Lämpöpumpun pörssisähköoptimoinnin vaikutus sähkönkulutukseen tai coppiin

[fraatti]

Onkos kukaan tutkinut aihetta? Itse tiedän että omassa on-off maalämpöpumpussa hyötysuhde laskee hiukan pitkien käyntijaksojen yhteydessä. Syynä korkeammat menovesien lämpötilat ja alhaisempi kaivosta tuleva liuoksen lämpötila.

Tuossa esimerkki eiliseltä. Kone jauhoi yön läpeensä ja käyntijakson loppupuolelle tuli käyttövesijakso. Samoin päivällä oli yksi käyttövesijakso.

Sisälämpötilaan tuo toi asteen heiton. Lämpöhuippu tuli noin 3-5h käyntijakson loppumisen jälkeen. Lämmönjakona on lattialämmitysputket 240m2:ssä betonilattiaa joka tuo varaavuutta sekä myös viivettä lämpötilaan.

Kaivosta tulevan ja palaavan nesteen lämpötila laski jatkuvasti käytijakson pidetessä(tässä zoomattu niin että vain käyntijakso näkyy). Toki loppu näyttää jo siltä että se alkaa tasaantumaan 2.0 - 2.1 asteeseen.

6h käyntijakson aikana menoveden lämpötila kasvoi 33 asteesta 36 asteeseen ja paluuveden 24 asteesta 27,5 asteeseen. Lämpötilaero muuttui myös 9K -> 8,5K, joka viitannee koneen laskeneeseen antotehoon.

Käyntijakson aikana koneen ottoteho kasvoi noin 100W, hiukan alle 2,4kW:sta 2,5 kW:n.

22. päivän kulutus ei erotu mitenkään erityisesti kulutuksissa.

20. päivä taas erottuu, siellä on latailtu energiaa jemmaan aamulla ja päivällä seuraavan päivän hintoja silmälläpitäen.

Myös 16. päivi erottuu kulutuksessa alahaisena. Silloin lienee ollut hiukan lämpöisempään ja kone on raksuttanut noin 2,3 ottoteholla lämpöä lattiaan pelkästään lämpökäyrän ohjaamana.

Taidan antaa nyt koneen raksutella itsekseen pari pv, jotta saan vertailukulutukset parilta päivältä. Käyttöveden määrissä saattaa olla eroja eri päivien kesken, enkä jaksanut putsata käyttövesijaksoja kulutuksesta pois.

 

[Kellarinlämmittäjä]

VILPin kanssa puuhattu ja pohdittu, mutta en väittäisi tutkimiseksi kun oikein faktoja ei ole esittää. Tuo sähkön hinta vaikuttaa vain heikommin ja heikommin seuraavan kellon aikaa ja itselläni koko alkeellinen hintaoptimointi on perustunut lämmönjaon kello-ohjaukseen, joka sitten välillisesti vaikuttaa VILPin käyntitarpeeseen. Mitään käyntikieltoa VILPillä ei koskaan ole.

• Kesäkaudella VILP on tietty heikossa asemassa hyödyntämään yön halpoja tunteja, sillä poutasäällä öisin tuppaa olemaan kylmempää kuin päivällä. Toisaalta aurinkosähkö on alkanut tehdä kuoppaa hintoihin iltapäivisin ja tämä on kerrassaan hienoa. Kesällä pienet erot sinällään hyvässä COPissa merkitsevat kulutuksessa varsin vähän ja lähtökohtaisesti kannattaa mennä yksin sähkön hinnan mukaan, jos hintavaihtelut ovat merkittäviä.
• Talvella aamun hintapiiin voi ohittaa toistuvasti kauankin ellei pakkasta ole kovi paljon, sanotaan 10 astetta tai vähemmän. Päivällä yleensä hinta jo putoaa ja auringon paistaessa saattaa lämpötilakin hiukan kohota. Kone joutuu kuitenkin käymään kovemmilla kierroksilla korkeampaa lämpötilaa ja helposti ajautuu tilanteeseen että se joutuu käymään täysillä ja tämä täysillä käynti ei ole eduksi. Asiaan auttaisi tehokkaampi kone.
• Välikelillä kun lämmitystä ei tarvita kovin paljon, käyntiajan lyhentämisellä voi saavuttaa paljonkin, jos voi vapaasti valita milloin pumppaa. Pörssisähkö ei ole tässäkään paras tehokkuuden kannalta. Lämmitysajan lyhentäminen kuitenkin muuttaa käynnin jatkuvaksi, joka on jo sinällään eduksi ja toisaalta sillä saa kierrokset selvästi minimin yläpuolelle, joka on myös eduksi. Eli käyntijan lyhentäminen on lähtökohtaisesti plussaa ja aivan erityisesti jos (lattialämmityksen) voi kohdistaa vrk:n lämpimimpään aikaan.
• Parhaat onnistumiset ovat tulleet kiinteähintaisella mutta vain kuukausitasolla. Vuosien välillä ei oikein ole havaittavissa eroja COPissa, onko etsitty pörssihintaa vai pumppailtu kiinteähintaisella. Talven kelit ovat kuitenkin se mikä jyllää.

Tiivistettynä sanoisin, että VILP hyötyy pitkistä vedoista sillä ehdolla, että käyntiaikaa vain ei tarvitse siirtää vrk:n kylmemmälle ajalle. Talvella tappiota taas tulee helposti lyhyemmän käyntijan vaatimasta korkeammasta tuottolämpötilasta ja koneen ajautumisesta tarpeettoman koville kierroksille.

 

[fraatti]

Koneen valmistaja on tarjonnut kohtuullisen käyrästön koneen suorituskyvystä, mistä voi hiukan arvioida että mitä eri lämpötilatasot vaikuttavat mihinkäkin. Ei nämä mitään absoluuttisia totuuksia ole, mutta eiköhän niistä näe suunnan.

Luvuista interpoloimalla saa sitten lämmitystehon joka laskee käyntijakson edetessä noin 400W

Kaivoja kuormitetaan 600W pienemmällä teholla

Sähköä kuluu enemmän

Coppi laskee 0,4

 

[fraatti]

Kone arpoo höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloista jonkinlaista energiaseurantaa. Vaikkeivat nuo olisi aivan absoluuttisesti oikein, niin kyllä niistä jotain suuntaa varmaan saa. Punaisen väkäsen kohdalla viikolla 40 on aloitettu pörssisähkökikkailu. Mahtasko tuo sitten vaikuttaa viikottaiseen coppiin jotain 0,2 tms. Suurempi merkitys taitaa olla kelien jäähtyessä koneen pidentyneellä käyntiajalla ja sekä korkeammilla menovesien lämpötiloilla. Toki jokainen järjestelmä käyttäytynee eri tavalla tässä suhteessa. Tuossa näkyy myös alin viikottainen liuoksen lämpötila.
edit. koneen arpomasta sähkökulutuksesta puuttunee kiertovesipumput.

 

[Lappanen]

Täälläkin säädetty vähän hihatuntuman mukaan pörssiohjausta lievempään suuntaan. Aiemmin oli talossa asteen viileämpi (oma) käyrä käytössä ja halvoille tunneille korotus +3C ja päälle SPA (Niben pörssiohjaus) puolikiivaalla asetuksella joka osaltaan myös nostatti menoveden lämpöä halvoilla tunneilla. Tuolla se etu, että asteminuutit eli nopeammin tilanteen mukaan, mutta haittapuolena sitten että kompura ajeli usein melko isoilla kierroksilla joka ei varmaankaan coppia ainakaan parantanut yhdistettynä kuumempaan menoveteen.

Nyt nostin käyrää asteella kauttaaltaan ja poistin SPAn käytöstä. Nyt MLP saa lämmitellä minimikierroksilla miten tarpeelliseksi näkee hinnasta riippumatta ja 10 halvinta tuntia nostetaan käyrää +3C. Kun paluulämpö on jo valmiiksi lämpimämpää, ei kompuran enää tarvitse innostua kuten aiemmin, vaan yleensä ~1/3..1/2 teho riittää, ainakin pikkupakkasilla. Eihän tuo koko 10 tuntista pätkää noillakaan tehoilla ajele, jos sattuvat peräkkäin, vaan loppua kohti myös himmaa lähelle minimikierroksia.

Sovelsin samaa ajattelua viime kuussa asennettuun tallin MLP:n ohjaukseen, siellä käyrää korotetaan vain +2C ja 12 halvinta tuntia, mutta tuolla on vielä pakkaskelien käyrä hakusessa joten asetukset tullee elämään tuonkin osalta.

Lyhyellä epätieteellisellä seurannalla väittäisin, että ainakin 10 kWh/vrk pieneni kiinteistön kokonaiskulutus noilla säädöillä (ulkolämmön vaikutus ja kodinkoneiden huudatus voi toki tuottaa plasebo-efektiä tuohon, mutta selvästi kuitenkin kulutus pieneni säätöjen jälkeen), ja silti kv kerää miinusta omaan makuun sopivasti. Toisinsanoen, liian kiivas kv-tiputtelu johti kulutuksen kasvuun joka siirtomaksujen takia sitten puree omaan nilkkaan. Tämä nyt vaatii pidempää seurantaa pakkasten aikaan, mutta taas mentiin vähän mukavuuspainoitteiseen suuntaan. Takkoja silti poltellaan, onne vaan niin mukavia

 

[fraatti]

Täälläkin säädetty vähän hihatuntuman mukaan pörssiohjausta lievempään suuntaan. Aiemmin oli talossa asteen viileämpi (oma) käyrä käytössä ja halvoille tunneille korotus +3C ja päälle SPA (Niben pörssiohjaus) puolikiivaalla asetuksella joka osaltaan myös nostatti menoveden lämpöä halvoilla tunneilla. Tuolla se etu, että asteminuutit eli nopeammin tilanteen mukaan, mutta haittapuolena sitten että kompura ajeli usein melko isoilla kierroksilla joka ei varmaankaan coppia ainakaan parantanut yhdistettynä kuumempaan menoveteen.

Nyt nostin käyrää asteella kauttaaltaan ja poistin SPAn käytöstä. Nyt MLP saa lämmitellä minimikierroksilla miten tarpeelliseksi näkee hinnasta riippumatta ja 10 halvinta tuntia nostetaan käyrää +3C. Kun paluulämpö on jo valmiiksi lämpimämpää, ei kompuran enää tarvitse innostua kuten aiemmin, vaan yleensä ~1/3..1/2 teho riittää, ainakin pikkupakkasilla. Eihän tuo koko 10 tuntista pätkää noillakaan tehoilla ajele, jos sattuvat peräkkäin, vaan loppua kohti myös himmaa lähelle minimikierroksia.

Sovelsin samaa ajattelua viime kuussa asennettuun tallin MLP:n ohjaukseen, siellä käyrää korotetaan vain +2C ja 12 halvinta tuntia, mutta tuolla on vielä pakkaskelien käyrä hakusessa joten asetukset tullee elämään tuonkin osalta.

Lyhyellä epätieteellisellä seurannalla väittäisin, että ainakin 10 kWh/vrk pieneni kiinteistön kokonaiskulutus noilla säädöillä (ulkolämmön vaikutus ja kodinkoneiden huudatus voi toki tuottaa plasebo-efektiä tuohon, mutta selvästi kuitenkin kulutus pieneni säätöjen jälkeen), ja silti kv kerää miinusta omaan makuun sopivasti. Toisinsanoen, liian kiivas kv-tiputtelu johti kulutuksen kasvuun joka siirtomaksujen takia sitten puree omaan nilkkaan. Tämä nyt vaatii pidempää seurantaa pakkasten aikaan, mutta taas mentiin vähän mukavuuspainoitteiseen suuntaan. Takkoja silti poltellaan, onne vaan niin mukavia

Täällä puolen päivän kalliit tunnit onnistuu skipata esim muutama tunnin aikaisemmalla 1 asteen nostolla ja sitten asteen laskulla, kun ulkolämpötila pyörii tuossa 0 paikkeilla. Jos skipata joutuu esim 12 h tms niin tuo hoituu parin asteen nostolla ja parin laskulla ainakin -5 ulkolämpötilaan asti.

Olettaisin että mitä suurempi nosto on kyseessä, niin sitä enemmän se käy hyötysuhteen päälle.

 

[fraatti]

Nyt kun tuo mlp on ollut jonkinaikaa sellaisen mittauksen piirissä että data on helposti saatavilla, piti tarkistaa että paljonko koneen arpomat lukemat ottoenergiasta eroavat mittarin kertomasta. Kiertovesipumppu ja koneen logiikan viemä teho taitaa jäädä ottamatta huomioon koneen omissa arvioissa. Kun ne ottaa vielä huomioon, niin virhe ei ole enää mikään järin suuri koneen ilmoittamiin lukemiin.

Kiertovesipumppu ja koneen logiikka haukkaa 10,7 kW/viikko, jos kiertovesipumppu on päällä 24/7. Kesällä se on ainakin osan ajasta topissa. MLP:ssa on itsessään liuospuolen pumpulle oma parametri sen tehon ilmoittamista varten.

 

[fraatti]

Pörssisähkökikkailuissa kone innostui jauhamaan 11h siivun. Tuona aikana se tahkosi lattiaan pauttirallaa 120kWh energiaa ja kaivosta tuli ehkä jotain hiukan vajaa 100kWh. Verkosta otettiin jotain 26kWh luokkaa. Huonelämpötila nousi 21 -> 22 asteeseen. Paluuveden lämpö nousi 23,6 asteesta 27,6 asteeseen. Pihalla oli pakkasta noin -10 astetta. Tämä ei taida tästä juuri enää kyykähtää. Aikasempaan piiiitkään käyntijaksoon verrattuna eroa ei ole juurikaan. Nämä kaivot taitavat löytää tasapainotilansa jotakuinkin tästä eli kaivoon alimmillaan meni -0,7 astetta ja tuli 1,9 astetta, tai ainakaan aste tolkulla ne ei eivät taida enää laskea. Pakkasten kasvaessa menoveden lämpö voi hiukan nousta.

Seuraava suorituskykyloikka tulee sitten joskus tulevaisuudessa kun vanhasta koneesta aika jättää ja on aika siirtyä invertterien aikakauteen. Siinä eroa tulisi lähinnä kiertovesipumppujen alhaisemmasta tehosta ja lauhtumislämpötilan laskusta. Olettaen että kone kävisi lämmityskaudella 24/7. Tässä on-offissa on huonot säätömahdollisuudet kiertovesipumpulla ja se jauhaa aina samalla täydellä teholla. Myös pumpun ollessa toimettomana(pl. kun ei ole lämmitystarvetta/kesä).

 

[Espejot]

Tänään aamulla kone ajoi 23...06:00 itseään 90hz ja kuumakaasut joyain 70C... asetus oli +4C eikä saavuttanut tavoitetta. Aamulla litkut oli +2C ja -1C.Laskin tavoitteen +3C. Koneessa on 6 kW rajoitin päällä. Nyt litkut 4/2 ja ja tekee 500W teholla.

Korotukset
klo 23-06 +3C
klo 06-18:00 -2C
klo 18-23:00 +0C

 

[fraatti]

Tänään aamulla kone ajoi 23...06:00 itseään 90hz ja kuumakaasut joyain 70C... asetus oli +4C eikä saavuttanut tavoitetta. Aamulla litkut oli +2C ja -1C.Laskin tavoitteen +3C. Koneessa on 6 kW rajoitin päällä. Nyt litkut 4/2 ja ja tekee 500W teholla.

Korotukset
klo 23-06 +3C
klo 06-18:00 -2C
klo 18-23:00 +0C

Jos lämpövajetta pääsee kertymään niin se tuntuu olevan hidasta ottaa kiinni. Pitäisi olla tuplatehoinen lämmityslaite. Sitten tehomaksu korjaisi tulevaisuudessa potin.

Itse olen pelannut huonelämpötila asetuksen kanssa. Se on sama kuin lämmityskäyrän tasoa nostaisi tai laskisi yhdellä asteella. -10 asteessa 2 asteen lasku on jo liikaa ja se alkaa käymään liikaa mukavuuden päälle, jos konetta haluaa seisottaa +12h. Jos tulisi oikein jotain kalliita 1€/h tms päiviä niin takalla saisi kyllä varmaan käryyteltyä sen verran että saisi hiukan joustoa lisää.

Sitten vastaavasti myös miettii sitä että paljonko on valmis tekemään sinänsä pienen säästön takia. Siinä lieneekin syy että miksi moni täälläkin on vaihtanut pörssisähköstä pois. Jos käytössä on automaatiota, niin mitäpä tuolla sitten niin väliä jos vain osaa muuten unohtaa sähköhinnan jatkuvan kyttäämisen.

 

[pökö]

Jos lämpövajetta pääsee kertymään niin se tuntuu olevan hidasta ottaa kiinni

Vaje eli velka. Voi olla mahdoton keriä kiinni ennen kesää

 

[Espejot]

Jos lämpövajetta pääsee kertymään niin se tuntuu olevan hidasta ottaa kiinni. Pitäisi olla tuplatehoinen lämmityslaite. Sitten tehomaksu korjaisi tulevaisuudessa potin.

Itse olen pelannut huonelämpötila asetuksen kanssa. Se on sama kuin lämmityskäyrän tasoa nostaisi tai laskisi yhdellä asteella. -10 asteessa 2 asteen lasku on jo liikaa ja se alkaa käymään liikaa mukavuuden päälle, jos konetta haluaa seisottaa +12h. Jos tulisi oikein jotain kalliita 1€/h tms päiviä niin takalla saisi kyllä varmaan käryyteltyä sen verran että saisi hiukan joustoa lisää.

Sitten vastaavasti myös miettii sitä että paljonko on valmis tekemään sinänsä pienen säästön takia. Siinä lieneekin syy että miksi moni täälläkin on vaihtanut pörssisähköstä pois. Jos käytössä on automaatiota, niin mitäpä tuolla sitten niin väliä jos vain osaa muuten unohtaa sähköhinnan jatkuvan kyttäämisen.

Ylimenovaihe, sanosin. Samala tavalla kun COP kytäily on jäänyt niin sama tapahtuu spotille ja kv:lle. Enemän minua kiinostaa nyt kuumakaasu ja se extrarasitus mitä pumppu joutuu kärsii että sikisi etsin tiettyä tasapainoa, Paljonko äly antaa enemmän versus kello, epäilen että ei merkittävästi. Mutta onhan tässä pähkinä purtavaksi. Pitäis hakee puita kuivumaan...

 

[fraatti]

Ylimenovaihe, sanosin. Samala tavalla kun COP kytäily on jäänyt niin sama tapahtuu spotille ja kv:lle. Enemän minua kiinostaa nyt kuumakaasu ja se extrarasitus mitä pumppu joutuu kärsii että sikisi etsin tiettyä tasapainoa, Paljonko äly antaa enemmän versus kello, epäilen että ei merkittävästi. Mutta onhan tässä ölyllinen päjkinä purtavaksi. Pitäis hakee puita kuivumaan...

Sanoisin että että normaali lämmityskäytössä ei lisärasitusta tule vaikka kuinka kikkailee pörssisähkön kanssa. Kuumakaasun lämpötila seuraa orjallisesti menoveden lämpötilaa. Käyttövesi aiheuttaa rasitusta enemmän. Tuossa 8v takaa joku käyntijakso.

Suameksi

Käyttövesijakso

Itse en ole tavannut vielä sellaista älyä ohjaukseen, joka voittaisi oman pääkopan. Niben ja muiden lämpöpumppuvalmistajien omista ohjauksista ei ole kokemuksesta, mutta sinällään niiden kanssa pitäisi olla mahdollisuus nykyisten invertterien aikakaudella ajella kalliimmat tunnit tarvittaessa pikkuteholla yli.

 

[fraatti]

Vaje eli velka. Voi olla mahdoton keriä kiinni ennen kesää

Meinaan tuota kun pirtin termista massaa jäähdytellään ja sitten lämmitellään takaisin. Toivottavasti se palautuu ennen kesää.
Kaivot voi sitten toipua talven shokista kesällä.

 

[Espejot]

Sanoisin että että normaali lämmityskäytössä ei lisärasitusta tule vaikka kuinka kikkailee pörssisähkön kanssa. Kuumakaasun lämpötila seuraa orjallisesti menoveden lämpötilaa. Käyttövesi aiheuttaa rasitusta enemmän. Tuossa 8v takaa joku käyntijakso.

Saman suuntaiset huomiot... 90 Hz menovesi 31C kuumakaasu 63C. Litku 4/2.

Itse en ole tavannut vielä sellaista älyä ohjaukseen, joka voittaisi oman pääkopan. Niben ja muiden lämpöpumppuvalmistajien omista ohjauksista ei ole kokemuksesta, mutta sinällään niiden kanssa pitäisi olla mahdollisuus nykyisten invertterien aikakaudella ajella kalliimmat tunnit tarvittaessa pikkuteholla yli.

Joo, itse tekemällä saa mitä haluaa mutta en jaksasi kaikkea itse tehdä.

 

[fraatti]

Tuossa kun tuumailin että lattiavaluihin jemmattiin 120 kWh energiaa, että ompas se suuri määrä. Paluuveden lämpötila nousi vain 4 astetta. Onhan tuota betonia tuossa toki 240m2 alalla melkoisen paljon. Talon lattiavaluun meni noin 22m3 betonia ja tallin todennäköisesti jotain +7m3. Mahtaisiko tuo sitten olla jotain 30m3 paikkeilla yhteensä.

Kuution betonia lämmittäminen asteella haukkaa öbaut 0,47 kWh ja tuollainen 30m3 pauttirallaa 14 kWh. Lattia ei tietty lämpiä kauttaaltaan tasalämpöiseksi ja tietty kiinteistön lämmitykseen häviää suoraan osa energiasta. Vesi on kuitenkin 2,5 kertaa parempi varaavana materiaalina(tilavuuteen nähden) kuin betoni, mutta jotta käyntijakson aikana syntynyt matala lämpö (120kWh) voitaisiin varata vastaavaan vesivaraajaan, sen pitäisi olla kooltaan aikas moinen tankki. Tuollainen betonikökkö vastaa jotain 12m3 vesivaraajaa.

Massiivisessa betonilaatassa on hyötynsä ja haittansa.

 

[Espejot]

Massiivisessa betonilaatassa on hyötynsä ja haittansa.

Näin on ja siksi hieman ihmetelen ison varaajan tarvetta LL talossa. Toki sillä saa tasaisemman lämmön mutta lattiapinta-alaa kuluu, muun muassa. Haitoista onkin sitten puhuttu, siitä hitaudesta ja kustanuksista. Nyt kun asiaa miettii niin ehkä olisi voinut ostaa isomman pumpun hyödyntämää lattian varauskykyä. Toisaalta, akustola pääsee samaan lopputulemaan tasen lämmön taktiikalla. Nämä on näitä, valitoja joidenka järkevyys sitten muuttuu sen mukan kun maailma muuttu. Ja oma tieotoisuus.

 

[fraatti]

Toimivaksi strategiaksi täällä on nyt paljastunut sellainen että ennen kalliita hintoja huonelämpötila nostetaan 23 tai 24 asteeseen. Sen jälkeen päivällä mahdollisesti yksi tai kaksi tuntia lämmitystä. Erittäin kalliiden tuntien aikana huonelämpötilan voi laskea 20 asteeseen, mutta yleensä vain 21 asteeseen. Normaalisti sitten pidetään tuo huonelämpötila 22 asteessa. Tämä on siis lämpöpumpun lämmityskäyrän taso käytännössä ja vaikutus ei ole niin voimakas kuin mitä sanasta voisi kuvitella. Lämpötilavaihteluita tasoittaa tuo iso betoniköntti lattioissa.

Sisällä lämpötila pysyy asteen sisässä 21.5 - 22.5 ja tallissa heiluntaa on jotakuinkin samanverran.

Coppikaan ei ole koneen mielestä romahtanut. Vko 1 kone kävi pääasiassa pelkästään yöllä ja viikolla 52 enemmän itsekseen.

Siirtomaksujen kustannukset toki tykkäävät myös tälläisestä jaksotuksesta. Siirryin hiljan yö-siirron käyttäjäksi.

Eri siirtotuotteilla kustannukset jakautuisivat näin marras- ja joulukuussa.

 

[fraatti]

Rajala hellasäröllekkin löytyi. "Täällä on kylmä, laitetaanko 24?"

Pummpu kävi yön yli ja aamulla hintojen noustua se laitettiin pimeäksi. Päivällä tunnin käynti päälle. Näyttäisi kuitenkin että tässä on täällä kipuraja sisälämpötilalle. Ja lisänä tietty tuo laskeva lämpötila. Ulkona noin -5 pakkasta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kyllähän elämä kiinteähintaisella olisi paljon helpompaa. Kun leputtaa, se kaikki tyyni nostaa tuottolämpötilavaatimusta => lisää kulutusta.

 

[fraatti]

Kyllähän elämä kiinteähintaisella olisi paljon helpompaa. Kun leputtaa, se kaikki tyyni nostaa tuottolämpötilavaatimusta => lisää kulutusta.

Se tässä on ollut ihan mielenkiintoista että oikeasti tuntee että miten sen lämmityksen pitää toimia, ettei siitä tule mukavuushaittaa. Tuossa 0 ulkolämpötilan paikkeilla riittää että kone käy yön "täysillä" ja päivän huilii. Silloin käynti riittää vielä useampaan samanlaiseen päivään ilman että sisälämpötila hivuttautuu pikkuhiljaa alaspäin.

Jos pakkasta on se -5 niin yksittäinen päivä menee vielä ennakoimalla, mutta jos niitä on useampi peräkkäin, niin pirtti alkaa jäähtymään. Tällöin on sallittava käyntiä jo keskelle päivää tai tingattava kalliiden hintojen alku- tai loppupäästä. Mukavuuden kannalta paras lienee ajoittaa käyntiä keskelle päivää. Tänään kone kävi keskellä päivää noin tunnin, mutta ei se paljoa tuossa laskevassa sisälämpökäppyrässä näy.

Jos koneessa olisi enemmän tehossa reserviä lämmitystarpeeseen nähden niin "ennakkoa" saisi otettua enemmän. Nyt kone ei ehdi tuottamaan riittävästi lömpöä yön aikana, jos on useampi kallis päivä peräkkäin.

Jos ottaa katseen tulevaisuuteen, niin usealla eri tavalla optimoimalla pääsisi varmaan edullisimpaan lopputuloksen. Siihen kuuluisi perinteinen kulutuksen ajoitus halvoille tunneille ja lisäksi akku, joka hoitaisi sen osuuden kallista tunneista mistä muuten muodostuu kulutusta ja mitä ei pysty siirtämään. Päivittäinen kulutus tälläisillä keleillä näyttää olevan jotain 35-40kWh paikkeilla ilman auton latausta.

 

[Lappanen]

Täällä oli hellasärö toisin päin kun oli joulun alla niitä lähes nollahintoja ja alle 0,5 snt/kWh hinnat ohittaa rajoitukset, eli lömmitetään korotetulla käyrällä. Samalla polttelin tulevia pakkasia ajatellen takkaa pesä/päivä. Sisällä 24-25 ja valiteltiin että "täällä paahtuu". Ite olin kuumeessa niin oli ihan sopiva

 

[RPekka]

Näin on ja siksi hieman ihmetelen ison varaajan tarvetta LL talossa. Toki sillä saa tasaisemman lämmön mutta lattiapinta-alaa kuluu, muun muassa. Haitoista onkin sitten puhuttu, siitä hitaudesta ja kustanuksista. Nyt kun asiaa miettii niin ehkä olisi voinut ostaa isomman pumpun hyödyntämää lattian varauskykyä. Toisaalta, akustola pääsee samaan lopputulemaan tasen lämmön taktiikalla. Nämä on näitä, valitoja joidenka järkevyys sitten muuttuu sen mukan kun maailma muuttu. Ja oma tieotoisuus.

Vesivaraajan lämpökapasiteetti on aivan eri luokkaa kuin betonilaatan eikä varaajan "lataustaso" vaikuta mitenkään asumismukavuuteen kuten jo asteenkin sisälämpötilan muutos.

 

[fraatti]

Vesivaraajan lämpökapasiteetti on aivan eri luokkaa kuin betonilaatan eikä varaajan "lataustaso" vaikuta mitenkään asumismukavuuteen kuten jo asteenkin sisälämpötilan muutos.

Jokainen aste, joka menee tarvittavan menoveden lämpötilan yli, heikentää hyötysuhdetta lämpöpumppaillessa. Varaajaan sitten jemmataan sitä ylilämmintä enemmän tai vähemmän. Täytyypä laskeskella minkä kokoinen varaaja pitäisi olla että sillä voisi skipata päivän lämmityksen tuossa 0 asteen paikkeilla.

Vaikka lattiaan latailee "ylimääräistä", niin pienestä lämpötilan noususta ei ole täällä haittaa. Lasku tuntuu paljon herkemmin.

 

[Espejot]

Aktivoiduin nyt ottamaan COP lukuja ylos... ennen korotust COP 5;37 ja kaksi tuntia korotuksen jälkeen COP 4,17. Katsotaan ammulla mihin COP on mennyt. Sitten voidaan odottaa jospa joskus tulisi uudestaan -9C niin saadaan vertailuluku.

Vesivaraajan lämpökapasiteetti on aivan eri luokkaa kuin betonilaatan eikä varaajan "lataustaso" vaikuta mitenkään asumismukavuuteen kuten jo asteenkin sisälämpötilan muutos.

Kyllä, varaajan kapasiteetti on mitätön verrattuna betonilaattaan. Ongelmaski tulee enemäkin kompuran teho millä saisi laattaan tarpeeksi lämpöä. Täällä ei +2C käyrän nosto/lasku vaikuta asuinmukavuuteen mutta ei se hirveasti toisaalta kulutusta siirrä. Enemänkin toi käyrän nosto tukee akkua ja vähentää sen kuormitusta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Varaajaan sitten jemmataan sitä ylilämmintä enemmän tai vähemmän.

Jos varaaja olisi oikeasti "riittävän iso", ei siihen tarvitsisi mitään ylilämmintä ladata. Ne vanhat yösähkövaraajat oikein käytettyinä olisivat jo vähän tähän suuntaan. Ei nekään koko päiväksi riittäisi mutta esim. aamu ja iltapäivän hintapiikkeihin, jos sellaiset taas joskus ilmestyvät. Reilusti mitoitetulla pumpulla ei tulisi tällöin lainkaan tappioita.

Täällähän on ollut nyt tammikuussa itse asiassa aika kylmää, keskilämmöksi näyttää -11 °C. Lepuutusvarat ovat vähissä ja kulutusvaikutus sen mukaisesti alle sentissä, kun oikein kunnon hintapiikkejä ei ole ollut. 8,2 sentin toteuma tammikuun alulta nyt ei silti katastrofi ole. Nuo lepuutukset voi mennä VILPin kanssa näin keskellä talvea ihan pieleen kun yllättäen pakkanen kiristyy sen lepuutuksen jälkeen niin sitten kattilakin haukkaa enemmän kuin pitäisi.

 

[Espejot]

Kahden päivän otannalla saan eroksi 6,7% ulkolämpötilassa 2C
Päivällä 07-23 tuotettu 33 kWh COP 5,16
Illalla 23-07 tuotettu 67 kWh COP 4,60

Jos koko 100 kWh tuotetaan päivällä niin siihen vaaditaan 19,4 kWh versus 20,7 kWh. Ero on siis 1,3 kWh.

Kuinka paljon enemän siis tarvitaan energiaa 1,3/19,4 = 6,7%
Laskelma ei ota huomioon että päivällä ei tehty käyttövettä tai päivällä LL olisi parempi ilman himmailua. Menikö oikein? mNo suouuruusluokka on siefettävä ja varmasti kasvaa kun kylmenee.

 

[Espejot]

Nyt sitten ensimäien vrk ilman korotusta ja 17.1. päivän COP 5,56. Eli ero on kyllä aika iso. Täytyy nyt katsoa useampi päivä onko COP;ssa ero ja näkyykö kulutuksessa...

 

[Espejot]

No niin 3 vrk testi lähenee loppuaan mutta jo nyt voi kyllä havaita että vaikka COP on parempi tasaisessa ajossa niin energian kulutus ei kasva merkitävästi vaikka optimointi huonontaa COP silmin nähden. Kulutus kasvaa 1,7 kWh eli n. 6,9% mikä on linjassa aikasemman simuloinnin kanssa. Optimointi huonontaa COP 0,4 yksikköä eli 7,2%. Fysiologinen tuntemus ja OH mittari näyttäisi että tasaisella ajolla asunossa on kylmempää jokun kymmenyksen. Melkein sanoisin että asumismukavuus on optimoinnin kanssa parempi. Odotetaan nyt vielä puoli vrk ja katsotaanko mihin päin luvut vaeltaa.

Mitenkä mitattiin: otettiin lukemat yläs aamupäivällä ja loppuillasta. Nyt on vielä 1/2 luvut ottamatta ylös mutta tuskin vaikuttaa asiaan. Summasumaru...

Optimointi +2C / -1C
Lämmitys: 127 kWh
Kulutus: 26,3 kWh
COP: 4,83
Kulutusvaikutus: +1,7 kWh
Keskilämpötila 1,6C

Ei optimointia
Lämmitys: 128 kWh
Kulutus: 24,6 kWh
COP: 5,2
Kulutusvaikutus: -1,7 kWh
Keskilämpötila 2C

 

[RauskiH]

No niin 3 vrk testi lähenee loppuaan mutta jo nyt voi kyllä havaita että vaikka COP on parempi tasaisessa ajossa niin energian kulutus ei kasva merkitävästi vaikka optimointi huonontaa COP silmin nähden. Kulutus kasvaa 1,7 kWh eli n. 6,9% mikä on linjassa aikasemman simuloinnin kanssa. Optimointi huonontaa COP 0,4 yksikköä eli 7,2%. Fysiologinen tuntemus ja OH mittari näyttäisi että tasaisella ajolla asunossa on kylmempää jokun kymmenyksen. Melkein sanoisin että asumismukavuus on optimoinnin kanssa parempi. Odotetaan nyt vielä puoli vrk ja katsotaanko mihin päin luvut vaeltaa.

Mitenkä mitattiin: otettiin lukemat yläs aamupäivällä ja loppuillasta. Nyt on vielä 1/2 luvut ottamatta ylös mutta tuskin vaikuttaa asiaan. Summasumaru...

Optimointi +2C / -1C
Lämmitys: 127 kWh
Kulutus: 26,3 kWh
COP: 4,83
Kulutusvaikutus: +1,7 kWh
Keskilämpötila 1,6C

Ei optimointia
Lämmitys: 128 kWh
Kulutus: 24,6 kWh
COP: 5,2
Kulutusvaikutus: -1,7 kWh
Keskilämpötila 2C

Eipä tuo kaksista hintaeroa tarvi että optimointi kannattaa. Velimies on harrastanut on/off MLP:n kanssa pörssioptimointia jo kymmenen vuotta ja ollut tyytyväinen tuloksiin. Lattialämmitystalossa ei sisälämpötila ehdi muuttumaan niin paljoa että se häiritsemään pääsisi

 

[Espejot]

Eipä tuo kaksista hintaeroa tarvi että optimointi kannattaa. Velimies on harrastanut on/off MLP:n kanssa pörssioptimointia jo kymmenen vuotta ja ollut tyytyväinen tuloksiin. Lattialämmitystalossa ei sisälämpötila ehdi muuttumaan niin paljoa että se häiritsemään pääsisi

Ainakin meillä kulutus on sen verran pientä että optimoinista saatava kulutussirto on aika pieni, n. 3 kWh on päiväkulutus pienempi. Rahalisesti puhutaan siis jostan 4,5 euron summasta kuukausitasolla jos hintaero on keskimäärin 5 snt/kWh. COP huononnus syö sitten luokkaa 50-90snt (spot+siirto).

 

[RauskiH]

Ainakin meillä kulutus on sen verran pientä että optimoinista saatava kulutussirto on aika pieni, n. 3 kWh on päiväkulutus pienempi. Rahalisesti puhutaan siis jostan 4,5 euron summasta kuukausitasolla jos hintaero on keskimäärin 5 snt/kWh. COP huononnus syö sitten luokkaa 50-90snt (spot+siirto).

Kyllä ne isommat hyödyt tieten vaatisi että ajetaan on/off tyyppisesti eli kokonaan seis kalliimmille tunneille kun hintaero on tarpeeksi suuri

 

[Espejot]

Kyllä ne isommat hyödyt tieten vaatisi että ajetaan on/off tyyppisesti eli kokonaan seis kalliimmille tunneille kun hintaero on tarpeeksi suuri

Ei tahdo riittää kompuran teho ja siinä sitten vesittyy inverterin idea. Herää kyllä ajatus että kannataisiko inverteriäkin ylimitoittaa...

 

[Lappanen]

Tuo invertterin idean vesittyminen itteäkin tässä oravanpyörässä ottaa eniten päähän. Vähimmällähän pääsisi kun antaisi sen jyystää tarvittavalla minimillään 24/7 koko lämmityskauden ajan. Nyt kun mulla kaksi MLPtä samoilla pörssiohjaussäädöillä, on halvimmilla tunneilla näkynyt -10...-15 C pakkasilla sellaisia 5-6 kW tuntipiikkejä jollaisia en muista nähneeni aiemmin ikinä. Tuolloin kompurat jauhaa jotain 33-35 asteista lattioihin lähes maksimitehollaan (koska paluulämpö alhainen aiempien kalliiden tuntien takia), kun riittäisi pitkällä kaavalla joku 27-28 asteinen helposti, en ole laskenut mutta pakosti pudottaa coppia jonkin verran, varsinkin tuossa tallin 1,5-6 kW pumpussa. Tuolloin koko kompleksin tuntikulutuksen pyörisi kaikkineen itellä 2-3 kW haarukassa kovillakin pakkasilla.

Tämä siitä huolimatta, että annettu siimaa ja invertterit saa jauhaa minimiä tarpeen mukaan loivalla käyrällä ettei tarvi halkoa enää niin paljon takkoihin lykätä. Jollain muulla varmasti eri mielipiteet, mutta onhan tää vähän hölmön hommaa että pitää ylikuluttaa silloin kun halpaa ja kituuttaa silloin kun kallista. Tai ei ole pakko, mutta sitten pitää maksaa enemmän. Kääntöpuolena sitten siitä taas naattii kun saa kulutusvaikutuksella sähkön hintaa alas.

Kotitalouksien kulutusjousto nippa nappa näkyy missään, niin se sähkö tule mihinkään loppumaan edelleenkään vaikka kaikki jyystäisi lämpöä koppiin kiinteillä 5-6 snt/kWh soppareilla. Eli samaan hintaan mihin pörssin keskiarvokin about asettuu normaalisti vuositasolla.

 

[Timbe]

Sammuuko pumppu halpojen tuntien jälkeen vai jääkö käymään pienellä teholla?

 

[Espejot]

Sammuuko pumppu halpojen tuntien jälkeen vai jääkö käymään pienellä teholla?

Mulla jää tyhjäkäynille joksikin aika ja sitten starttaa minimiteholla eli n 20 Hz.

 

[Sukke]

Sammuuko pumppu halpojen tuntien jälkeen vai jääkö käymään pienellä teholla?

Riippuu aika monesta tekijästä. Jos on iso ero tuntien välillä eli iso ero pyynnissä ainakin oma pumppu sammuu. Pahimmillaan tai parhaimmillaan pumppu voi olla koko päivän pois käytöstä.

Tänään on näemmä 8.30 sammunut pumppu eikä ole käyttöveden teon lisäksi ollut sen jälkeen päällä. Huonelämpötila oli tuolloin yön jälkeen vielä nousussa ja lähelle +22 astetta. Nyt huonelämpötila näyttää +21,4 astetta. Huonelämpötila on keskiarvo ehkä kuudesta vai kahdeksasta mittarista.

Parin tunnin päästä olisi taas lämmitystunteja tarjolla. Todennäköisesti pumppu lepää siihen saakka, kun huonelämpötila on pysynyt näinkin hyvin.

Yöllä COP on ollut pumpun tietojen mukaan alimmillaan 4, sisään tuleva liuos +2 asteista. Voisiko tasaisella pumppaamisella COP olla jossain luokkaa 5,5.

Oma kone aavistuksen ylitehoinen ja kaivossakin syvyyttä niin olen antanut olla melko voimakkaan hintaohjauksen. Voihan se olla, että pumppu kärsii maksimeista. Etenkin liuospumppu taitaa olla kovilla.

 

[fraatti]

Grafanalla saakin ängettyä aikas paljon dataa samaan käppyrään, niin että graafi on vielä luettavassa mallissa. Tuossa viimeisen 7 päivän maalämpöpumpunohjaus ja mitä se on vaikuttanut sisälämpötilaan.

Tammikuussa myös siirtolasku oli vajaa parikymppiä halvempi yösiirrolla.

 

[rema]

Riittävän iso akkku taloyhtiöissä, voisi merkittävästi pienentää energialaskua. Esim. meillä n. 150 kWh akku riitäisi kovimpaan päiväaikaiseen kulutukseen, eli yöllä ladattaisiin ja myös silloin kun sähkö on halpaa.
Kun yösähkö siirtoineen on esim. 7 snt. ja päiväsähkö siirtoineen 25 snt
150 kWh x 0,07 €/ kWh= 10,5 €
150 kWh x 0,25 €/kWh = 37,5 €
Erotus 27 €
Kuukausi 810 €
Laskennallisesti 4kk täysitehoisesti hyödyntäen 3240 €, muuna aikana osittain.

 

[rema]

Suomalaisfirma testaa uudenlaista sähkösopimusta: Koteihin 100 kWh jättiakku ja sähkön hinnaksi 4 snt/kWh​

Turenkilainen startup on kehittänyt sähköakkusopimuksen, jolla se tahtoo mullistaa Suomen sähkömarkkinan.

(maksumuurin takana)

Suomalaisfirma testaa uudenlaista sähkösopimusta: Koteihin 100 kWh jättiakku ja sähkön hinnaksi 4 snt/kWh

Turenkilainen startup on kehittänyt sähköakkusopimuksen, jolla se tahtoo mullistaa Suomen sähkömarkkinan.

www.tekniikkatalous.fi