Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kaikkia ei se tekeminen kiinnosta vaikka ei olisi rahaa taskussa. On se kumma juttu.Asennukset on niin kalliita että kannattaa tehdä itse vaikkei edes osaisi. Opiskelee sen siinä samalla sitten.
Voi olla arkuutta vierasta asiaa kohtaan.Kaikkia ei se tekeminen kiinnosta vaikka ei olisi rahaa taskussa. On se kumma juttu.
Ja toki takuukysymykset tulee sitten vastaan. Jos asennat päin helvettiä ja kone laukeaa tai pahimmassa tapauksessa vesivahinko niin taitaa mennä omasta pussista. Toki jos säästät 5-10k€ asennuksessa niin sillähän jo ostaa uuden pumpun maalämpötukultaVoi olla arkuutta vierasta asiaa kohtaan.
Juur näin.Varmin olisi ottaa pumppu esim tukulta ja asennus tuntitöinä. Saisi edes jonkinlaisen takuun työlle ja koneelle.
On.Kai sen uuden pumpun saisi samalla tavoin itse asennettua kuin vanhankin. Onkohan S-sarjan Nibessä putkilähdöt samoissa kohdissa kuin F-sarjassa?
Mä olen käsittänyt, että kylmäaineen kiertävä määrä on ratkaisevin tekijä ja sen määrää höyrystimen ja lauhduttimen välinen lämpötilaero. Jos sekä ensiö, että toisio on tarpeeksi väljiä, eikä vaadi kiertopumpuilta mitään suurempia tehoja, niin kompura ei myöskään vaadi niin paljon sähköä, kun paisari ei nosta painetta. Omakohtaista kokemusta tulee nyt tänä vuonna varmaan enemmän, kun liuospuoli näyttää mittareiden mukaan huitelevan n 65-70 L/ min ja kiertoveden Dt lähempänä 6 astetta ja SCOP lukema yhteensä 4,9. Kompura on syönyt sähköä nyt 5011 kWh ja vuosipäivä on tulossa täyteen 20.11 klo 12.00. Tämä tulee olemaan ihan kunnon ennätys koko 12 vuoden MLP historiassa omalla kohdalla. Tehoa on lisätty liuoskiertoon n 40 W/h, eli n 80 kWh ja patteripuolelle n 25 W/h, eli luokkaa 150 kWh vuositasolla. Eli oliskohan n 200-300 kWh, kun on otettu lämpöä huusholliin n 24 500 kWh. Kaikki luvut tietysti hieman hövelillä tasolla, mutta kompuran syömä sähkö on ihan eksakti lukema mittarista ja talon kerrosala on 408 neliötä, joista lämmintä alaa on n 350 neliötä ja loput parveketta ym sisäänvetoa. Lämmöntarvelukema lienee kohtuu alhainen ja tullaan pääsemään myös sen takia törkeästi alle 30 MWh vuosilukemaan ja ensimmäistä kertaa lienee myös alle 6000 kWh lämmityksen kompurankulutus lukemaan, joka siis on suoraan verrannollinen esim öljynkulutukseen, kun on sitä tullut joskus seurattua. Edellinen vuosikulutus siis oli 6 708 kWh, jolloin ei liuospuolen ja lämmityksen pumput vielä pyörinyt ihan ns ”tapissa”. Saa nyt sitten nähdä, mihin tulee lopulta tuo kompura päätymään, mutta kohtuu rahalla vielä päästään.Eikös tuo keruuliuoksen dt liity kylmäaineen käyttäytymiseen ja sitä kautta hyötysuhteeseen?
Eli liian pieni tai suuri dt ei ole hjuva.
Voihan sen asentaa itse ja myöntää 10 vuoden täystakuun. Ei tartte takuun kanssa tapella kun asentaja on luotettava.Ja toki takuukysymykset tulee sitten vastaan. Jos asennat päin helvettiä ja kone laukeaa tai pahimmassa tapauksessa vesivahinko niin taitaa mennä omasta pussista. Toki jos säästät 5-10k€ asennuksessa niin sillähän jo ostaa uuden pumpun maalämpötukulta
Varmin olisi ottaa pumppu esim tukulta ja asennus tuntitöinä. Saisi edes jonkinlaisen takuun työlle ja koneelle.
Kymmenen vuoden jälkeen sitten takuut joka tapauksessa tulevat omistajan vastuulle.Voihan sen asentaa itse ja myöntää 10 vuoden täystakuun.
- tais olla uransa pääte pisteessä 15 vuotta.
- 0.15 € keski hinnalla sähkö kulut noin 8000 € (puita poltettu 20000€ edestä 15 vuodessa
- mlp 1217 maksoi 2008 noin 8000€ asennu ja asennus tarvikkeet noin 3000€ =20225 € loppu summa ehkä uuden pumpun kokonaiskustannusten jälkeen -12000€ että ollaan 8225€ plussalla verrattuna suoraan sähköön joka olisi mlp tunti mittarin mukaan 26150h x 10 kw =261500 x 0.15€ = 39225 €
No, onkos kehitys mennyt eteenpäin uuden konesukupolven myötä? Kerrohan sitten aikanaan että mitä sähkönkulutukselle tapahtui.1. 0,15 € / kwh on tekoällin antama keskihinta 15 vuodelle 2. puita on rahaa ei. Tykkään käydä saunassa treenin jälkeen noin 5 kertaa viikossa jota lämmitän siinä samalla, no puitten lisäys 30 min jälkeen yleensä kaksi pesällistä ja saunaan + yksi kuivatukseen. Olohuoneen takassa on niin mukava pitää tulta lämmittää niin kivasti. 3. sitä voi laskea niin monella tavalla mutta nyt olen viime aikaisten tutkimusten valossa tullut siihen tulokseen että olisi voinut hukata lämmitykseen talonlämmitys + käyttövesi 15 vuodessa 62000 € suoralla sähkölämmityksellä 4. on/off kone 1217 oli varmaan tullut markinoille joskus 1990 luvulla mihin manuaali säätimien tilalle/ lisäksi ympätty nestekide näyttöä ynm. Ihan helvetin sekavakäyttöjärjestelmä + perseelleen suomennetun käyttöohjekirjan kanssa
Tämä siis mlp+omilla puilla saavutettua, vai paloiko sama puumäärä jo aikaisemminkin?3. sitä voi laskea niin monella tavalla mutta nyt olen viime aikaisten tutkimusten valossa tullut siihen tulokseen että olisi voinut hukata lämmitykseen talonlämmitys + käyttövesi 15 vuodessa 62000 € suoralla sähkölämmityksellä
tässäpä hyvä aasinsiltaajatus rahan arvon muutoksesta 2008 ostetusta MLP olisi 7000 - https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Tulos
Vuoden 2008 rahamäärää 7 000,00 euroa vastaava rahamäärä vuonna 2024 oli 9 435,64 euroa. eli MLP ovat halventuneet
Löytyyhän tuohon laskentaohjelmia ja nykyisin OKT:hen tarjotut kaivot ovat tyypillisesti aika reilusti mitoitettua toisin kuin oli 10+ vuotta sitten. Epävarmuudeksi jää aina vesivirtausten vaikutus, joka on positiiviseen suuntaan eli olisikin selvitty paljon matalammalla kaivolla.Miten uusien pumppujen asentamisen yhteydessä varmistutaan siitä että kaivon lämmöntuotanto on riittävällä tasolla lähitulevaisuudessa? Vai onko se enemmän toivotaan-toivotaan tasolla?
Olen antanut itseni aiemmin ymmärtää että lämpövuo kallioperässä on merkittävästi vähäisempää kuin lämpöpumpun sieltä ottama teho, joka johtaa kaivon jäähtymiseen ja hyötysuhteen laskemiseen.