Ei oma kaukolämpö kelvannut?
Maalämpökaivon lupaprosessi
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Eihän niillä tommosta ole, tietääkseni?
Eipä taida tosiaan ollakaan. Sekoilin tuon Caruna Espoon kanssa, mutta sillähän on tosiaan vain sähköverkko. Eli pääsee MLP:llä paremmin hyödyntämään omaa sähköverkkoaan.
Ja toimitalohan on hankittu aivan muualta kuin Fortumin kiinteistöistä. Xerox tuon heidän konttoritalonsa aikoinaan rakennutti itselleen, mutta en tosiaan tiedä, onko tuossa ollut maalämpö (ja jäähdytys?) alusta saakka.
Lupa kaivolle tuli tänään, mutta on lainvoimainen vasta 25.12. Olisi ilmeisesti voinut pyytää myös lupaa aloittaa ennen lainvoimaisuutta, mutta enpä ymmärtänyt. Alle kaksi viikkoa siis kesti, mutta päälle toinen kaksi viikkoa lainvoimaisuuteen. Pieni hidastus tuli myös siitä, etten tajunnut laittaa valtakirjaa vaimolta, joka on toinen omistaja.
Jonkun takaraivoon on jäänyt moinen lukema ja sitä pidetään jonain yleisenä totuutena vaikkei asia näin olekaan. Esim Viessmanin koneet pyrkivät automaattisäädöllä 4 K lämpötilaeroon. Tottakai tuohon vaikuttaa se että paljonko energiaa joudutaan kuluttamaan jotta tuo 3, 4 tai vaikkapa 5 astetta saavutetaan. 10 kW konetta varten voi olla vaikka kaksi 150m reikää 40mm kollektoreilla tai vaikkapa yksi 250m reikä 40mm kollektorilla. Melko varmaksi voisin veikata että yhdellä kaivolla optimaalinen lämpötilaero on jotain suurempaa kuin 3 K. Sen sijaan kahdella kaivolla se todennäköisesti olisi jotain hiukan pienempää.
Mutta tuokin asia lienee monimutkainen, keruukin voi toimia paremmin turbulenttisemmalla virtauksella. No, niin tai näin. Ei noista mitään kummempia eroja taida tulla kuitenkaan vuositasolla jos lasketaan euroja...
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #48
Energiakaivon porauskeskustelu lohkaistu omaksi aiheeksi // Espejot
lampopumput.info
Maalämpökaivon poraus
Pitäisi vielä päättää tekeekö 230 m kaivon 40 vai 45 mm kollektorilla. Kovasti tulee ristiriitaisia mielipiteitä. Osa poraajista ei oikein edes suostu tarjoamaan 45:sta. Aihe lohkaistu täältä // Espejot
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Lupien myöntäjät eivät ole vielä tainneet rueveta sitomaan energiakaivoista nostettavaa lämpömäärää mitenkään tontin kokoon. Jotain suuruusluokkaa 1 MJ/m2 vuodessa voisi vastata kestävällä pohjalla sitä oman tontin pinta-alan tuottoa. Puistoon rajoittuva tontti on kova sana. Mielenkiintoista nähdä, miten homma tulevaisuudessa pelittää, jos energiakaivoihin perustuva maalämpö taajamissa yleistyy. Nythän se on vielä kuitenkin loppujen lopuksi aika harvinainen lämmitystapa. Edellä ovat niin sähkö, kaukolämpö kuin öljykin itsepintaisesti ja taitaa ILPien vuosituottokin mennä ohi. Pintakeruupiirillähän tuotto olisi paljon suurempi ja loppujen lopuksi aika pienikin tontti siihen riittäisi jos alusta saakka valmistautuisi.
Kuinka muuten jos on vuokratontti. Vaikuttaako lupaprosessiin?
Tämäkin tupa lienee sähkölämmitteinen tilastojen mukaan.
Tosiaan näyttää menevän minne sattuu. Tässä on jotain mittauksia (kuva 8. taipumia)
Siis 200 m syvä kaivo on helposti 30-50 m sivussa ja 300 m jo 100 m, vaikka "suoraan" on porattu. Eihän nuo siis alkuunkaan tontilla pysy, kun syvyyttä on yli 100 m.
Tuon mukaan "Usein kuitenkin lähek-käin poratut reiät taipuvat samaan suuntaan". Mikähän on todennäköisyys, että hakeutuvat samaan "kuoppaan" kalliossa?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei niin. Ne reiät on kuin myyrän koloja. Sitä olen miettinyt että onko tämä osaamattomuutta vai piittaamattomuutta vai eikö käytetyllä kalustolla muka parempaan pystytä.
Luulisi että samaan hintaan sen voisi pystyynkin porata. Taitaa olla turha toivo. Jotkut vetävät putkiakin vinoon niin että ne kulkevat vinossa kaikkien 3 akselin suhteen. Vieläkun otetaan korjaukset mukaan niin saadaan ajallistakin ulottuvuutta.
Nämä kun ei näy ja on vaikeita mitata jäävät niin kuin ne sattuvat tulemaa.
Ei haittaa yhtään, ei ne kallio-onkalot/halkemat/luolat/++ sun muut luonnon säätämätkään jutut vatupassissa oo, eikä niillä oo rst-suojaputkekaan
.Putkissakin voi laittaa vinoutta hiukan ilmanpoiston suuntaan, helpottaa elämää...
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
"Lasketussa mallissa yhden maalämpökaivon, jonka syvyys on 300 metriä, tuottama lämmitysenergia vaihtelee välillä 9 000…9 900 kWh vuodessa"
Ilmeisesti laskettu vedettävän aika kylmäksi niin että alkaa pinnaltakin päin mennä lämmintä alaspäin. Lunnostaanhan se lämmin nousee ylöspäin.
Ilmeisesti laskettu vedettävän aika kylmäksi niin että alkaa pinnaltakin päin mennä lämmintä alaspäin. Lunnostaanhan se lämmin nousee ylöspäin.
"Tilanteessa, jossa 300 metriä syvä maalämpökaivo sijaitsee siten, ettei siihen vaikuta muita maalämpökaivoja, on yhden kaivon lämmitysenergian tuotto peräti 32 700 kWh vuodessa, kuten taulukon 3 laskennan tulokset osoittavat."
100 vuotta tuota niin tuottoa tuli 3270MWh ja jos sillä korvataan suorasähkö lämmitystä vastaavalla määrällä niin rahassa niinkin järjetön summa kuin 360k€ nykyisellä kWh-hinnalla 0.11€/kWh. Järkyttävä kasa rahaa...
Soon pötypuhetta että maalämpökaivo olisi miehen toiseksi kallein reikä
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Missäs tuollaisia paikkoja sitten on. Pitäisi olla tonttia hehtaarikaupalla ja Helsingissä tontit ovat 0,05-0,1 ha haarukassa.
Vakavissaan läheisten kaivojen ei edes lasketa antavan sitä energiaa kuin max 50 vuotta ja sen jälkeen se on loppu. Ehkä sen jälkeen siirretään sitten pääkaupunkia, mikä olisi hyvä ja kannatettava asia sekin. Taitaa tosiaan ne patarautaputket kestää riittävän kauan.
"Osaan rei’istä joudutaan asentamaan kollektoriputkisto heti porauksen jälkeen, jotta reikä ei ehdi tukkeutua reiän seinämästä irtoavasta kiviaineksesta. Tällaisia reikiä voi olla jopa kolmasosa kaikista rei’istä".
Siinäpä se on kielletty totuus. Kiire on saada se keräin sinne kun myhemmin se ei tahdo sinne mennä (eikä varsinkaan tulla pois). Taitaa pitää joskus toistamiseen poralla hoonata.
Miten lie sitten tämä täyttämisasia hoidossa. Yleensähän toiminnan harjoittajan pitää asettaa tämmöisissä hommissa vakuus:
"Yhden porareiän täyttäminen maksoi vuonna 2019 arviolta 8-10 euroa/metri eli 150 metriä pitkän porareiän täyttäminen maksaisi noin 1 200…1 500 euroa"
Nuo täyttämiset eivät edes onnistu kuin osan matkaa.
Suoraan poraaminekin onnistuisi, mutta maksaisi 10% enemmän kuin juosten kustu reikä. Ei kai tuo porausohjaimien käyttö vaikeaa olisi. Lähinnä menettelytapa. Ilmeisesti asiakkaat eivät ole ymmärtäneet kysyä eikä viranomaiset vaatia.
Kaiken voisi välttää jo etukäteen asentamalla vaakakeruuputket tai ottamalla ilmasta. Oikeissa energiayhtiöissä näyttääkin olevan sen verran asiantuntemusta että energiaa ei lähdetä etsimään sieltä missä sitä ei ole.
Lainaukset ovat tuosta edellä linkatusta Helsingin maalämpöenergiaraportista.
Meinaatko tätä Suomen suurinta energia yritystä ja Otaniemen hanketta?
Geotermistä lämpöä kehitetään Espoon Otaniemessä | Fortum
St1 ja Fortum kehittävät yhdessä Suomen ensimmäistä geotermisellä energialla toimivaa, teollisen mittakaavan lämpölaitosta Espoossa. St1 hoitaa porauksen ja Fortum myy uusiutuvan kaukolämmön asiakkailleen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
En vaan Fortumin VILP laitoksia joita rakentavat. Kyllähän sitä muiden nostamaa kelpaa varmaan kenen tahansa jaella niin kauan kuin sitä sieltä tulee. Miten mahtaa osoittautua tuokaan runsaaksi energianlähteeksi.
Tuo vaikuttaa kyllä aikalailla koelaitokselta tai sitten kaikkea ei ole kerrottu. Kaukolämpövesi on senverran kuumaa että hanke on aika erikoinen pelkän ilman varassa. Jos samaan liitetään Pitäjänmäen datakeskus voi olla että tuolla tehdään välivettä joka vastaa datakeskuksesta palaavaa ja sitten tämä välivesi nostetaan kaukolämmön tasalle. Se datakeskus on vielä aika vajaakalustettu, sieltä ei vielä valtavasti saa.
Todelliset ongelmat lämmönlähteen osalta on kuitenkin 1) sähkön saanti riittävästi ja edullisesti, 2)
Kuulemma Fortum työntää Kirkkonummella olevan Ericssonin datakeskuksen lämmötkin suoraan kaukolämmön paluuveteen. Samoin tehnee Helen jätevesilämpöpumppujensa kohdalla talvisaikaan (teki ainakin aikaisemmin). Yleensä, kun on tarvis lähes kiehuvaan tai vieläkin kuumempaan lähtevään kaukolämpöveteen, on lähtevää vettä priimattava jotenkin. Tätä sitten tehdään huippulämpökattiloilla ja laskemalla yhteistuotantolaitoksilla suoraan höyryä kattilasta (tai kaasuturbiinin pakokaasukattilasta) ohi höyryturbiinin lähtevän veden sekaan. Toki tuohon voisi ajatella erikoislämpöpumppua, mutta eipä taida pitkään aikaan riittää valtakunnan verkossa sähköä moisen tekemiseksi silloin, kun tarvetta olisi (jos sitten milloinkaan).