Lämpöpumppujen myynti suomessa/euroopassa

Jule

Vakionaama
Toisaalta lämpöpumppuja alkaa olla jo aika laajasti käytössä, ja markkina alkaa olla siellä remonttipuolella. Vaikka uusi ilppi paremmalla hyötysuhteella toimiikin, ei se loikka ole enää niin merkittävä kuin verrattuna esim suoraan sähköön, eikä sen toimivan vanhan pumpun uusimisessa todennäköisesti ole taloudellisesti järkeä.

Mä en äkkiseltään keksi ketään tuttavapiiristä joka ei lämmityskulujaan lämpöpumpulla taittaisi.. Tietysti on joitain joilla lämpö on vastikkeessa tai vuokrassa, jolloin lämpöpumppu olisi vain lisäkulu.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Lämpöpumppujen myynti 2024 sakkasi Euroopassa. Edellisvuodesta -23%

1739989602026.png


Energiakriisin ja koronan jälkimainingeissa tehdyt investoinnit eivät kantaneetkaan hedelmää (EUn) korulauseista huolimatta. Moni menetti työnsä.
1739989713678.png

Suomessa myynti laski 11%
1739989842214.png

 

kotte

Hyperaktiivi
Energiakriisin ja koronan jälkimainingeissa tehdyt investoinnit eivät kantaneetkaan hedelmää (EUn) korulauseista huolimatta. Moni menetti työnsä.
Hölmömpää investointikohdetta kuin siirtyminen lämmityksessä polttoaineista sähköön tilanteessa, kun sähkön hinnat sattumoisin pomppasivat pilviin ja kaasun hintaa tuettiin kiveen hakatuilla kiinteillä hintasopimuksilla, ei juuri voikaan keksiä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hölmömpää investointikohdetta kuin siirtyminen lämmityksessä polttoaineista sähköön tilanteessa, kun sähkön hinnat sattumoisin pomppasivat pilviin ja kaasun hintaa tuettiin kiveen hakatuilla kiinteillä hintasopimuksilla, ei juuri voikaan keksiä.
Briteille ovat jostain syystä kuitenkin kelvanneet aiempaa paremmin


Jossain oli myös mielenkiintoinen käppyrä kaasun ja sähkön hinnasta toisiinsa nähden vs lämpöpumppujen yleisyys...
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossahan nuo

1000089332.png
1000089333.jpg

 

kotte

Hyperaktiivi
Briteille ovat jostain syystä kuitenkin kelvanneet aiempaa paremmin
Tuolla ilmeisesti on tuettu lämpöpumppujen asentamista "kepeillä" toisaalta uusiin rakennuksiin rakennusmääräysten perusteella, energiayhtiöille asetetuilla velvoitteilla eikä kaasun hintaa ole tuettu vastaavasti kuin manner-Euroopassa.
 

kotte

Hyperaktiivi
^^ Britanniassa, kun ollaan melkein nollilla, pienikin säännöksillä aikaan saatu muutos saattaa heijastua tilastoihin voimakkaasti (kasvuna tai päinkin vastoin, helpommin ehkä kasvuna, koska tuskin tavoitteiden saavuttamista halutaan vaikeuttaa).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Daikinilla ennustettiin että lämpöpumppuja myytäisiin 3x nykyinen määrä euroopassa tänä vuonna. Oletettiin että kaasusta vaihdettaisiin lämpöpumppuihin, mutta näin ei taida ollakaan käynyt. Tarttasivat viime vuonna 300milj € lämpöpumpputehtaan Puolassa.....

 

Husky

Hyperaktiivi
Daikinilla ennustettiin että lämpöpumppuja myytäisiin 3x nykyinen määrä euroopassa tänä vuonna. Oletettiin että kaasusta vaihdettaisiin lämpöpumppuihin, mutta näin ei taida ollakaan käynyt. Tarttasivat viime vuonna 300milj € lämpöpumpputehtaan Puolassa.....

Voi siitä joku yllättyä mutta mikäs EU-hippiäisen on venäläisellä kaasulla lämmittäessä, kun valtio vielä laittaa siihen hintatukiaiset avuksi. Toiset ne sitten maksavat ennallistamismaksut metsistään ja kaikki on hienosti
 

Husky

Hyperaktiivi
Niin no, on sitä äärimmäisen harvinaisena kyllä Suomessakin kaasulämmitteisiä taloja tehty YYA-aikana, vaikka moni ei uskoisi. Onko tietoa onko noiden tohotus Suomessa pakkolopetettu (vaikka muu EU jatkaakin ilman huolen häivää)?
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin no, on sitä äärimmäisen harvinaisena kyllä Suomessakin kaasulämmitteisiä taloja tehty YYA-aikana, vaikka moni ei uskoisi. Onko tietoa onko noiden tohotus Suomessa pakkolopetettu (vaikka muu EU jatkaakin ilman huolen häivää)?
Näkyy vielä olevan tuoreita hinnastojakin kuluttajamittakaavan liittymille (< 20kW) esimerkiksi Hämeelinnan, Tervakosken, Toijalan seuduilla ja ympäristössä (Loimua Oy). Kai noita palveluita on lopeteltukin paikoin (esimerkiksi Haminan seudulla).
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Daikinilla ennustettiin että lämpöpumppuja myytäisiin 3x nykyinen määrä euroopassa tänä vuonna. Oletettiin että kaasusta vaihdettaisiin lämpöpumppuihin, mutta näin ei taida ollakaan käynyt. Tarttasivat viime vuonna 300milj € lämpöpumpputehtaan Puolassa.....

Jälkiviisaana voisi kai ajatella, että laitteet olivat liian kalliita, asentajia liian vähän, ja lämmitystarve liian pieni EU-mittakaavassa. Koskiko ennuste Daikinia vai kokonaismäärää?
 

Husky

Hyperaktiivi
Tämä Euroopan pumppuasia on kyllä mielenkiintoinen. Luulisi itseasiassa että Saksan korkeudellakin jo jäähdytyskäytön takiakin joka tuvassa olisi pumppu.
Mitenkä tuossa valossa onkin mahdollista, että on niin harvinaisia. Onko siellä jotakin regulaatiota asiaa vastaan?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jälkiviisaana voisi kai ajatella, että laitteet olivat liian kalliita, asentajia liian vähän, ja lämmitystarve liian pieni EU-mittakaavassa. Koskiko ennuste Daikinia vai kokonaismäärää?
Kun energiakriisi puski päälle, taisi eussa päättäjät puhella kovasti lämpöpumppujen puolesta ja se sai valmistajat investoimaan. Investointisuunnitelmia löytynee tästäkin ketjusta.

Euroopassa myynti laski 22% vuonna 2024
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ei käy lämpöpumput kaupaksi. Sähkö on liian kallista tai kaasu halpaa. Kuinka sen ajatteleekaan.

Miten olisi sellainen vaihtoehto kolmantena että lämpöpumppujen hinta on liian kova tuotteen etuihin nähden?

Ilmalämpöpumput lienevät kuitenkin järkihintaisia massatuotteita, joko kaikilla tarvitsevilla on sellainen?
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei kaasun ja kaavion mukaisella tuottosuhteella toimivan lämpöpumpun energiatehokkuudessa välttämättä ole suurta eroa. Jos kaasu poltetaan lauhdevoimalassa, sähköä ei synny voimansiirtohäviöt huomiion ottaen kuin 40%...60% kulutetun kaasun määrästä. Sen sijaan nykyaikaisella kondenssiboilerilla voi päästä yli 100% hyötysuhteeseen. Tuossa kaaviossajhan viitataan tuottosuhteella 2,5 toimivaan lämpöpumppuun, joka voi toimia kaasukattilaa vähemmällä primäärienergialla saman lämpömäärän tuottamiseksi vain, kun lauhdelämpövoimalan tuottosuhde ylittää 40%. Pakkasilla ei välttämättä ainakaan marginaalituotanto toimi alahaarukkaa paremmalla hyötysuhteella. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja laaja kaukolämpöverkosto voisi tietenkin muuttaa tilanteen, mutta jälkimmäinen tyypillisesti puuttuu Keski-Euroopasta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
A key factor for how many heat pumps get installed:It is the ratio between electricity and gas prices (so-called spark gap).My graph below shows that countries with the highest spark gap also see fewest heat pump installs.
1766004276442.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
Syyllisiä löytyy paljon, ainakin vastaajasta riippuen

Analysis: high taxes on electricity are slowing heat pump uptake​

1766004612497.png


Ja miten kaasun ja sähkönhinta suhteessa toisiinsa ovat kehittyneet
 

Viuh

Jäsen
Saksassa on ainakin ollut sellainen erikoisuus meidän näkökulmasta että tiettyjen yritysten on kannattanut omalla tontilla jauhaa mäntäkoneella sähköt kaasusta ennemmin kuin ostaa verkosta. Sähkön ja kaasun hintaero ei tätä kokonaan selittänyt mutta yrityskäynneillä saatiin ymmärrys että verotus/tuki asioilla tämä muuttui kannattavaksi. Nämä jutustelut oli ennen kaasumarkkinan mullistuksia mutta uskoisin että ei tämä ole muuttunut.

Syksyllä vierailin Brysselissä useissa EU:n hallintorakennuksissa, muutamissa on energialuokka plakaatti aulassa ja mikäli oikein tulkkasin niin kaasu (tuskin halkojakaan poltetaan) näkyy mukana ja yhteistuotanto myös. Alla kommission päämaja jonka kulutus 26GWh, tästä polttoaineella 30%. Energiakustannus 5,5Me vuodessa. 152e/MWh tulisi hintaa / MWh.

Keski-Euroopassa sähköverkot ovat laajamittaista lämmityksen ja teollisuuden sähköistämistä ajatellen heikot. Osissa paikoissa kaukolämpö on nosteessa mutta suuntaa ei ihan nopeasti muuteta. Melkoinen projekti rakentaa keskustojen kaasuverkot korvaava sähkö- tai kaukolämpöinfra. Meiltä katsoen näissä asioissa kehitysmaita.

IMG_2557.jpeg
.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kaasuverkko on tosiaan aika kiusallinen, kun sen takia ei ole ollut tarvetta sähköverkon rakentamiseen vahvaksi. Ongelma vaivaa monia Euroopan maita.

Suomessa on onneksi kaukolämmön rinnalla ollut kokoajan myös muita lämmitysmuotoja ja sähköllä lämmittäjiä on myös ollut aina.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Saksassa on ainakin ollut sellainen erikoisuus meidän näkökulmasta että tiettyjen yritysten on kannattanut omalla tontilla jauhaa mäntäkoneella sähköt kaasusta ennemmin kuin ostaa verkosta.
Tässä Panan kaasulla toimiva lämpöpumppu + sähkögeneraattori (=GHP).

Sitten löytyy GHP+EHP
 
Viimeksi muokattu:

Viuh

Jäsen
Jep joskus yhteen aluelämpöverkkoon kaasukäyttöisiä lämpöpumppuja puolivitsillä suunniteltiin. En muista valmistajaa minkä tuotetta silloin katsottiin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jep joskus yhteen aluelämpöverkkoon kaasukäyttöisiä lämpöpumppuja puolivitsillä suunniteltiin. En muista valmistajaa minkä tuotetta silloin katsottiin.
Energiatehokkuusmielessä tuo ei hullumpi vaihtoehto olisikaan seuduilla (kuten Keski-Euroopassa), joilla ei lämmityskaudella ole riittävästi uusiutuvaa sähköä saatavilla ainakaan tasaisesti (eipä ole Suomessakaan kuin ajoittain). Kaasumoottorilla pääsee jopa 50% energiahyötysuhteeseen sähkön tuottamiseksi aluelämpöverkolle soveltuvassa tehomittakaavassa. Loput 50% saa talteen lämpönä moottorin ja muun laitteiston häviöistä osin lämpöpumpun avustamana. Lämmöstä ehkä n. 60% saadaan talteen lämpönä sellaisenaan ja loput 40% on kerättävä lämpöpumpulla, mihin pitäisi käyttää esimerkiksi lämpöpumpun tuottosuhteella 3 noin 13% paikalla tuotetusta sähköstä (jäännöshukkalämpöosuuden 20% pumppaamiseksi käyttökelpoiselle tasolle).

Loput sähköstä (luokkaa 87% tuotetusta tai luokkaa 43% kaasun energiasta) voidaan joko luovuttaa paikalliseen verkkoon sähkönä tai sillä voidaan pumpata ympäristöstä lisää lämpöä aluelämpöverkkoon tai käyttää hajautetusti kiinteistöjen lämpöpumpppujen käyttövoimana. Kaasumoottorin/generaattorin tehotasoa voidaan myös muutella välillä 50% ... 90% hyötysuhteen merkittävästi laskematta ja kahdentamalla tai monistamalla laitteita tätä enemmänkin. Järjestely kykenisi silloin sopeutumaan hyvinkin erilaisiin lämmityskuormiin säästä riippuen. Kaasunkaan ei tarvitse olla maakaasua, vaan joko rikastettua biokaasua tai SNG:tä voisi käyttää paikallisesta lähteestä tai taseperiaatteella laajemman kaasuverkon kautta.
 

Mikkolan

Vakionaama
Empäs näemmä ollut ainoa, joka pohtii ajatusta että aggregaatti voisi sähköntuoton lisäksi pyörittää suoraan mekaanisesti kytkettyä lämpöpumppua. Aggre tietysti toimisi puukaasuttimella. Paukkupakkasella sais melkoisesti lämpöä kerättyä talteen.
Mahtaisko hyötysuhde mennä paljonkin yli 100 jos aggre toimisi polttoöljyllä?
 

Viuh

Jäsen
Energiatehokkuusmielessä tuo ei hullumpi vaihtoehto olisikaan seuduilla (kuten Keski-Euroopassa), joilla ei lämmityskaudella ole riittävästi uusiutuvaa sähköä saatavilla ainakaan tasaisesti (eipä ole Suomessakaan kuin ajoittain). Kaasumoottorilla pääsee jopa 50% energiahyötysuhteeseen sähkön tuottamiseksi aluelämpöverkolle soveltuvassa tehomittakaavassa. Loput 50% saa talteen lämpönä moottorin ja muun laitteiston häviöistä osin lämpöpumpun avustamana. Lämmöstä ehkä n. 60% saadaan talteen lämpönä sellaisenaan ja loput 40% on kerättävä lämpöpumpulla, mihin pitäisi käyttää esimerkiksi lämpöpumpun tuottosuhteella 3 noin 13% paikalla tuotetusta sähköstä (jäännöshukkalämpöosuuden 20% pumppaamiseksi käyttökelpoiselle tasolle).

Loput sähköstä (luokkaa 87% tuotetusta tai luokkaa 43% kaasun energiasta) voidaan joko luovuttaa paikalliseen verkkoon sähkönä tai sillä voidaan pumpata ympäristöstä lisää lämpöä aluelämpöverkkoon tai käyttää hajautetusti kiinteistöjen lämpöpumpppujen käyttövoimana. Kaasumoottorin/generaattorin tehotasoa voidaan myös muutella välillä 50% ... 90% hyötysuhteen merkittävästi laskematta ja kahdentamalla tai monistamalla laitteita tätä enemmänkin. Järjestely kykenisi silloin sopeutumaan hyvinkin erilaisiin lämmityskuormiin säästä riippuen. Kaasunkaan ei tarvitse olla maakaasua, vaan joko rikastettua biokaasua tai SNG:tä voisi käyttää paikallisesta lähteestä tai taseperiaatteella laajemman kaasuverkon kautta.

Juuri näin.
 
Back
Ylös Bottom