Maalämpökaivon poraus

Mikki

Vakionaama
Siis minun höpinä liittyy siihen että aiemman tiedon mukaan vesi on 10m syvyydessä noin.

Aktiivisyvyyttä 100m + 30m yhteensä nyt. Hyödyntämättä jää 20m.

Tai 130m vs 150m. Tuo 20 metriä jos säkkikamalla betonoisi, niin menisi siihen noin 300 litraa betonia. Paljonko kustantaa siis että saisi 20m lisää aktiivisyvyyttä...ei mahdottomia.
 

jmaja

Vakionaama
Eli se yläpää tehtäis tuossa tulppauksessa ihan samalla tavalla kuin keräimen kanssa ... jätetään vaan putket pois ja putkiaihiot avaamatta tai tukitaan, kö?
Pois jää tietysti keräin. Jää myös muovinen sisäputki teräsputkeen, mutta sanoivat, että saan sen, jos haluan. En tiedä katkotaanka teräsputki samalta kohtaa. Se keräimen kiinnitys/tulppa upotetaan jostain syystä teräsputkeen sisään. Normaalisti kai tulee päähän? Ymmärsin, että tuosta tulpasta poistetaan ne väkäiset, jotka normaalisti jäävät teräsputken reunan yläpuolelle.

Siis tällaisen porari minulle näytti. En tiedä miksi pitää upottaa teräsputkeen.
1613143500824.png


Tarpeen mukaan tulee myös se muovinen suojakaivo teräsputken ulkopuolelle. Mikä sitten olisi sellainen tarve?
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Vanhassa kaivossa näyttää tältä. Musta oli ennestään kaikki punainen on uutta. Kaivon kannen välissä oli yksi ja kaivon ulkopuolella toinen hiirenraato. Lentäneet ilmeisesti ulos kaivosta kivien mukana. Suurin kivenpalanen 2x4x11 cm. Paljonkohan kaivon pohjalle on tullut kiveä?

Tämä kaivo ollut siis täysin käyttämättä 20 vuotta ejektoripumpun hajottua.
 

Liitteet

  • 20210213_005240.jpg
    20210213_005240.jpg
    120,5 KB · Katsottu: 310

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Aika kovaa tuohua nuo poraushommat. :huh2:

Oletko suonut ajatustakaan ILP lämmitykselle, kun niitä vesikiertojakaan ei vielä ole? Ei maksaisi paljon ja olisi ainakin takaisinmaksuaikapuoli kunnossa. Montako tarvittaisiin ?
 

jmaja

Vakionaama
Oletko suonut ajatustakaan ILP lämmitykselle, kun niitä vesikiertojakaan ei vielä ole
Olen. Siitä lähdin liikkeelle 1,5 vuotta sitten, siis kauan ennen kuin taloa edes ostettiin. Tulihan silloin selväksi, että ILPillä TMA on paras ja MLP:n tai VILPin todella pitkä, jos ILP on lähtökohtana. Varsinkin, kun pitää niitä vesikiertoja tehdä.

Mutta ILPillä ei lämpeä maanvaraiset lattiat, käyttövesi eikä uima-allas. Tuskin noita 30 m2 laattalattiota viitsii kylmänä pitää. Niissä on nyt jotain 4 kW paikkeilla vastuksia, jotka olivat kovimmilla pakkasilla koko vuorokauden päällä. Tietysti ei tarvitse noin paljoa, jos ILPillä lämmittää ilman.

Ja kaikki sähkölämmitykset -76 eli pitäisi uusia, jos ILPiin päädyttäisiin.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
En oikein tiiä, paluu jämähti miinus 3c ja sitten seis. Teki sen 2 kertaa. Vikakoodi ilmoittaa että kylmäainepiiri vika, vaihda kompressori. Kun tekee virrat off kaikki ok ja jos laittaa manuaali sähkövastukset off niin onkelmaa ei tule lainkaan. No päröytän sen kaivon ku routa sulaa ni eiköhän cop parane
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Mutta siis nyt ei paluu laske -3c alle vaikka kävisi kuinka pitkään, ja kun piti paussia( poltteli antrasiittia) päivällä niin tulo oli -0,5c eli lammen pohja on siis ålussalla mutta liian nopea kierto jäädyttää keruunesteen.
Niinkuin Frati jossainvaiheessa laittoi niin olis pitäny laittaa 2 lenkkiä yhden sijaan. Lämmön johtuminen muovin läpi ei ole riittävää.
Mielenkkiintoista sikäli että entäs jos olis matalampi kaivo mutta keruuputkisto olis esim kuparia..... ?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mielenkkiintoista sikäli että entäs jos olis matalampi kaivo mutta keruuputkisto olis esim kuparia..... ?

Rst ruttuputkea. Joskus leikin ajatuksella että lasken lämmönvaihtimen perisvesikaivoon ja teräksinen ruttuputki olisi ollut kaiken puolin sopivaa. Suurempi pinta-ala oli muistaakseni se tekijä.
 
Viimeksi muokattu:

Adamooppeli

Aktiivinen jäsen
@jmaja laita @Seppaant nimimerkille yv:tä ja kysy tuosta ruhjeen korjauksesta tarkemmin. Jos löytyy kokonaan toinen yritys, jolla on tietotaitoa ja porauskalusto niin ehkä voisivat tehdä tuon kaivon loppuu 230 m asti ? Jos tämä on sama @Seppaant joka kirjoittelee sisarfoorumilla, niin itse kysyisin sinun tilanteessa asiaan tarkennusta häneltä ?
 
Viimeksi muokattu:

repomies

Hyperaktiivi
Tilanteen mukaan pitää elää ja suunnitelmia uusia. Pelataan ne kortit jotka satutaan saamaan.

Kotte sanoi aika hyvin että kaksi kaivoa voi kuitenkin olla parempi kuin yksi. Noin virtausvastusta miettien asia on aika yksinkertainen ymmärtää. Mutta onhan se monimutkaisempi rakentaa ja tasapainotella ja onhan toki oma ongelma jos kaivot ovat kovin lähekkäin. Vinoporaus siihen toiseen sitten?

ILPin tai useampia laittaisin ehkä itse avuksi, on se jäähdytys kuitenkin kiva olla ja jos tilanne on sellainen että maalämpöä pitää alimitoittaa niin ILPpejä voisi käyttää apuna. ILPpien ei oikeastaan tarvitse kyetä lämmittämään alle -5C lämpötilassa, jos valtaosan lämmityksestä saa tuota lämpimämmässä ILPpien harteille. Ongelma ILPeissä on rumat ulkoyksiköt sulatusvesineen. En tuohon oikein osaa mitään erityisen hyvää ratkaisua tarjota. Itsellä ulkoyksikkö on piilossa, koska käyttö on vain jäähdytystä, mutta lämmityskäytössä on siinä oma ongelmansa laitella ulkoyksikkö nätisti piiloon niin että sulatusvedet saa fiksusti pois aiheuttamasta päänsärkyä tai jäätiköitä. DIY-VILP aikana tuli laiterikon aikana harjoiteltua ILPin sulatusvesien koppaamista laastipaljuun autokatoksessa (ulkoyksikkö on harvalaudoitetun katon yllä) ja olihan tuokin harrastus. Kyllähän ne vedet nyt siihen osui enimmäkseen, mutta on siinä tosiaan harrastelemista. Ei mikään "jätänpä päälle kanarianmatkan ajaksi" -tyyppinen lämmitysratkaisu. Toki kosteat kelit on lähinnä syksyllä jolloin vesi ei edes jäädy täällä. Helpoin ratkaisu lienee etsiä seinä jossa ulkoyksiköt ärsyttävät vähiten. Sinne sitten niitä, ja tarvittaessa pitkät putket. Meillähän homma meni niin että akan suusta tuli ulkoyksikön paikkaa etsiessä pelkkää eieieieieiei niin laitoin sen sitten kunnolla piiloon ja käskin akan olla hiljaa.

Täytyy koputtaa puuta miten hyvin oma kaivo onnistui. 230m tuli, ei päivässä mutta kahdessa oli valmista ja lämpöä on riittänyt. Maalämpöpumpun logiikkaa hieman moitin, en ehkä toista AIT:n vehjestä enää osta. On tuo luxtronik niin ankea. Vaikka siinä onkin linux. :D
 

jmaja

Vakionaama
Ainakin kaksi porausfirmaa olisi valmiita poraamaan toisen reiän tuonne. Mutta tänään tuli tehtyä kokeita vanhasta käyttövesiporakaivosta (36 m syvä, vedenpinta n. 10 m) ja tuli mieleen pohjaveden hyödyntäminen sellaisenaan.

Ostin Motonetista halvan porakaivopumpun. Asensin sen n. 12 m svyyteen eli vain 2 m pinnan alle ja aloin pumpata. Luulin pian imevän ilmaa, mutta ei. Tunnin annoin pumpata. Alussa vesi oli 7,5 C ja lopussa 7,2 C. Laskin vedet alatontille. Mittasin 10 l sangon täyttyvän 9 sekunnissa, joten 1,1 l/s ja yhteensä 4 m3 tuli pumpattua. Mittasin uudesta 114 m kaivosta, että vedenpinta laski n. 20 cm tuosta ja palautui takaisin 10 m lopetuksesta, ehkä nopeamminkin, en kokeillut.

Toimisiko siis veden pumppaus 0,2-0,4 l/s ja dumppaus maahan tai mereen. Lämmönvaihtajan läpi ja toisella puolella viinakierto MLP:lle. Vai onko tuossa joku ongelma? COP ainakin olisi hyvä, sillä eihän tuo oikein voi tuosta paljoa jäähtyä.

Pumppu vei sähköä 800 W ja tuotti n. 170 W pumppaushyötytehon. Se on tietysti paljon, mutta virtaamakin oli suuri. N. 1/3 painehäviöstä tuli putkesta (24 m 32x3.0). Voisikohan tuota ajaa taajuusmuuntajalla?

Grundfosin säädettävällä pumpulla 0,4 l/s 11 m pitäisi syntyä 92 W sähköteholla. Mutta hintaakin on sitten 10-kertaisesti eli reilusti yli tonni vaadittuine säätölaitteineen. https://product-selection.grundfos....51?tab=variant-curves&pumpsystemid=1230137995

Silloinhan ei tarvitsisi enää porata. Tietysti voi tuohon porattuun 114 m kaivoon keräimen laittaa ja tehdä hybridisysteemin, jossa pumpataan vettä vain kun tuo alkaa kylmenemään liikaa.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Oliko ehdot kovat?
Ei. Samat hinnat kuin alunperin kysyin 230 m kaivolle tarjouksia monelta pyytäessä. Kerroin aivan kaiken ja tuo 40 vuotta porannut, myös ko. alueella ei ollut moksiskaan.

Mutta nyt tosiaan olen alkanut miettiä kannattaako porata vai käyttää vain tuota vettä sellaisenaan. Vaatii tietysti ulkoisen lämmönvaihtimen.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Mutta nyt tosiaan olen alkanut miettiä kannattaako porata vai käyttää vain tuota vettä sellaisenaan. Vaatii tietysti ulkoisen lämmönvaihtimen.
Tarviit ehkä avattavan vaihtimen jos kaivovettä käytät, se pitää puhdistaa aina joskus.

Minä ottaisin sen porarin tontille.
 

jmaja

Vakionaama
Tarviit ehkä avattavan vaihtimen jos kaivovettä käytät, se pitää puhdistaa aina joskus.

Minä ottaisin sen porarin tontille.
Luuletko, että tuo on suurikin ongelma? Eihän nuo lämmönvaihtimet näytä montaa sataa maksavan, joten voi myös vaihtaa. Tietysti pitäisi useita vuosia kestää, jotta tuosta ei riesaa tulisi.

Etuna tuosta olisi lämmin vesi talvella ja kylmä kesällä eli lämmityksessä hyvä COP ja jäähdytys tehokasta. Lisäksi tietysti säästäisi sen ehkä lähes 7 tonnia, kun ei tarvitse porata ja jo poratun voi tulpauttaa ilmaiseksi. Sekä ei tarvitse jännittää tuleeko uusi vedenpaisumus poratessa. Voihan se kaivon sitten myöhemmin porata kotitalousvähennyksellä, jos kaduttaa.
 

Adamooppeli

Aktiivinen jäsen
Mutta nyt tosiaan olen alkanut miettiä kannattaako porata vai käyttää vain tuota vettä sellaisenaan. Vaatii tietysti ulkoisen lämmönvaihtimen.
Pohjavesikeruu, vaatiiko keruu puolelle kaksi erillistä pumppua? Ja kaksi lämmönvaihdinta?
Onko jäätyminen mahdollista pohjavesi pumppauksella kun kiertovesipumppu pettää?
Oma ratkaisu olisi tässä tapauksessa. Tekisin toisen kaivon viereen ja kytkisin ne rinnan.
 

jmaja

Vakionaama
Pohjavesikeruu, vaatiiko keruu puolelle kaksi erillistä pumppua? Ja kaksi lämmönvaihdinta?
Onko jäätyminen mahdollista pohjavesi pumppauksella kun kiertovesipumppu pettää?
Oma ratkaisu olisi tässä tapauksessa. Tekisin toisen kaivon viereen ja kytkisin ne rinnan.
Vaatii porakaivopumpun ja tietysti myös sen MLP:n sisäisen pumpun. Sisäisellä pumpulla olematon painehäviö, eli ei vie juuri mitään. Porakaivopumppu vie saman kuin sisäinen normaalisti.

Porakaivopumpun hajotessa voi ulkoinen lämmönvaihdin jäätyä. En tiedä saako estettyä sillä, että laittaa MLP:n asetuksista alimmaksi menoksi "kaivoon" 0 C. Tällöin ainakin Niben invertterit ensin pudottavat kierroksia ja sitten sammuttavat kokonaan kompuran eli menevät vastuskäyttöön. En osaa nähdä, että mikään muu jäätyisi.

Pohjavesikeruu on kai aivan yleinen Keski-Euroopassa ja Niben mitoitusohjelmastakin se löytyy. On niitä jokunen Suomessakin ja Ruotsissa ilmeisesti jo enemmän.

Niben mitoitusohjeman mukaan 6 C pohjavedellä sähköä kuluisi 1000 kWh vähemmän kuin 200 m kaivolla (mitoitettu 0 C).
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Kannattaa kyllä tätä kysyä sieltä rakennusvalvonnasta ennen kuin ryhtyy pohjavesien kanssa pulaamaan tontilla. Voi tulla kallis lasku kunnasta, jos pohjavesille käykin jotain odottamatonta (kuten alentumista) tuon prosessin seurauksena. Vastauksen kyllä taitaa tietää kysymättäkin.

Minäkin ottaisin uuden porarin tontille ja kun selviää, miten käy, niin sitten vasta päätös tarviiko sitä vajaaksi jäänyttä ottaa käytöön vai antaa tulpata.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pitäisi mennä ilmoituksella, jos yli 100 m3/päivässä. Alle 100 m3 päivässä ei tarvitse ilmoitella minnekään. Jos tarve on yli 250 m3/päivässä, pitää saada aluehallintoviraston lupa. Sen saaminen saattaa olla vaikeaa, jos käyttötarkoitus on vain energian ottaminen.


Veden oton tarpeen pitäisi kuitenkin palvella jotain "normaalia" kiinteistön käyttöön liittyvää tarkoitusta. Energian ottaminen (pohja)vedestä ei mahda olla tämmöinen käyttötarkoitus.

Jos kohde on lähellä merta ja pohjaveden pinta on jo merenpinnan tasossa, arvata sopii, mistä suunnasta se kaivo alkaa täyttyä. 100:ssa metrissä voi olla pitoisuudet jo aika lähellä meren tasoa.
 

jmaja

Vakionaama
Minun 0/35C , 8.65 kW pumppu, keruu Max virtaus täydellä lähtö teholla on 0.55 l/s. Oliko sinulla isompi pumppu suunnitteilla ?
12 kW pumppu. Mutta välissä olisi lämmönvaihdin. Tuossa voisi hyvin pitää 7 sisään 1 ulos. Jolloin MLP voisi nähdä vaikkapa 4/0 C.

40 mm keräimellä tuolle olisi tullut n. 0,55 l/s ja 50 mm keräimellä 0,65 l/s.

Saahan sitä nurmikkoa kastella. Keskimääräinen vedenotto olisi luokkaa 10 m3/vrk. Äärimmäisillä pakkasilla ehkä 90 m3/vrk.

Edit: ei tietenkään 90 m3/vrk vaan 35 m3/vrk. 95 m3/vrk on ko. porakaivopumpun maksimi.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama

Tuolla siis vastaava systeemi. Paljonkohan tuolla sitten pumpataan? Sanotaan 1,5 kuutiota minuutissa, mutta eihän se voi pitää paikkansa. Energiantarve n. 5-kertainen mun tapaukseen nähden. Sanovat pohjaveden jäähtyvän 3-4 astetta ja kulutus laski kolmasosaan eli ottavat vedestä n. 100 000 kWh. Vuodessa pitää siis virrata n. 25 000 m3 eli keskimäärin n. 70 m3/vrk ja kovilla pakkasilla varmaankin ainakin 150 m3/vrk.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Heikkilä muistelee, että pohjavesilämmitystä varten piti tehdä yksityiskohtainen selvitys elylle (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Sieltä tuli lupa nopeasti. Aluehallintovirastossa (avi) asiaa mietittiin pidempään, mutta sieltä tuli vastaus, että hanke ei tarvitse avi-lupaa.
Tuosta toteutuksesta on 10 vuotta aikaa ja kun ottaa huomioon sen linjan, mikä tavallistenkin energiakaivojen kanssa on otettu, niin ihmettelisin jos tuollaiseen nykyään lupa irtoaa. Riippu varmasti paljon kohteen sijainnista ja muista reunaehdoista. Se on kuitenkin selvää, että lupa tuollaiseen on haettava ja sillähän se selviää, mikä on viranomaisten suhtautuminen. Minä ottaisin mieluummin riskin niistä uusista porausyrityksistä kuin siitä, että pohjavedelle tapahtuisi jotakin odottamatonta ja joutuisin siitä maksumieheksi. Jälkimmäisessä tapauksessa korvaussumman perään saisi varmasti laittaa nollan jos toisenkin verrattuna siihen "naapurin olkkariin liejut" -tapaukseen.

Jos systeemi on sellainen, että vettä otetaan tavallaan samasta paikasta mihin se palautetaan, niin silloin suurempaa huolta pohjavedelle tapahtuvista seurauksista ei varmaankaan ole. Tällainen lienee tapaus tuolla Kangasallakin, jossa viereisen järven pinta on luultavasti lähellä pohjaveden pintaa.
 

jmaja

Vakionaama
Minä ottaisin mieluummin riskin niistä uusista porausyrityksistä kuin siitä, että pohjavedelle tapahtuisi jotakin odottamatonta ja joutuisin siitä maksumieheksi.
Kyse ei ole pohjavesialueesta, lähimmälle sellaiselle on matkaa lähes 10 km. Mitä sille pohjavedelle tapahtuisi ja miten tilanne eroaa innokkaasta nurmikon kasteliasta muuten kuin vuodenaikapainotuksen osalta?
 

Karga

Jäsen
Tuolla siis vastaava systeemi. Paljonkohan tuolla sitten pumpataan? Sanotaan 1,5 kuutiota minuutissa, mutta eihän se voi pitää paikkansa. Energiantarve n. 5-kertainen mun tapaukseen nähden. Sanovat pohjaveden jäähtyvän 3-4 astetta ja kulutus laski kolmasosaan eli ottavat vedestä n. 100 000 kWh. Vuodessa pitää siis virrata n. 25 000 m3 eli keskimäärin n. 70 m3/vrk ja kovilla pakkasilla varmaankin ainakin 150 m3/vrk.
Olisko yksikkövirhe. Jos olisi vaikka 1,5 l/s, se vastaisi 130 m3/vrk. Se olisi samaa suuruusluokkaa arviosi kanssa.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Mitä sille pohjavedelle tapahtuisi ja miten tilanne eroaa innokkaasta nurmikon kasteliasta muuten kuin vuodenaikapainotuksen osalta?
Ei kai mitenkään. Tunnustan, että minulla ei ole näppituntumaa noista määristä, mitä sieltä pumpattaisiin.

Minkälaiselle alueelle tuon vesimäärän purkaisit talvella ja miten estät purkuputken jäätymisen? Millainen jääkenttä on odotettavissa, jos puretaan routaantuneen maan päälle? Vai onko sinulla rantatontti, jotta saisit johdettua purkuputken kuten tuossa Kangasalan tapauksessa metrien syvyydessä vesistön pohjaan?
 

jmaja

Vakionaama
Mikähän määrä se on? Maksimi? 5 K dT:llä tuo vastaisi 30 kW eli sähkön kanssa ehkä 40 kW. Mahtaako riittää tuohon taloon?
 

jmaja

Vakionaama
Ruotsalaisfoorumilla on paljon juttua noista pohjavesilämpöpumpuista. Tässä yksi: https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=46434.0

Nyt on testi menossa veden riittävyydestä. Laitoin pumpun muutaman metrin syvemmälle, on ehkä 5 m normaalipinnan alla. 5 tunnin eli 20 m3 pumppauksen jälkeen vedenpinta oli jo selvästi laskenut siinä viereisessä uudessa kaivossa. Tippui 20 cm n. puolessa tunnissa ja yhteensä n. 1 m 5 tunnissa. Taisi jo 3 tunnin paikkeilla olla aikalailla sama 1 m. Alapihalla ei lammikkoa kerry. Valuu ensin kalliojyrkännettä alas 2 m ja sitten siitä jatkaa mäkeä alas. 5 m päästä löytää vielä lumen alta virtaavan kohdan, mutta 10 m päässä ei. Jätin yöksi päälle, katsotaan kestääkö pumppu, kaivo ja tuleeko lammikkoa jonnekin.

Sitten otin kaksi pullollista vettä vesianalyysiä varten. Saakohan tälla ilmaisella jo tarvittavat tiedot? Siis lähinnä onko vedessä jotain, joka tukkisi lämmönvaihtimen. https://jalovesi.fi/ilmainenvesianalyysi/
Tuossa on rauta, magnaani, kokonaiskovuus, pH, TDS ja nitraatti. Puuttuuko jotain oleellista?

GTK:lla on pohjavesienergiaan erikoistunut kaveri, mutta on tämän viikon hiihtolomalla. Pitää soittaa ensi viikolla.
 

jmaja

Vakionaama
Eihän näitä juttuja enää kohta illalla uskalla edes lukea.
Mitä tarkoitat?
Kyllä minä kannustaisin vielä kuitenkin yrittämään sitä poraamista.
Saattaa näin tapahtuakin, mutta selvitellään nyt tätä pohjavesivaihtoehtoakin. Ihan peruskauraa Keski-Euroopassa ja Ruotsissakin lienee satoja ellei tuhansia asennuksia. Isojakin kohteita, kuten Arlandan lentokenttä, joka ottaa pohjavettä lämmitykseen tai jäähdytykseen 200 l/s: https://www.swedavia.se/contentassets/13cc9705601447d2984a549ce5ea6e4a/bilaga-6.pdf
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Ihan peruskauraa Keski-Euroopassa ja Ruotsissakin lienee satoja ellei tuhansia asennuksia.
Onko tuolta maailmalta selvinnyt, mihin ne tyypillisesti sen nostetun veden tuuppaa? Jonkinlainen imeytys varmaan tehdään, mutta onko se esim rengaskaivon kautta imeytyskenttään tms.? Tuskin niitä vesiä pihanurmikollekaan puretaan?

Teillä on onneksi otollinen rinne (ilmeisesti luonnontilassa), johon vedet kaiketi voisivat imeytyäkin. Hyvä kun on nyt mahdollisuus testata ennakkoon.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Kannattaa jonkun pohjavesiasiantuntijan kanssa keskustella onko sitä mieltä että se vesi riittää kaikissa olosuhteissa. Ja miten sitä voisi luotettavasti testata.

Tällä testattiin KV kaivoa puolipäivää porarin järeällä voimavirtapumpulla ja vettä tuntui suihkuavan loputtomasti. Muutaman kerran kuivana kesänä nurmikonsadetin alkoi hyytymään lyhyen käytön jälkeen suihkun jäädessä lopuksi alle metrin. Teoriani oli että kaivon pinta laski niin alas että uppopumppu juuri ja juuri jaksoi nostaa vettä pinnalle. Pienen odottelun jälkeen vettä tuli taas normaalisti.

Edelleen ensisijaisesti poraisin toisen matalan kaivon.
 

jmaja

Vakionaama
Kaivosta toiseen (30 m väli mainitaan ruotsalaisfoorumilla), ojaan, kivipesään jne. Tontin mukaan.

Sama ongelmahan tulee jo salaojien ja ränneistä tulevien vesien kanssa. Mutta onhan tämä vesimäärä aika suuri. Vuodessa tuplasti sen mikä tontille sataa.
 
Ylös Bottom