Lämpökaivon tuotto

W

wattis

Vieras
Vs: Lämpökaivon tuotto

Kun monikaan porari ei tuota painehalkaisua pysty tekeen, niin on se kyllä varmaan jo jonkinlainen porarin laadun tae jos sellaisen pystyy tekeen. Se tarkoittaa että kalustoon on pystynyt investoimaan joten todennäköisesti muukin kalusto on kunnossa. Epäilen vielä että jos on kunnon vehkeet niin saattaa jopa olla niin että pystyy tekeen noita reikiä hippasen halvemmalla, tämä sen takia että kalustoon voi luottaa, se ei temppuile ja on isompitehoiset vehkeet ja kaivon teko tapahtuu nopeammin.
 
S

sam123

Vieras
Vs: Lämpökaivon tuotto

Jos firma laittaa tarjoukseensa kohdan, jossa asiakas suostuu siihen että porataan tarvittaessa 2 kaivoa yhden sijaan - niin jättäisin väliin.

Tuo tarkoittaa "suomeksi" sitä että heti kun osutaan kunnon vesisuoneen niin poraus hidastuu, jolloin ei päästä seuraavaksi päiväksi uuteen kohteeseen takomaan euroja.

On "hiukan" eri asia 200m kaivo vs. 2x100m kaivot. Jälkimmäisestä tulee kaikkea mukavaa lisäkulua, joka jää tietty artistin maksettavaksi ;)
 

VesA

In Memoriam
Vs: Lämpökaivon tuotto

sam123 sanoi:
On "hiukan" eri asia 200m kaivo vs. 2x100m kaivot. Jälkimmäisestä tulee kaikkea mukavaa lisäkulua, joka jää tietty artistin maksettavaksi ;)

Eise noissa tarjouksissa näytä näin olevan.. yksittäiset syvät kaivot ovat kalliimpia kuin 2 puolikasta.
 
S

sam123

Vieras
Vs: Lämpökaivon tuotto

VesA sanoi:
Ei se noissa tarjouksissa näytä näin olevan.. yksittäiset syvät kaivot ovat kalliimpia kuin 2 puolikasta.

Esimerkkejä kiitos.
 
D

dessan

Vieras
Vs: Lämpökaivon tuotto

Nostaisin tätä vanhaa aihetta, koska tämä on kuitenkin sitä ikuisuusasiaa: paljonko kaivosta saadaan energiaa irti.

Säikeessa ollutkin jo hyvää juttua kaivon syvyyksistä, painehalkaisusta, kuivuudesta jne.

Onko kukaan pohtinut sitä, paljoko porareijän läpimitta vaikuttaa lämmöntuottoon? Kannattaako tarjouksia kysellessä kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka isoa reikää porafirma pystyy kairamaan?

Ainakin näin maalaisjärjellä isompiläpimittainen kaivo tuottaa lämpöä paremmin, koska välifluidin kontakti itse lämmönlähteeseen eli peruskallioon suurempi. Myös konvektion ja veden vertikaaliset liikkeet voisi olettaa tehokkaammiksi isommassa kaivossa. Luonnollisesti johonkin optimiarvoon asti. Mikä ei kyllä ole tiedossa.....?

Millainen yhtälö on: porakaivon läpimitta, lämmönkeruuputkien dimensio ja morfologia ja veden konvektio siellä porakaivossa? Ei taida olla kukaan tutkinut?

Tämä Ruotsissa värkätty tohtorinväitöskirja käsittelee jonkinverran porakaivon thermaaliominaisuuksia eli liippaa tätä asiaa.
http://epubl.luth.se/1402-1544/2002/39/LTU-DT-0239-SE.pdf
 

tms

Aktiivinen jäsen
Vs: Lämpökaivon tuotto

dessan sanoi:
Onko kukaan pohtinut sitä, paljoko porareijän läpimitta vaikuttaa lämmöntuottoon? Kannattaako tarjouksia kysellessä kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka isoa reikää porafirma pystyy kairamaan?
Eipä taida kannattaa. Ottaa sitten vaan hintaeron verran enemmän kaivoon syvyyttä jos tarvitsee.
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Lämpökaivon tuotto

maalaisjärki voi sanoa mitä tahansa, pitäisi olla mittaustuloksia. Pienempi voikin olla parempi, ainakin jos kaivo jääkin kuivaksi.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Vs: Lämpökaivon tuotto

dessan sanoi:
Onko kukaan pohtinut sitä, paljoko porareijän läpimitta vaikuttaa lämmöntuottoon? Kannattaako tarjouksia kysellessä kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka isoa reikää porafirma pystyy kairamaan?

Minä saattaisin miettiä tätä reiän kokoa keruuputkiston näkökulmasta. Eli isompaan rööriin mahtuu useampiputkinen keräin.
 

roots

Hyperaktiivi
Vs: Lämpökaivon tuotto

pökö sanoi:
maalaisjärki voi sanoa mitä tahansa, pitäisi olla mittaustuloksia. Pienempi voikin olla parempi, ainakin jos kaivo jääkin kuivaksi.
On sitä mittailtu, ruotsalaiset tietysti, pienempi parempi niin siirtyy lämpö keruuseen helpommin...sen sanoo maalaisjärkikin...mutta erohan ei suuren suuri liene.
Esimerkiksi mitä lähemmäs laittaa kätensä jotain kuumaa tai kylmää niin sitä herkemmin se tuntuu...eli lämpö siirtyy paremmin mitä lähempänä on
Kuiva kaivo ei tuota oikein mitään, vedessä oleva osuus vain tuottaa, jos ei itekseen tule vesi niin sitten kaatetaan kannusta ;)
 

Äimänkäki

Aktiivinen jäsen
Vs: Lämpökaivon tuotto

roots sanoi:
Mistä se hintaero muodostuu jota voi hyödyntää kaivon mitassa?

Olisiko pienempi reikä halvempi kuin isoläpimittainen. Sitten päästään sillä pienemmällä reiällä syvemmälle samaan hintaan.
 
D

dessan

Vieras
Vs: Lämpökaivon tuotto

Äimänkäki sanoi:
Olisiko pienempi reikä halvempi kuin isoläpimittainen. Sitten päästään sillä pienemmällä reiällä syvemmälle samaan hintaan.

Ainakin maalaisjärjellä ajatellen luulisi olevan. Vähemmän poistettavaa kiveä, vähemmän kuluvia porakärkiä? En kyllä yhtään tiedä tuota poraamisen ekonomiaa mitenkä se menee. Voi olla, että ero on merkityksetönkin ainakin tietyllä läpimittavälillä (oikein pienet reijät ja oikein suuret reijät nostavat kustannuksia ja esim. 83-200 mm välillä kustannusero kohtalaisen merkityksetön?)
 
R

Regene

Vieras
Vs: Lämpökaivon tuotto

Pohjavesi nousee harvassa paikassa aivan maan pintaan, joten useimmissa porareiissä jonkun
verran keruuputkista jää "ilmaan". Yllättävän paljon ilmakin lämpöä välittää, jos porareiässä
vähänkin ilma liikkuu. No, miksei ilma liikkuisi, kun menoputki on kylmä ja paluuputki lämpimäm-
pi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Lämpökaivon tuotto

roots sanoi:
On sitä mittailtu, ruotsalaiset tietysti, pienempi parempi niin siirtyy lämpö keruuseen helpommin...sen sanoo maalaisjärkikin...mutta erohan ei suuren suuri liene.
Maalaisjärjestä tässä asiassa viis, mutta kyllä ahtaammassa kaivossa on konvektiovirtausten muodostumisen kannalta sellainen etu, että lämmönsiirtopintojen pinta-alojen suhteet (kallio vs. keruuputki) ovat paremmin tasapainossa kuin avarammassa kaivossa. Tällä asialla on merkitystä, sillä jos keruuputken pinta-ala on huomattavan pieni lämpöä tuovan pinnan alaan nähden, alaspäin suuntautuvat virtaukset saavat huomattavan paljon liike-energiaa lämpimien pintojen ylöspäin vieviin virtauksiin nähden. Tällainen epäbalanssi tukahduttaa ylöspäin nousevia virtauksia, minkä seurauksena taas veden lämpötilan on kaivossa suhteessa pakkoa laskea, jotta alas- ja ylöspäin vievien virtauksien massavirtaukset pääsevät tasapainoon. Jos mennään rengaskaivojen halkaisijaluokkaan, asia menettää merkityksenä, mutta porakaivonahan tuollainen kaliiberiluokka olisi absurdi muutenkin.
 

Både

Kylmämestari
Vs: Lämpökaivon tuotto

kotte sanoi:
Maalaisjärjestä tässä asiassa viis, mutta kyllä ahtaammassa kaivossa on konvektiovirtausten muodostumisen kannalta sellainen etu, että lämmönsiirtopintojen pinta-alojen suhteet (kallio vs. keruuputki) ovat paremmin tasapainossa kuin avarammassa kaivossa. Tällä asialla on merkitystä, sillä jos keruuputken pinta-ala on huomattavan pieni lämpöä tuovan pinnan alaan nähden, alaspäin suuntautuvat virtaukset saavat huomattavan paljon liike-energiaa lämpimien pintojen ylöspäin vieviin virtauksiin nähden. Tällainen epäbalanssi tukahduttaa ylöspäin nousevia virtauksia, minkä seurauksena taas veden lämpötilan on kaivossa suhteessa pakkoa laskea, jotta alas- ja ylöspäin vievien virtauksien massavirtaukset pääsevät tasapainoon. Jos mennään rengaskaivojen halkaisijaluokkaan, asia menettää merkityksenä, mutta porakaivonahan tuollainen kaliiberiluokka olisi absurdi muutenkin.

Ja sama ihan kansankielellä todettuna että vesi on pelkkä eriste porakaivossa. Piste.
Eli napakka on parempi
 
D

dessan

Vieras
Vs: Lämpökaivon tuotto

Både sanoi:
Ja sama ihan kansankielellä todettuna että vesi on pelkkä eriste porakaivossa. Piste.
Eli napakka on parempi

Tuo pätee vain jos se vesi on täysin paikallaan (lämpö siirtyy vain ja ainoastaan johtumalla).

Jos olit tarkkana, niin herättelin sitä kysymystä sen tiimoilta, että mikä kaivokoko optimi on konvektioiden ym kannalta.

Jos otetaan esimerkki ihan kaikille tutusta arjesta, niin monikerrosikkunoillekin on olemassa se optimiväli, jolla se eristää parhaiten. Tässä tapauksessa tietysti haemme järjen rajoissa päinvastaista eli mikä eristää huonoiten?
 

ekopentti

Putkimiehenä 40v - LVI-inssinä 30 v - opena 15v
Vs: Lämpökaivon tuotto

Lisäksi pohjoisessa kaivossa olevasta vedestä ainakin osa jäätyy koska ympäristön lämpötila on hyvin lähellä nollaa eli kaivossa on liukasliikkeistä nestemäistä vettä, jähmeää suppoa ja kohtuullisen hyvin lämpöä johtavaa jäätä, ainakin alas menevän putken pinnassa. Uskon, kunnes toisin todistetaan, että tilavassa kaivossa jäätyvä vesi parantaa kaivon toimintaa äärimmäisen kylmissä olosuhteissa. Udellamaalla tilanne voi hyvinkin olla toisin.
Jos 6" reiässä putket ovat reiän vastakkaisilla puolilla ja alas menevä putki jäätyy kalliion kiinni niin mielestäni tilanne on parampi kuin napakka.
 
Back
Ylös Bottom