Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

[zadah]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Totta,mitä sanot,Zaddah, härpäkettä ei saa verrata ilmiöön!
Mutta tuo hot pipe aiheuttaa saman ilmiön kuin LL-lämmönvaihdin ... eli nesteputken lisäalijäähtymisen ennen paisaria!.
Kyllä näitä syy-/seurausilmiöitä voi verrata ihan oikeaan lämmönvaihtajaan,vaikka tuo hot pipen vaikutus olisikin "lillukanvarren" suuruusluokkaa kokonaisuuden kannalta.

Se"hotpipe" on pelkästään alijäähdytin, se ei nosta kuumakaasun lämpötiloja

Tuo SG/LL on alijäähdytin/tulistin, mikä taasen nostaa kuumakaasun lämpötiloja

R410A:lla ei välttämättä kannata käyttää tuota SG/LL:ää koska se nostaa jo ennestään korkeita kuumakaasun lämpötiloja. Kuumakaasun korkea lämpötila laskee kaasun tiheyttä ja tätä kautta massavirtaa ja tehoja (kompressorissa). Tuota SG/LL:ää voi käyttää myös jälkihöyrystimenä , silloin höyrystimen koko kapasiteetti saadaan käyttöön, eikä tulistus kasvaliian suureksi. Jälkihöyrystin käytössä täytyy paisuntaventtiilin tuntoelin asentaa tuon SG/LL:n jälkeen.

R404:lla on luonnostaan matalat kuumakaasun lämpötilat ja tässä SG/LL:stä on hyötyä aina.

 

[ekopentti]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Jälkihöyrystin käytössä täytyy paisuntaventtiilin tuntoelin asentaa tuon SG/LL:n jälkeen.

Eikö jälkihöyrystin mahdollista höyrystyslämpötilan noston lähemmäs ilman lämpötilaa, jonnekin kastepisteen huitteille?

 

[SRK]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Se"hotpipe" on pelkästään alijäähdytin, se ei nosta kuumakaasun lämpötiloja
Tuo SG/LL on alijäähdytin/tulistin, mikä taasen nostaa kuumakaasun lämpötiloja

R410A:lla ei välttämättä kannata käyttää tuota SG/LL:ää koska se nostaa jo ennestään korkeita kuumakaasun lämpötiloja. Kuumakaasun korkea lämpötila laskee kaasun tiheyttä ja tätä kautta massavirtaa ja tehoja (kompressorissa). Tuota SG/LL:ää voi käyttää myös jälkihöyrystimenä , silloin höyrystimen koko kapasiteetti saadaan käyttöön, eikä tulistus kasvaliian suureksi. Jälkihöyrystin käytössä täytyy paisuntaventtiilin tuntoelin asentaa tuon SG/LL:n jälkeen.

R404:lla on luonnostaan matalat kuumakaasun lämpötilat ja tässä SG/LL:stä on hyötyä aina.

Kiitos yksiselitteisestä vastauksesta.Tuo SL(SG)-lämmönvaihdin ei toki kuulu tähän topicciin,mutta tuli väkisin kirnuun osin lähdeaineiston luonteen takia. Yleisivistyksen piikkiin tuo toki menee ...

Se"hotpipe" on pelkästään alijäähdytin, se ei nosta kuumakaasun lämpötiloja

Aiemmin kerroit 10-15K voi nestelinjaa alijäädyttää ilman erityistä haittaa :

Tuo hot pipe termi vähän karsastaa silmää, mutta itse kutsun sitä nestelinjaksi.Mutta tässä kuitenkin muutama fakta:
Alijäähdytys parantaa kylmätehoa.
Alijäähdytys nostaa coppia, jos energian saa sisälle
Alijäähdytys ei vaikuta coppiin, jos sillä pidetään pohjapeltiä sulana.
Alijäähdytys ei nosta kompuran ottotehoa

Tuo yllä mainittu toimii järjellisissä rajoissa noin 10-15 asteen maksimi alijäähdytyksellä.Tämän jälkeen homma muuttuu.

Onko todella yksiselitteisesti ajateltavissa niin että tuo höyrystin aina paisuntaelimensä ohjaamana nielee myös kompressorin osa+täyskuormaan asti tuon LL-modauksen ilman käytännön vaikutusta kuumakaasulämpötilaan (=sitä nostavasti) ?
OLETUS :Laudutinantotehot normeerattu samoiksi osa+täyskuorman mittausalueella

Jos taas alijäähdytys menee "överiksi":
-mennäänkö SL-imulinjalla tällöin "alipaineen" puolelle kun paisari ei anna tarpeeksi soppaa=> kompressoriottoteho kasvaa?
-miten "yli"alijäähtynyt LL-neste tällöin käyttäytyy höyrystimessä?

 

[Sähkömees]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Ei sitä alaviiva vedätä alaspäin ja vasemmalle, ei varsinkaan vasemmalle. Ainut asia mikä muuttuu käytönnässä havaittavin määrin on se kylmäaineen X, eli neste-kaasu suhde. Alijäähdytyksellä tuo suhde saaadaan paremmaksi,eli nestettä on enemmän ja kaasua vähemmän. Höyristimessä neste tekee kaiken työn kiehuessaan. Kaasulla ei tee siellä mitään.

Viivan vetely edes takaisin vaatii energiatasojen muutosta. Se ei tule paisuntaventiilistä, joten viivat siirtyvät kummallakin puolella päittäin. Alijäähdytys taitaa olla näissä hommissa aina nesteen jäähdyttämistä.

 

[tms]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Viivan vetely edes takaisin vaatii energiatasojen muutosta. Se ei tule paisuntaventiilistä, joten viivat siirtyvät kummallakin puolella päittäin. Alijäähdytys taitaa olla näissä hommissa aina nesteen jäähdyttämistä.

Kaikki sanovat saman asian eri sanoin . Eli kun vasenpaan yläkulmaan lisätään alijäähdytyksen osuus täytyy myös alaviivaa pidentää jotta paisuntaventtiilin osuus pysyy pystysuorassa. Vasenta pystyviivaa siirretään vasemmalle tai viivat siirtyvät kummallakin puolella päittäin.

 

[zadah]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Kiitos yksiselitteisestä vastauksesta.Tuo SL(SG)-lämmönvaihdin ei toki kuulu tähän topicciin,mutta tuli väkisin kirnuun osin lähdeaineiston luonteen takia. Yleisivistyksen piikkiin tuo toki menee ...

Se"hotpipe" on pelkästään alijäähdytin, se ei nosta kuumakaasun lämpötiloja

Aiemmin kerroit 10-15K voi nestelinjaa alijäädyttää ilman erityistä haittaa :

Onko todella yksiselitteisesti ajateltavissa niin että tuo höyrystin aina paisuntaelimensä ohjaamana nielee myös kompressorin osa+täyskuormaan asti tuon LL-modauksen ilman käytännön vaikutusta kuumakaasulämpötilaan (=sitä nostavasti) ?
OLETUS :Laudutinantotehot normeerattu samoiksi osa+täyskuorman mittausalueella

Jos taas alijäähdytys menee "överiksi":
-mennäänkö SL-imulinjalla tällöin "alipaineen" puolelle kun paisari ei anna tarpeeksi soppaa=> kompressoriottoteho kasvaa?
-miten "yli"alijäähtynyt LL-neste tällöin käyttäytyy höyrystimessä?

Pelkkä alijäähy ei nosta missään tilanteessa kuumakaasun lämpötiloja, eli kylmäteho paranee oikeasti täysin "ilmaiseksi"

Mikäli alijäähdytys menee raakasti överiksi, niin kylmäaine menee puhtaana nesteenä paisuntaventtiilin jälkeiseen putkeen. Tällöin höyrystin toimi alkuosiltaan neste-ilma lämmönvaihtimena, koska kiehumista ei tapahdu. Eli käytännössä lämpöä sitoutuu heikosti kylmäaineeseen.

Höyrystimeen menevä kylmäaine olisi siis hyvä olla valmiiksi kiehuvassa tilassa, eli log ph diagrammissa vasen alakulma x:n osalta minimissään n 0,2:ssa (80%nestettä ja loput 20% kuplia)

 

[ekopentti]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Ajattellaan kuvan kanssa. Yritän rakentaa sinisen viivan mukaista ilppiä. Ulkolämpötila -10 ja lämmönsiirtoa nesteestä imukaasuun lilan pätkän verran. Höyrystin on kosteampi ja kuiva tulistus jää lämmönsiirtimen huoleksi. Höyrystimen loppu 1/3 saa olla reilusti höyrystimenä ja lämmönsiirto tapahtuu pienemmällä lämpötilaerolla. Uskotteko? ???

 

[tms]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Ajattellaan kuvan kanssa. Yritän rakentaa sinisen viivan mukaista ilppiä. Ulkolämpötila -10 ja lämmönsiirtoa nesteestä imukaasuun lilan pätkän verran. Höyrystin on kosteampi ja kuiva tulistus jää lämmönsiirtimen huoleksi. Höyrystimen loppu 1/3 saa olla reilusti höyrystimenä ja lämmönsiirto tapahtuu pienemmällä lämpötilaerolla. Uskotteko? ???

Niin, eli tuossa on nyt "kuvaan piirrettynä" SG/LL vaihdin .

 

[VesA]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Nyt kun älijäähyn teoriaa on käyty läpi seuraa Hot Pipe aiheinen kysymys: miten Hot Pipe vaikuttaa höyrystimen huurtumiseen ?

 

[tms]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Nyt kun älijäähyn teoriaa on käyty läpi seuraa Hot Pipe aiheinen kysymys: miten Hot Pipe vaikuttaa höyrystimen huurtumiseen ?

Vähän lisäävästi. Esitin jo tuolla aiemmin, että sitä alaviivaa joutuu siirtämään "karvan verran" alaspäin Hot Pipen vuoksi. Ja siitä taas seuraa...

 

[zadah]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Niin, eli tuossa on nyt "kuvaan piirrettynä" SG/LL vaihdin .

Niin on, mutta ekopentti ei käytä sitä perinteisesti alijäähdytin-tulistemena vaan alijäähdytin-jälkihöyrystimenä.

Tuolla pitäisi saada aikaan se, että imupaineet nousee, eli se alaviiva nousee ylöspäin. Höyrystin on paremmin käytössä, koska se on koko pituudeltaan käytössä kiehumiseen, loppukiehutus ja tulistus hoidetaan tuossa alijäähdytin-jälkihöyrystimessä. Käytännössä tuollainen vaihdin täytyy olla(ehkä) suurempi kuin perinteinen imukaasun tulistin...

 

[ekopentti]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Jälkihöyrystimen kaaviokuva.

Höyrystyminen tapahtuu "märässä" ulkoyksikön höyrystimessä, isossa ja harvassa.

Kostea kylmis tulistetaan nestelinjasta napatulla lämmöllä ja painesuhde on parempi kuin kiinan ihmeillä.

Pieni lämpötilaero, iso pinta-ala ja isot lamellivälit pudottavat sulatustarpeen murto-osaan nykyisestä.

Kuvaan pitäisi lisätä nestepisaroita koaksiaalilämmönsiirtimelle asti.

Prototyyppi on rakenteilla Kairatiellä, palataan asiaan oppilaiden hiihtoloman jälkeen.

 

[Sähkömees]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Märällä höyrystimellä voisi saavuttaa ainakin riittävän tarkan dt säädön, jos haluaa operoida alle 2K arvoissa. Pakkasella diagrammi menee niin kapeaksi, että pelkän kaasulämpötilan tarkkailulla tuskin päästään kuurattomaan lopputulokseen. Lamellivälin isontaminen tuskin vähentää sulatustarvetta, mutta tietenkin sulatusväliä voidaan harventaa.

 

[ekopentti]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Tällä hetkellä Rovaniemellä ulkolämpötila on 0,5 C ja kastepiste -6,7 C eli härkähöyrystin jonka pinta-ala on riittävä toimii ulkopinnaltaan kuivana kun taas normi ilppi kerää lamellien päihin ilman virtausta estävät jääpiikit!

Iso höyrystin isolla lamellivälillä sulattaa kerran vrk - normi vilppi kerran tunnissa :

 

[janti]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Tällä hetkellä Rovaniemellä ulkolämpötila on 0,5 C ja kastepiste -6,7 C eli härkähöyrystin jonka pinta-ala on riittävä toimii ulkopinnaltaan kuivana kun taas normi ilppi kerää lamellien päihin ilman virtausta estävät jääpiikit!

Eipä taida kerätä normi ILP jäätä sinne ulkoyksikön kennoon, on sen verran kaukana tuo kastepiste tuosta ulkolämpötilasta (suhteellinen kosteus ~55%).
Jotta tunnin välein sulattelisi, niin oman kokemuksen mukaan ilmankosteuden pitäisi olla vähintään 90%.

Eikä sitä normi ILPiä näillä keleillä täysillä normaalisti huudateta. Noin 3 astetta se ulkoyksikön kennon läpi virtaava ilma parhaimmillaan jäähtyy jos täysillä käy ks alla. Kenno on tästä sitten muutaman asteen viileämpi jotta lämmönsiirtoa siihen tapahtuisi. Itse olen havainnut että huurretta alkaa ensi kyllä kertymään sinne kennoputkiin ei lamellien päihin.

Esim. tuossa HE9LKE ja SAP124 SP-testissä sivulla 8: ta1, oudoor - ta2, oudoor
http://www.leading-edge.no/klima/SP_testdata_HE9LKE_hele_rapporten%202010.pdf
http://www.kylmatekniikka.fi/uploads/files/P601456_060608_Shiki_Sai_Kan.pdf


Tuorein säähavainto: 21.3.2012 14:30 Suomen aikaa Lämpötila 1,5 °C Kosteus 56 %
Kastepiste -6,3 °C Etelätuulta 2 m/s
Puuska 3 m/s Paine 1016,1 hPa
Lumensyvyys 92 cm Pilvisyys: melkein selkeää (1/
Näkyvyys yli 20 km

 

[ekopentti]

Vs: Kuinka paljon Hot Pipe hukkaa lämpöä?

Tällä hetkellä Rovaniemellä ulkolämpötila on 0,5 C ja kastepiste -6,7 C eli härkähöyrystin jonka pinta-ala on riittävä toimii ulkopinnaltaan kuivana kun taas normi ilppi kerää lamellien päihin ilman virtausta estävät jääpiikit!

Iso höyrystin isolla lamellivälillä sulattaa kerran vrk - normi vilppi kerran tunnissa :

Jep vähän provosoin, Jantin löytämissä testituloksissa sulatussykli oli 67 minuuttia 15 asteen pakkasessa.

Asia on kuitenkin niin, että isoon höyrystimeen mahtuuu jäätä paaaljon ennen kuin se alkaa tukkeutua.

Jääpiikit lamellin päässä ovat huhupuhetta, jatketaan tutkimuksia.

7mm lamellivälillä lamellien pintaan muodostuvat jääpiikit lisäävät lämmönsiirtopinta-alaa, kunnes niitä on liian tiheässä.

 

[Nikon]

HotPipe vs 100w vastus

Arvon propellihatut,

Oli keruuastia tai ei mutta mites tuo sulanapito menelmä vaikuttaa kokonaistalouteen ?
kai tuo nyt jossain näkyy sulatetaanko pohjalevyä 100-150w vastuksella tai paluuliuoksen "ilmaisenergialla" ja kuumalla putkella...

 

[janti]

Vs: HotPipe vs 100w vastus

Yhdistetty tähän aikaisempaa ketjuun tästä aiheesta /janti

Tässä pari esimerkkiä

Tuollainen Toshiban 75 W vastus menee päälle +4C ja pois +9C.
Pysyvyyskäyrän mukaan noin 55% vuodesta on alle +5C lämpöinen. => 5256 h => 75 W x 0,55 x 8760 h / 1000 = 361 kWh.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11876.msg141549#msg141549

Mitsun FH-mallissa määrävänä on tuo ulkolämpötila 0 C. (FD-mallissa tuo kytkeytymislämpötila voisi olla noin +1C (kenno -1C lämpöinen)=> ~39%)
Pysyvyyskäyrän mukaan noin 32% vuodesta on alle 0C lämpöinen. => 130 W x 0,32 x 8760 h / 1000 = 364 kWh.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=16675.msg210657#msg210657

Pysyvyyskäyrän luvut täältä Säävyöhyke I (Helsinki-Vantaa 1979)
http://www.finlex.fi/data/normit/29520-D5-190607-suomi.pdf

Tässä vielä janti-modatun vastuksen laskelma. Oletukset sulatukset +1C:n alapuolella ja sulatuksien osuus ~7% tuosta ajasta (=sulanapitovastu päällä vain sulatuksien ajan) .
130 W x 0,39 x 0,07 x 8760 h / 1000 = 31 kWh.
(todellisuudessa kulutus on vieläkin pienempi, olen mitannut että modauksellani vastus vie noin 10 Wh/sulatus ja 1500 sulatusta (~200h sulatuksella) talvessa => 15 kWh)
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2802.msg112863#msg112863