Markkinatalousmekanismit ja korona

[kaihakki]

Tossa Häkämiehen idea, että valtion pitää hoitaa firmojen probleemat

EK:n Häkämies: Valtion turvattava yritysten rahoitus – ”Yrityksillä on kassakriisi tänään, tässä ja nyt”

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaatii hallitusta turvaamaan yritysten rahoituksen.

www.is.fi

Tilanne on erityisen mielenkiintoinen, koska markkinataloudessa ei ole missään oppikirjassa tai muussakaan jutussa ajateltu koronan kaltaisia riskejä. Taloustieteilijät luultavasti pohtivat ankarasti mitä tehdä. Maailmantalous syöksyy joka puolella. Mutta onko millään valtiolla minkäänlaisia resursseja turvata firmojen toiminta? Luultavasti ei ole. Lisäksi pitäisi turvata kansalaisille perusturva, eli ruokaa ja kämppä. Siinä on pähkinää purtavaksi.

 

[Jolberious]

Arvon yrittäjät. Lähestytään nykyistä ja tulevaa ongelmaa realistisesti:
Toiminta loppuu kun rahat loppuu, kassapuskurilla tätä ongelmaa pystytään siirtämään, mutta ei estämään kuitenkaan.

Millaista tukea haluaisit saada, jotta firma pysyy pystyssä?
Kuka sen tuen antaa?

Eräpäivien siirrossa on se ongelma, että ne laskut tulevat silti maksuun, ellei nyt, niin onko tilanne parempi esim 30vrk päästä? Se laskun lähettävä taho on myös yritys, jonka pitää pyöriä ja siellä tarvitaan varmasti myös rahaa.

Valtionko pitäisi antaa tukea? Euroja? Valtio on elänyt koko "nousukauden" velaksi, velkamäärä on tuplattu, vaikka nousukaudella pitäisi velkoja maksaa pois ja taas taantumassa / lamassa pitäisi lainaa ottaa ja tukea.
Nyt kun velkaa on n106miljardia euroa ja budjetti on n.110miljardia, niin mitä luulette, millaisilla ehdoilla velkaa myönnetään edes valtiolle, jos sillekään?
Väännetään sama yritysmaailmaan: Mikäli firmalla on 500 000eur liikevaihto, joka koostuu pelkästään siitä, että muut yritykset hyödyntävät tätä firmaa, velkaa firmalla on 480 000eur. Työtilaukset vähenevät kun kysyntä pienenee, yrittäjä käppäilee hattu kourassa pankkiin että rahaa tarvitaan, en tiedä, milloin pystyy maksamaan takaisin. Millaiset lainaehdot ko. yrittäjä/yritys saa?

Mikäli elät olettamuksessa, että tämä nykytilanne menee nopeasti ohi ja kesällä on jo helpompaa, olet todennäköisesti väärässä. Vaikka tilanne on eskaloitunut näin nopeasti (muutama kuukausi siitä, kun joku kiinalainen kuvitteli, että lepakon syönti on hyvä idea), ei se TODELLAKAAN tule korjaantumaan yhtä nopeasti.
Sopeuta siis toimintaasi, jos mahdollista. Mieti mikä on ydinliiketoimintaa ja tee sitä. Pyri maksamaan laskusi ajallaan, ellei se ole mahdollista, ole yhteydessä laskuttajaan ja sovi uusi maksuaika, josta pidät kiinni. Se laskuttajakin kun tarvitsee rahaa varmasti.
Mieti Case Valio & "Putin-juustot"

Sitten se tärkein: Pidä huoli, että olet realisti. Mikäli tilanne näyttää siltä, että firmasta loppuu rahat kohta ja konkurssi kutsuu, älä yritä pitkittää väistämätöntä ja pysyä pinnalla, keinolla millä hyvänsä. Mitä pienemmät velat jää konkurssin sattuessa, sitä helpompi sieltä on ponnistaa uudestaan ylös.

Veikkaan että konttipulasta ja kaikesta muusta johtuen, kohta ongelmaksi rupeaa muodostumaan se että kauppojen hyllyt ovat jatkossakin mallia neuvostoliitto. Ruokatoimitukset rupeavat tökkimään.

"Elä hetkessä, ota bullet-laina"

-Juho Olli, LVI-alan yrittäjä.

Näin mm. kirjoittelin erääseen paikkaan tästä "valtio tukee" - jutusta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jotenkin nyt tuntuu ihmeelliseltä, että se kassa on tyhjä on samana päivänä. Kun ihmiset eivät matkustele, mussuta kahviloissa tai peuhaa hotelleissa, rahat säästyy muuhun kulutukseen. Öljyn hinta vielä tukee tätä. Matkailu ja ravitsemusalalla on jo muutenkin palkan maksu ollut kysyntään sopeutettua. Nyt se konkurssi tulee sitten energialaskuista, jotka on muutaman prosentin normaalista liikevaihdosta ja kesällä pyörii vain perusmaksut jos ei ole asiakkaitakaan.

Varmaan se kiinteistön vuokraajakin voisi vähän joustaa tavoitteistaan. Force major pöytään ja vuora väliin jos majapaikka on kiinni. Vai valtionko se pitää turvata kiinteistösijoittajan tuotto tyhjillään seisovasta pytingistä?

 

[VesA]

Pankkien edun mukaista on lykätä lainojen maksua jonkin aikaa, ei firmojen kumoon kaataminen massoittain kannata kun ei kukaan sitten osta kuin pilkkahinnalla jos on liikaa tarjontaa. Ehkä sama koskee asuntolainoja, koska:

Tuossa oli jossain jo juttua yt-pikamenettelystä. Ei 6 viikon minimiaikaa - eli pikapotkut mahdollisiksi Tanskan malliin. Lakkaa siinä se tuhlattava palkkakin palkansaajalta juoksemasta ja sitten joku instanssi maksaa jotain pienempää korvaussummaa. Yrittäjä ei välttämättä saa oikein mitään mistään.

 

[Jolberious]

Konkurssien määrä kasvoi tammi–helmikuussa yli viidenneksen

Konkurssien määrä väheni kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialalla.

yle.fi

Konkka on näköjään kutsunut jo ennen koronan vaikutuksia Suomessa melkoisesti.

"Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 179 konkurssia, mikä on 30,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin."

Tuollainen nousu tuskin selittyy postin lakolla tms.
Onko korona nyt kuitenkin vain lopullinen niitti niille tietyille firmoille, joilla on ongelmia ollut jo aiemmin?

 

[Mikkolan]

Itekkin ollut yrittäjä-nimikkeellä, kaikki perkeleen heilahdukset on pitänyt ite maksaa
Eikös se ole huonoa liikkeenharjoitusta jos menee huonosti, terveen kilpailun nimissä....

Eikös se ole epätasa-arvoista että jotkut saa tukea ja toiset ei ?

No jotenkinhan tämä yhteiskunta on saatava raiteilleen eikä yhtään helpota että nykyinen XXXXXXXX on pannut rahaa menemään enemmän kuin koskaan ja enimmäkseen johonkin afrikan "lämmittämiseen"

 

[kotte]

Talouden kannalta juuri pitkämielisyys lainojen lyhennysten kohdalla ja uusien hätäluottojen myöntäminen ovat terveitä menettelyjä. Yrittäjän täytyy joka tapauksessa ajaa toiminta alas mahdollisuuksien mukaan eikä yrittäjän päävastuulla voi olla työntekijöiden lomautuskorvauksista huolehtiminen. Keskuspankki voi auttaa pankkeja vaikka mielin määrin lainakannan osalta. Lopulta tilanne toivottavasti helpottaa ja silloin saattaa syntyä nopeakin boomi asioiden alakessa palautua normaalitilaan. Tässä vaihessa rahahanoja täytyy mahdollisesti kiristää nopeastikin ja kovalla kädellä, ettei inflaatio ja varsinkaan sijoitusspekulantit ala puhaltamaan nopeasti kohoavia kuplia hintoihin ja omaisuuseriin.

 

[mk]

Tässähän tämä perusero jo tuli.
Työntekijälle, jolle loppuu palkanmaksu, täytyy saada lisää rahaa, yrittäjälle ei.
Miten yksinyrittäjä eroaa työntekijästä.

Hyvinkin voi olla kohta tilanne, ettei sitä toista työpaikkaa enää tule.
Se palkansaaja ei sitä uutta työpaikkaa perusta, siihen tarvitaan se yrittäjä.
Siltä yrittäjältä ne luottotiedot kuitenkin jo meni, pidemmäksi ajaksi.

Mittakaava saattaa myös kohta olla sellainen, että ainoastaan keskuspankin helikopteriraha riittää.
Siihen tuskin löytyy kanttia.
Eurokriisin aikaan EKP totesi, että rahaa tehdään lisää niin paljon kuin tarvitaan.
Vastaava lupaus tarvitaan myös tähän tilanteeseen.

Rahan reaaliarvohan on jo nyt jotain ihan muuta kuin reaaliomaisuus.
Varsinkin ensimmäisen maailman maissa.

 

[kotte]

Miten yksinyrittäjä eroaa työntekijästä.

Todellisuudessa hyvin vähän. Yksinyrittäjältä ja freelancerilta puuttuu normaali sosiaaliturva. Eläketurvahan on jossakin mitassa järjestetty yrittäjäeläkejärjestelmän kautta. Pitäisi olla samantapainen vakuutus terveydenhoitoon ja jonkinlainen työttömyyskassajärjestely (suhdanneluontoisia lomautustyyppisiä tilanteita varten), mutta noita vartenhan pitäisi liiketoiminnasta saada vastaava huomattava kate, minkä työantaja joutuu maksamaan työntekijälle (toki työntekijäkin joutuu maksamaan osan). Kun nyt on yritystoiminnasta kyse, niin pitäisi sallia vaihtoehtoisia sosiaaliturvan rahoitusmalleja, mutta eipä tuollainen muutenkaan ota tulta, ellei hommaa lainsäädännöllä määrätä pakolliseksi. Rakennuspuolellahan on aivan vastaavia säännöksiä, jotka sälyttävät kustannukset tilaajalle, jos määräyksistä luistetaan.

 

[Jolberious]

[Viestistä sensuroitu politiikkaa pois, mutta pidetty ydinajatus kuitenkin mukana]

Karmeinta rahan tuhlausta on, jos hallitus haluaa ”elvyttää”. Joka Suomessa tarkoittaa sitä, että rahaa roiskitaan kaikkeen kannattamattomaan. Mieluummin sellaiseen kannattamattomaan, jota harrastavat hallituspuolueiden äänestäjät. Kaikista kannattamattominta ”elvytystä” on, että kansalle jaetaan helikopterista rahaa kulutukseen. Se ei elvytä muuta kuin Gigantin myyntiä ja kiinalaisia tehtaita. Ei, koska Suomessa ei enää valmisteta kulutustavaroita.

Jos hallitus tuntee kuitenkin jostain syystä tarvetta ”elvyttää”, se pitäisi tehdä järkevästi. Samalla tavalla kuin omenapuiden kanssa. Järkevä omenatarhan hoitaja kastelee kuivana kesänä huolellisimmin runsainta satoa antavia puita ja kitkee pois tuottamattomat taimet. Ja myös kaataa elinkaarensa lopussa olevat puolilahot omenapuut. Mutta poliitikoilla on tapana lannoittaa eniten tuottamattomia taimia ja kastella runsaimmin puolilahoja vanhoja puita.

Sekään ei ole järkevää elvytystä, että roiskitaan vähäiset lannoitteet mahdollisimman laajalle alueelle. Sillä tavalla lannoituksen tuotto on heikompi kuin se, että ripotellaan lannoitteita niiden parhaiden puiden juurille.

Siksi ”elvytys”, jos velkaantunut hallituksemme päättää ottaa lisää velkaa veronmaksajien piikkiin, pitää kohdistaa parhaiten menestyviin yrityksiimme. Miljoona menestyjälle luo enemmän työpaikkoja kuin kymmenen iltaruskon kelohongille. Kun yksityiset sijoittajat eivät anna rahojaan kannattamattomiin yrityksiin, miksi valtion pitäisi ottaa heiltä rahat ja tehdä niin? Eikö valtion kannata panna pelimerkkejä siihen, että menestyvät menestyisivät tulevaisuudessa entistä paremmin?

Elinkeinopolitiikkaa ei voi harrastaa politiikan logiikalla. Ymmärrän, että moni puolue haluaa jakaa muiden puolueiden äänestäjien rahat omille äänestäjilleen, jos valtaan pääsee. Sillä tavalla saa ääniä seuraavissa vaaleissa. Mutta jos valtaan päässet jakavat rahaa kannattamattomille yrityksille, seuraavalla vaalikaudella ei ole enää rahaa, jota voisi jakaa edes omille äänestäjille.

Elinkeinopolitiikan yksinkertainen nyrkkisääntö on: Kannattamattomille yrityksille ei kannata jakaa tukia ja kannattavat yritykset eivät niitä tarvitse. Yritysten rahoittaminen on omistajien vastuulla. Jos omistajien ei kannata pitää yritystään pystyssä, miksi veronmaksajien kannattaisi pitää sitä pystyssä?

-Kalle Isokallio

 

[Jolberious]

EU kansalaiset.... jos siis tulee maksettavaa.

Oy Suomi Ab on elänyt koko "nousukauden" velaksi, velkamäärä on tuplattu, vaikka nousukaudella pitäisi velkoja maksaa pois ja taas taantumassa / lamassa pitäisi lainaa ottaa ja tukea.
Nyt kun velkaa on n106miljardia euroa ja budjetti on n.110miljardia, niin mitä luulette, millaisilla ehdoilla velkaa myönnetään edes valtiolle, jos sillekään?
Väännetään sama yritysmaailmaan: Mikäli firmalla on 500 000eur liikevaihto, joka koostuu pelkästään siitä, että muut yritykset hyödyntävät tätä firmaa, velkaa firmalla on 480 000eur. Työtilaukset vähenevät kun kysyntä pienenee, yrittäjä käppäilee hattu kourassa pankkiin että rahaa tarvitaan, en tiedä, milloin pystyy maksamaan takaisin. Millaiset lainaehdot ko. yrittäjä/yritys saa?

Italiassa tämä konkretisoitui ja 10v lainoissa korot pomppasi eilen melkoisen harppauksen.

Ongelmahan on siinä, että lisää rahaa painamalla inflaatio kiihtyy ja...

 

[kotte]

Yritysten rahoittaminen on omistajien vastuulla. Jos omistajien ei kannata pitää yritystään pystyssä, miksi veronmaksajien kannattaisi pitää sitä pystyssä?

Tähän voisi silti lisätä, että kaikki liikkeellä oleva raha on peräisin keskupankista ja muodollisesti keskuspankin myöntämää lainaa (josta valtiot viime kädessä vastaavat euroalueen tapauksessa yhdessä). Omistajat eivät ole ainoa intressiryhmä, vaan lainottajat ovat toinen. Lainottajan etu ei tyypillisesti ole ketjun missään vaiheessa antaa odottamattoman ja satunnaisluonteisen taloushäirön vetää lainoitusjärjestelmää ja samalla koko rahoitusjärjestelmää juntturaan. Konkurssilainsäädäntö on sen verran julma, että kaikki kaatuu kyljellään rivissä seisovien dominonappuloiden tapaan, jos asiaan ei puututa millään tavalla. Kokemukset Usa:sta 1930-luvun alussa olivat karmeat. Valtion finanssimenojen kasvattaminen ei kumminkaan ole oikea ratkaisu tähän.

 

[Espejot]

Väännetään sama yritysmaailmaan: Mikäli firmalla on 500 000eur liikevaihto, joka koostuu pelkästään siitä, että muut yritykset hyödyntävät tätä firmaa, velkaa firmalla on 480 000eur. Työtilaukset vähenevät kun kysyntä pienenee, yrittäjä käppäilee hattu kourassa pankkiin että rahaa tarvitaan, en tiedä, milloin pystyy maksamaan takaisin. Millaiset lainaehdot ko. yrittäjä/yritys saa?

Jos kyseisellä firmalla on monopoli jollakin sektorilla niin firma saa varmasti lainaa hyvillä ehdoilla.

Elinkeinopolitiikkaa ei voi harrastaa politiikan logiikalla.

Jos siinä on sana politiikka niin silloin politiikan logiikka on sisään rakenettu. "Sellaista se rakentaminen on" voisi vääntää muotoon että "sellaista se politiikka on".

 

[mk]

Valtiolla on monopoli veroihin.
Eikä sillä institutionaalisella rahalla oikein parempiakaan paikkoja ole.

Aikoinaan Ferdinandilla ja Isabellalla oli real, sittemmin tilanne on muuttunut.
Nyt on paljon kiinni siitä minkälainen reaali on arvopaperi, siis joku muu kuin seteli.
Muistaakseni taannoin oli eräässä arvopaperissa ilmaa noin 96%.

Mitä sitten helikopterirahaan tulee niin yhden sorttista ilmaista rahaa se EKP on peliin tunkenut jo jonkin aikaa ja inflaatio vaan haraa vastaan.

 

[kotte]

Mitä sitten helikopterirahaan tulee niin yhden sorttista ilmaista rahaa se EKP on peliin tunkenut jo jonkin aikaa ja inflaatio vaan haraa vastaan.

Helikopterirahan uskotaan kohdistuvan väliaikaiseen kulutuksen boostamiseen väliaikaisesti useimpia muita keskuspankin keinoja paremmin tilanteessa, kun talous supistuu hyvin voimakkaasti ulkoisen shokin seurauksena. EKP on toistaiseksi pumpannut rahaa yrityslainoihin ja tuohan on lähinnä pitänyt rahoitusalan pyöriä pyörimässä ja estänyt alaa kuristamasta periaatteessa melko terveesti toimivia yrityksiä henkihieveriin. Negatiiviset korot puolestaan ovat lähinnä pumpanneet ilmaa osakemarkkinoille spekuloinnin käyttövoimaksi, mikä nyt ei ainakaan ansaitse parempaa suitsutusta.

 

[Mikkolan]

Omenapuutarhavertaus aika hyvä Ammattitaitoiseltakin puutarhurilta vaatii pelisilmää miten vähäiset resurssit kannattaa jakaa.
Kuivuudesta huolimatta aika moni puu ei tarvitse vettä eikä lannoitusta. Resurssit pitää jakaa niin että meillä on toimiva puutarha kuivuuden loputtua eikä vain muutamia "ylilehteviä"puita.
Jos puut saavat itse päättää ketkä saa avusta niin varmasti syntyy kaikenmoisia vääristymiä.

 

[jmaja]

Nyt kun velkaa on n106miljardia euroa ja budjetti on n.110miljardia

Mikä budjetti? Valtion velka on tuo reilut 100 miljardia, mutta valtion budjetti on vain 57 miljardia. BKT on 250 miljardia. Mikä on 110 miljardia?

 

[Jolberious]

Mikä budjetti? Valtion velka on tuo reilut 100 miljardia, mutta valtion budjetti on vain 57 miljardia. BKT on 250 miljardia. Mikä on 110 miljardia?

Julkisyhteisöjen menot.
Lasken nämä valtion menoiksi, koska valtio ne rahoittaa veroista.

 

[Espejot]

Negatiiviset korot puolestaan ovat lähinnä pumpanneet ilmaa osakemarkkinoille spekuloinnin käyttövoimaksi, mikä nyt ei ainakaan ansaitse parempaa suitsutusta.

Tätä olen miettinyt... nyt kaikki halpa raha valuu osakeisiin koska sieltä saa tuottoa. Sen sijaan tuotantoon ei satsata koska kysyntää ei ole. Miten saada raha töihin eikä vaan lomailemaan osakeissa, kas siinäpä tuahannen euron kysymys.

 

[jmaja]

Julkisyhteisöjen menot.
Lasken nämä valtion menoiksi, koska valtio ne rahoittaa veroista.

Onko tuossa siis kunnatkin mukana. Niillähän on myös merkittävästi velkaa, joka ei ole mukana tuossa. Julkisyhteisöjen kokonaisvelka on n. 140 miljardia.

 

[Espejot]

Kenelle koronakriisin lasku jää maksettavaksi?

Hallitus esittelee perjantaina keinoja, joilla yritysten taakkaa helpotetaan ja Suomen taloutta tuetaan. Samalla se joutuu ottamaan poliittista kantaa siihen, miten kriisin kustannuksia jaetaan. Tällä hetkellä yleinen ilmapiiri tukee sitä, että tappiot sosialisoidaan suurilta osin. Valtio ottaa menetyksiä kontolleen, kun se tarjoaa yrittäjille tukia, verohelpotuksia ja niin edelleen. Luvassa voi olla myös parannuksia työttömyysturvaan.

Raha ei kuitenkaan tule tyhjästä. Suomen valtionvelka tulee pomppaamaan uusiin lukemiin kriisin takia. Yritysten hätätukeen liittyy myös moraalinen pulma: jos yritysten voitot koituvat niiden omistajien hyödyksi, miksi niiden tappiot olisivat veronmaksajien ongelma?

Perusteluja yritysten avokätiselle tukemiselle on nyt moniakin. Usein yrityksen konkurssista voisi aiheutua paljon välillistä harmia muillekin kuin omistajille. Kärsijöitä olisivat työntekijät, alihankkijat, asiakkaat ja myös valtio. Konkursseilla on tärkeä uudistava rooli taloudessa, sillä niiden kautta heikot yritykset tekevät tilaa paremmille ja talous pysyy tehokkaana. Kenenkään etu ei kuitenkaan ole väliaikaisesta poikkeustilasta aiheutuva konkurssiaalto, joka pyyhkii maahan niin heikot kuin vahvat yhtiöt.

Aiemmat kriisit ovat opettaneet, että kriisitilanteiden päätöksistä jää aina jollekin hampaankoloon. 1990-luvun lamassa pankit joutuivat päättämään, kenelle niiden rahat riittävät. Samaan aikaan pankit olivat itse ongelmissa. Hyvää rahaa ei haluttu laittaa huonon perään, vaan osan yrityksistä annettiin mennä nurin.

Vuoden 2008 finanssikriisissä Suomessa päästiin vähemmällä. Maailmalla tehtiin kuitenkin isoja valintoja yritysten pelastamisesta – ja pelastamatta jättämisestä. Koko kriisi kärjistyi, kun Lehman Brothers -investointipankki päästettiin nurin. Ehkä tunnetuin väliintulo tapahtui, kun Yhdysvaltojen valtio otti haltuunsa konkurssihakemuksen jättäneen autonvalmistaja General Motorsin. Veronmaksajien rahaa GM:ään upposi noin 50 miljardia dollaria. Niistä 40 miljardia saatiin seuraavien vuosien aikana takaisin. Tappiota valtiolle syntyi 10 miljardia, mutta yleensä operaatiota on pidetty onnistuneena. Tutkimuslaitos Center for Automotive Research laski, että valtion väliintulo pelasti 1,2 miljoonaa työpaikkaa ja 35 miljardia dollaria verotuloja.

Suomessa suuryritykset selvisivät finanssikriisistä hyvin. Nyt tilanne näyttää uhkaavammalta. Koronavirus iskee suoraan yritysten liiketoimintaan ja kassavirtaan. Mitä pidempään poikkeustila jatkuu, sitä suuremmat yhtiöt ovat uhattuna. Poikkeusolojen pitkittyessä Helsingin pörssin ensimmäisiä ongelmayhtiöitä saattaisivat olla esimerkiksi lentoyhtiö Finnair tai ravintola-alan Noho Partners. Kriisi osuu ikävästi matkailualaan, ravintola- ja viihdealaan sekä muihin aloihin, joiden liiketoiminta ei sovi yhteen ihmisten kotona pysymisen kanssa.

HS-analyysi | Kenelle jää koronakriisin lasku?

Koronavirus pakottaa valtion tukemaan yrityksiä pikavauhdilla, ja silloin virheiden vaara on suuri.

www.hs.fi

 

[Jolberious]

Muistatko, mitä linkkasin juuri eilen, ja mitä siinä kerrottiin

 

[Espejot]

Muistatko, mitä linkkasin juuri eilen, ja mitä siinä kerrottiin

Linkaamasi blokin viesti oli että "kannattavat yritykset eivät lainarahaa tarvitse". Ei kai sitä halpaa lainaa ole pakko ottaa Tuo hesarin suurin anti oli historia ja kolmen laman analogia lyhyesti. Kannattaa tutustua analogiaan vaikka "Too big to fail" elokuvan muodossa niin sitä saattaa herätä tietoisuuteen kuinka monimutkaisesta asiasta on kyse. Voin vaikka lainata leffan virtuaalisesti.

 

[Espejot]

Pohjois-Carolinaa edustavaa republikaanisenaattoria Richard Burria vaaditaan eroamaan tehtävästään Yhdysvalloissa epäilyttävien osakekauppojen vuoksi. Burrin syytetään tyynnytelleen kansan huolia koronaviruksesta samaan aikaan, kun hän yksityisesti varoitti taudin vaarallisuudesta ja luopui merkittävistä osakeomistuksista. Hän tiesi, kuinka paha siitä tulisi. Hän kertoi totuuden rikkaille tukijoilleen samaan aikaan kun vakuutti kansalle, että me pärjäämme. Sitten hän myi 1,6 miljoonalla osakkeita ennen niiden pudotusta

Burrin lisäksi kolmea muutakin senaattoria saatetaan epäillä sisäpiiritiedon hyväksikäytöstä. Myös demokraattisenaattori Diane Feinstein sekä republikaanisenaattorit Kelly Loeffler ja James Inhofe myivät omistuksiaan jopa miljoonien edestä ennen pörssilaskua. Loefflerilta löytyi myös yksi osakeosto, kun hän hankki muun muassa etäyhteyksiä tarjoavan teleyhtiö Citrixin osakkeita arviolta parillasadallatuhannella dollarilla. Citrix on yksi yhtiöistä, joiden osake on Yhdysvalloissa viime päivinä noussut maailman siirryttyä etätöihin.

Koronaskandaali Yhdysvalloissa: republikaanisenaattori tyynnytteli tautihuolia, myi samaan aikaan osakkeensa

Senaattori Richard Burrin toimia vaaditaan tutkittavaksi.

www.is.fi

 

[Jolberious]

Linkaamasi blokin viesti oli että "kannattavat yritykset eivät lainarahaa tarvitse". Ei kai sitä halpaa lainaa ole pakko ottaa Tuo hesarin suurin anti oli historia ja kolmen laman analogia lyhyesti. Kannattaa tutustua analogiaan vaikka "Too big to fail" elokuvan muodossa niin sitä saattaa herätä tietoisuuteen kuinka monimutkaisesta asiasta on kyse. Voin vaikka lainata leffan virtuaalisesti.

Olen nähnyt

Kannattaa Kalle Isokallion historiaan tutustua, ei edusta muuta blokkia kuin "sitoutumaton taiteilija". Toiminut mm. Nokian toimarina 90-luvun laman aikana, Ylen jälkiviisaissa jne.
Pauli Vahtera on toinen, jonka juttuja kannattaa lukea. On mm. "tiliote tositteena" - idean isä, joka säästi SYPssä 1.5miljardia markkaa vuosittain.

Saako vähän politiikkaa tuoda esille? Suomessa ei ole aitoa oikeistoa joka ajaisi yksityisellä sektorilla työskentelevän ostovoimaa parantavia asioita. ... [leikattu politiikkaa]

PS. Kannattaa katsoa ihan yleissivistyksen kannalta se sosialismin toinen laita, elokuvalla "Greatest story never told", voin laittaa suomennettuun leffaan linkin, mikäli haluat?

 

[Espejot]

Olen nähnyt

Sitten tiedät että konkurssit eivät ole mikään ihmelääke. Jos olisi niin 1930 luku olisi suunnaton menestys maailmalle mm. saksalla ja yhdysvaloille

Saako vähän politiikkaa tuoda esille? Suomessa ei ole aitoa oikeistoa...[clip]

Ei.

 

[Jolberious]

Jos olisi niin 1930 luku olisi suunnaton menestys maailmalle mm. saksalla ja yhdysvaloille

Saksalla oli pieni vientiin liittyvä, tai ehkä ennemminkin viennistä saataviin maksuihin liittyvä ongelma vielä 30-luvulla, Versaillesin rauha liittyy asiaan.

 

[Espejot]

Saksalla oli pieni vientiin liittyvä, tai ehkä ennemminkin viennistä saataviin maksuihin liittyvä ongelma vielä 30-luvulla, Versaillesin rauha liittyy asiaan.

Niin, terveet yritykset eivät julkista lainarahaa tarvitse Fakta on että nolla korko on uusi normaali kunnes joku keksii miten saadaan taas jatkuvaa kasvua aikaisemmin. En oile ihan varma kumpi on huonompi, säännöllisin väliajoin kupla & pankkikriisi vai nollakorot. Tilanehan ei ole terve, se on selvää... poilas on sairas ja lääkärit eripuraisia hoidosta ja siitä pitäiskö edes hoitoa antaa. Itse olen elänyt noi kolme pankkikriisiä ja tää vika hoidettiin parhaiten kansalaisen vinkelistä katsottuna IMO. Että annan äänen sille.

PS. Kannattaa katsoa ihan yleissivistyksen kannalta se sosialismin toinen laita, elokuvalla "Greatest story never told", voin laittaa suomennettuun leffaan linkin, mikäli haluat?

Minulla taitaa olla ko. leffa, en ole katsonut. Edit: sekoitin toiseen leffaan. Onko kyseessä dokkari Hitleristä

 

[kotte]

Miten saada raha töihin eikä vaan lomailemaan osakeissa, kas siinäpä tuahannen euron kysymys.

Varmaan tarvittaisiin politiikkaa, jolla osakkeista saatava tuotto ei nousisi pitkistä lainoista saatavaa tuottoa juurikaan korkeammaksi pitkässä juoksussa. Miksi tuota ei ole tehty, johtuu mielestäni ennen muuta USA:n sairauden asteelle kärjistyneestä talousjärjestelmästä kokonaisuutena ja sen kanssa naimisissa olevasta poliittisesta järjestelmästä. Muuallakin on apinoitu tuota ihan liikaa.

Jos lainoilla ja indeksiosakkeilla tienaa riittävän vähän, ei pysty rikastumaan lisää ilman, että keksii jotakin, joka on jollakin tavoin todellakin uutta. Tuottoa ei enää saisi tekemättä käytännössä juuri mitään, vaikka pääomaa olisikin.

 

[Espejot]

Saako vähän politiikkaa tuoda esille? Suomessa ei ole aitoa oikeistoa... [leikattu politiikkaa]

Palatakseni tähän... minusta tämä ei liity oikeisto-vasemistoakseliin kun kaikki jakaa ilmaista rahaa. Enemäkin tämä liittyy uuteen normaaliin. Nyt kaikki hallitukset jakaa ilmaista rahaa riippumatta kumpi kätinen pääministeri on.

Britannia kehottaa ravintoloita, baareja ja kahviloita sulkemaan ovensa asiakkailta lauantaista lähtien. Myös kuntosalien, teattereiden, klubien ja vastaavien pitää mennä kiinni. Noutoruoan valmistaminen saa jatkua. Asiasta ilmoitti pääministeri Boris Johnson perjantaina tiedotustilaisuudessa. Valtiovarainministeri Rishi Sunak lupasi, että valtio auttaa yrityksiä palkanmaksussa. Valtio takaa 80 prosenttia palkasta aina 2500 puntaan (eli noin 2750 euroon) asti kuukaudessa työntekijää kohti.
www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006444843.html

 

[Espejot]

EU:n velkasäännöistä luovutaan väliaikaisesti
Euroopan komissio esittää, että EU-maiden velkaantumista hillitsevistä säännöistä luovutaan väliaikaisesti koronaviruksen aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi. Näin komissio on antamassa myös velkaantuneille jäsenmaille lisää liikkumatilaa elvyttää taloutta.
EU:n vakaus- ja kasvusopimus määrää, että jäsenmaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 prosenttia suhteessa bkt:hen ja julkinen velka enintään 60 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Perjantaina komissio esitti, että kaikille jäsenmaille tulisi oikeus vedota velkasääntöjen poikkeuspykälään, joka antaa luvan luistaa velkasäännöistä silloin, kun talouteen kohdistuu yllättävä ulkopuolinen shokki.
Lähde: hs.fi

 

[Jolberious]

Palatakseni tähän... minusta tämä ei liity oikeisto-vasemistoakseliin kun kaikki jakaa ilmaista rahaa. Enemäkin tämä liittyy uuteen normaaliin. Nyt kaikki hallitukset jakaa ilmaista rahaa riippumatta kumpi kätinen pääministeri on.

Ongelmahan liittyy siihen, että meillä ei ole oikeaa oikeistoa Suomessa. On vain enemmän ja vähemmän vasemmalle kallellaan olevia puolueita (minkään hallituskokoonpanon aikana ei ole julkinen sektori pienentynyt tai yksityisen sektorin ostovoima parantunut). On kylläkin liberaaleja ja aavistuksen konservatiivisempia.

Se että ymmärretäänkö tukitoimien ohessa parantaa kansalaisten ostovoimaa (= eli pienempi kokonaisveroprosentti, Suomessa se on keskituloisella luokkaa 74%) ja pienentää omasta mielestään korvaamattomia paperinpyörittelijöitä (ei politiikkaa, vaan virkamiehiä), esim sitrat, avit, Trafi jne, jolloin valtion menot pienenevät samalla ja osaavia/"osaavia" työntekijöitä vapautuu yksityiselle sektorille.

Uudessa Seelannissa tehtiin näin:

"Kun aloimme tehdä työtä tämän prosessin kautta, kysyimme myös eräitä perustavanlaatuisia kysymyksiä hallintoelimistä. Ensimmäinen kysymys oli ”Mitä te teette?” Toinen kysymys kuului ”Mitä teidän pitäisi tehdä?” Vastauksiin perustuen sanoimme sitten ”Lopettakaa se, mitä teidän ei pitäisikään tehdä.” – eli jos teette jotain, mikä ei selvästi kuulu valtion tehtäviin, lopettakaa se. Sitten kysyimme viimeisen kysymyksen: ”Kenen tulisi maksaa tästä – veronmaksajan, käyttäjän, kuluttajan vai teollisuuden?” Kysyimme tätä koska monissa tapauksissa veronmaksajat tukivat asioita, jotka eivät heitä itseään hyödyttäneet. Ja jos otamme palveluiden kustannukset pois niiden varsinaisilta kuluttajilta ja käyttäjiltä, kannustamme ylikäyttöä ja vähennämme tekemisemme arvoa, mikä se sitten onkaan.
"

" Saavutimme kaikki huomioiden 66 prosentin vähennyksen julkisen sektorin koossa, työntekijöiden määrällä mitattuna. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta laski 44 prosentista 27 prosenttiin. Nyt julkinen taloutemme on ylijäämäinen ja päätimme olla koskaan jättämättä dollareita pöydälle: tiesimme, että jos emme hankkiutuisi eroon näistä rahoista, joku pelle kuluttaisi ne. Joten käytimme ylijäämät enimmäkseen velkojen maksuun, ja julkinen velka laskikin 63 prosentista 17 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Loput ylijäämästä käytimme verohelpotuksiin. Tuloveron leikkasimme puoleen ja poistimme valmisteverot. Näiden muutosten seurauksena verotulot kasvoivat 20 prosenttia. Kyllä, Ronald Reagan oli oikeassa: pienempi veroaste tuottaa enemmän verotuloja."

Oppitunteja Uudesta-Seelannista | Uusi Suomi Puheenvuoro

Seuraava kirjoitus on vapaa suomennos Maurice P. McTiguen helmikuussa 2004 pitämästä puheesta. Se on jo hieman vanhentunut, mutta Uuden-Seelannin ollessa näinkin ajankohtainen meidän on hyvä huomata…

puheenvuoro.uusisuomi.fi

PS. @Espejot, lue tuo uutinen ennenkuin siivoat sen pois, huomaat että siinä ei ole mitään poliittista ja sijaitsee maapallon toisella puolella

 

[kotte]

Se että ymmärretäänkö tukitoimien ohessa parantaa kansalaisten ostovoimaa (= eli pienempi kokonaisveroprosentti, Suomessa se on keskituloisella luokkaa 74%) ja pienentää omasta mielestään korvaamattomia paperinpyörittelijöitä (ei politiikkaa, vaan virkamiehiä), esim sitrat, avit, Trafi jne, jolloin valtion menot pienenevät samalla ja osaavia/"osaavia" työntekijöitä vapautuu yksityiselle sektorille.

Uudessa Seelannissa tehtiin näin:

https://yle.fi/uutiset/3-7920697

Kuten tuossa todetaan, Suomessa on loppujen lopuksi melko siedettävän vähän virkamiehiä ja määrää on yllättävää kyllä onnistuttu jatkuvasti karsimaan. Valtiontalouden ongelma on, että valtaosa rahoista kuluu markkinamielessä elinkelvottomien kuntien ylläpitoon ympäri Suomea erilaisten valtionapujen ja muiden moninaisten tukiaisten ja tulonsiirtojen kautta. Jos ihmisiä kohdeltaisiin tasapuolisin markkinaehdoin valtakunnan eri puolilla, ei useimpiin maakuntiin jäisi puolustusvoimien mahdollisten laitosten lisäksi kuin liikkuvia metsätalouden palveluketjujen yrittäjiä, ehkä joitakin luomukarjatalouden harjoittajia muutamien teollisuus- ja palvelukeskusten, kaivosten ja vastaavien ulkopuolelle.

 

[Agiles]

https://yle.fi/uutiset/3-7920697

Kuten tuossa todetaan, Suomessa on loppujen lopuksi melko siedettävän vähän virkamiehiä ja määrää on yllättävää kyllä onnistuttu jatkuvasti karsimaan. Valtiontalouden ongelma on, että valtaosa rahoista kuluu markkinamielessä elinkelvottomien kuntien ylläpitoon ympäri Suomea erilaisten valtionapujen ja muiden moninaisten tukiaisten ja tulonsiirtojen kautta. Jos ihmisiä kohdeltaisiin tasapuolisin markkinaehdoin valtakunnan eri puolilla, ei useimpiin maakuntiin jäisi puolustusvoimien mahdollisten laitosten lisäksi kuin liikkuvia metsätalouden palveluketjujen yrittäjiä, ehkä joitakin luomukarjatalouden harjoittajia muutamien teollisuus- ja palvelukeskusten, kaivosten ja vastaavien ulkopuolelle.

Juurikin tällaisissa epidemia-tapauksissa kaupunki ja muutenkin mahdollisimman tiiviisti sijoittuminen ovat eduksi... eikäkun?

Mitähän nämä elinkelvottomat kunnat ja niiden tuet tarkemmin ottaen ovat?

 

[Jolberious]

https://yle.fi/uutiset/3-7920697

Kuten tuossa todetaan, Suomessa on loppujen lopuksi melko siedettävän vähän virkamiehiä ja määrää on yllättävää kyllä onnistuttu jatkuvasti karsimaan. Valtiontalouden ongelma on, että valtaosa rahoista kuluu markkinamielessä elinkelvottomien kuntien ylläpitoon ympäri Suomea erilaisten valtionapujen ja muiden moninaisten tukiaisten ja tulonsiirtojen kautta. Jos ihmisiä kohdeltaisiin tasapuolisin markkinaehdoin valtakunnan eri puolilla, ei useimpiin maakuntiin jäisi puolustusvoimien mahdollisten laitosten lisäksi kuin liikkuvia metsätalouden palveluketjujen yrittäjiä, ehkä joitakin luomukarjatalouden harjoittajia muutamien teollisuus- ja palvelukeskusten, kaivosten ja vastaavien ulkopuolelle.

Lääkäreitä on Suomessa yhteensä 25000
Näistä kuitenkin osa on yksityisiä, joten heidän määränsä julkisella on tuota pienempi. Noin 15.000.

Lääkärityövoima

Julkaisemme vuosittain tietoja lääkärien lukumäärästä ja työhön sijoittumisesta. Tilastot perustuvat rekisteritietoihin ja lääkäreille kohdistettuihin kyselytutkimuksiin.

www.laakariliitto.fi

Poliiseja 7250
Kaikki julkisella, joten luku on tarkka

Poliisien määrä vähenee taas – "Täydellistä vastuuntunnottomuutta"

Poliisien määrä supistuu edelleen, Yrjö Suhonen pitää kehitystä vastuuttomana.

www.helsinginuutiset.fi

Sotilaita 7000 ja armeijan siviileitä 7000
Armeijan rauhanajan vahvuus on noin 14000kpl joista puolet on sotilaita
Kaikki julkisella, luku tarkka

Suomen puolustusvoimat – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Palomiehiä 4000
Kaikki julkisella, luku tarkka.

http://www.palomiesliitto.fi/fi/palomiesliitto/perustietoa_medialle

Sairaanhoitajia kunnissa yhteensä 41 126
Lähihoitajia 22 633
Muita hoitajia noin 45 000 (sosiaalipuoli mukaanluettuna)

http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/henkilosto/terveydenhuolto/Sivut/default.aspx

Opettajia 79 680
Tämä luku on hyvin lähellä todellista, sillä opettajia on yksityisella puolella hyvin vähän.

Tilastokeskus - Opettajien määrä lähes ennallaan 2004

tilastokeskus.fi

Lastentarhanopettajia kuuluu lastentarhaopettajaliittoon 13500
Kaikki eivät kuulu liittoon, todennäköiseti kuitenkin useimmat. Toisaalta osa on vastaavasti yksityisiä. Heidän määränsä saattaa olla julkisella puolella hieman tuota lukua pienempi.

http://www.lastentarha.fi/portal/page?_pageid=535,475665&_dad=portal&_schema=PORTAL

Julkisella puolella on yhteensä 668 000 henkeä töissä. Tämä luku on hyvin tarkka.

Tilastokeskus

Suomi lukuina -sivusto kokoaa keskeiset avainluvut Suomesta ja suomalaisista eri aihealueilta.

www.tilastokeskus.fi

‍‍‍‍‍‍ ‍‍

Noiden julkisissa viroissa hyödyllistä tuottavaa työtä tekevien määrä on laskettu tässä todennäköisesti hieman todellista suuremmaksi, joten valitettavasti heidän osuutensa julkisen puolen kokonaismäärästä, joka on siis tarkka luku, on surullista kyllä tätäkin pienempi.
‍‍‍‍‍‍ ‍‍

Lasketaan.

Lääkärit 15 000
Poliisit 7 250 (7600 w/ Supo)
Sotilaat 7 000
Puolustusvoimien siviilit 7 000
Palomiehet 4 000
Sairaanhoitajat 41 126
Lähihoitajat 22 633
Muu hoitoalan henkilöstö 50 000
Opettajat 79 680
Lastentarhanopettajat 13 500

Yhteensä 247 189

Julkisen puolen kokonaismäärä - tuottavat hyödylliset ammatit = tuottamattomat turhat ammatit
668 000 - 247 000 = 421 000
‍‍‍‍‍‍ ‍‍

Vaikka jätettäisiin virhemarginaalia (unohdettua suorittavaa porrasta), niin julkisella puolella on 400 000 virkamiestä.
"Hallintoon" käytetään lähes 5 kertaa enemmän rahaa, kuin maanpuolustukseen.
Julkisen sektorin palkkamenot ovat reilu 30miljardia euroa vuodessa.

Nämä on lainattu ja referoitu eräästä kirjoituksesta, jonka linkkiä en voi jakaa tänne, koska se olisi suorastaan oikeistopropagandaa

 

[Jolberious]

Valtiontalouden ongelma on, että valtaosa rahoista kuluu markkinamielessä elinkelvottomien kuntien ylläpitoon ympäri Suomea erilaisten valtionapujen ja muiden moninaisten tukiaisten ja tulonsiirtojen kautta.

Suomessa maksetaan reilu 2miljardia euroa asumistukia lähes 900 000 perheelle, joista suurin osa asuu pk-seudulla.

Esim Jätkäsaari on Suomen 6. Köyhin postinumeroalue, sieltä varmaan saa kämppiä samalla hinnalla kuin jostakin Sotkamosta tai Puolangalta, jotka ovat rikkaampia alueita?

Helsingin mediaanitulot sijoittuvat koko maan tilastossa tällaisten Metropolien™ väliin mutta vain yksi näistä yrittää perustella 6000e neliöhintaa peltihallialueen päälle rakennetussa elementtislummissa "huikean korkealla tulotasolla"

Vimpeli 33326
Tornio 33322
Toholampi 33297
Helsinki 33263
Veteli 33129
Merijärvi 32995
Liperi 32903
Inari 32872
Toivakka 32869

Edit, ei näitäkään kannata poistaa "politiikkaana". Tilastokeskuksen faktoja nämä ovat.
Mikäli ovat politiikkaa, niin @Kellarinlämmittäjä hyvät graafit ovat myös politiikkaa, vaikka niissä mittaillaan energiaa

 

[Hempuli]

Vaikea on jakaa työntekijät julkiseen ja yksityiseen. Sama lääkäri voi olla molempia ja yksityisvastaanotollakin osan laskusta maksaa Kela. Samoin kun julkinen sektori ostaa toimintojaan yksityisiltä toimijoilta, niin veronmaksajalle kadunrakennus maksaa suurinpiirtein saman verran oli tekijänä julkisen tai yksityisen sektorin työntekijät. Byrokraatteja voidaan ihmetellä, mutta kun yksityisessä firmassa on tuhansia työntekijöitä, niin kyllä sinnekin byrokratiaa mahtuu. Suomen ongelma pienenä markkina-alueena on toimijoiden keskittyminen muutamiin, jotka periaatteessa ei käytä määräävää, markkina-asemaa väärin. Onko Viking Line yksityinen firma, vaikka saa tukea julkiselta sektorilta.

Mutta on julkisella sektorilla toimintoja, jotka vaatisivat kriittistä tarkastelua. Tosin sosiaali-, terveys- ja opetuspuoli vie valtaosan, joten niistä on tingittävä, jos sektoria halutaan pienentää.

 

[Jolberious]

Onko Viking Line yksityinen firma, vaikka saa tukea julkiselta sektorilta.

Ymmärtääkseni esim varustamoiden ja muiden isojen yritysten tuet ovat alennettua energiaverokantaa? Eli saavat pitää vähän enemmän omaa rahaa itsellään, kuin perus sukankuluttaja. @kurre orava voisi vahvistaa tämän mutu-tuntumani, hänellä voi olla alasta johtuen vähän parempaa tietoa?

 

[Hempuli]

Ketsupin tapauksessa lienee kysymys huoltovarmuudesta. Varustamo vaan tuli mieleen, kun itkivät joskus tappiollisuutta tms. ja valtio avasi rahahanoja. Osingot nousivat muistaakseni tasan valtioavustuksen verran saman tien. Pointti oli kuitenkin, jotta varustamo on osittain julkinen toimija, koska toimii osittain julkisilla varoilla, vaikka henkilöstössä ei virkamiehiä olekaan.

 

[kurre orava]

Ymmärtääkseni esim varustamoiden ja muiden isojen yritysten tuet ovat alennettua energiaverokantaa? Eli saavat pitää vähän enemmän omaa rahaa itsellään, kuin perus sukankuluttaja. @kurre orava voisi vahvistaa tämän mutu-tuntumani, hänellä voi olla alasta johtuen vähän parempaa tietoa?

Lähtökohtaisesti kaikki tarvikkeet ja varusteet sekä täydennykset (esim poltto- ja voiteluaineet sekä muonat) ovat verottomia kun ne menevät kauppa aluksille. Tämä ei ole varsinainen merenkulun tuki vaan kansainvälinen käytäntö. Tosin viime aikoina on euroopassa enemmänkin ollut vaatimuksia siitä että nämäkin pitäisi olla verollisia.

Varsinainen merenkulun tuki on järjestelmä jossa valtio palauttaa hakemuksesta osan palkkakustannuksista varustamoille, käytännössä tilitetyt verot, varustamon osuus eläkemaksusta ja tapaturmavakuutuksen maksut. Tämä sikäli kun luoja suo ja varustamo virkamiehen silmissä täyttää tukikelpoisuuden. Laki on pyöreästi muotoiltu ja itselläkin on keissi auki hallinto-oikeudessa, ollut jo kohta 15kk. Lain tarkoitus on taata Suomen kauppalaivaston kilpailukyky kansainvälisesti kun verrataan ns halvempiin lippuihin jossa merenkulkijalle maksetaan nettopalkka käteen eikä mitään oheiskustannuksia. Mutta mikään helppo järjestelmä tuo ei kyllä ole.