Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Freeze
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Mitä mieltä Freeze olet näistä suosituksista yhteen merkkiin,

- Alijäähdytys 6-9.
- Tulistus 4 +- 0,5.
- Lauhtumislpt max 1 menoveden yli.
- Höyrystymislpt max 6 alle maasta/kaivosta palaavaan.

Nämä lukemat R407C mittauspöytäkirjasta ja varmasti tehtaan labrasta kotoisin..
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

8)
Alijäähdytys 6-9 K on hyvä suositus
Tulistus 4 +- 0,5K on hyvä suositus
Lauhtumislämpötila max 1 menoveden yli on hyvä edellyttäen tietenkin, että sen lämpötila on järkevissä rajoissa
Höyrystymislämpötila esim +0C asteisesta maaliuoksesta -6 höyrystymislämpötila on hyvä.
Hyviä suosituksia, kunhan todellisuus on sama niin hyvät arvot.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Lauhtumislämpötila +1 aste yli menoveden on aika kova suoritus, varsinkin kun siihen yhdistää tuon 6-9 asteen alijäähtymisen. Itse olen kyllä sitä mieltä, että noissa arvoissa on jotakin mätää.. Toisaalta r407c:n liukuma antaa hieman väljyyttä tulkintoihin...
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

8)
Voi tuohon päästäkin jos on kuumakaasu levari, lauhdutin ja sitten vielä imulinjassa nestelinjan alijäähdytin.
Reilulla mitoituksella luonnollisesti.
Olisi kiva nähdä tuollainen pumppu luonnossa toimivana.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Piti nopeasti mittailla omaa kaappia tässä puntin lomassa. Tulistus 4,5. Imuputken lämpötilaa hieman hankala mitata mutta lämpötilaeromittarilla alempi antoi arvon -1 kun imupaine oli 2,8bar=~-5,5.
Menovesi 36, paluu 28 keruu +1/-4. Kuumakaasu 74. Keruuero on iso koska liian syvä kaivo=virtausvastus..
Tarkistin lämpöanturit lämpökameralla paitsi en keruuta..
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Freeze aiheutti säätöbuumin joka meinaa aiheuttaa nauruun kuolemisen.. :)

http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1326135107/160#194
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Sami68 sanoi:
Freeze aiheutti säätöbuumin joka meinaa aiheuttaa nauruun kuolemisen.. :)

http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1326135107/160#194

Haluatko harrastuksen - osta mlp ;D
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Siellä auotaan paisarin suojamutteria yhellä jakarilla ;D Kohta lähtee...
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

zadah sanoi:
Siellä auotaan paisarin suojamutteria yhellä jakarilla ;D Kohta lähtee...

Voi vain kuvitella sen pelon avainta vääntäessä kun ei tiedä tuosta kylmäaineen käyttäytymisestä mitään. Kuin pommia purkais! ;D ;D
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään


1 ei se räjähdä, turvajäähdyke

2 ei se mene rikki, aina

3 pitää olla sisältöa elämässä

4 ajattelu on sallittua

5 Matti Jokela teki hyvät ohjeet

6 Pohjoisen TI-miehet. Meiltä korjaukset edullisesti /c020
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

8)
Jotain tämän suuntaista osasin odottaakin. ;D ;D
Vähän vaan sääliksi käy noita tee se itse säätelijöitä.
Tuleepahan vaan lisätöitä oikeille kylmäalan ammattimiehille. :D
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Kannattaa lukea tarina loppuun/lopummaksi, aikas hyvin Xargo sääti oman koneen freezen ohjeiden innoittamana, tee se itse meiningillä, tosin Xargokin lienee sellainen tee se itse mies että toiselta alalta löytyy vaikkapa tohtorin tutkinto.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

wattis sanoi:
Kannattaa lukea tarina loppuun/lopummaksi, aikas hyvin Xargo sääti oman koneen freezen ohjeiden innoittamana, tee se itse meiningillä, tosin Xargokin lienee sellainen tee se itse mies että toiselta alalta löytyy vaikkapa tohtorin tutkinto.

2h itseopiskelulla kuitattiin tämäkin "rakettitieteenä" mainostettu MLP:n säätäminen.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

wattis sanoi:
Kannattaa lukea tarina loppuun/lopummaksi, aikas hyvin Xargo sääti oman koneen freezen ohjeiden innoittamana, tee se itse meiningillä, tosin Xargokin lienee sellainen tee se itse mies että toiselta alalta löytyy vaikkapa tohtorin tutkinto.

Ihan tekniikan ylioppilas toistaiseksi. Ikiteekkariksikin voisi joku sanoa. ;) Tekniikan alan tutkimushommissa nyt kuitenkin ja eiköhän se väikkärikin jollain aikavälillä tule kirjoitettua. Kylmäaineista ei ollut mitään tietoa ennen oman taloprojektin lämmitysjärjestelmään tutustumista. Mutta kyllähän nämä hommat vaatii sellaisen asenteen, että tykkää selvittää asioita ja osaa omaksua tietoa.

Tältä foorumilta kuitenkin löysin hyvin tietoa tuohon hommaan ja siitä suurkiitokset. Ensisijaisesti Matti Jokelan ohjeen mukaan sitten lähdin säätöhommiin, mutta sitä ennen olin kyllä pähkäillyt pitkään laitteen toimintaa. Siitä olen samaa mieltä, että ei noita laput silmillä kannata lähteä ropaamaan.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

8)
Kuka täällä on väittänyt kylmätekniikkaa "rakettitieteeksi" ;)
Ihan normaalia säätö hommaa kunhan vaan tietää mitä tekee.
Kylmätekniikkahan lähti nousuun 1800-luvun lopulla, eikä siellä ole paljon asioita alkuperäisestä prosessista muuttunut.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Juu, eihän tuo säätöhomma itsessään kovin kummosta ole kun tietää miten homma toimii. Mutta kun nämä "tekniikan tohtorit" tuppaa melko usein olemaan "käytännönkäsiä" eli jakoavain ei istu käteen sitten millään ;D

- "Miten päin tämä mutteri aukeaa"
- "Joo, anna tänne se jakari"


Niin, tämä "piikki" ei ollut sitten Xargo sinulle ;)
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Laitetaas nyt tännekin palstalle tämä log ph diagrammi kommentointikierrokselle:

_small.jpg


Eli lauhtumis- ja höyrystymispaineet mittasin huoltomittarisarjalla ja imukaasun ja alijäähtyneen kylmäaineen lämpötilat 1-wire mittareilla.

Ei huojuntaa havaittavissa lämpötiloissa, eikä paineissa. Paisuntaventtiilin säätö on täysin levällään. Parin viikon logit kauttaaltaan "puhtaat".

Select7 kertoo seuraavaa:

Antoteho: 9,45kW
Ottoteho: 1,66kW
COP: 5,68
Höyr. lämp.: +1,52C
Lauht. lämp.: +35,21C
Alijääht.: 6,03K
Tulistus: 3,29K

Todellinen ottoteho 1,61-1,62kW. Antoteho vastustestin perusteella n. 9,2kW.

Tuo diagrammin toimintapiste on jakson alkupäästä eli alempi ottoteho ja antoteho selittynee sillä.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Tuossa tuo linkki siihen ketjuun ja toivon, että Zadah ja Freeze sekä muut kylmäkallet kommentoisi tuota Xargon säätöä ja Seppantin myös. Itselläni ei ole vielä riittävästi kokemusta tuosta hommasta, mutta aihe kiinnostaa reipaasti..
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Xargo sanoi:
Ei huojuntaa havaittavissa lämpötiloissa, eikä paineissa. Paisuntaventtiilin säätö on täysin levällään. Parin viikon logit kauttaaltaan "puhtaat".

Select7 kertoo seuraavaa:

Antoteho: 9,45kW
Ottoteho: 1,66kW
COP: 5,68
Höyr. lämp.: +1,52C
Lauht. lämp.: +35,21C
Alijääht.: 6,03K
Tulistus: 3,29K

Todellinen ottoteho 1,61-1,62kW. Antoteho vastustestin perusteella n. 9,2kW.

Ilmeisesti suutinvalinta on sattunut osumaan hyvin kohdalleen(?). Jos lämpö ei sattuisikaan kaivossa riittämään tai on tarve tehdä todella kuumaa käyttövettä, niin mahtaako kuva enää olla näin ruusuinen?
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Sami68 sanoi:
Tuossa tuo linkki siihen ketjuun ja toivon, että Zadah ja Freeze sekä muut kylmäkallet kommentoisi tuota Xargon säätöä ja Seppantin myös. Itselläni ei ole vielä riittävästi kokemusta tuosta hommasta, mutta aihe kiinnostaa reipaasti..

Xargo on ruuvannut paisarin liian auki ja kuumakaasun lämpötilat ovat romahtaneet. Climacheckki ei tajua tilannetta ja luulee kompuran isoentrooppisen hyötysuhteen olevan n. 0.9! Oikea arvo on luokkaa 0.7

Eli Climacheckki laskee tehon ja copin täysin väärin. Kannattaa ruuvata sitä paisaria kiinni ja seurata lauhduttimen yli Delta T:tä

Kuumakaasun lämpötilan olisi hyvä nousta sinne n.60 asteeseen noilla arvoilla.

Vaikuttaa siltä, että tuo Climacheckki ei olekkaan niin pätevä ohjelma loppujen lopuksi. Pitäisihän ohjelman tuollainen klassinen liika syöttö havaita...
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

zadah sanoi:
Xargo on ruuvannut paisarin liian auki ja kuumakaasun lämpötilat ovat romahtaneet. Climacheckki ei tajua tilannetta ja luulee kompuran isoentrooppisen hyötysuhteen olevan n. 0.9! Oikea arvo on luokkaa 0.7

Eli Climacheckki laskee tehon ja copin täysin väärin. Kannattaa ruuvata sitä paisaria kiinni ja seurata lauhduttimen yli Delta T:tä

Kuumakaasun lämpötilan olisi hyvä nousta sinne n.60 asteeseen noilla arvoilla.

Voitko vielä vähän avata, että mitä tuo matala kuumakaasun lämpötila haittaa? Kuumempaa kuumakaasua en kuitenkaan pääse lämpötilana hyödyntämään, kun ei ole tulistusvaihdinta...

Delta T lauhduttimen yli laskee n. asteen verran jos ruuvaan paisarin tuohon toimintapisteeseen, jossa kuumakaasu on 60C (tehdassäätö). Havainnot täsmäävät myös hyvin Select7 haarukoinnin kanssa. Jos hait sitä, että nyt kompuralle pääsisi nestettä ja kuumakaasu olisi siksi noin viileää ja sitä kautta lauhduttimen dT olisi pieni niin mitään sellaista ei kyllä ole seurannassa näkynyt. Toki palautan tehdassäädöt, jos joku osoittaa, että ne ovat syystä tai toisesta paremmat kuin nämä tämänhetkiset.

Itselläni on mututuntuma, että isentrooppinen hyötysuhde on näin hyvä, koska puristus on lyhyt. Jos katsoo oikeita puristuskäyriä niin huomaa, että puristuksen alkuvaiheessa käyrä nousee jyrkemmin kuin lopussa (lopussa kaartuu enemmän oikealle kuin alussa). Eli suuremmalla painesuhteella isentrooppinen hyötysuhde kärsii. Mulla painesuhde on kohtuu matala niin hyötysuhdekin on hyvä.

Laite toimii kyllä mainiosti käyttövettä tehtäessäkin. Mutta siksi tänne kirjoittelen, että aiheesta voitaisiin keskustella. Itse en nää pienentynyttä sähkölaskua minään ongelmana (etäluettavalta mittarilta seurattua). Kuvittelisi myös kompuran rasittuvan vähemmän kun se käy viileämpänä samalla painetasolla.

Miten pääset 0,7 hyötysuhteeseen noilla arvoilla? RefUtilsilla kun antaa hyötysuhteeksi 0,7 niin kuumakaasun lämpötilaksi tulee 58,3C. MLP:n oma anturi taas antaa lukemaksi 49C. Ymmärrän kyllä, että yleisesti ottaen hyötysuhde on 0,7 luokkaa, mutta jospa se tuon matalan painesuhteen ansiosta nyt onkin 0,9 paikkeilla? Climacheckin ilmoittamaa COP ja antotehon arvoja pidän kyllä yltiöoptimistisina. Select7 antaa järkevämpiä tuloksia samoilla luvuilla. Täsmää myös RefUtilsin kanssa suht hyvin.

Mitattuja arvoja tukee myös vastustesti, jossa lämmitin vettä vain 9kW vastuksella ja vertasin kompuralla tuotettuun.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Xargo sanoi:
Voitko vielä vähän avata, että mitä tuo matala kuumakaasun lämpötila haittaa? Kuumempaa kuumakaasua en kuitenkaan pääse lämpötilana hyödyntämään, kun ei ole tulistusvaihdinta...

Delta T lauhduttimen yli laskee n. asteen verran jos ruuvaan paisarin tuohon toimintapisteeseen, jossa kuumakaasu on 60C (tehdassäätö). Havainnot täsmäävät myös hyvin Select7 haarukoinnin kanssa. Jos hait sitä, että nyt kompuralle pääsisi nestettä ja kuumakaasu olisi siksi noin viileää ja sitä kautta lauhduttimen dT olisi pieni niin mitään sellaista ei kyllä ole seurannassa näkynyt. Toki palautan tehdassäädöt, jos joku osoittaa, että ne ovat syystä tai toisesta paremmat kuin nämä tämänhetkiset.

Itselläni on mututuntuma, että isentrooppinen hyötysuhde on näin hyvä, koska puristus on lyhyt. Jos katsoo oikeita puristuskäyriä niin huomaa, että puristuksen alkuvaiheessa käyrä nousee jyrkemmin kuin lopussa (lopussa kaartuu enemmän oikealle kuin alussa). Eli suuremmalla painesuhteella isentrooppinen hyötysuhde kärsii. Mulla painesuhde on kohtuu matala niin hyötysuhdekin on hyvä.

Laite toimii kyllä mainiosti käyttövettä tehtäessäkin. Mutta siksi tänne kirjoittelen, että aiheesta voitaisiin keskustella. Itse en nää pienentynyttä sähkölaskua minään ongelmana (etäluettavalta mittarilta seurattua). Kuvittelisi myös kompuran rasittuvan vähemmän kun se käy viileämpänä samalla painetasolla.

Miten pääset 0,7 hyötysuhteeseen noilla arvoilla? RefUtilsilla kun antaa hyötysuhteeksi 0,7 niin kuumakaasun lämpötilaksi tulee 58,3C. MLP:n oma anturi taas antaa lukemaksi 49C. Ymmärrän kyllä, että yleisesti ottaen hyötysuhde on 0,7 luokkaa, mutta jospa se tuon matalan painesuhteen ansiosta nyt onkin 0,9 paikkeilla? Climacheckin ilmoittamaa COP ja antotehon arvoja pidän kyllä yltiöoptimistisina. Select7 antaa järkevämpiä tuloksia samoilla luvuilla. Täsmää myös RefUtilsin kanssa suht hyvin.

Mitattuja arvoja tukee myös vastustesti, jossa lämmitin vettä vain 9kW vastuksella ja vertasin kompuralla tuotettuun.

No se on aivan varma että se IsoE on luokkaa 0,7. Ja sekin on varmaa, että se kompura saa nyt nestettä. Tulistus on aivan liian pieni paisarille, se näytti olevan luokkaa 3 astetta...

Climacheckki laskee lämpötehon isoentrooppisen hyötysuhteen ja ottotehon perusteella, tämä johtaa siihen että tulos on tapauksessasi mitä sattuu.

Olet piirtänyt tuohon logph diagrammiin puristuksen isoE:ksi 1,0, eli kyseessä on ideaali puristus. Copelandin Select 7 ohjelmaa antaa noihin olosuhteisiin sen 0,7:n

Kannattaa uusia se vastustesti ja tarkastaa ne anturit, sillä en usko, että koneessasi on kompuraa, joka ylittää Copelandin omat speksit 30%:lla

EDIT. Sen verran otan sanojani takaisin, että tarkastin nuo olosuhteet joissa pumppuasi käytät ja näyttäisi olevan melko lämmintä tuo höyrystimelle tuleva vesi, tätä kautta tuo 9 kw:n antoteho on täysin mahdollinen.

Ainoastaan tuosta 0,9:n isoentroopisesta hyötysuhteesta olen erimieltä, ja sitä kautta kuumakaasun lämpötilasta.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

zadah sanoi:
No se on aivan varma että se IsoE on luokkaa 0,7. Ja sekin on varmaa, että se kompura saa nyt nestettä. Tulistus on aivan liian pieni paisarille, se näytti olevan luokkaa 3 astetta...

Climacheckki laskee lämpötehon isoentrooppisen hyötysuhteen ja ottotehon perusteella, tämä johtaa siihen että tulos on tapauksessasi mitä sattuu.

Olet piirtänyt tuohon logph diagrammiin puristuksen isoE:ksi 1,0, eli kyseessä on ideaali puristus. Copelandin Select 7 ohjelmaa antaa noihin olosuhteisiin sen 0,7:n

Kannattaa uusia se vastustesti ja tarkastaa ne anturit, sillä en usko, että koneessasi on kompuraa, joka ylittää Copelandin omat speksit 30%:lla

logph diagrammiin olen piirtänyt isoE:ksi 0,94. Arvon sain kun haarukoin RefUtilsilla siihen asti, kunnes kuumakaasun lämpötila vastasi mittausarvoa.

Jos nyt kuitenkin unohdetaan tuo isoE ja keskitytään antotehoon ja ottotehoon. Eli siis mitatussa toimintapisteessä (painemittarilla höyrystymis- ja lauhtumispaine ja imukaasu sekä alijäähtynyt kylmis 1-wire mittareilla) kun arvot syöttää Copelandin Select 7:aan niin ohjelma ulostaa saman ottotehon kuin sähkökaapissa asuva kolmivaihemittari ja saman antotehon kuin vastustestillä. Isentrooppinen hyötysuhde ei minua nyt niin kiinnosta. Kokonaisuus ratkaisee ja se ei minua haittaa jos Select 7 käyttää laskennassa isoE arvoa 0,7. Ohjelman antamat speksit kuitenkin täsmäävät mittauksien kanssa molempiin suuntiin. Climacheckin ilmoittamat COP ja antoteho on munkin mielestä metsässä.

Eli oli isoE mitä tahansa, mielestäni tämä toimintapiste on hyvä. Enkä edelleenkään ymmärrä miten voit varmaksi sanoa, että kompuraan pääsee nyt nestettä? Jos näin kävisi niin imukaasun lämpötila laskisi nopeasti ja paisuntaventtiili reagoisi tähän. Kumpaakaan ilmiötä ei ole näkynyt. Nesteen pääseminen kompuraan luulisi myös vaikuttavan käyntiääneen. Ei eroa tässäkään. Lauhduttimen dT:n pitäisi myös laskea, ei muutosta siinäkään (päinvastoin)... Tulistustakin löytyy, joskin melko vähän, mutta niinhän se piti ollakin. Jos imukaasuputkessa olisi nestettä niin tulistuksen täytyisi olla 0K, vai? Eli mikä tässä nyt viittaa siihen, että kompuralle pääsisi nestettä?
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Xargo sanoi:
Eli oli isoE mitä tahansa, mielestäni tämä toimintapiste on hyvä. Enkä edelleenkään ymmärrä miten voit varmaksi sanoa, että kompuraan pääsee nyt nestettä? Jos näin kävisi niin imukaasun lämpötila laskisi nopeasti ja paisuntaventtiili reagoisi tähän. Kumpaakaan ilmiötä ei ole näkynyt. Nesteen pääseminen kompuraan luulisi myös vaikuttavan käyntiääneen. Ei eroa tässäkään. Lauhduttimen dT:n pitäisi myös laskea, ei muutosta siinäkään (päinvastoin)... Tulistustakin löytyy, joskin melko vähän, mutta niinhän se piti ollakin. Jos imukaasuputkessa olisi nestettä niin tulistuksen täytyisi olla 0K, vai? Eli mikä tässä nyt viittaa siihen, että kompuralle pääsisi nestettä?

Hyvä se on, sitä en kiistä.
Sen nesteen imemisen voi päätellä siitä kuumakaasun lämpötilasta, mutta toisaalta nuo lämpötehot ovat sinulla niin hyvät, että ei se ainakaan hirveästi nestettä saa.

Ja voihan se olla, että se kuumakaasu anturi ei ole ihan parhaalla tavalla kiinnitetty...
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Kompuran lämmöt oli kyllä huomattavasti alle minun pumpun kun mitattiin tuosta imuputken vierestä. En jotenkin vaan edelleenkään usko että tehdasasetus olisi kovin kaukana optimista. Kokeileppa sama testi tehdasasetuksella koska ei näin tarkkoja arvoja ole annettu summassa:

Danfoss TUBE R404A, 4,2 kW Kierrä auki kolme kierrosta täysin suljetusta asennosta
Danfoss TUBE R404A, 5,6 kW Kierrä auki 5,5 kierrosta täysin suljetusta asennosta
Danfoss TUBE R404A, 8,4 kW Kierrä auki 5 kierrosta täysin suljetusta asennosta
Danfoss TUBW R404A, 12,0 kW Kierrä auki 5,25 kierrosta täysin suljetusta asennosta
Danfoss TEDS R404A, 15,3 kW Kierrä auki 2,75 kierrosta täysin suljetusta asennosta
Danfoss TUBE R407C, 11,0 kW Kierrä auki 6,25 kierrosta täysin suljetusta asennosta
Danfoss TUBE R407C, 17,0 kW Kierrä auki 5,5 kierrosta täysin suljetusta asennosta
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Sami68 sanoi:
Kompuran lämmöt oli kyllä huomattavasti alle minun pumpun kun mitattiin tuosta imuputken vierestä. En jotenkin vaan edelleenkään usko että tehdasasetus olisi kovin kaukana optimista. Kokeileppa sama testi tehdasasetuksella koska ei näin tarkkoja arvoja ole annettu summassa:

Onko sulla tietoa kumpi noista paisuntaventtiileistä on kasikilosessa pumpussa? Tarkoitus olisi tehdä vertailu alkuperäisiin arvoihin kunhan putkari tulee asentamaan tuon Pollun niin saa mitatun antotehon mukaan tarkasteluun. Musta vaikuttaa edelleen siltä, että Thermia/Danfoss pelaa tässä varman päälle (mikä ei välttämättä ole mitenkään huono asia) ja Nibe urheilee pienen tulistuksen kanssa. Kaivoin toisen foorumin erään käyttäjän Niben pumpun logeista kuumakaasun lämpötiloja eri toimintapisteissä ja nämä mun tän hetkiset vastaavat niitä aika hyvin. Sitten tuossa on juuri eräs tapaus meneillään, jossa Niben pumpulla näkyy paisuntaventtiili huojuvan tehdasasetuksilla.

Eli kyllä mun mielestä on parempi, että tehdasasetuksissa on pelivaraa, ettei käy niin, että paisuntaventtiili huojuu ja normikäyttäjällä ei ole tästä mitään käsitystä. Siitä varmaan on kaikki täällä samaa mieltä, että huojunta romahduttaa hyötysuhteen...

Ja voihan se olla, että se kuumakaasu anturi ei ole ihan parhaalla tavalla kiinnitetty...

Hyvin mahdollista. En ole tuota kuumakaasuanturia edes etsinyt niin en tiedä sen tarkemmin. Täytyy varmaan laittaa oma mittari tuohonkin.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Paisuntaventtiili, Tube 11 Kw, Suutin 08, 8 ja 10kW pumput
Paisuntaventtiili, Tube 17 Kw, Suutin 09, 12 ja 16 kW pumput
Paisuntaventtiili, Tube 5,6 Kw, Suutin 7, 6kW pumppu
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Huomasin tässä illalla tämän päivän logeja selatessa, että nyt kun ulkolämpötila nousi ja mulla jäteilmapatteri lämmittää keruuta niin imukaasun lämpötila alkoi jakso jaksolta lähetä paisuntaventtiilin jälkeistä lämpötilaa, ollen jo lähes saman lämpöistä iltapäivällä. Päätin sitten ajella raksalle ja säätää paisuntaventtiili sopivalle tulistukselle...

... ja niinhän se oli, kuten ekopentti tuolla toisella foorumilla lohkaisi: "Säätö on silloin luokkaa Tsernobyl" ja "Nyt meille avautuu kuitenkin ikkuna seurata tapahtumien kehittymistä ja kun vielä saadaan polly paikalleen pääsemme, toivottavasti ymmärtämään tämänki ajotavan toimivuuden."

Eli kyllä se paisuntaventtiili toimi käytännössä suuttimena. En vaan meinannut sitä millään uskoa kun logit näyttivät hyviltä, sähkönkulutus oli pientä, talo pysyi lämpimänä ja käyttövesikin lämpesi. Sattumalta nyt vaan parin viikon ajan toimintapiste pysyi sopivana niin, että käyttö suuttimena toimi mainiosti. Toisella foorumilla on pohdittu, että osa kylmäaineesta ehkä höyrystyi kompressorin moottorin hukkalämmöllä. Näin siinä varmaankin on käynyt.

Tässä vielä käyntijakso, jonka aikana säädin tulistuksen nyt tänään illalla. Nyt sain huojunnankin näkyviin. Alunperin oli se ongelma, että luulin huojunnan olevan nopeampaa:

_small.jpg


Jakson lopussa höyrystymispaine oli 3,76bar(a) ja imukaasu 1,2C eli tulistus ilmeisesti 6,91K. Mittasin nyt vain matalapainepuolelta.

Olipahan oppimiskokemus... ;D

Vieläkin kyllä ihmetyttää Niben pumppujen alhaiset kuumakaasun lämpötilat. Vai onko ne tahallaan säädetty niin, että kompuralle tulee nestemäistä kylmistä, joka sitten höyrystyy hukkalämmöllä?

Tästä loogisena seurauksena rupesi entistä enemmän kiinnostamaan tuo ekopentin jälkihöyrystinidea...
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

No oliko sinulla niitä tehomittauksia, vai mistä päättelit, että säätö on huono?
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

zadah sanoi:
No oliko sinulla niitä tehomittauksia, vai mistä päättelit, että säätö on huono?

En nyt sanoisi, että se on huono ollut missään vaiheessa. Halusin vaan tarkastaa, että tulistus on kunnossa ja siksi lähdin säätöjä tekemään. Jos nyt aivan totta puhutaan niin suurempi syy on kyllä mielenkiinto vähän kaikenlaista tekniikkaa kohtaan... Josta tulikin mieleen, että kuunvaihteessa on auton luovutus... Sitä sitten seuraavaksi ropaamaan. :-X No joka tapauksessa nyt lopputulema oli se, että säädin paisuntaventtiiliä liian ahnaasti kun en tiennyt, miltä huojunnan pitäisi tarkalleen ottaen näyttää (taajuus) ja tulin kääntäneeksi paisuntaventtiilin säädön yli tuon huojunnan alueen.

Antotehoa varten mulla on putkari toivon mukaan nyt loppuviikosta tulossa asentamaan lämmityskiertoon Pollucomin niin sieltähän tuo selviää. Tähän mennessä olen selvittänyt jonkinlaista arviota antoteholle laskemalla pumppukäyriltä, valmistajan ilmoittamilta lauhduttimen painehäviökäppyröiltä ja ll-suunnitelmista kiertovesipumpulle virtaamat ja sitä kautta lauhduttimen dT:sta pyöräyttänyt antotehon. Lämpötilaeroa olen mitannut kupariputken päältä pintalämpömittarilla (teippi putken päälle ensin). Ottoteho tulee Swissnox kolmivaihemittarilta.

Lisäksi olen ajellut 3, 6 ja 9kW vastuksilla vertailuajoja ja laskenut sitä kautta virtaaman (nimellistehoja käyttäen) ja täsmäävät tuon käyrästöiltä lasketun virtaaman kanssa. Antoteho on näiden mittausten mukaan pyörinyt siinä 9,1-9,4kW lukemissa, mutta onhan se selvä, että tuo ei ole maailman tarkin mittaustulos. Sen takia sen Pollun meinaankin laittaa ja sillä tämän pitäisi selvitä.

Tuo aiemmin postaamani log ph diagrammi kuitenkin perustuu ihan mitattuihin arvoihin (2 painetta + 2 lämpötilaa). Nyt olisi tarkoitus asennuttaa se Pollu, mitata normi käyntijakso ja sitten perään vielä käyntijakso, jossa käytän paisuntaventtiiliä suuttimena. Aihe nimittäin kiinnostaa vieläkin, koska kun eilen illalla säädin tulistuksen niin höyrystymispaine tippui 0,7bar (4,4K). Jos "märkähöyrystimellä" saavutetaan matalampi painesuhde niin miksipä ei antaisi lopun kylmäaineen höyrystyä vasta kompuralla? Tottakai pitää varmistaa, että tuo matalampi painesuhde näkyy myös antotehossa ja sitä varten on tuo Pollu tulossa. En myöskään eilen mitannut lauhtumispainetta eli onhan sekin toki mahdollista, että siellä paine laski niin paljon, että 0,7bar pienempi höyrystymispaine kompensoituu. Siihen tarvittaisiin tässä toimintapisteessä ~1,74bar pienempi lauhtumispaine... Täytyy mitata.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

8)
Kaksi painetta ja kaksi lämpötilaa ei vielä riitä.
Tarvitset ainakin kolme lämpötilaa:
Kuumakaasun lämpötilan kompressorilta.
Syöttöventtiilille tulevan nesteen lämpötilan.
Kompressorille tulevan imukaasunlämpötilan.

Kuumakaasunlämpötilalla saat määriteltyä se "laivan keulan kallaistus kulman". ;D
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Freeze sanoi:
8)
Kaksi painetta ja kaksi lämpötilaa ei vielä riitä.
Tarvitset ainakin kolme lämpötilaa:
Kuumakaasun lämpötilan kompressorilta.
Syöttöventtiilille tulevan nesteen lämpötilan.
Kompressorille tulevan imukaasunlämpötilan.

Kuumakaasunlämpötilalla saat määriteltyä se "laivan keulan kallaistus kulman". ;D

Niin siis noilla kahdella lämpötilalla ja kahdella paineella säädin tulistuksen. Nyt uusimmassa tapauksessa. Kuumakaasun lämpötila ja alijäähtyneen kylmäaineen lämpötilat tallentuu kyllä myös logiin. Kuumakaasu tosin vain asteen tarkkuudella (ThermIQ).

Tuossa eilen illalla laittamassa loginpätkässä näkyy siis nuo ThermIQ:n tallentamat tiedot ja lisäksi mulla oli 1-wire mittarit imukaasuputkessa ulkoisen paineentasauksen liitoksen vieressä, heti paisuntaventtiilin jälkeen ja juuri ennen kuivaussuodatinta. 1-wire päivittyy 15 sec. välein ja ThermIQ minuutin välein.

Muttajoo... olihan se laiva jo melko kallellaan, mutta eipä tuossa mitään näytä rikkoutuneen. Menoveden lämpökään ei koko parin viikon seurannan aikana kyykännyt kertaakaan eli näyttää siltä, että kompuralle päässyt neste höyrystyi käämeissä ennen puristustilaan menoa. Aika paljon tuli kaikenlaista opittua tuon laitteen toiminnasta ja tulipahan todettua, että jos lähtee pystymetsästä tälläistä puuhaamaan niin pitkäaikainen jatkuva seuranta on ihan paikallaan... ::)
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Meillä amiksessa ollaan hylätty laivavertaukset ja siirrytty nuorisokieliseen kirkkoveneeseen ;D

Kuten muistamme veneen keulan alaosa on veden alla ja suojassa mittareilta peltikuoren sisällä.

Imukaasun lämpötila ennen kompuran kuorta antaa tietoa vain ulkoisesta höyrystymisestä.

Hermeettisen kompressorin kuoren sisäinen höyrystyminen ja tulistuminen on pimeää tietoa josta saa tietoa lähinnä kopan lämpötilan ja kuumakaasuputken avulla.

Ammattimiesten mukana nuorena kulkiessani ihmettelin tätä kompuran siunaamista "kättä päälle panemalla".

Minusta olemme näissä some yhteisöissä lähestymässä totuutta lämpöpumppujen toiminnan ymmärtämisessä.

ON TODELLA MUKAVAA ETTÄ AMMATTILAISTEN JA KÄYTTÄJIEN VÄLIIN ON MUODOSTUNUT ENNAKKOLUULUTON ROHKALIKKOJEN RYHMÄ ;D
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Xargo sanoi:
Menoveden lämpökään ei koko parin viikon seurannan aikana kyykännyt kertaakaan eli näyttää siltä, että kompuralle päässyt neste höyrystyi käämeissä ennen puristustilaan menoa.

Kompressorin sisäinen tilavuus ei (scrollissakaan) ole ihan vähäinen, joten tyypillisessä maalämpöpumpussa ja pienemmissä sinne mahtunee suhteellisen paljon nestemäistä kylmäainetta. Vastaavasti kylmäaine luultavasti loppuu lauhduttimesta, mikä sitten suojelee kompressorin puristusosaa ainakin hieman (nestelasissa tuo kyllä sitten näkyisi ja voitelu kärsii).

Tuo saa myös kylmäaineprosessin siinä mielessä tasapainoon, että syöttö vähenee kuplimisen mukana, vaikka COP helposti laskeekin (sekä venttiilin kuplimisen, että kompressoriin joutuvien lievää runsaampien roiskeiden takia; lievä kylmäainesumuhan vain tehostaa kompressorin toimintaa termodynaamisessa mielessä voimakkaasti tulistuvilla kylmäaineilla, kestävyyden kustannuksella).
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Kyllä pitää olla erikoinen tilanne, että kylmis nesteytyy pyörivään sähkömoottoriin. Se kun on siitä jännää ainetta että se on kylmimmässä paikassa nesteenä ja muualla kaasuna. 8)
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

kotte sanoi:
Kompressorin sisäinen tilavuus ei (scrollissakaan) ole ihan vähäinen, joten tyypillisessä maalämpöpumpussa ja pienemmissä sinne mahtunee suhteellisen paljon nestemäistä kylmäainetta.

Näin olin noista "leikkauskuvista" ymmärtänyt mitä jotkut oli postaillut kuvia rälläkän kohdanneista kompuroista.

Kun paisari oli levällään niin kompuran kylki ei kyllä kerännyt kondenssia hirveän isolta alueelta imuaukon ympäriltä. Ehkä suurinpiirtein 4cm säteisen alaspäin suuntautuvan puoliympyrän verran. Tuolta osin kompuran kuori oli kyllä pakkasen puolella. Voisi kuvitella, että jos kompurassa olisi nestemäistä kylmäainetta enemmänkin niin kompuran kylki olisi jäässä suuremmalta alueelta. Kyljen lämpötila oli kuitenkin yli höyrystymislämpötilan.

Mutta eipä tuota viitsi paisari levällään pidempiä aikoja ajella ihan jo säädön puutteen takia. Tuo korkeampi höyrystymispaine kyllä houkuttaisi miettimään jotain säätölogiikkaa, jolla saisi kompressorissa tapahtuvan höyrystymisen jollain tasolla hallintaan. Paisuntaventtiilin säätö kompuran kyljen lämpötilan mukaan tms.?

Olen kyllä ekopentin kanssa samoilla linjoilla, että nopeammin kehitys menee eteenpäin ns. "open source" logiikalla. Eli kun saadaan enemmän aiheesta kiinnostuneita mukaan jakamaan kokemuksiaan niin kokonaisuuden kannalta saadaan enemmän aikaan. Esimerkkejähän on vaikka kuinka monelta alalta. Omalta alalta tulee mieleen "open mapping", jossa navigointilaitteistojen käyttäjät voivat itse päivittää kartta-aineistoja kaikkien käyttöön (moderointi toki tärkeää) tai Photosynth ehkä enemmän liittyen omaan tutkimusaiheeseen. Nyt viimeaikoina on kyllä tullut opiskeltua enemmän kylmäalan asioita kuin oman alan juttuja. ::) Kiitos tämän ja naapurifoorumin väelle kaikesta tiedosta, mitä foorumien syövereistä löytyy.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

ekopentti sanoi:
Kyllä pitää olla erikoinen tilanne, että kylmis nesteytyy pyörivään sähkömoottoriin. Se kun on siitä jännää ainetta että se on kylmimmässä paikassa nesteenä ja muualla kaasuna. 8)

Olen aivan samaa mieltä väitteestäsi, mutta kysymyshän oli nyt siitä, että imuputkesta tulee lähtökohtaisesti myös nestettä ja siitä, mitä sille nesteelle käy (eli mistä tulee riittävän äkkiä lämpöä tuon nesteen höyrystämiseen vai hämmentääkö roottori sisään tulevat kylmäaineroiskeet niin tehokkaasti, että ne poistuvat saman tien vaikkapa sitten nesteenä kokonaan scrollin puristusosaan moottorin yläpuolella).
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Palataanpa aiheeseen kun kävin tuossa säätelemässä samanlaista 8kW pumppua kuin Xargolla on.
Syy säätökäyntiin oli viereiseen makuuhuoneeseen tullut korkeataajuinen "viserrys". Ongelma tuli korkealla menovedellä eli käyttöveden teossa ja ihan kovimmilla pakkasilla myös talonlämmityksessä. Patteritalo.

Lähtötilanne kun tulin paikalle oli -18 ulkona ja pumppu oli käynyt varmasti vuorokauden tauotta kun pakkanen oli käynyt paljon kylmempänäkin.
Imuputki 1.5
Höyrystymis lpt -8/2,4 bar.
Menovesi 45
Paluuvesi 38
kuumakaasu 90
Keruu paluu -1
Keruu meno -4
TULISTUS 9,5

Lähdin sitten pienillä portailla säätämään tulistusta pienemmäksi ja valmistajan suositushan on ~4 astetta. Pienensin niin kauan että olin arvossa 4,5, jolloin muut arvot olivat
Imuputki -1.2
Höyrystymis lpt -5,8
Menovesi 47
Paluuvesi 39
kuumakaasu 88
Keruu paluu -1
Keruu meno -4
TULISTUS 4,6

"viserrys" häipyi, mutta nyt kun aloin tutkimaan paljonko paisari on auki niin ~10 kierrosta. Valmistajan ohje on 6 1/4 kierrosta. Säätöalue on 12 kierrosta. Xargolla tais olla selällään ja toimi hyvin.
Mitä olette mieltä tästä? Selkeää huojuntaa oli vaikea saada aikaiseksi joten tuo tulistuksen seuraaminen oli varmaan oikea tapa säätöön.
Säätöolosuhteet oli parhaat mahdolliset kun keruulämmöt oli sitä mitä ne suurimman kuormituksen aikana ovat. Korkeaa puolta en mitannut ollenkaan painemittarilla.
Pumppu ei ole käyttänyt vastusta ollenkaan eli tehot+kulutus oli täysin kunnossa isommallakin tulistuksella.
 
Vs: Maalämpöpumppujen säädöt perseellään

Mittaa huojunta paisarin tuntoelimen kohdalta.Pitäisi olla alle 0,5 astetta.
 
Takaisin
Ylös Bottom