Lämmön hinta eri huoneilmastointilaitteilla ja sekakäytöllä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SON
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

SON

Vakionaama
Yleisiä periaatteita
Todellinen rakennuksen kuluttaman ja maksetun lämmön hinta lämpöpumpuilla määräytyy aniharvoin jakamalla sähkön yksikköhinta vuosi COP arvolla (SCOP). Uuden lämpölaitteen hankintahinta vaikuttaa alussa hyvin voimakkaasti lämmön keskihintaan ja sen vaikutus pienenee aikaa myöten. Aiemmin hankitun ja olemassaolevan lämpölaitteen hankintahinnan tai korjauksen jyvitys lämmön keskihintaan on vaikeampi tapaus mutta terveellä järjenkäytöllä sekin onnistuu jättämällä sen osuus vaikkapa kokonaan pois. Tyypillinen esimerkki on takka. Miten sen hankintahinta pitäisi huomioida varsinkin jos se on uusi. Se on lämmityslaite siinä missä huoneilmastointilaitekin ja joka tapauksessa sen hankintahinta vaikuttaa lämmön hintaan siinä missä lämpöpumpun hankintahintakin.

Varsin usein tarvitaan siis lämpöpumpun lisäksi lisälämmitystä esim suoraa sähköä, öljylämmitystä ja puulämmitystä jotka toimivat huonommalla hyötysuhteella kuin lämpöpumppu ja tämä nostaa käytännössä myös lämmön keskihintaa. Lämmön keskihinta on siiis kaikkien näiden edellämainittujen lämmitys"aineiden" ja hankintahinnan jyvitys, sekoitus "cocktail".

Grafiikan selvennystä

Oheisena omaa grafiikkaa asiasta jonka tein joskus v 2009 kun vertailin eri ratkaisuja ja jota olen päivittänyt toteutuneilla kulutuksilla, muuttuneilla energian hinnoilla uusilla arvioinneilla jne.

Asian tarkastelu ja arvot ovat monelta osin suuruusluokkatarkastelua ja tarkin on Midean valmisteilla saatu lämmön hinta koska se perustuu toteutuneisiin lukuihin. ( Kuva Energia kulutuksen kehitys.) Tällä hetkellä lämmön keskihinta on aika tarkkaan 7.5 c/ kWh ja on nyt aikalailla sama kuin v 2009 (Viol. kelt.sin. pun. viiva kuvan vasemmassa alakulmassa) ennen Mideoiden hankintaa ja on myös aikalailla sama kuin säiliössä olevan polttoöljyn hinta jossa on jo valmiiksi huomioitu 0.85 hyötysuhde, joten öljyllä lämmittäminenkään ei ole kovin kallista kun sen hinta on n. 8.3 c/kWh

Kuvassa on mukana myös huoneilmastointilaite X havainnollistamassa sitä että jos siihen tulee vika, niin miten vian korjauskustannus vaikuttaa lämmön keskihintaan. Kaikkien krafiikassa olevien kohdalla on käytetty samaa vuosittain lämmitysenergian tarvetta ja MLP:n ei oleteta käyttävän lisälämmitystä lainkaan. Käyrien aaltomaisuus johtuu siitä että talvisaikaan on suurin kulutus ja silloin syntyy varsinainen säästö ja sen johdosta keskihinta laskee ja kesällä ei ole kulutusta eikä energian säästöä juurikaan synny.

Muiden foorumilaisten maksama todellinen lämmön hinta
Foorumilla on hyvin vähän ollut esillä tämänsuuntaista informaatioita ja olisikin mielenkiintoista nähdä minkälaisia ovat olleet kollegojen lämmön keskihintojen kehitys todellisuudessa kun lämmön hinnassa on mukana em hankintahinnat ja lisälämmön vaikutus. Pelkästään sähkön hinnan kehityksestä on paljonkin kirjoittelua mutta pelkän sähkön hintaan perustuva tarkastelu johtaa harhaan vertailtaessa erilaisia ratkaisuja.

Laitan tämän tänne huoneilmastointilaitteiden eli ilmalämpöpumppujen osaan jotta asiasta voisi tulla laajempi keskustelu ilman vemputtelua "Omien mittausten kommentointiin".

Smiley211001
 

Liitetiedostot

  • Lämmönkeskihinta.2009-2013.png
    Lämmönkeskihinta.2009-2013.png
    116,2 KB · Lukukerrat: 475
  • Energiankulutusjakautuma.2006-2012.png
    Energiankulutusjakautuma.2006-2012.png
    57,7 KB · Lukukerrat: 448
Vs: Lämmön hinta eri huoneilmastointilaitteilla ja sekakäytöllä

Mielenkiintoinen kysymys, omassa järjestelmässä lämmityksen kokonaiscop on noin 2 viimeisten 3kk aikana. Eli kaikkeen lämmitykseen on kulunut noin puolet ostoenergiasta. (puita on mennyt noin 5-10 pesällistä joka ei näy tuotossa eikä ostohinnassa kun kumpaakaan ei pysty laskemaan)

Kokonaissähkönkulutus samalla ajalla on ollut -27% naapuriin verrattuna mutta asukkaita 3-4kpl verrattuna naapurin kahteen. Kuukauden verran asukkaita ajanjaksolla meillä oli 5. Päiväsähkön kulutus meillä kolminkertainen kun naapurissa lämmitetään ainoastaan yösähköllä.

Ensimmäisen (n800e maksaneen) ILP:n takaisinmaksuaika oli noin vuosi, sitten itse osista tehdyn (n500e maksaneen) VILPin takaisinmaksuaika on vähän alle 2 vuotta kulutus ja tuottoseurannan perusteella.

Mutta pari kysymystä esitettyyn laskutapaan liittyen:
1) miten lasken tai arvioin Led lamppujen COPin jolla selvästi kokonaiskulutusta laskeva vaikutus sekä kesällä että pumpun lämmityskaudella ?
2) ostin nykyisen suorasähkökattilan (pikkuwatti pw13) vuonna 2003 kun varaaja alkoi vuotamaan. Jos investointi pitää laskea hintaan mukaan niin miten tämä huomioidaan kaavassa ? Pahimpina muutamana pakkaspäivänä sähkökattilan osuus on ollut noin 1/3 lämmitystarpeesta. Sähkökattilaa tarvitaan lisälämmitykseen noin -7C pakkasesta alkaen lineaarisesti pakkasen kasvaessa.

Eilen tilasin uuden palvelimen jonka kulutus on 12w kun nykyinen puuskuttaa noin 100w teholla ilman että huomioidaan UPS:n hyötysuhteen tarvitsemaa lisäkulutusta. Kaipa tämäkin pitäisi huomioida COPpia parantavana tekijänä ?

Kysyn puoliksi leikillään mutta sen verran tosissani että kuitenkin mielestäni lämpöpumpputalossa kaikki lämmön tuottoa pienentävät tekijät lisäävät hyötysuhdetta ja siksi niillekin voi laskea businesscasea.
 
Vs: Lämmön hinta eri huoneilmastointilaitteilla ja sekakäytöllä

SON voisitko laittaa Excel-laskentapohjan jotta kaikki osaavat laskea samoilla perusteilla :)
 
Vs: Lämmön hinta eri huoneilmastointilaitteilla ja sekakäytöllä

Ensiksi tuohon Jantin pyyntöön
En valitettavasti voi antaa tätä taulukkoa koska se on hyvin laaja ja iso koko kiinteistön seurantataulukko ja graafiikan sarakkeet ovat monen sarakkeen laskutoimitusten takana. Toisekseen tämä taulukko josta kuvat on tehty on käytännössä tehty 12 kk rullaavaan muotoon ja edellyttää siten monivuotista kuukausittaista eri kulutuslaitteiden kulutuslukuja. Tarvittavat energioiden hinnat on mahdollista saada jälkikäteenkin ja moni on niitä seurannutkin. Samoin on tarvittavan kuukausittaisen astepäiväluvun laita. Taulukko ei ole Excel muodossa vaan Ubuntussa, oliko se nyt Libre- Officella tehtynä mutta kaiketi toimisi Windows: sissakin.

Koetan jos on erityistä tarvetta, jossain vaiheessa värkätä esimerkkitaulukon mutta toisaalta ei tuo eri hyötysyhteella toimimivien laitteiden käyttämän energian yksikköhintaan lisättävä hankintahinnan osuus ja yhteensovitus pitäisi olla mikään vaikea ja ylivoimainen tehtävä kellekään taulukkolaskentaan tottuneelle.

*****
Ennen vastausta noihin P3trikin kysymyksiin niin "innostuksen" tähän aiheeseen investoinnin vaikutuksesta lämmön hintaan sain selaamalla aikani kuluksi joitain vanhoja prujuja kun olin jonkin aikaa mukana IVO:n tutkimusosaston johtamassa projektissa (1970 ja 1980 luvulla) jonka työnimenä oli muistaakseni "Pientalojen sähkölämmitys" ja jatkeena taisi olla sähkölaitoksen näkökulmasta, jota tuolloin selvittelin.

Mutta itse P3trikin kysymyksiin
Tämäkaltaisessa tarkastelussa pitää raja vetää johonkin ja jätin tarkoituksella taloussähkön osuuden pois sotkemasta asiaa vaikka sen kWh /a on tiedossa ja sen lämmitysvaikutuskin liikkuu hyvinkin 80% kieppeillä. Objektiivisen tarkastelun lähtokohtana on se miten lämpöpumppu tai mikä tahansa lämmityslaite tulee muuttamaan tilannetta hankinnan jälkeen ja saada selville pidemmän aikavälin kustannuskehityksen seurannan avulla hankinnan todellinen taloudellinen merkitys tarkastelemalla asiaa myös todellisen lämmön yksikköhinnan kehityksen perusteella.

Led lampuilla lienee jokin pienehkö merkitys mutta jos ne ovat samankaltaisella käytöllä useamman vuoden tarkastelujakson aikana niin merkitys on olematon arvioitaessa huoneilmastointilaitteiden vaikutusta lämmön yksikköhintaan. Sähkökattilan hankintamenon jättäisin jo pois kuten olen jättänyt omasta pois kattilan ja polttimen vaihdon (uudempaan käytettyyn, 380€).

Oheisessa kuvassa on eräitä tunnuslukuja joista kaksi antavat kysymykseen osittain vastauksen. Kuvassa on Indeksit Zsum.läm. ja Zsum kok.kul. jotka kuvaavat tilannetta ennen huoneilmastointilaitteita ja huoneilmastointilaitteiden vaikutusta ja jotka ovat hyvin samansuuntaiset ja viivojen väli kuvaa taloussähkön ja Lkv:n osuutta ja muutosta. Mitä pienempi luku tuo Zsum on, sen "parempi" on rakennuksen lämmöneristys ja tai lämmityslaitteiden hyötysuhde ja mitä suurempi väli on sen suurempi on taloussähkön ja Lkv:n osuus. Näitä seuraamalla saa selville hyvinkin pienet muutokset ja (viat) esim lämpöpumppujen hyötysuhteissa kun kuvaa suurentaa.

Indeksi Zsum lasketaan energian kulutuksen, astepäiväluvun ja rakennuksen koon perusteella. Tätä olen selostanut aiemmin monessa yhteydessä joten ei siitä sen enempää. Eikä oikein liity aiheeseenkaan.

Smiley211007
 

Liitetiedostot

  • Tunnuslukuja.2009-2013.png
    Tunnuslukuja.2009-2013.png
    56,1 KB · Lukukerrat: 399
Vs: Lämmön hinta eri huoneilmastointilaitteilla ja sekakäytöllä

Tässäpä lyhyt soveltamisohje "virallisten" laskentatulosten aikaansaamiseksi:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=135655&lan=fi

Suurin haaste tässä lienee vertailukelpoisen datan aikaasaamiseksi juuri noiden ns. apulämmönlähteiden avulla tai huomioimatta jättämisellä. Esim. juuri nyt tuloilman esilämmitys yrittää alkeellisen säätimen takia puuttua peliin vaikkei tarvitsikaan ja se ei ole vielä kytkettynä seurantaan.

Meikäläinenkin seuraa tällä SONin ehdottamalla mallilla kokonaislämmitys/lämmitysenergia kulutusta ja sen suhdetta talon laskennalliseen lämmitystarpeeseen. Oma seuranta on päivätasoista, mutta aika nopeasti aiitä saa historiagraafin kun sovitaan mitä graafilla pitää näyttää, esim:
Tuotto kwh, kulutus kwh, cop, keskilämpö ?

Ps. Mielestäni tein hyvän kaupan kun ostin 165e palvelimen kotiin jonka kulutus on vain 12w. Laskin että sähkön säästö on vuodessa 90 euroa. Tästä ei siis kuitenkaan huomioida kokonaistaloudellisuudennlaskennassa.
 
Takaisin
Ylös Bottom