Lattiapinnoite tekniseen tilaan

[fraatti]

Rakentamisen aikana tuli jätettyä laittamatta pinnoite tekniseen tilaan. Lattian kosteus ja lämpötila estivät sen. Yli 10 v asia on roikkunut ja nyt tarvisi korjata asia.

Vaatimukset aineelle olisi että se pitää vettä ja omaa riittävän mekaanisen kestävyyden. Olisi hyvä myös että sitä laittaa useammassa osassa (ainetta pitää saada laitettua maalämpöpumpun jalkojen alle). Pitäisi varmaan olla levitettävissä esim ihan pienellä telalla, jotta sitä saa maalämpöpumpun alle.
Riittääkös tälläisten aineiden kanssa lattiakaivoissa se että aine kulkee vain kaivon sisään asti vai tarviiko näissä tehdä jotain toimenpiteitä että tuosta tulee tiivis? Aine saisi myös olla sen verran paksua että se täyttää lattian ja seinän väliset kolot ja sillä voi tehdä seinälle vaikka 10cm noston.

Tulisiko kyseeseen jotkut epoksit tai polyuretaanit?

 

[Janos]

Epoksimaali ei sitten tule kyseeseen koska se ei täytä koloja, oikeat epoksit taas hieman hankala levittää telalla ahtaaseen koloon.
Kuinka iso kolo on lattian ja seinän välissä? Yksi vaihtoehto on että täytät sen massalla ja maalaat epoksimaalilla yli.
Itse maalasin teknisen tilan Teknoksen Teknofloor 2K kanssa, erittäin helppo levittää telalla. Seinän ja lattian rakoon pokkasin töissä 1mm rosterista kulmalistan jonka liimalla tiivistin ja liimasin lattiaan ja lopuksi maalasin maalilla yli.

 

[fraatti]

Epoksimaali ei sitten tule kyseeseen koska se ei täytä koloja, oikeat epoksit taas hieman hankala levittää telalla ahtaaseen koloon.
Kuinka iso kolo on lattian ja seinän välissä? Yksi vaihtoehto on että täytät sen massalla ja maalaat epoksimaalilla yli.
Itse maalasin teknisen tilan Teknoksen Teknofloor 2K kanssa, erittäin helppo levittää telalla. Seinän ja lattian rakoon pokkasin töissä 1mm rosterista kulmalistan jonka liimalla tiivistin ja liimasin lattiaan ja lopuksi maalasin maalilla yli.

Kyllä siinä levytyksen ja betonilattian nurkassa on jonkinmoinen kolo, ehkä 5-10mm luokkaa. Sen voi täyttää joko uretaanilla tai jonkinlaisella päällemaalattavalla massalla esimerkiksi.

 

[Nihan]

Öljykattilan poiston jälkeen tuli sama homma tehtyä kun lattia oli hetken vapaana. Budjettilinjalla menin eli vesieristys ja päälle laatat. Pitää vettä, kestää rasitusta. Jos pumpun jalkoja pystyy nostamaan parikin senttiä irti lattiasta niin varmaan onnistuu tämäkin vaihtoehto, saumauksenhan voi skipata pumpun alan osalta.

 

[Janos]

Kyllä siinä levytyksen ja betonilattian nurkassa on jonkinmoinen kolo, ehkä 5-10mm luokkaa. Sen voi täyttää joko uretaanilla tai jonkinlaisella päällemaalattavalla massalla esimerkiksi.

Massaa täyteen ja sitten epoksimaali päälle, täyttää vesieristys vaatimukset tekniseen tilaan sekä on aika edullista ja helppoa laittaa

 

[Kellarinlämmittäjä]

Täällä pannuhuoneen lattia oli alun perin maalattu jollakin betonimaalilla, joka oli kulunut ja likainen. Lika ja hiukan maaliakin lähti aika hyvin pesemällä lipeällä. Sitten vaan uutta päälle. Ongelmaksi on muodustunut, että kun tuohon jokin kolahtaa, esim. pudonnut työkalu, maalista lähtee palanen ja alta mukaan sitä betonin hilseistä pintaa, koska eipä sitä ammattilaisilla ole ollut aikaa hioa. Jos päällä on vettä ehkä muutaman hetken vuodessa, kai se ehtii kuivua siinä välillä sen minkä maalin lohkeamista ehtii kostuakin.

Jos lattia on nyt betonilla, kannattasi ainakin hioa mahdolliset hilseet ensimmäiseksi pois. Laatoitus varmaan äveriään näköinen mutta onkohan sitten lopulta niin kovinkaan käytännöllinen, jos siellä muutakin touhutaan. Jos betonin väri sopii eikä maalia ole vielä käytetty, ehkä jokin impregnointikin voisi olla ihan hyvä.

 

[pökö]

Teknisen tilan lattia ei normaalisti tarvi kovaa kulutuksenkestoa, eihän siellä mitään pitkin lattiaa kuljeteta.

Itse maalaisin lattian sopivalla maalilla esim Betoluxilla tai vastaavalla. Pohjat ja nurkat kuntoon tottakai ensin

 

[markok]

Itse tein autotallin lattian Solmaster EP1:llä. Tuolla saa täytettyä rakojakin tiettyyn rajaan asti sekoittamalla kvartsihiekkaa epoksimassaan. Tuo on ihan ok pinnoite, mutta hieman hintava ratkaisu tekniseen tilaan.

 

[lmfmis]

Solmaster kävi mielessä itselläkin. Saako tuota siveltyä seinälle..?

 

[fraatti]

Täällä aikoinaan on nostettu esille TKR pinnoite ja Solmaster. Itse en ole vielä niin tarkasti perehtynyt aineisiin. Ajatuksena olisi kuitenkin saada kulutusta riittävästi kestävä pinta ja sellainen joka olisi lisäksi vesitiivis. Näin ajatuksen tasolla ainakin tuo vesihöyrynläpäisevyys kuulostaa myös hyvälle.

Teknisen tilan lattian päälyste?

Teknisen tilan lattian päälyste?

www.maalampofoorumi.fi

 

[pökö]

Ajatuksena olisi kuitenkin saada kulutusta riittävästi kestävä pinta

Mikä sitä tilan lattiaa mekaanisesti kuluttaa?

 

[fraatti]

Mikä sitä tilan lattiaa mekaanisesti kuluttaa?

Jos oletetaan että pinnoite olisi vedenpitävä niin ajatus ohuesta maalikalvosta ei saa sellaista mielikuvaa aikaiseksi että jos vaikka kiviä kulkee kenkien pohjassa että se olisi välttämättä sen jälkeen ehjä. Tai tilassa muuten liikutellaan jotain. Luulisin että betonimaali ei ole vedenpitävä muutenkaan. Voin olla myös väärässä. Vaatimus lattiakaivollisen tilan vedenpitävyydestä tulee rakennusmääräskokoelmasta, ja ellei tämä täyty niin vakuutusyhtiö pesee asiassa kätensä vahingon sattuessa. Mm naapurilla on kokemuksia aiheesta viimeisen vuoden takaa. Itsellä on sattunut nyt tässä jo pari läheltä piti tilannetta niin nyt asia on saatava kuntoon. Juuri kuulin myös että puolituttujen 15v vanhasta talosta meni käyttöveden kiertoputki mutkasta puhki. Loppu on sitten tuurista kiinni että mihin se vesi siitä sattuu vuotamaan, onko tilan lattia tehty asianmukaisesti vai ei.

A) Vahinko on aiheutunut rakennus- tai asennusvirheestä​

Kotivakuutuksista ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet rakennus- tai asennusvirheestä.

Mikäli rakentamistapa ei ole täyttänyt sen rakentamis- tai asennusajankohtana voimassa olleita rakentamista koskevia määräyksiä, siihen liittyviä ohjeita taikka sen aikaista hyvää rakentamistapaa.

Olennaista on nimenomaan rakentamis- tai asennusajankohdan määräykset, ei vahingon tapahtumisvuosi. Esimerkiksi vuonna 1960 valmistuneen rakennuksen rakentamismääräykset kodinhoito- ja kylpyhuoneiden osalta ovat olleet merkittävästi suppeammat, kuin vuonna 2020 valmistuneelta rakennukselta vaadittava taso. Vakuutusyhtiö tyypillisesti vetoaa kielteisessä korvauspäätöksessään hyvää rakentamistapaa koskevaan määräykseen nimenomaisesti.

Esimerkki – vedeneristyksen puuttuminen lattiakaivollisesta tilasta
Vuonna 1990 valmistuneen omakotitalon lämminvesivaraaja on vuotanut. Huoneessa on ollut lattiakaivo, mutta lattian vedeneristys on puuttunut. Vakuutuksesta haetaan korvauksia vuotaneen veden aiheuttamasta vahingosta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta vahinkoa rakennusvirheen perusteella. Vuoden 1987 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaan lattiakaivollisen huonetilan lattian on oltava vedenpitävä ja liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

Sillä ei ole korvattavuuden kannalta merkitystä, ettet ole tiennyt hyvän rakentamistavan vastaisesta toteutuksesta tai että olet vastikään ostanut kyseisen rakennuksen.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vedota rajoitusehtoon siitä riippumatta, mistä syystä rakennus- tai asennusvirhe on tapahtunut.

Toisinaan vakuutusyhtiöt vetoavat kuitenkin vääriin rakentamismääräyksiin tai ohjeisiin tai tulkitsevat niiden edellytyksiä virheellisesti. Mikäli vakuutusyhtiö esimerkiksi vetoaa rakennusajankohtaa uudempaan määräykseen, päätöksen oikaisuun voi olla hyvät mahdollisuudet.

Toinen tyyppitilanne, jolloin vakuutusyhtiö ei korvaa vesivahinkoa, on vedeneristyksen puutteellisuus. Mikäli esimerkiksi vesi on päässyt kaivon korokerenkaan ja vedeneristeen välistä, kyseessä on puutteellisesta vedeneristyksestä aiheutunut vahinko.

Vesivahingoissa on kuitenkin aina olennaista selvittää, mistä vuoto on aiheutunut ja mitä reittiä vesi on kulkenut. Toisinaan korjaustöiden edetessä huomataan, että vahinko ei ollutkaan aiheutunut vedeneristyksen läpi, vaan esimerkiksi aivan viemärin pinnassa olleen putken vuodosta. Tällöin vahinkoon kannattaakin pyytää uutta korvauspäätöstä.

Vesivahinko ja vakuutus - nämä kotivakuutus korvaa - Vakuutusjuristi

Kaikki vakuutukset eivät korvaa samoja vesivahinkoja. Käyn artikkelissa läpi, millaisia vahinkoja voidaan korvata vakuutuksesta ja mitä ei.

www.vakuutusjuristi.fi

Tuossa esimerkki vakuutuslautakunnan päätöksestä jossa varaajan ylivuotoputki aiheutti kosteusvahingon, jota ei korvattu.
-> https://www.fine.fi/ota-yhteytta/ratkaisutietokanta/ratkaisu/fine-051595

 

[pökö]

Jos oletetaan että pinnoite olisi vedenpitävä niin ajatus ohuesta maalikalvosta ei saa sellaista mielikuvaa aikaiseksi että jos vaikka kiviä kulkee kenkien pohjassa että se olisi välttämättä sen jälkeen ehjä. Tai tilassa muuten liikutellaan jotain. Luulisin että betonimaali ei ole vedenpitävä muutenkaan

Mitä luulet, voiko betonimaaleja käyttää yleensäkään mihinkään?

Näitä betonimaaleja kuitenkin tehdään ja käytetään yleisesti. Miksei ne sitten kestä omassa kotona?

 

[markok]

Solmaster kävi mielessä itselläkin. Saako tuota siveltyä seinälle..?

Vähän hankala on sivellä seinälle. Itse yhdelle seinälle nostin pinnoitteen 10cm korkeudelle, mutta on niin raskasta tavaraa, että valuu todella herkästi. Kyllä tuosta ihan hyvä kalvo jäi seinällekin, mutta hankala saada siististi tehtyä. Pitäisi varmaan tehdä useita todella ohkaisia kerroksia. Solmasterin EP 10 on enemmän maalin kaltaista tavaraa ja tuota on todella helppo laittaa myös seinälle. Vastaavasti kerrospaksuus ei ole lähellekään EP 1:tä vastaava.

 

[fraatti]

Mitä luulet, voiko betonimaaleja käyttää yleensäkään mihinkään?

Näitä betonimaaleja kuitenkin tehdään ja käytetään yleisesti. Miksei ne sitten kestä omassa kotona?

Tottakai voi, ne ei vaan käy paikkaan mihin halutaan vedeneristys.

 

[VesA]

En muista millä noin 20v sitten maalasin toisen 'autotallin' betonilattian, mutta ihmeesti se on siinä pysynyt. Laatta on ohut ja maanvarainen, märkyyttä piisaa siellä maalin allakin. Valitsin sen kuitennii nämä reunaehdot tuntien ja tuntuu pitävän lupauksensa hyvin.

 

[VesA]

Minkähänlaista vahinkoa voi tulla jos teknisen tilan lattiassa ei ole vedeneristystä ?

 

[fraatti]

Minkähänlaista vahinkoa voi tulla jos teknisen tilan lattiassa ei ole vedeneristystä ?

Märkä betoni kastelee ympäriltä myös jotain muuta esim alaohjauspuita tai muuta mätänevää? Mulla on teknisentilan toisella puolella työhuone ja toisella puolella keittiö.

Tällainen osui silmiin rakentaja.fissä.

Voiko vedeneristysen korvata esim. Solmaster EP 10. llä. Lattiakaivollisessa Khh/teknisessä tilassa?

Virallinen vastaus
Aina tilassa, jossa on lattiakaivo se luokitellaan märkätilaksi, jolloin siellä on käytettävä vedeneristettä. Solmaster EP 10 on epoksimaali, joka on tarkoitettu lähinnä lattiapintojen maaliksi. Ei täytä vedeneristeeltä vaadittuja ominaisuuksia.

PN
Porin Rakennusmestarit ja insinöörit ry
PORI, Suomi

 

[pökö]

Tottakai voi, ne ei vaan käy paikkaan mihin halutaan vedeneristys.

Olet pärjännyt tähän asti ilman vedeneristystä.

 

[fraatti]

Olet pärjännyt tähän asti ilman vedeneristystä.

Olen, mutta olen myös tiennyt rakentamisesta lähtien että tilan lattia ei ole valmis. Ja että vahinkotapauksessa vakuutusyhtiö kieltäytyy kohteliaasti korvaamasta mitään ellei asia ole kunnossa. Tosin vakuuyhtiöillä lienee se tapa että virheet etsitään suurennuslasilla ja korvauksista kieltäydytään herkästi eikä siihen kannata sokeasti luottaa.

Kosteudesta ja lämpötilasta johtuen en voinut pinnoittaa lattiaa ennen maalämpöpumpun ja muiden rensseleiden asennusta. Tämä olisi tarkoitus nyt viedä loppuun tänä kesänä.

 

[VesA]

Märkä betoni kastelee ympäriltä myös jotain muuta esim alaohjauspuita tai muuta mätänevää? Mulla on teknisentilan toisella puolella työhuone ja toisella puolella keittiö.

Minä automaattisesti sijoitin sen maata vasten kellariin..

 

[Kellarinlämmittäjä]

Itse maalaisin lattian sopivalla maalilla esim Betoluxilla tai vastaavalla.

Tuota Betoluxia juuri oli mitä itsekin laitoin - liuotin pohjaista - että vähän rasvaankin tarttuisi ja hyvin on pysynyt vanhassa kiinni.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vedota rajoitusehtoon siitä riippumatta, mistä syystä rakennus- tai asennusvirhe on tapahtunut.

Niillä taitaa olla aina jokin pykälä olemassa ettei tarvitse maksaa ellei kannata. Kannattavuus taas kai tulee siitä asiakkuuden arvosta eli korvataan, jos narussa oleva pässi on arvokkaampi asiakkaana kuin kyseessä olevat korvaukset.

Sikäli kuin vakuutus ei perustu pakkoon ja muille aiheutettujen vaihinkojen korvauksiin, markkinointi lauseena viljetyä" onko vakuutukset kunnossa" kannattaisi miettiä myös toisin päin. Miksi maksaa siitä, että pääsee riitemään vakuutusyhtiön kanssa kun nuo lahot ja homeet eivät kuitenkaan ole varmasti mitään äkkillisiä tai ennalta arvaamaattomia vahinkoja.

 

[Tifo]

Epoksia olen suosinut. Ei noi juurikaan haise. Fraatilla voi ongelmana olla kaivon liitos jos haluaa "sertifioitun" lattian. Valmistajilla on kyllä paljon detaljeja. Tässä käytetty Nanten/Fescon epoksia. Iso purkki maksoi 330€. Pohjatöinä timantilla hionta niin että kivi tulee näkyviin, sitten epoksit lattiaan ohjeen mukaan ja huone pitää tietenkin tyhjentää kun tehdään sertifioitua lattiaa.
Nihanin käyttämä vesieriste/laatoitus on aika selkeä paketti.

 

[pökö]

Tosin vakuuyhtiöillä lienee se tapa että virheet etsitään suurennuslasilla ja korvauksista kieltäydytään herkästi eikä siihen kannata sokeasti luottaa.

Omat kokemukset omasta, lähipiiristä ja työympäristöstä on ihan erilaiset. Korvattu on ja sellaisiakin mitä ei ikinä uskoisi korvattavan.

 

[pökö]

Tuota Betoluxia juuri oli mitä itsekin laitoin - liuotin pohjaista - että vähän rasvaankin tarttuisi ja hyvin on pysynyt vanhassa kiinni.

Kyllä pysyy kiinni, ei irtoa ikinä.

 

[roots]

Ompa kummallista, kuinka monessa noin 1990 vuonna tehdyssä talossa on "vedeneristys" tehty. Väittäisin ettei tuolloin tuohon asiaan kauhiasti panostettu...

Kenellä on 1990 tehtynä vesieristys?

Lainaus @fraatti tekstistä:

Esimerkki – vedeneristyksen puuttuminen lattiakaivollisesta tilasta
Vuonna 1990 valmistuneen omakotitalon lämminvesivaraaja on vuotanut. Huoneessa on ollut lattiakaivo, mutta lattian vedeneristys on puuttunut. Vakuutuksesta haetaan korvauksia vuotaneen veden aiheuttamasta vahingosta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta vahinkoa rakennusvirheen perusteella. Vuoden 1987 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaan lattiakaivollisen huonetilan lattian on oltava vedenpitävä ja liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

Pika-Googlella urakkadiili.fi väittää näin:

Milloin vesieristys tuli pakolliseksi?​

Vesieristys tuli pakolliseksi Suomessa vasta vuonna 1998. Lain perusteella ennen vuotta 1998 märkätiloja remontoidessa ei tarvinnut tehdä vesieristystä.

Kosteuseristystä kyllä tehtiin mutta se on eri juttu se.

 

[roots]

Itse jälkilaitoin tekniseen Solmaster xx, ainakin hyvin toiminut/pysynyt...

 

[markok]

Epoksia olen suosinut. Ei noi juurikaan haise. Fraatilla voi ongelmana olla kaivon liitos jos haluaa "sertifioitun" lattian. Valmistajilla on kyllä paljon detaljeja. Tässä käytetty Nanten/Fescon epoksia. Iso purkki maksoi 330€. Pohjatöinä timantilla hionta niin että kivi tulee näkyviin, sitten epoksit lattiaan ohjeen mukaan ja huone pitää tietenkin tyhjentää kun tehdään sertifioitua lattiaa.
Nihanin käyttämä vesieriste/laatoitus on aika selkeä paketti.

Tuo näyttää hyvin samanlaiselta kuin Solmaster EP1, mutta jos tuon kuvassa näkyvän pöntön hinta on tuo 330€ niin on silloin huomattavasti edullisempaa. Myydäänkö tuota jossain yksityisasiakkaille?

 

[Kamis]

Ompa kummallista, kuinka monessa noin 1990 vuonna tehdyssä talossa on "vedeneristys" tehty. Väittäisin ettei tuolloin tuohon asiaan kauhiasti panostettu...

Kenellä on 1990 tehtynä vesieristys?

Kosteuseristystä kyllä tehtiin mutta se on eri juttu se.

Noin isot pojat ovat mullekkin sanoneet mutta näköjään vedenpitävyysvaatimus on ollut vuoden -87 D1:ssä.
Nähtävästi nimitysero?
Olisiko tuossa vakuutustapauksessa vahinko vältetty jos lattia ei olisi imenyt vettä?

D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot - Määräykset ja ohjeet 1987 <b>Kumottu</b> | 7.1.1987 | Ympäristöministeriö | Viranomaisten määräyskokoelmat | Finlex

D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot - Määräykset ja ohjeet 1987 <b>Kumottu</b>

www.finlex.fi

 

[fraatti]

Omat kokemukset omasta, lähipiiristä ja työympäristöstä on ihan erilaiset. Korvattu on ja sellaisiakin mitä ei ikinä uskoisi korvattavan.

Naapurilla vuosi varaaja vajaa vuosi sitten. Vesieristystä ei ollut ja talo 39 vuotta vanha. Mitään muuta ei korvattu kuin kosteusmittaus. Kosteusmittausta tehdessä tämä yrittäjä päätti vielä että hän tekee samalla asbestikartoituksen pyytämättä ja hakkasi lattiasta laattoja irti. Omistaja oli hiukan karheana lopputulemana kun laatoitus oli pilattu häneltä kysymättä. Hän oli nimenomaan pyytänyt pintakosteusmittausta.

 

[fraatti]

Epoksia olen suosinut. Ei noi juurikaan haise. Fraatilla voi ongelmana olla kaivon liitos jos haluaa "sertifioitun" lattian. Valmistajilla on kyllä paljon detaljeja. Tässä käytetty Nanten/Fescon epoksia. Iso purkki maksoi 330€. Pohjatöinä timantilla hionta niin että kivi tulee näkyviin, sitten epoksit lattiaan ohjeen mukaan ja huone pitää tietenkin tyhjentää kun tehdään sertifioitua lattiaa.
Nihanin käyttämä vesieriste/laatoitus on aika selkeä paketti.

Mulla on se ongelma että maalämpöpumppu on tilassa jo. Nurkka kerrallaan sen jalkaa on mahdollista saada ruuvattua ylöspäin joten olisi hyvä löytää joku sellainen pinnoite joka toimii näin eli sitä voisi laittaa useassa osassa niin että se muodostaisi kuitenkin tartunnan itseensä.

Lattiakaivo on tuollainen. En tiedä saako tuosta "virallista" muuten kuin kiristysrenkaalla ja sillä rätillä ja vesieristeellä?

 

[Tifo]

Tuo näyttää hyvin samanlaiselta kuin Solmaster EP1, mutta jos tuon kuvassa näkyvän pöntön hinta on tuo 330€ niin on silloin huomattavasti edullisempaa. Myydäänkö tuota jossain yksityisasiakkaille?

Firman piikkiin ostin tuon Tuusulasta. Yksityinen voi ostaa rautakaupan välityksellä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kenellä on 1990 tehtynä vesieristys?

Pesutilojen lattioissa, kahden muuten kuivan WC:n ja yhden käytävän lattiassa on musta bitumipohjainen vesieriste. Muistelen että joku tarkastaja olisi raportissaan sen ristinyt "pikipoika" merkkiseksi. Sitä en tiedä miten viemärit on tiivisetty.

Autotallissa ja pannuhuoneessa on maalattu betonilattia enkä sitä ole muuksi ajatellut muuttaa. Käsitykseni mukaan ei noita mikään kosteus riivaa. Autotallin lattiassa maali on pysynyt hyvin kaikkialla muualla paitsi siinä missä auton pyörät kulkevat. Nastat ilmeisesti nakertavat ainakin tavallisen maalin heti pois ja vähitellen urat siihen betoniinkin.

 

[Tifo]

Lattiakaivo on tuollainen. En tiedä saako tuosta "virallista" muuten kuin kiristysrenkaalla ja sillä rätillä ja vesieristeellä?

Uutta vesieristystä voi jatkaa, sitten pitää katsoa mitkä aineet soveltuvat pintamateriaaliksi (laatta, epoksi, mikrosementti...). Ardexin 8+9 vesieriste on aika kovaa tavaraa, soita sinne tekniseen tukeen. On melkein helpompaa kuin netistä etsiä. Mikrosementtiä on ainakin laitettu vesieristeen päälle. Tilana tuo vastaa kodinhoitohuonetta eli vesieristeen nosto seinälle 100 mm.

 

[Tifo]

Pesutilojen lattioissa, kahden muuten kuivan WC:n ja yhden käytävän lattiassa on musta bitumipohjainen vesieriste. Muistelen että joku tarkastaja olisi raportissaan sen ristinyt "pikipoika" merkkiseksi. Sitä en tiedä miten viemärit on tiivisetty.

Autotallissa ja pannuhuoneessa on maalattu betonilattia enkä sitä ole muuksi ajatellut muuttaa. Käsitykseni mukaan ei noita mikään kosteus riivaa. Autotallin lattiassa maali on pysynyt hyvin kaikkialla muualla paitsi siinä missä auton pyörät kulkevat. Nastat ilmeisesti nakertavat ainakin tavallisen maalin heti pois ja vähitellen urat siihen betoniinkin.

Tuotteen nimi oli Mustapekka, valmistaja icopal. 1,5 mm paksua kumibitumia ja pinnassa pe-muovikalvo. Vesieristeenä aika vakuuttava mutta laastin tartunta muoviin ei kovin hyvä. Tämä on minulla -88 luvitetussa talossa saunan pesuhuoneessa. Seinissä oli tuolloin 2x kosteussulkusively. Pesuhuone on rempattu sittemmin tilamuutoksen takia. Sivelyt olivat kipsilevyjen päällä, jotka olivat virheettömiä purettaessa. Seinissä on edelleen kipsilevyt, nyt toki vesieristettynä mutta lattiassa jatkaa vielä Mustapekka.
Lisäksi puurunkoisessa talossa puurunko lähtee 100 mm lattian yläpuolelta lecaharkon päältä. Kaikki ei ollut silloin vielä määräyksissä mutta oli kyllä tieto miten pitäisi tehdä.

 

[Linnalahti]

Onko kukaan käyttänyt SikaFloor 2540W pinnoitetta?

 

[HelaKammo]

Käsittääkseni kuitenkaan tila, jossa on lattiakaivo, ei ole automaattisesti märkätila. Toki lattia pitää vesieristää, jotta vesikin menee harvoissa tapauksissa sinne viemäriin asti.

Pannuhioneessa oli joku vihreä maali, nyt Betolux, kaivo vanha valurautainen, jonka kehyksen ylli bedetty maalia. Laiskuuttani en ole jaksanut nähdä vaivaa kaivon vaihtoon, viemärit ovat muovia. Betolux pysyy hyvin, tosin kun isällä pesuhuoneessa ei mitenkään, koska maasta nousee kosteus maalin alle ja kuplii irti.

Meillä on mm. WC täysin kuiva tila, lattiakaivo on pesukoneen alla loivalla kaadolla. Seinät tapettia ja laatta alaosassa. Nosto seinälle 10 cm ja muuten kosteuseriste. Kaapit ja ovet ihan perus kuivan tilan tavaraa.

 

[Karga]

Onko kukaan käyttänyt SikaFloor 2540W pinnoitetta?

Kuuntelen. Tallin lattia pitäisi maalata/käsitellä jollain. Onko epoksimaali sama kuin epoksipinnoite?

 

[Tifo]

Pinnoite on paksumpi kuin maali. Maalin paksuus on 0,1 mm luokkaa kun pinnoite on esim 1-5 mm.

 

[sakarit]

Minä maalasin teknisen tilan ja autotallin lattian V33 autotalli ja kellarimaalilla. Voimakas haju maalattaessa joten hengitys suojain on pakko olla. Tiloissa on öljynerotus kaivot ja hyvät kaadot niin vesi valuu kiltisti viemäriin , maali on pysynyt tosi hyvin . 2,5 litran purkki on 70,90 e ja väri valkoinen tai harmaa.