Lattialämmityksen putkikaavio?

Savolainen

Tulokas
Olen tuossa pikkuhiljaa keräillyt lattialämmitykseen tarpeita, ja pitäisi alkaa suunnitella asennusta. Kyseessä siis on vanha talo jossa on asuintilat toisessa kerroksessa. Välipohja on purettu auki ja siinä on alalaattapalkisto, eli betonipalkit joiden alapintaan on valettu 5cm laatta. Palkkien väliin on laitettu kivivillaa äänieristeeksi, sillä alapuolella on lämpimät tilata (autotalli ja pesutilat yms), joten lämpöeristystä ei varsinaisesti tarvita.

Palkkien päälle on rakenteilla 100x32 mm laudasta koolaus, jonka päälle tulee kipsilevyt. Eli koolausten päälle kipsilevy, siihen lattialämpöputket ja putkien väliin soirot, putkien välinen tyhjä tila täytetään kipsitasoitteella ja päälle tulee lattiakipsilevy.

Rakenteesta johtuen olisin laittamassa riviputkituksena. Ei ehkä paras mahdollinen, mutta uskoisin että riittävällä tasolla lämpö jakaantuu. Koitin etsiä googlesta että missä saisin teetettyä putkikaavion, mutta heikolta näyttää. Suuri osa puljuista tekee vain uudiskohteisiin ja vaatii aika hitokseen lähtötietoja. Yhden löysin joka tekee näihin remppakohteisiin, mutta hintaa 4e/neliö, eli noin 450e tulisi kaaviolle hintaa. Ei siis nappaa tuokaan.

Oikeastaan ainoa tieto mitä kaipaan, on putkien etäisyys. Mitä olen keskusteluita lueskellut, on vissiin ulkoseinän luo laitettu 150mm välein joku 3 kierrosta ja muualle 300mm? Keittiökaappien yms alle ainakaan valmistajat ei suosittele laittamaan?

Onko jollain parempaa tietoa noista etäisyyksistä, onko tuo 150mm/300mm ihan OK?

Piirejä tulisi 6, putkikoko 20mm ja termostaatteja tulisi lienee 3 tai 4. Eli makuuhuoneeseen, työhuoneeseen, olohuoneeseen ja vessaan. Kannattaako noihin laittaa lattia-anturit myös vai mennä pelkällä ilmatermostaatilla? Eipä se anturi maksa kuin jonkun 15e että sen puoleen ihan sama, mutta onko siitä hyötyä tai haittaa?

Järjestelmänä noin muuten on puukattila + 2000l varaaja, ouman eh80 ohjauksena. Tarkoitus on joskus laittaa IVLP kattilan rinnalle lisäksi.
 

Liitteet

  • Näyttökuva 2026-04-20 222401.png
    Näyttökuva 2026-04-20 222401.png
    60 KB · Katsottu: 21
  • Näyttökuva 2026-04-20 222727.png
    Näyttökuva 2026-04-20 222727.png
    128,2 KB · Katsottu: 18
  • Näyttökuva 2026-04-20 224207.png
    Näyttökuva 2026-04-20 224207.png
    133,3 KB · Katsottu: 19

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Ite tein taloon kipsilevy, siihen putket 15cm jaolla sitten 10cm 15mm kipsilevysoiro putkien väliin ja tämä 5cm jossa putki kulkee niin valettu laastilla umpeen ja päällä saneersuslaastilla limattu 15mm kipsi. Eli 12mm putki käytössä ,piirejä 10kpl ja yhen piirin max pituus tais olla 70m. Ihan hyvin on toiminut max 36 vettä mennyt lattiaan kylmemmillä keleillä. Enpä mitään suunnitelmaa käyttänyt. Oisko 90m2 toi ala.
 

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Tosiaan toi 20mm putki menee harvemmalla välillä, mistä teet soirot? Voishan tohon tehä kipsivalun myös. Tehokkain tapa soiroja oli tehä käsisirkkelillä 4 levyä päällekkäin. Pöllyhän oli älytön.
 

Savolainen

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Ihan tavan kipsilevyä ajattelin laittaa kaks kerrosta soiroon, eli 13mm levyä jos on niin 26mm tulee korkeudeksi. Kipsivalu sinällään ois kiva, mut jokseenkin hintava mitä tutkailin. Huutokaupoista kun on kipsilevyä ostanut niin tulee halvemmaksi kuin valu, tasoitteetkin sain puoli ilman kun on päiväysvanhaa. Ite aattelin tehdä jonku härpäkkeen puusta, mihin sais sitte terät molemmin puolin. Sillä kun vetelis noita suikaleita, niin sais ihan vaan taitella poikki kun kumpikin puoli on viilletty.

Millä kiinnitit putket lattiaan valun ajaksi? Ite mietin ihan vaan johtokiinnikkeitä, mut pysyneeköhän nuo kipsilevyssä jos ei satu olemaan lauta kohdalla? Harvalaudoitus siis tuossa alla, niin ihan joka kohdassa ei ole puuta alla.
 

Savolainen

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Ilmatermostaatti ei toimi hyvin lattialämmityksessä koska vaikutusviive on hyvin pitkä. Varsinkin jos aikoo pörssioptimointia harrastaa. Lämmitys pitää aloittaa ennen kuin tulee kylmä.
Ei ole itellä oikein kokemusta tuosta. Yhdellä tutulla on hieman vastaava systeemi ja hän meinas että paras ois kun tuo ouman hoitais säädön pääosin, ja huonetermari on käytännössä "on/off" kytkimenä, että sitten kun haluaa jonkun huoneen viileämmäksi niin termarilla lämpö poikki. Sillä ihmettelen kun noissa huonetermostaateissa tuo lattia-anturi on vaan lisävaruste, et teoriassa pitäs pärjätä ilman? Ja jossain uponorin ohjeessa sanottiin että sillä rajoitetaan lattian maksimilämpöä, ettei kuumu liikaa (onhan se mahdollista kun ilmatermostaatti reagoi niin hitaasti, niin lattia voi olla tulinen ennenkuin katkeaa)..
 

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Millä kiinnitit putket lattiaan valun ajaksi? Ite mietin ihan vaan johtokiinnikkeitä, mut pysyneeköhän nuo kipsilevyssä jos ei satu olemaan lauta kohdalla? Harvalaudoitus siis tuossa alla, niin ihan joka kohdassa ei ole puuta alla.
Itseasiassa muistin väärin, alin kerros missä putket nii se oli vanha lattia lastulevy, siinä tc- kiinnike pysyy hyvin. Ruuvimallin kiinnike saattaa 15mm kipsissä jotenkin pysyä
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Sillä ihmettelen kun noissa huonetermostaateissa tuo lattia-anturi on vaan lisävaruste

Ihan hyvä pointti tuo että estetään lattian ylikuumeneminen. Lisäksi pitäisi estää liian kuuman veden pääsy putkistoon ihan katkaisemalla kiertovesipumpun sähköt jos menovesi ylittää putkien korkeimman sallitun lämpötilan. Puukattilastahan voi tulla hyvin kuumaakin jos Shuntti on kääntynyt väärin.

Myös huoneilman anturi on lisävaruste. Ei lämmityksen säätöön tarvita oikeastaan muuta kuin ulkolämpötila-anturi ja tietysti menoveden lämpötilan anturi.
 

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Mulla ja huoneternarit käytössä. Ei toi kipsilattia ihan samalla tavalla varaa kuin 10cm betoni ni siinä mielessä toimii vähän nopeammin säätö.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mulla ja huoneternarit käytössä. Ei toi kipsilattia ihan samalla tavalla varaa kuin 10cm betoni ni siinä mielessä toimii vähän nopeammin säätö.

Jos sinulla on myös ulkoanturi niin se tekee sen varsinaisen säädön ja huoneanturi tekee siihen vain hienosäädön.

Mietin tuossa juuri että milloin lattian lämpötilan anturointi olisi hyödyllinen. Jos virtausta ei säädetä huonekohtaisesti niin lattian lämpö on tavallaan sen menoveden lämpö eikä sitä tarvitse mittailla. Mutta jos eri huoneille haluaa oman lämpötilan, silloin olisi paras säätää huoneen lattian lämpötilaa huonekohtaisella säätöventtiilillä huoneilman lämpötilan ohjaamana. Näin säätö on nopea eikä huoju.
 
Viimeksi muokattu:

harrastaja

Aktiivinen jäsen
Vilpillä teen sopivaa vettä kiertoon mutta takalla kun avittaa ni termarit silloin puuttuu peliin muuten ei eli reilua ylilämpöä vaan torjuu
 
Back
Ylös Bottom