. Puristamalla voisi testata.
Kolmessa kuukaudessa on kulunut 1 säkki kuiviketta ja vähän toisesta. Muutaman pvn välein ohuesti ripottelen jätteen päälle. En osaa sanoa onko liian märkää tai kuivaa. Puristamalla voisi testata.
Luin vaan siis biolanin kompostorin ohjeita niin ohjeena oli tyhjentää sitä usein talvella. Vähemmän mutta useammin. Voi olla että eri kompostoreissa eri ohjeet.
Harrastelija
Vakionaama
En oikein ymmärrä tuota talvella tyhjentelyä. Jos ja kun komposti ”sammuu” niin ei sieltä mitään multaa ulos saa. Tuolloin sama kipata ne jätteet suoraan jälkikompostoriin niin jää yksi välivaihe pois.
Lämpöhän ei saa nousta liikaa koska bakteerit kuolevat.
Mökillä on biolanin vessa. Siinä on ilmanvaihtoputki ja pari säätöä ilmanvaihdolle (mutta lämpömittari puuttuu). Ilman vaihtoa kun on reilusti niin (pieni) osa kosteudesta poistuu sen mukana. Mutta liikaa ei saa olla jotta kompostorin lämpö pysyy riittävänä.
Miten lie noissa ”pihakompostoreissa”? Onko ilmanvaihto järjestetty jotenkin?
Lämpöhän ei saa nousta liikaa koska bakteerit kuolevat.
Mökillä on biolanin vessa. Siinä on ilmanvaihtoputki ja pari säätöä ilmanvaihdolle (mutta lämpömittari puuttuu). Ilman vaihtoa kun on reilusti niin (pieni) osa kosteudesta poistuu sen mukana. Mutta liikaa ei saa olla jotta kompostorin lämpö pysyy riittävänä.
Miten lie noissa ”pihakompostoreissa”? Onko ilmanvaihto järjestetty jotenkin?
Mä tyhjennän kompostorin aina siinä talven kynnyksellä kun vielä on lämmintä, marras-joulukuun taitteen tuntumassa. Siitä mönkimisestä se yleensä vielä riemastuu ja nostaa lämmöt koholle loppuvuodeksi. Tammi-helmikuussa jos ilmaantuu kova pakkasjakso, niin jossain välissä se tuppaa jäätymään. Tänä vuonna ei jäätynyt. Tuolla systeemillä seuraavan kerran saa sitten tyhjentää keväällä kun se on taas käynnistynyt. Talvi menee mukavasti. Talvella kannattais sisällä olla isompikin biojäteastia. Kompostoria avataan harvoin ja nopeasti, sillä ainakin viivyttää jäätymistä. Eikä turhia möyhitä talvella, keväällä sitten kun se käynnistyy.
Tyhjäksihän sitä ei tietysti koskaan oteta, siihen ilmastussysteemien tasolla itse otan aina kerrallaan. Vanha tavara toimii siemenenä, koskaan ei ole tarvinnut millään herätteillä kompostia ylläpitää. Tyhjennyksen teen vieressä olevaan puolen pennin arvoiseen muoviseen kylmäkompostiin, johon sitä mahtuu kerryttämään useamman vuoden. Sitten aina joskus kippaan koko hässäkän nurin ja otan sieltä maan parannukseksi.
Kosteuden kanssakaan ei niin nokonnuukaa ole. Jos vettä tirskuu tyhjennyssysteemistä, niin kyllä se silti toimii, mutta märän puoleistahan se silloin on. Kuiviketta vaan lisää ja sekoitus. Möyhentimellä sekoitan kompostin tyhjennysvaiheessa (tai lähinnä tökin sen yläosan tyhjennettyyn alaosaan) ja kerran tai pari välillä yläosaa. Pääosin vaan lisää tavaraa ja kuiviketta aina välillä päälle. Joka kerta en viitsi kyllä kuivikkeen kanssa pelleillä.
Kuivikkeena käytän tuommoista biolanin tms. kuiviketta ehkä kolmasosan ja loput oksista silppurilla tehtyä haketta. Toimii paremmin kuin pelkkä pussitavara mielestäni. Puuhake imee kosteutta myös hyvin ja tekee ilmavaa rakennetta tavaraan.
Ilmasäädöt talven yli minimissä, kesän täysillä. Jos lunta sattuu olemaan, sitä kannattaa kasata kompostin ympärille niin paljon kuin riittää lämmikkeeksi.
Näillä kuvioilla tuo biolaani on palvellut jo vissiin yli 10 vuotta, aina se on pystynyt meidän tavarat hävittämään.
Tyhjäksihän sitä ei tietysti koskaan oteta, siihen ilmastussysteemien tasolla itse otan aina kerrallaan. Vanha tavara toimii siemenenä, koskaan ei ole tarvinnut millään herätteillä kompostia ylläpitää. Tyhjennyksen teen vieressä olevaan puolen pennin arvoiseen muoviseen kylmäkompostiin, johon sitä mahtuu kerryttämään useamman vuoden. Sitten aina joskus kippaan koko hässäkän nurin ja otan sieltä maan parannukseksi.
Kosteuden kanssakaan ei niin nokonnuukaa ole. Jos vettä tirskuu tyhjennyssysteemistä, niin kyllä se silti toimii, mutta märän puoleistahan se silloin on. Kuiviketta vaan lisää ja sekoitus. Möyhentimellä sekoitan kompostin tyhjennysvaiheessa (tai lähinnä tökin sen yläosan tyhjennettyyn alaosaan) ja kerran tai pari välillä yläosaa. Pääosin vaan lisää tavaraa ja kuiviketta aina välillä päälle. Joka kerta en viitsi kyllä kuivikkeen kanssa pelleillä.
Kuivikkeena käytän tuommoista biolanin tms. kuiviketta ehkä kolmasosan ja loput oksista silppurilla tehtyä haketta. Toimii paremmin kuin pelkkä pussitavara mielestäni. Puuhake imee kosteutta myös hyvin ja tekee ilmavaa rakennetta tavaraan.
Ilmasäädöt talven yli minimissä, kesän täysillä. Jos lunta sattuu olemaan, sitä kannattaa kasata kompostin ympärille niin paljon kuin riittää lämmikkeeksi.
Näillä kuvioilla tuo biolaani on palvellut jo vissiin yli 10 vuotta, aina se on pystynyt meidän tavarat hävittämään.
lmfmis
Vakionaama
Meillä oli tuollainen Biolan ja hyvinhän se toimi kun oppi säätämään kosteutta ja kuohkeutta .,.... ja tuli kyllä ihanan kalliit mullat kun rupesin laskemaan mennyttä kuiviketta.
Työtunnit vielä.päälle.
Ja multaa tuli sitten lopuksi niin perkeleesti etten saanut 1500 neliön puutarhaan hukattua - kun kaikki aika meni kompostin hoitamiseen.
Maailman ikävin riesa hoidettavaksi ja ei auta hiilidioksidin päästöihinkään.
Mieti kaksi kertaa. Onneksi Biolan piti hintansa ja sai myytyä ok eteenpäin.
Viimeksi muokattu:
Meillä myös ollut Biolan nyt viitisen vuotta. Ainoa tarkoitus sille on tuo jäteastian tyhjennysvälin puolittaminen. Aiemmin kuvittelin tekeväni lisäksi ekoteon, mutta ilmastoahdistusta lisätäkseen joku on keksinyt kompostorinkin käyttäjät syyllistää, että tuottaa metaania väärinkäytettynä jne. Silti en ala tunkemaan sinne kaupasta ostettua kallista kuiviketta 50% kuten kuuluisi. Mädäntykööt, pääasia että tavara hajoaa. Kerran vuodessa otan luukusta märkää tavaraa lehtikompostiin kuivumaan.
lmfmis
Vakionaama
Sitä kompostikuiviketta sekaan - sitä menee säkkikaupalla.
Märkä jos on, niin tulee mukaan muut prosessit ja se on sitten lietettä
Saako mistään tämän päivän kompostorista suoraan multaa? Jokseenkin ei huvita käydä kahta ostamaan ja ropaamaan. Olisi helpompaa jos olisi yksi piirun isompi ja sinne saisi kipata biojätteet, leikkuujätteen ja syksyllä puiden lehdet. Välikompostille meillä ei oikein ole käyttöä jos siinä on puoliksi mädäntyneet banaanin ja appelsiinin kuoret.
Samat fiilikset. Mä haluaisin yhden pöntön mitä hoitaa ja tyhjentää ku tarve. Itseä ei kiinnostaisi alkaa siirtämään tavaraa pöntöstä pönttöön.
Meillä oli sellainen aika iso kuutio, jossa oli välipohja - ensin kypsyteltiin ylhäällä ja sitten pudotettiin toiselle kierrokselle ja uutta sinne yläkertaan. Alakerran tavara oli jo ihan multaa, se yläkerta piti vähän alaosaakin lämpöisenä joka lienee auttanut.
Vehje oli valitettavasti muuten susi: eristeenä oli tavallista styroksia joka vuosien mittaan imi itsensä läpimäräksi.
Tässä on nurmikkoa yhteensä ehkä 900-1000m2. Naapuri on hieman laiska keräämään leikuujätettä ja ite kerään sen kevättä ja syksyä lukuunottamatta. En tykkää jos se jää kesällä keltaisena vilkkumaan vihreän sekaan. Biojätettä tulee sen verran, että sellanen perus 200-250L pönttö ei kyllä riitä. Sen puoleen se biolanin 550L pönttö olisi sopivampi. Sinne ehkä menisi ne leikkuujätteetkin. Lehtiä tulee syksyllä ehkä joku 3-4 kottarillista. Sinäänsähän tuon pitäisi olla ihan sopiva kombo ja lisäksi saan itse haketettua kaikki risut kuivikeeksi. Mut tosiaan kysymys on saako tuo biolanin iso pikakompostori muutettua kaiken mullaksi tai sellaiseksi kompostiksi, jossa ei ole enää sattumia kuorista tai muita hajoamattomia möykkyjä?
Kyllä se tehokas toiminta perustuu siihen, että tavara kiertää, eli tarvitaan eri vaiheissa olevia kerroksia. Tavallaan jos samaan aparaattiin mahtuisi riittävän pitkältä ajalta kerroksia, homma toimisi, mutta epäilen että kun vedellä on tapana valua ylhäältä alas, niin se vähän sotkee hommaa. Alapää muhii helposti märkänä. Veikkaan että kaksi erillisistä toimii luultavasti paremmin. Hidas jälkikompostoitumimen hoituu hyvin kympin kylmäkompostorissakin, sille ei kannata ostaa mitään hifiä. Kunhan on rotan pitävä.
Toisaalta ei niillä vähäisillä sattumilla mitään merkitystä ole, jos tavaran sekoittaa isompaan kasvimaahan tms. Kyllä ne sielläkin maatuu.
Itsellä on toinen samankokoinen eristämätön pönttö, johon tavaraa kerään, siihen mahtuu monen vuoden tavarat, siellä ne muhii rauhassa. Kun sitä tavaraa käytetään keväällä, mutta tulee ympäri vuoden. Eikä sitä joka vuosi viitsi edes rähmiä.
Lehdet ja nurmen mahdollisimman pitkälle silppuan leikkurilla maahan, loput puhallan kasaan ja siihen ne kompostoituu ihan itekseen, en ole niille vaivautunut mitään tekemään. Luonto on maailman sivu osannut hävittää lehdet ja osaa edelleen.
Hempuli
Töllintunaaja
Kompostoinnissa on sen verran yhtäläisyyttä lämpöpumppailluun, jotta toiminnan ymmärtämisestä ja soveltamisessa omaan tarpeeseen saa parhaan hyödyn, mutta myös valitsemalla kompostiksi tekniikan maailman testivoittajan voi onnistua. Meillä kompostit ja lämpöpumppailu perustuvat suureen varauskykyyn, joka antaa aika paljon anteeksi osaamattomuutta. Kompostiin menevällä jätteellä taitaa mennä useampi vuosi ennen sen hyötykäyttöä. Kotosalla on 230 ltr plus 2 x 660 ltr (= 4 x 330 ltr).
Mökillä kompostoitavan jätteen määrä on suhteellisen pieni ja siellä on 2000 ltr kylmäkompostia. Tila täyttyi varsin nopeasti kasvijätteistä, mutta sen jälkeen tapahtuvan painumisen johdosta kompostiin mahtui useita vuosia uutta jätettä. Multaa hyötykäytettäessä viimeistä kompostia on seulottu ~5-10cm reikäisellä, jotta sieltä saa maatumaton roskaa muutaman prosentin pois. Koska komposti koostuu 6 kpl 330 ltr kehikosta, niin niistä saa 2-3 erillistä kompostia, joista esim. 660 ltr on jälkimaatumassa ja aktiivikäytössä olevaa kompostia voi sekoittaa kehikosta toiseen esim. ulkohuussin tyhjennyksen yhteydessä.
Tulee taas pitkä selostus, mutta ulkohuussi on oma juttunsa. Tyhjennettäessä se ei haise pahalle, koska käytetään paljon kuiviketta, jossa on turvetta imemässä kosteutta ja kariketta/kuoriketta tuomassa ilmavuutta. Säiliönä toimii yläosastaan vahvasti rei'itetty muovitynnyri, jossa nykysäännön vastaisesti on muutamia reikiä pohjassa, kun alkuun siihen piti laittaa alle allas suotonesteille. Allas jäi tekemättä ja alkuun huussin taakse kasvoi nokkosta. Sittemmin hokattiin, ettei ohut kerros alkukuiviketta riitä, vaan laitettiin ~40-50 cm pohjalle kariketta, ohutta risua, ruokoa yms. ilmavaa, jolloin suotonesteet imeytyivät siihen ja osin haihtuivat tuuleen. Sittemmin ei nokkosia ole näkynyt.
Mökillä kompostia talikolla käännettäessä tai multaa otettaessa käyttöön löytyy maatumatonta tavaraa. Osin siitä syystä, että nuoremmat sukulaiset tykkäävät käydä välillä viikonloppua viettämässä ja muutenkin. Muovijäte ja keinokuitukalsarit on kuitenkin helppo noukkia pois.
PS. Kahden kehikon korkeus on 66 cm, mikä on oiva aikuisen uroksen tyhjentää suodatettu olut nahkaleilistä suoraan kompostiin.
Mökillä kompostoitavan jätteen määrä on suhteellisen pieni ja siellä on 2000 ltr kylmäkompostia. Tila täyttyi varsin nopeasti kasvijätteistä, mutta sen jälkeen tapahtuvan painumisen johdosta kompostiin mahtui useita vuosia uutta jätettä. Multaa hyötykäytettäessä viimeistä kompostia on seulottu ~5-10cm reikäisellä, jotta sieltä saa maatumaton roskaa muutaman prosentin pois. Koska komposti koostuu 6 kpl 330 ltr kehikosta, niin niistä saa 2-3 erillistä kompostia, joista esim. 660 ltr on jälkimaatumassa ja aktiivikäytössä olevaa kompostia voi sekoittaa kehikosta toiseen esim. ulkohuussin tyhjennyksen yhteydessä.
Tulee taas pitkä selostus, mutta ulkohuussi on oma juttunsa. Tyhjennettäessä se ei haise pahalle, koska käytetään paljon kuiviketta, jossa on turvetta imemässä kosteutta ja kariketta/kuoriketta tuomassa ilmavuutta. Säiliönä toimii yläosastaan vahvasti rei'itetty muovitynnyri, jossa nykysäännön vastaisesti on muutamia reikiä pohjassa, kun alkuun siihen piti laittaa alle allas suotonesteille. Allas jäi tekemättä ja alkuun huussin taakse kasvoi nokkosta. Sittemmin hokattiin, ettei ohut kerros alkukuiviketta riitä, vaan laitettiin ~40-50 cm pohjalle kariketta, ohutta risua, ruokoa yms. ilmavaa, jolloin suotonesteet imeytyivät siihen ja osin haihtuivat tuuleen. Sittemmin ei nokkosia ole näkynyt.
Mökillä kompostia talikolla käännettäessä tai multaa otettaessa käyttöön löytyy maatumatonta tavaraa. Osin siitä syystä, että nuoremmat sukulaiset tykkäävät käydä välillä viikonloppua viettämässä ja muutenkin. Muovijäte ja keinokuitukalsarit on kuitenkin helppo noukkia pois.
PS. Kahden kehikon korkeus on 66 cm, mikä on oiva aikuisen uroksen tyhjentää suodatettu olut nahkaleilistä suoraan kompostiin.
lmfmis
Vakionaama
Silloin kompostointi kannattaa ulkoistaa
...eli ostaa multa pusseissa..
Välivarastojahan pitää siis olla useampia. Yhdessä kypsyy se just tuore komposti, yhdessä on valmista ja yhteen heitellään se mikä ei maatunut valmiissa kunnolla - ylimääräistä kierrosta varten....
Hoitamatta ei kompostista saa multaa
Meidän alueella ei erikseen kerätä pientaloista biojätettä. Alueella ei myöskään ole yleisiä biojätekeräyksiä. Eli tällä hetkellä biojätteet menee sekajätteen mukana. Pahvi, paperi, muovi, metalli, yms, menee kierrätyspisteille. Roskiksen tyhjennys on joka toinen viikko. Kesällä ja helteellä se biojäte alkaa ”hieman” tuoksahtaa muiden jätteiden seassa. Enkä viitsi tuon takia tihentää tyhjennyksiä, koska haisee se jo viikonkin jälkeen. Enkä myöskään halua, että se pelkkä biojöteauto käy joka viikko ja seka+bio joka toinen viikko. Täällä ei juuri osastoivia autoja kierrä. Jätekatos on tehty siten, että sinne menee 1x 600L ja 2x 180L ja ne mahtuu tyhjäämään ilman, että kaikki tarvitsee vetää ulos. Toisella puolella on sitten pihakamppeita kottareista lapioihin. En tuota toista puolta halua täyttää 1000L pöntöllä.Silloin kompostointi kannattaa ulkoistaa
...eli ostaa multa pusseissa..
puuteknikko
Vakionaama
Jonkin ajan kuluttua saamme lukea YLE:n sivuilta jutun, jossa kerrotaan miten innokas harrastaja on rakentanut kompostorifarmin tukemaan talonsa lämmitystä
Niin, keräämään vaan naapuruston kompostijätteet...tässäkin olis ~40 taloutta ihan näppituntumallaJonkin ajan kuluttua saamme lukea YLE:n sivuilta jutun, jossa kerrotaan miten innokas harrastaja on rakentanut kompostorifarmin tukemaan talonsa lämmitystä
puuteknikko
Vakionaama
Joo ja lisäksi metaanin talteenotto sekä kaasuturbiini niin maailma pelastuu.
Muitakin eritteitä/jätteitä voi kompostoida, tästä mallia? 
Tuo sitten on useamman vuoden takaa. Fortumi ainakin sittemmin toi kuivikkeet pihaan ja keräsi märkänä kökkäreineen, https://www.fortumhorsepower.com/. Meni sitten ainakin pääkaupunkiseudulta Järvenpäähän, josta tehtiin sähköä ja lämpöä yhteistuotannossa. Myivät kuitenkin lämpöverkon ja laitoksen äskettäin (Vantaan energian johtamalle ryhmittymälle), enkä tiedä, jatkaako uusi omistaja palvelua (ja mikä on Fortumin suhde aiheeseen nyt ja tulevaisuudessa).
Hempuli
Töllintunaaja
Hevosten osalta lanta on tulkittu ilmeisesti käännösvirheenä EU:sta Suomessa eläinperäiseksi jätteeksi, jota koskee jätelait eli sen polttamiseen tarvitaan huikeita lämpötiloja. Esim. Saksassa se on vain lantaa, jota voi käyttää vaikka maneesin lämmittämiseen. Näin ymmärsin hevosmiesten uutistoimistosta.
Kylä se on maaseudun MV-lehden juttusia taas - lanta on nitraattien ja ammoniakkipäästöjen takia ongelmajätettä juurikin Saksassa ja sen pohjalta on sitten tehty direktiivi. Sitä millaiset polttosäännöt siellä on en löytänyt.. vaikuttaa siltä ettei sitä ole tapana polttaa kuin vahingossa.
Hevonkakka on kyllä ihan selkeesti toiminnan sivuvirta, jolla on monia hyödyllisiä käyttövaihtoehtoja eli ei oikein täytä jätteen määritelmää.
Se että mepit ja "valtiotiteensosiologit" on ryssineet lähes kaikki EU:iin liittymiseen liittyvät asiat, on valitettavaa. Yhtä välitettavaa on myös se monia lakeja ja asetuksia laaditaan lähes "huhupuheisiin" ja "juoruihin" perustuen ja lopuksi heitetään arpaa mitä päätetään
Se että mepit ja "valtiotiteensosiologit" on ryssineet lähes kaikki EU:iin liittymiseen liittyvät asiat, on valitettavaa. Yhtä välitettavaa on myös se monia lakeja ja asetuksia laaditaan lähes "huhupuheisiin" ja "juoruihin" perustuen ja lopuksi heitetään arpaa mitä päätetään
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ongelma on selvästi tuossa sanamuodossa, "jos poltetaan" sovelletaan jätejakia. Eli tuohan merkitsee että sitä saa polttaa vain jätteen polttoon luvitetussa laitoksessa. Semmoisia ei maatiloilla ole eikä sellaiselle voi saada lupaa kuin suurempi laitos.
Onkohan tuo polttaminen sitten mitenkä merkittävä kysymys. Eikös nuo yleensä pelloille laiteta.
Onkohan tuo polttaminen sitten mitenkä merkittävä kysymys. Eikös nuo yleensä pelloille laiteta.
Hempuli
Töllintunaaja
Lannan vienti pellolle edellyttää oikean kuivikkeen käyttöä hevostalleilla eli käytännössä turvetta tai kalliimpaa hamppua. Turpeen saatavuus jatkossa on melkoinen kysymysmerkki. Kutteripuru on toinen käytännöllinen vaihtoehto, jossa raaka-ainetta on kohtuullisesti saatavissa. Ideaalista olisi saada lämmönlähde omaan käyttöön esim. tallin lämmitykseen, jos reaaliteetit sen sallisivat.
Hevostiloilla viljellään eninmäkseen nurmea, jolloin hevonkakka pitää roudata jonnekkin naapuri tilalle. Silloin siitä ei ole mitään hyötyä hevotilalle. Suurimman hyödyn sais polttamalla koska lämpöä aina tarvitaan, ostettuna kalliin puoleista.
Lannan levitys- ja varastointi pykälät hankaloittavat peltokäyttöä, mm. liki vuoden pituinen varastointi. Polttamalla jäisi varastointi pois.
Kyllä päättäjät vois noita asioita ihan järjelläkin miettiä, mutumeininki-tunneäly-arpominen-kolikonheitto, ei oikein kuulosta hyvältä kun lakeja ja muitakin päätöksiä tehdään
PS
Se taisi kompostointikin mennä jätteenkäsittelyn puolelle, eli lupia ja valvontaa pukkaa ja pilkuntarkka virkamies uhkailee sanktioilla jos naama ei mielytä.
Viimeksi muokattu:
Kuinkas paljon tuota sitten poltetaan? Tiedän että sokeritehdas Kirkkonummen Kantvikilla haki tuohon luvan ja on sitä poltellut jonkin verran, mutta miten yleistä se muuten on?