Lumityöt - hupia vai ei?
- Keskustelun aloittaja Mikki
- Aloitettu
Pienellä pihalla lingosta alkaa olla todellista hyötyä siinä vaiheessa, kun lunta pitää alkaa kasata hiukan suuremmiksi kasoiksi jonnekin tontin nurkkaan, kun valleilta alkavat tilat loppua. Pari-kolme metriä korkean kasan kerääminen on kolalla hidasta ja työlästä varsinkin, jos lumen joutuu siirtämään kaukaa huipulle ja rakentamaan nousutietä jatkuvasti pidentäen ja korottaen. Linko myös silppuaa pakkaslumenkin huomattavan tiiviiksi, jolloin kasaan saa mahtumaan paljon enemmän.
Itse yleensä työnnän lumen kohtuumataliksi kasoiksi työntimellä ja kolalla ja siirrän sitten noista lumen lopulliseen paikkaansa lingolla, kun tarve vaatii.
Itse yleensä työnnän lumen kohtuumataliksi kasoiksi työntimellä ja kolalla ja siirrän sitten noista lumen lopulliseen paikkaansa lingolla, kun tarve vaatii.
Hempuli
Töllintunaaja
Täällä rinnetontilla samantapainen työjärjestys, ensin rinteestä alas pitkäksi kasaksi ja kasan tyhjennys lopuksi. Paitsi jotta ei ole lumenviskojaa, vaan kolalla pitää homma hoitaa loppuun asti. Kahdesta kolasta olen pitäytynyt pienemmässä mallissa, kun silläkin saa ihan riittävästi kuormaa aikaiseksi kasaan pukattaessa.
Yksivaihe akkulinkoja on monellakin valmistajalla, mutta 2-vaihe linkoja en ole löytänyt Suomesta muita kuin Ryobi. Yksivaihelinko on mielestäni moottorilapio.
Pihan kolaaminen on varmasti nopeampaa kuin linkoaminen, mutta vanhemmiten sen kolan tyhjentäminen kasan päälle rupeaa ottamaan olkapäihin. Lisäksi ainakin telalinko on myös hyvä rollaattori, minulta lähti viime talvena molemmat jalat alta jäisellä pihalla, mutta en silti kaatunut, kun pidin lingon kahvoista kiinni.
Pihan kolaaminen on varmasti nopeampaa kuin linkoaminen, mutta vanhemmiten sen kolan tyhjentäminen kasan päälle rupeaa ottamaan olkapäihin. Lisäksi ainakin telalinko on myös hyvä rollaattori, minulta lähti viime talvena molemmat jalat alta jäisellä pihalla, mutta en silti kaatunut, kun pidin lingon kahvoista kiinni.
Ohuessa pakkashötössä tuuppaan pikavauhdilla kolan levyiset urat tms ja heitän sitten ne paksummat vallit ja kasat lingolla hevon kuuseen. Käy nopeammin kuin että ajais lingolla kaikki, koska se linko kulkee liian hitaasti. Mitään lumikasoja en ole viittinyt sen jälkeen katella kun lingon ostin.
Joskus kaavailin levikesiipiä linkoon pieneille lumille, mutta tuo yhteistyö toimii hyvin. Minä kolalla edessä ja sälli lingolla perässä.
Samaten erinäiset kolmiot ja muut hankalat muodot yleensä kolaan kasaksi ja linko tulee perästä.
Joskus kaavailin levikesiipiä linkoon pieneille lumille, mutta tuo yhteistyö toimii hyvin. Minä kolalla edessä ja sälli lingolla perässä.
Samaten erinäiset kolmiot ja muut hankalat muodot yleensä kolaan kasaksi ja linko tulee perästä.
Tuntuu taas ettei lumityöt ole hupia,märkää lunta 15cm aamulla ja iltapäivällä melkein sama,kolan kanssa alkaa vanha äijä jo tuskastua ja linkon kanssa ei arvaa,kun ei välttämättä yhtään ehjää ikkunaa,kun sepelit lentää,vaikka ulosheittäjän saa hyvin suunnattua. Kunnon pohjan kun saa linko ok.
Naapuri tuossa taannoin sai ruoholeikkurilla kiven lentämään niin,että tiellä pysäköidystä autosta hajosi sivulasi.Kesän murheita ne.
Naapuri tuossa taannoin sai ruoholeikkurilla kiven lentämään niin,että tiellä pysäköidystä autosta hajosi sivulasi.Kesän murheita ne.
On eka talvi, kun maa on pinnasta ihan koko ajan sula. Hankala kolata, kun sepelit yrittää mukaan, ja varovasti pitää tehdä polenta pintaan. Ja onhan tämä on/off talvi, muksujen talviliikunta koulussa, toisella kerran hiihtoa, muuten sisällä kaikki. Routaa ei taida edes tulla.
Seudun luistelukentät ehkä kourallisen päiviä hyvässä kunnossa, kun joko sulaa, tai tulee lunta ja se taas sulaa.
Seudun luistelukentät ehkä kourallisen päiviä hyvässä kunnossa, kun joko sulaa, tai tulee lunta ja se taas sulaa.
bunbbumies
Aktiivinen jäsen
Onko täällä kenelläkään pihan sulanapitoa käytössä - ja sähköllä?
Pihaan tulee laatoitusta tossa kesän kynnyksellä ja ajatus laittaa sinne sulanapitokaapelia. Toki jää sitten nähtäväksi tuleeko käytettyä, mutta laittaisi ajastimen tai jonkin etäohjaimen taakse ja käyttää vain tarvittaessa eli aurinkosähkö, sähkön hinta yms. huomioiden.
Jos jollakin on täällä etelä-/länsirannikon tuntumassa käytössä niin onko kuinka paljon saanut hukattua sähköä talvessa?
En nyt tähän väliin tarvitse keskimääräisiä laskelmia perustuen vastuksen tehoon ja pakkaspäiviin vaan ihan käytännön kokemuksia jos jollakin on käytössä tai mahdollisesti olisi käytettävissä, mutta esim. energiansäästön vuoksi ei viitsi käyttää?
Jos sitä joskus pörssisähköön siirtyy, OL3:n mylly pyörii, kuivaa pakkaskeliä luvassa ja laatoitus polanteilla / korppuna sohjosta niin olisi kiva saada piha sulaksi ja jopa kuivaksi. Vai vaatiikohan sitten aivan tolkuttoman määrän sähköä...
Eihän sitä tarvitse paahtaa koko talvea ympäri kellon.
Pihaan tulee laatoitusta tossa kesän kynnyksellä ja ajatus laittaa sinne sulanapitokaapelia. Toki jää sitten nähtäväksi tuleeko käytettyä, mutta laittaisi ajastimen tai jonkin etäohjaimen taakse ja käyttää vain tarvittaessa eli aurinkosähkö, sähkön hinta yms. huomioiden.
Jos jollakin on täällä etelä-/länsirannikon tuntumassa käytössä niin onko kuinka paljon saanut hukattua sähköä talvessa?
En nyt tähän väliin tarvitse keskimääräisiä laskelmia perustuen vastuksen tehoon ja pakkaspäiviin vaan ihan käytännön kokemuksia jos jollakin on käytössä tai mahdollisesti olisi käytettävissä, mutta esim. energiansäästön vuoksi ei viitsi käyttää?
Jos sitä joskus pörssisähköön siirtyy, OL3:n mylly pyörii, kuivaa pakkaskeliä luvassa ja laatoitus polanteilla / korppuna sohjosta niin olisi kiva saada piha sulaksi ja jopa kuivaksi. Vai vaatiikohan sitten aivan tolkuttoman määrän sähköä...
Eihän sitä tarvitse paahtaa koko talvea ympäri kellon.
Itsellä on pitkähköissä portaissa ja paannejäätä keräävän rinteen alareunassa maaliuoskierto energiakaivosta, eli sähköä menee vain pumppauksen lisätehoon (tuskin enempää kuin 10...20W). Siirtymä kiertoputkistosta betonilaattoihin vain on paikoitellen hiukan heikko, mutta paikoin toimii juuri sopivasti.
Sähkökaapeleilla tuollainenkin veisi useita tuhansia kilowattitunteja vuodessa. Ei lämmitystä voi käytännössä kytkeä päälle ja katkoa lyhyin välein tarpeen mukaan, koska maa varaa lämpöä hitaasti jopa vuorokausien ajan massiivisen lattialämmityslaatan tapaan. Sähkönkulutus voi tiheästä päällekytkennnästä ja katkomisesta jopa kasvaa siihen nähden, että olisi päällä lähes jatkuvasti (sillä lämpötila väkisin ampuu ylitse tuollaisessa käytössä).
Jos haluaa kuitenkin lämmittää kaapeleilla, eristäisin laatat tehokkaasti heti alta finfoamin tapaisella eristeellä ja laittaisin kaapelit aivan pintaan. Jokin kumin tapainen peite, johon vastukset on upotettu, voisi olla vähiten sähköä kuluttava ja silloin lämmitystä voisi katkoa mielin määrin tilanteen ja tarpeen mukaan. Lämmityksellä voisi mahdollisesti irroittaa jään kumista sen verran, että se murtuu paloiksi päälle astuttaessa. Hiukan vastaavahan toimii lentokoneissakin, pääasiassa kumin mekaanisen venytyksen avulla tosin.
bunbbumies
Aktiivinen jäsen
Jotenkin noin se tietääkseni on ohjeistettukin tehtävän nykypäivänä.
Ajatus on laittaa sinne ne kaapelit ja sitten miettiä joskus haluaako laiskotella / onko siinä hommassa mitään järkeä. Vaikkapa kun pörssisähkö sukeltaa pariin senttiin niin vastukset sulattamaan jäät ni ei tarvi petkeleellä hakata laattoihin uusia kuvioita
Eli ihan valittavissa käyttääkö vaiko ei, mutta valmius olisi olemassa.
bunbbumies
Aktiivinen jäsen
Joskus on ja joskus ei. Joskus on kiire ja joskus ei jaksa. Joskus haluaa hikoilla pihalla ja joskus istua terassilla ja katsoa kun muut hikoilee
Juu, laatotusta lipsahti liian kanssa kun vaihdoin portaat rollaattoria ja pyörätuolia varten pitkäksi luiskaksi. 3 x 1,5 kW vastukset latotuksen alla. Styroksin päällä ohut hiekkakerros, johon kaapelit upotin. Käyttö tarveharkinnan mukaan eli kun luiska alkaa jäätyä liukkaaksi niin lämmitys päälle.Onko täällä kenelläkään pihan sulanapitoa käytössä - ja sähköllä?
Pihaan tulee laatoitusta tossa kesän kynnyksellä ja ajatus laittaa sinne sulanapitokaapelia. Toki jää sitten nähtäväksi tuleeko käytettyä, mutta laittaisi ajastimen tai jonkin etäohjaimen taakse ja käyttää vain tarvittaessa eli aurinkosähkö, sähkön hinta yms. huomioiden.
Jos jollakin on täällä etelä-/länsirannikon tuntumassa käytössä niin onko kuinka paljon saanut hukattua sähköä talvessa?
En nyt tähän väliin tarvitse keskimääräisiä laskelmia perustuen vastuksen tehoon ja pakkaspäiviin vaan ihan käytännön kokemuksia jos jollakin on käytössä tai mahdollisesti olisi käytettävissä, mutta esim. energiansäästön vuoksi ei viitsi käyttää?
Jos sitä joskus pörssisähköön siirtyy, OL3:n mylly pyörii, kuivaa pakkaskeliä luvassa ja laatoitus polanteilla / korppuna sohjosta niin olisi kiva saada piha sulaksi ja jopa kuivaksi. Vai vaatiikohan sitten aivan tolkuttoman määrän sähköä...
Eihän sitä tarvitse paahtaa koko talvea ympäri kellon.
Siinä vaan kävi niin että lämmitys piti olla 6 - 10 tuntia päällä ennen kuin sai kolattua irronneet jäät pois. Nyky hinnoilla ei raaski pitää päällä, halvempaa käyttää calsium suolaa ja hiekoitusta tarvittaessa.
Kohtapuoleen tarvii entrata noi laatotukset ja samalla laitan nestekiertoa varten putkituksen alle. Vielä en tiedä mistä lämpö sinne otetaan ja jätänkö kaapelit jäljelle.
Tulinko jo sanoneeksi että olen jotakuinkin kyrpiintynyt noihin lumihommiin; etupihaa, sivupihaa ja takapihaa piisaa ja yhteiskuntakelpoisuuden nimissä ne pitäis pitää siistisä kunnossa prkl
Viimeksi muokattu:
ErkkiXC
Jäsen
Aamulla vasta lumitöihin kun lisää näkyy vielä tulevan paitsi nyt ulkosaunalle pari metriä leveää uraa kolattu. Mönkkärillä aurailen ja kaiketi huomenna käy naapuri jontikalla linkoamassa pihatietä hiukan leveämmäksi, lunta kun alkaa olla jo sen verran, että kapenee tuo tie kun ei lumilevyllä saa lumia enää penkan päälle. Ja mönkkäristä meni oikean etusen vetoakselin murros hajalle, joten ei passaa hankeen paljoa ajaa, kun ei pääse pakittamalla pois.
Liitteet
mikäköhän se auraustavan idea oli ? oliko sama mitä täällä yksityistiellä, kolme kertaa postilaatikko nurin 2 viimeisintä kuukautta saanut olla pystyssä
Rh-
Tyhjäkäynnillä
Suosittelen kesällä upottamaan ratakiskoa pari metriä maan alle ja laatikko siihen päähän, auraaja uskoo kerrasta.
- Keskustelun aloittaja
- #305
Meillä on tulossa vähän tuollainen idea naapureiden kanssa käyttöön. Tosin ratakiskon sijasta on noin 150kg betonia muurauspaljussa, johon on upotettu palkkikengät.
Palju kaivetaan maan alle ja jää palkkikengät pintaan. Jos aura siihen täräyttää, niin taatusti tulee kalliimpi lasku sille kuin meille. Laatikot toki merkataan niin että näkyy.
Hempuli
Töllintunaaja
Meillä on vanhan asuntoalueen (1950 ja vanhempaa taloa tusinan verran) viereen on kaavoitettu uusi iso pientaloasutus. Uusi alue on kunnan katuja ja meidän alue yksityistietä, jonka loppuosa on kevyen liikenteen väylää uudelle alueelle. Se on siis varsin tyypillinen tilanne kahden asuntoalueen välillä. Uuden alueen kokoojakatu on etelään ja meidän yksityistien liittymä pohjoiseen. Kevyen liikenteen väylää ja meidän yksityistietä käytettiin tietenkin läpiajoon pohjoisen suuntaan uudelta alueelta eikä kukkaistutukset tai kevyet pollarit riittäneet vihjeeksi, ettei tiekunta pitänyt sitä korrektina, varsinkin kun tuli tietoon tapaukset, jossa äiti oli tempaissut lastenvaunut lumipenkkaan ja toinen, jossa rouva oli hypännyt ojaan koiran tullessa hihnassa ilmalennossa perässä vauhdikkaiden autojen alta.
Poliisin kehotuksesta tiekunta laittoi betonipossut estämään autojen kulkua. Tosin niitäkin saa siirrellä välillä takaisin, mutta ne hidastavat kuitenkin hurjempaa menoa. Aurakuskin idea oli aurata possut sivuun liikkuessaan alueiden välillä. Koska tiekunnan toimihenkilönäkään ei ole oikeutta estää liikennettä, niin auran tullessa tein tienhoitoa siirtämällä possuja takaisin sen verran kauan, että tämä hälytti poliisit paikalle.
Episodi meni vaiherikkaasti jatkoselvitykseen ja lopputulemana nyt tie aurataan kahdesta suunnasta betonipossuille asti ja minä kolailen väliin kevyelle liikenteelle kulkuväylää omaksi ilokseni. Siinä on tällä hetken kahta puolen lumikasat, joten palataan vapun jälkeen normitilanteeseen.
Esteiden kanssa pitää olla tarkkana omasta selustasta, sillä niiden kanssa joutuu helposti korvausvelvolliseksi, jos jotain sattuu. Oikeudessa ei normijärki ole nykyisin kovin suosittua, mitä olen joutunut muutamia tapauksia kaivelemaan. Täällä ei esim. kunnan viranhaltijat eivät uskalla asettaa betonipossuja estämään luvatonta liikennettä.
klapikalle
Jäsen
ASM-Kääntöpuomi
Laadukas 100% Suomessa valmistettu kääntöpuomi joka palautuu aina alkuasentoon. Pituus 200cm, korkeus 100cm. Sis. myös kuumasinkityn ankkurijalan tarvikkeineen.
tuon tyyppisiä puomeja käytössä meidän kaupungissa. lumiaura pääsee esteettä, mutta auto liikenne estyy. tuo näyttää antavan helpommin periksi kuin ne mitä täällä käytetään, auto naarmuuntuu jos ajaa portin läpi eikä kävelijäkään niitä työntele auki.
voisi yrittää jos kaupunki asentaisi tai edes osittain osallistuisi portin hankintaan. portti kohtaan jossa katu päättyy ja yksityistie alkaa
Viimeksi muokattu:
Hempuli
Töllintunaaja
^Eri puomivaihtoehtoja on täälläkin tutkittu. Kun hinta on satoja euroja (ASM-puomi 1446 €) plus asennus ja maksajia tusinan verran varttunutta väkeä, niin tiekunnan kokous kääntyy helposti toiseen vaihtoehtoon, jossa kaivetaan avo-oja tien poikki. Ojaan ei kohdistu ilkivaltaa.. Hyviä vaihtoehtoja oli myös muoviset joustopollarit, joiden yli voi ajaa autollakin, mutta kolistelivat niin ikävästi mersun pohjaa, jotta niille näytettiin akkupuukkosahaa. Betonipossujakin olemme kaivelleet ojasta useaan kertaan.
Tässä sitä ollaan veen mulkkuna tie-niuhona, kun estelee 'mun vähäistä oikaisua', hyvää snow-drifting harrastusta ja lumen aurausta. Samalla haluaisi kuitenkin säilyttää ulkoilun, kuntoilun, fillaroinnin kouluun ja työhön sekä pelastustoimelle varayhteyden uudelle asuntoalueelle, jos jotain oikein sattuu. Kerran tulipalon yhteydessä jo havaittiin tarve.
Lumen auraukseen löytyi ymmärrys tai viisaampi väisti tämmöstä jäärää. Nyt varmaan pari viikkoa saa ennusteen mukaan antaa oman lumikolan levätä. Mutta kyllä lumesta hupia saa, joskus se on jopa surkuhupaisaa.
Tässä sitä ollaan veen mulkkuna tie-niuhona, kun estelee 'mun vähäistä oikaisua', hyvää snow-drifting harrastusta ja lumen aurausta. Samalla haluaisi kuitenkin säilyttää ulkoilun, kuntoilun, fillaroinnin kouluun ja työhön sekä pelastustoimelle varayhteyden uudelle asuntoalueelle, jos jotain oikein sattuu. Kerran tulipalon yhteydessä jo havaittiin tarve.
Lumen auraukseen löytyi ymmärrys tai viisaampi väisti tämmöstä jäärää. Nyt varmaan pari viikkoa saa ennusteen mukaan antaa oman lumikolan levätä. Mutta kyllä lumesta hupia saa, joskus se on jopa surkuhupaisaa.
Rh-
Tyhjäkäynnillä
Näin työkseni ajelen lumitöissä aura-autoa, 18tn pyöräkirmaajaa sekä noin 10tn painavaa traktoria. Voin sanoa että noista ainot joka saattaa havaita palkkikengän osuman on aura-auto. Monen traktorilla auraavan maanviljeliän kalusto on traktorin osalta raskaampaa.
Noin 1/4 kuution kivi joka ei ole jäätynyt kiinni, on aivan tunteeton pyöräkirmaajan auran edessä, maahan jäätynyt hiukan töytäisee.
Suosittelen palkkikenkän tilalle jotain paljon jäykempää.
Tässä kuten kotikadun betoniporsas provokaatioissa pätee sama vanha Sun Tzun oppi:
“If you know the enemy and know yourself, you need not fear the result of a hundred battles. If you know yourself but not the enemy, for every victory gained you will also suffer a defeat. If you know neither the enemy nor yourself, you will succumb in every battle.”
Esimerkiksi SSAB firmalta saisi suoraan "hyllytavarana" teräspaaluja halkaisijaltaan 120 cm saakka.
Sellaisen riittävän jämerän teräspaalun kun junttaisi maahan postilaatikkojen suojaksi ensi kesänä, niin luultavasti aurakuski oppii kerralla jos siihen ajaa. Ehkä siihen voi jonkun muoviputken laittaa päälle vielä maan pinnalle jäävään osaan, niin on enemmän yllätysmomemttia siihen kun auralla ajaa tavoitteenaan kaataa ne postilaatikot. Valvontakamera siihen lähistölle vielä kuvaamaan sitä parin vuorokauden tallenteelle riittävällä muistikortilla. Siis sellainen että tallentaa vanhimpien tallenteiden päälle kun kortti täyttyy.
Ehkä sen paalun maan pinnalle jäävän osan voi hyödyntää ainakin osittain myös postilaatikkotelineenä. Sehän on hyvä vain jos postilaatikkoteline on riittävän jämerä eikä se kaatuile pienessä tuulessa.
Hempuli
Töllintunaaja
Ihan viihdyttävää miettiä itsekseen, millaisia viritelmiä voisi tehdä opettaakseen huonosti käyttäytyviä miehiä. Kokemusta on siitäkin, kun on kohdannut tien ylläpidossa jopa itseään kovempia jääriä, jotka viitsivät vaikeimman kautta siirrellä betonipossuja sivuun tai ojaan, vaikka paljon helpommin pääsisi, kun ajelisi pari km kiertoa. Mutta periaatteet ovat periaatteita. Viritelmien toteutus on onneksi jäänyt.
Hedelmällisempää on saada yhteys joko keskusteluin tai muulla tavoin esim. auraajaan. Meillä yhteys ed. auraajaan onnistui ihan morjestelemalla ja niin taisi käydä nykyiseenkin viime käynnin perusteella. Auraajia auttoi myös se, että viitoin heitä käyttämään meidän pihatietä ympärikääntymiseen, kun siinä se on helpompaa. Vastapalveluksena on meiltä viety liittymästä valleja ja tietä hiekotettu kohdaltamme, vaikka vain jyrkät mäet on sovittu hiekoitettavaksi. Edellisellä oli nivelaura, mikä ammattilaisen käsissä auttoi tekemään laadukasta jälkeä ja lumikasojen sijoittelua asuntoväylillä.
Meillä postilaatikko on siirretty tien reunasta puoli metriä tien puolelle eikä auraaja ole sitä telonut. Yleensä ehdimme naapurin kanssa kolaamaan postilaatikon edestä kolanleveyden verran ennen auran tuloa, joten hänen ei tarvitse ihan vierestä ajella ja auran käynnin jälkeen kolataan mahdollinen valli pois, jotta postiautosta saa jaettua postit.
Hedelmällisempää on saada yhteys joko keskusteluin tai muulla tavoin esim. auraajaan. Meillä yhteys ed. auraajaan onnistui ihan morjestelemalla ja niin taisi käydä nykyiseenkin viime käynnin perusteella. Auraajia auttoi myös se, että viitoin heitä käyttämään meidän pihatietä ympärikääntymiseen, kun siinä se on helpompaa. Vastapalveluksena on meiltä viety liittymästä valleja ja tietä hiekotettu kohdaltamme, vaikka vain jyrkät mäet on sovittu hiekoitettavaksi. Edellisellä oli nivelaura, mikä ammattilaisen käsissä auttoi tekemään laadukasta jälkeä ja lumikasojen sijoittelua asuntoväylillä.
Meillä postilaatikko on siirretty tien reunasta puoli metriä tien puolelle eikä auraaja ole sitä telonut. Yleensä ehdimme naapurin kanssa kolaamaan postilaatikon edestä kolanleveyden verran ennen auran tuloa, joten hänen ei tarvitse ihan vierestä ajella ja auran käynnin jälkeen kolataan mahdollinen valli pois, jotta postiautosta saa jaettua postit.
ErkkiXC
Jäsen
Kannattaa muistaa, että yleensä se virallinen tiealue on aika leveä eli molemmin puolin sinne raviojan toiselle puolen ja jos sille alueelle "piilottelee" jotain em kokoisia paaluja, niin saattaa tulla aika kalliiksikin.
Kertaalleen on meidänkin postilaatikko yksityistiemme varrelta rutattu eikä auraaja jättänyt mitään lappua tms, mutta tiekuntamme vastuuhenkilöltä auraajan tiedot ja soitto sinne ja kohta toi yrittäjä uuden rosterilaatikon. Nyt laittanut yhden aurausviitan ennen postilaatikkoa normaalien tiekunnan laittamien lisäksi eikä mitään vahinkoa laatikolle ole pitkiin sattunut.
- Keskustelun aloittaja
- #313
Mitenkäs on maistunut lumityöt PK-seudulla? Täytyy sanoa, että pikkuisen reippaasti tuli loppujenlopuksi eilen ja tänään lunta. Väittäisin että 20-25cm märkää lunta on yhteensä tullut.
Kaipa se on loppujenlopuksi taivuttava ja hommattava jonkinlainen linko. Lähinnä että voisi heittää pois kokonaan tontilta nuo lumet, kun turhan isot kasat on jo nyt tässä vaiheessa talvea kertynyt.
Ei millään vain haluaisi ostaa enään yhtäainutta polttomoottorivehjettä. Mutta nuo akkukäyttöiset lumilingot taitaa edelleen olla melkolailla leluja tai ainakin tolkuttoman kalliita.
Kaipa se on loppujenlopuksi taivuttava ja hommattava jonkinlainen linko. Lähinnä että voisi heittää pois kokonaan tontilta nuo lumet, kun turhan isot kasat on jo nyt tässä vaiheessa talvea kertynyt.
Ei millään vain haluaisi ostaa enään yhtäainutta polttomoottorivehjettä. Mutta nuo akkukäyttöiset lumilingot taitaa edelleen olla melkolailla leluja tai ainakin tolkuttoman kalliita.
Espejot
Hyperaktiivi
Nyt kun muistutit niin pitää varmaan mennä tekemään. Neliveto antaa mahdollisuuden siirtää tuota hikijumppaa
Mutta joo, Hondaa olen katellut. Pitäis vaan ostaa talven loputtua mutta ongelmana on varastotilan puute.
Lumen linkous vaatii kilowattikaupalla tehoa, joten sähkökäyttöinen akkulinko tulee melko kalliiksi. Suurin ongelma on mielestäni suuri vaihtelu tarpeellisen työrupeaman pituudessa, eli joinakin vuosina pärjää ilman linkoa, toisena käyttöä on usein ja pitkiä jaksoja. Tuollainen profiili ei tue akkukäyttöä.
Ongelmana yleensä on, että nuoskalumen linkous on vaikeaa, suhteessa sitä vaikeampaa, mitä pienempi linko. Nuoskalumi vaatisi tosi järeän pelin tukkeutumiselta välttyäkseen (uskoisin, että vähintään 10kW:n tehoisen laitteen). Itsellä on vain halvanpuoleinen vanha pyörävetoinen, jonka kanssa juuri ja juuri pärjää loivassa rinteessä, kun on lumiketjut ja valmistelee pohjan tamppaamallla ajatuksen kanssa, mutta telavetokäyttöinen olisi taatusti parempi. Kuitenkin, mitä suurempi vehje, sitä hankalampi säityttää kesäkaudella ja painon noustessa kaikki huoltotyöt vaikeutuvat. Kun paino nousee selvästi yli 100kg:n (kuten teholaitteissa yleensä), alkaa remmien sun muiden huoltokin jo vaati nostureita tai poikkeuksellisia vippaskonsteja.
Ongelmana yleensä on, että nuoskalumen linkous on vaikeaa, suhteessa sitä vaikeampaa, mitä pienempi linko. Nuoskalumi vaatisi tosi järeän pelin tukkeutumiselta välttyäkseen (uskoisin, että vähintään 10kW:n tehoisen laitteen). Itsellä on vain halvanpuoleinen vanha pyörävetoinen, jonka kanssa juuri ja juuri pärjää loivassa rinteessä, kun on lumiketjut ja valmistelee pohjan tamppaamallla ajatuksen kanssa, mutta telavetokäyttöinen olisi taatusti parempi. Kuitenkin, mitä suurempi vehje, sitä hankalampi säityttää kesäkaudella ja painon noustessa kaikki huoltotyöt vaikeutuvat. Kun paino nousee selvästi yli 100kg:n (kuten teholaitteissa yleensä), alkaa remmien sun muiden huoltokin jo vaati nostureita tai poikkeuksellisia vippaskonsteja.
Harrastelija
Vakionaama
Pienemmälläkin (ja tehottomalla) pärjää kun ei sitä painavaa lunta syötä koko kuupan leveydeltä. Puolikas kuupan leveyttä keventää kuormaa reilusti. Tosin aikaa menee sitten tuplasti enemmän ja kävelyäkin tulee tuplamäärä (mikä ei välttämättä ole ollenkaan pahasta).
Mutta märkä lumi tahtoo olla ongelma vaikka olisi kuinka paljon tehoa. Aina kertyy johonkin kohtaan ja pikku hiljaa tukkii röörit.
Mutta märkä lumi tahtoo olla ongelma vaikka olisi kuinka paljon tehoa. Aina kertyy johonkin kohtaan ja pikku hiljaa tukkii röörit.
8hp Toro viskaa liki kirkasta vetistä loskaa, kunhan nyt hiukan lunta muistuttaa. Kaikki mikä taivaalta suoraan tulee, lentää vaivatta. Koskaan ei ole tarvinnut tukkoja avata. Olennaista tehon sijaan on se torven syöttökoneiston muotoilu, siinä ei kiinakopiot ehkä aina onnistu. Toron muovinen systeemi ja se kierätyskotelo toimii vallan mainiosti reilun 10v kokemuksella saariston nollakeleistä.
Viheliäisintä tavaraa on höttöinen pakkaslumi yhdistettynä tuuleen. Siinä joutuu yleensä rajaamaan ajosuuntia, ettei saa päin näköä.
Lisäteholla olisi Torossa saanut lisää työleveyttä ja toki hiukan lisää heittoetäisyyttä, ne tarpeelliset heittoetäisyydet kannattaa miettiä. Leveissä piha-alueissa voi joutua heittämään saman tavaran toiseenkin kertaan, ellei heittoetäisyys riitä kerralla lepikkoon saakka.
Uskon kyllä materiaalivalintojen ja muotoilun vaikutukseen, mutta on lingon kiertonopeudellakin asiassa merkitystä.
- Keskustelun aloittaja
- #320
Melko hyviä arvosteluja akkulingot saa kuitenkin:
www.bauhaus.fi
Kalliita vain ja kaksi akkua pitäisi varmasti olla.
Akkulumilinko Ryobi RY36STX53A-150
Kätevä Ryobi RY36STX53A 36V akkulumilinko 53 cm työleveydellä. Sopii lumen luontiin pihakäytäviltä ja ajoväyliltä. Mallissa on 36V hiiliharjaton moottori ja se kuuluu Ryobi MAX Power 36V -tuotesarjaan. Linko sopii 33 cm korkean lumen luontiin ja heittää sen jopa 10 metrin päähän. Lumen...
www.bauhaus.fi
Kalliita vain ja kaksi akkua pitäisi varmasti olla.