Meno- ja tuloveden lämpötilan ero?

[Epätietoinen]

Moi, kiitos vastauksesta. Olen toiminut oheisten ohjeiden mukaan. Siis käsitykseni mukaan niin kuin pitää? Ohjeen mukaan erillistä piirikorttia ei tarvita. Voi tietenkin olla, että ohjeen käännöksessä on virhe?! Anturin kohdalla mainitaan Työsäiliön anturi kun taas käyttötavat kohdassa mainitaan säiliötermistori. Ohessa on myös kuva, jossa on mainittu kaikki ohjeen kaikki ulkoisen laitteen määritykset. Mitä muuten tarkoittaa DHW?

 

[pökö]

Mitä muuten tarkoittaa DHW?

Domestic hot water, kuuma käyttövesi

 

[vippe0]

LP 1.jpeg kuvassa mainittu säiliö = käyttöveden säiliö (DHW).

 

[vippe0]

Samalla sivulla kuin LP 1.jpeg kuva, on se oikea missä lukee "Työsäiliöliitäntä" (löytyy "säiliö + aurinkop.liitäntä" tavan alapuolelta).

 

[vippe0]

Huomattavaa on että virallisesti tarvitsee kaksi tuollaista anturia, toinen tulee siihen työsäiliöön ja toinen sinne putkeen pumpun jälkeen, kuvassa lukee termistori. Kuvassa ei jostain syystä lue työsäiliön kohdalla sitä Termistoria, vaikka oletettavasti tuo viiva + pallukka sitä tarkoittaakin. Ja tosiaan tuo kytkentä vaatii sen lisäpiirikortin, niin kuin tuossa kuvassa mainitaan.

Tuo putkeen tuleva anturi, ei ole ihan pakollinen. Mutta jos sitä ei ole niin saattaa antaa jonkin herjan siitä, mutta toimii siitä huolimatta.
Jotkut käyttänyt sitä ilman tuota anturia kun ohjaus heillä tapahtunut oumanilla tms. itsellä pana ohjaa myös sitä, joten minulla se on pakollinen.
Tuossa kuvassa oleva Termistori löytyy sitten nimellä Alue + anturi tms. mutta se tulee näkyviin vasta kuin lisäkortti on asennettu ja otettu käyttöön.

Teoriassa tuo työsäiliön anturikaan ei ole pakollinen, mutta se onkin sitten sitten eri stoori se.

 

[Epätietoinen]

Moi, Kiitos vastauksesta. Tilasin lisäpiirikortin. Kokeilen ja katsotaan kuinka käy...ilmoittelen. Luulisi olevan sama onko anturi säiliössä vai pumpun jälkeen, koska vesi on kuintenkin käytännössä saman lämpöistä sekä säiliössä että pumpun jälkeen (Työsäiliöliitäntäkaavio).

 

[kimmok]

Moi, Kiitos vastauksesta. Tilasin lisäpiirikortin. Kokeilen ja katsotaan kuinka käy...ilmoittelen. Luulisi olevan sama onko anturi säiliössä vai pumpun jälkeen, koska vesi on kuintenkin käytännössä saman lämpöistä sekä säiliössä että pumpun jälkeen (Työsäiliöliitäntäkaavio).

Riippuu varmaan siitä mihin kohtaan laitat sen anturin.

 

[Epätietoinen]

Moi, asensin lisäpiirikortin ja näyttää , että toimii kuten pitää. Eli asetin kohdelämpötilaksia 35 C ja työsäiliön deltaT 10C, eli siis lämmittää työsäiliön 35 C + 10 C eli 45C. Ja näin teki, kompressori sammuun kun työsäiliön LT on ~47C ja käynnistyy kun se on noin 35C. Eli sain näillä toimilla kompressorin käynnistymään paljon harvemmin ja COP on parempi, koska käy isolla teholla pidempään. Pienillä tehoilla COP on huonohko. Yksi ongelma, kuva alla. Ilmoittaa virheen H43 alue1 anturivirhe (Vippe mainitsi). Saan sen pois näytöstä painamalla sulje mutta se tulee aina uudestaan. Saako sen jotenkin kokonaan pois? Mitä tapahtuu jos painan nollaa?

 

[pumpisti]

Moi, asensin lisäpiirikortin ja näyttää , että toimii kuten pitää. Eli asetin kohdelämpötilaksia 35 C ja työsäiliön deltaT 10C, eli siis lämmittää työsäiliön 35 C + 10 C eli 45C. Ja näin teki, kompressori sammuun kun työsäiliön LT on ~47C ja käynnistyy kun se on noin 35C. Eli sain näillä toimilla kompressorin käynnistymään paljon harvemmin ja COP on parempi, koska käy isolla teholla pidempään. Pienillä tehoilla COP on huonohko. Yksi ongelma, kuva alla. Ilmoittaa virheen H43 alue1 anturivirhe (Vippe mainitsi). Saan sen pois näytöstä painamalla sulje mutta se tulee aina uudestaan. Saako sen jotenkin kokonaan pois? Mitä tapahtuu jos painan nollaa?

Ei taida saada pois muuten kuin asentamalla sen anturin. Tuo oli mielenkiintoista tietoa että tuo työsäiliön deltaT vaikuttaa tuolla tavalla. Olen antanut itseni ymmärtää että sillä ei olisi mitään vaikutusta mihinkään vaan delta olisi aina kiinteä 5 astetta.

 

[Juha1964]

COP on parempi, koska käy isolla teholla pidempään. Pienillä tehoilla COP on huonohko.

Mites sun Cop muuttui ?

 

[vippe0]

Yksi ongelma, kuva alla. Ilmoittaa virheen H43 alue1 anturivirhe (Vippe mainitsi). Saan sen pois näytöstä painamalla sulje mutta se tulee aina uudestaan. Saako sen jotenkin kokonaan pois? Mitä tapahtuu jos painan nollaa?

Nollaa luultavasti poistaa kyseisen virheen listalta, mutta uutta tulee kyllä koska anturia ei ole.
Koska itsellä on ollut aina tuo anturi niin tarkempia tietoja ei ole kuinka usein tulee tuo herja ei ole.

Eipä tuota herjaa voi estää muuta kuin hommaamalla se anturi, mutta eipä sen puute itse pumpun toimintaa haittaa (käyttöä vähän jos pitää kuitata pois).
Aika moni on tainnut tuon anturin jälkeenpäin asentaa kun herja on alkanut kyllästyttää. Sen anturin lämpötila taitaa näkyä paneelin näytössä (ja etähallinta ohjelmassa), eli sen voi laittaa paikkaan minkä lämpötilasta on kiinnostunut.

 

[Epätietoinen]

Moi, ok, Kiitos täytyy varmaan hankkia anturi. Onko riskiä, että LP alkaa säätää itseään kyseisen LT mukaan? Pumppu toimii nyt hienosti eli LT pysyy missä määritetty ja on käynnistynyt vain 2 kertaa viimeisen 18 tunnin aikana. UlkoLT on noin 8 C ja uuni päällä, joten kulutus on pientä mutta uskon, että toimii hyvin myös kun tulee kylmempää.

COP on ollut pakkasilla noin 1-1,5. Kun ulkoLT noin +8 COP =~2 ja nyt samalla ulkoLT oli 3. Eli pidempi käytijakso paransi COP.

Alla on kuva ohjeesta, jossa mainitaan deltaT:n vaikutus työsäiliöllä.

 

[Ton1A]

COP 1.5 ??? Tää on 9 kW H-sarjalainen lattialämmitystalossa. Koitan ajaa sitä mahdollisimman pienellä teholla ja mahdollisimman vähänsillä katkoilla.

 

[vippe0]

COP 1.5 ??? Tää on 9 kW H-sarjalainen lattialämmitystalossa. Koitan ajaa sitä mahdollisimman pienellä teholla ja mahdollisimman vähänsillä katkoilla.

Joillakin on vähän erilaiset asetukset, tarpeet, laitteet etc.
Hänellä tais olla 170l puskuri ja alunperin toivottu veden lämpötila oli aikas korkea.
Ilmeisesti lämpöä tuotetaan myös muilla tavoilla, eli välillä sille pumpun tuottamalle energialle ei ole käyttöä ja/tai tarve on pumpun tuotteen nähden erittäin pientä.

Alunperin tilanne vielä se, että ei ollut tuota lisäkorttia ja anturia, eli Panan kiertovesipumppu taisi käydä jatkuvasti (eli näin myös jäähdytti vettä siihen verrattuna että olisi ollut noi).

170l ja 5 asetetta taitaa olla ~0,85kwh, noin pienen lämmön tekemiseen pumppu ei edes pääse vauhtiin kun sen pitä jo lopetella veden lämmitys, jo tosiaan ensmimmäiset minuutit COP on surkea.

 

[vippe0]

Moi, ok, Kiitos täytyy varmaan hankkia anturi. Onko riskiä, että LP alkaa säätää itseään kyseisen LT mukaan?

Jos meineet sitä zone/alue anturia niin ei ole riskiä

 

[Pretor]

Toi oma 500l varaajakin on vähän turhan pieni, vaikka lisäkortin kanssa sitä käytänkin.
170l riittää just johonkin sulatussyklien tasaamiseen ja mehdollisesti kierukoilla varustettuna käyttöveden haalistukseen.

Mutta joo, kyllähän noi COPit kuulostaa siltä, että jotain on järjestelmässä optimoimatta tms.
Noissa +8 keleissä pitäis COP olla jossain 3-4 välissä ja plussakeleissä ei koneella pitäisi edes olla "käynnistysongelmia".
Tosin nämä kokemukset tosiaan oman 9kW H-sarjalaisen kanssa.

 

[Ton1A]

MU

Joillakin on vähän erilaiset asetukset, tarpeet, laitteet etc.
Hänellä tais olla 170l puskuri ja alunperin toivottu veden lämpötila oli aikas korkea.

Mullakin on noin 180 litran puskuritankki (Jäspi Eco 17 öljykattila, ilman poltinta ja piippua). Pyydän pumpulta asteen enemmän mitä Ouman haluaa lähettää lattialämmityskiertoon, kuitenkin vähintään 32 astetta.

 

[Epätietoinen]

Moi, Kiitos kaikille tiedoista. COP tosiaan parani kun käyntijakso piteni eli aikaisemmat alhaiset COPit johtui tod.näk. siitä, että käyntijaksot olivat tosi lyhyitä. Laitteen (Panasonic WH-MDC07J3E5) kapulan mukaan eilinen vrk (24h, ulko LT ~6 C) pumppu käynnistyi 4 krt, vrkkäyntiaika oli noin 1 h ja tuotto oli 5 kWh ja kulutus 2 kWh ja COP 2,5. Vesimäärä on tosiaaan vain noin 170 l. Q=mcdT, dT= 10 C Q=1,98 kWh. Eli jos käynnistyi 4 krt ja tuotto oli 5 kWh niin täsmää aika hyvin. Saan kaverilta 170 l säiliön vanhasta maalämpöpumpusta joka vielä parantaa tilannetta, joten uskon, että pääsen lähelle Ton1A lähettämiä COP arvoja. Kytken siis säiliöt peräkkäin (keväällä/kesällä) isoilla putkilla jolloin kokonaisvesimääräksi tulee noin 340l. Uskon myös, että vesikierron loppumisella oli oma vaikutuksensa vaikka putkisto on hyvin eristetty.

Vielä siitä alue anturista, aikaisemmin lähettämäni taulukon mukaan 8,044 kOhm vastus vastaa 20 C lämpötilaa. Siis voinko laittaa anturin paikalle vain noin 8 kOhm electroniikkavastuksen, jolloin näyttöön pitäisi tulla koko ajaksi noin 20 C?

 

[Pretor]

Vielä siitä alue anturista, aikaisemmin lähettämäni taulukon mukaan 8,044 kOhm vastus vastaa 20 C lämpötilaa. Siis voinko laittaa anturin paikalle vain noin 8 kOhm electroniikkavastuksen, jolloin näyttöön pitäisi tulla koko ajaksi noin 20 C?

Katsoppas tämä läpi. Käyty noi anturit DIY hengessä läpi, mutta pääpiirteissään 6.8K anturilla pääsee liikkeelle.

Panasonic H-sarjan lämpötila-anturit PAW-A2W

Olisi tarkoitus yrittää viritellä sisälämpötilakompensointi mukaan MDC07H3E5 pumpun ohjaukseen. Mittaus ohjainpaneelista ei toiminut halutulla tavalla, joten ajattelin kokeilla ulkoista termistoria PAW-A2W-TSRT. Tämä olisi tarkoitus asentaa ilmalämmityskoneen kiertoilman imupuolelle ennen...

lampopumput.info

 

[Arisoft]

Vielä siitä alue anturista, aikaisemmin lähettämäni taulukon mukaan 8,044 kOhm vastus vastaa 20 C lämpötilaa. Siis voinko laittaa anturin paikalle vain noin 8 kOhm electroniikkavastuksen, jolloin näyttöön pitäisi tulla koko ajaksi noin 20 C?

Näin se toimisi. Tasan 8k saat kun laitat tavalliset 4,7k ja 3,3k vastukset peräkkäin.

 

[Epätietoinen]

Ok, Kiitos, kokeillaan...ilmoittelen kuinka kävi. Siis Pretorille tiedoks , että en tarvitse mitään uusia LT tietoa. Vastus vain siksi, että saan virheilmoitukset eliminoitua.

 

[Epätietoinen]

Moi, vastusta tuli kokeiltua mutta huonosti kävi. Sain kyllä 19 C kapulan näyttöön mutta itse ohjelmassa alueen 1 LT näytti edelleen 0 C. Lisäksi laite ei käynnistynyt enää automaattisesti. Otin vastuksen pois ja nyt toimii taas. Kohde LT on 37 C. Kompressori käynnistyy kun säiliön LT on noin 36 C ja se laskee aina 32C asti, koska vesipumppu alkaa pyörittää vettä ja säiliössä on kait eri LTkerrostumia. Kompressori sammuu kun säiliön LT on noin 48 C (kohde LT + 10 C). Käynnistystiheys ja COP ovat edelleen ok. Tosin pakkasilla COP on heikohko. Laitan laitteen eteen vielä erillisen sähkömittarin niin voin tarkistaa pitääkö laitteen antamat sähkönkulutustiedot paikkansa.

Kysymykset:

Nyt kun on työsäiliöasetus laite ei kysy mitään steriloinnista (milloin ja kesto) eli tod.näk se ei tee sitä, onko näin? (Voin steriloida säiliön sähkövastuksella manuaalisesti)

Aikaisemmin (ennen vastuskokeilua) tuli virheilmoitus H43 alueen 1 auturivika mutta nyt tulee H67 ulkoisen termistorin virhe, mikähän tämä on? Siis laite toimii ongelmitta.

 

[Arisoft]

Nyt kun on työsäiliöasetus laite ei kysy mitään steriloinnista

Miksi se aiemmin olisi siitä kysynyt? Olen siinä käsityksessä ettei systeemisi lämmitä käyttövettä (DHW). Kerroi alkuun että systeemissäsi on "lämminvesisäiliö" onko se sitten lämmitykseen vai suihkuun?

 

[tjani]

H67 ulkoisen termistorin virhe

Manuskasta katottuna tarkoittaisi lisäpiirille kytkettyä sisälämpöanturia, oletko kytkenyt sellaisen päälle.

 

[Asentaja]

Minäkin heitän lusikkani tähän soppaan... Ymmärsinköhän oikein #Epätietoinen laitteiston kokoonpanon.... 170L varaaja jonka sisällä 70L käyttövesi varaaja. 170L varaajasta lähtee putket lämmitys piiriin jossa oma shunttaus? Jos koneella ei lämmitetä käyttövettä erikseen niin se pitäsi vaihtaa käyttövesi moodiin. Sillä saa säädettyä haluamansa hystereesin käynnistyksille, eikä tarvitse kun DHW anturin säiliöön

 

[Epätietoinen]

Moi, eli juuri niin kuin asentaja kirjoitti ja itse aiemmin säiliöistä. Säiliöstä hoidetaan lattialämmitys ja ilmanvaihdon lämmitys, kun lattialämmitystä ei vielä tarvita. Säiliöön olen liittänyt Panasonic Monoblock.

Laite toimiin nyt käsitykseni mukaan suht hyvin. COP ilman LT riipuen 1.5 - 2,0. paranee sitä mukaan mitä lämpimämpää on. Kesän lukemista en vielä tiedä. Kuten kirjoitin: Kompressori käynnistyy kun säiliön LT on noin 37 C ja se laskee aina 32C asti, koska vesipumppu alkaa pyörittää vettä ja säiliössä on kait eri LTkerrostumia. Kompressori sammuu kun säiliön LT on noin 48 C (kohde LT + 10 C). Käynnistystiheys on alle 10 krt/ 24h kun ilman LT on plussalla ja noin 14 krt/ 24 h kun ilman LT on miinuksella.

Ainoa jäljelle oleva ongelma on: Aikaisemmin (ennen vastuskokeilua) tuli virheilmoitus H43 alueen 1 auturivika mutta nyt tulee H67 ulkoisen termistorin virhe, mikähän tämä on? Asentaja kirjoitti hystereesi, mitähän se tarkoittaa?

Mitä olette mieltä: lentokoneen siivissä käytetään Propyleeniglykolia jäätymisen estämiseksi. Miten on LP vaihtimessa jos suihkuttaa suihkupullolla ohuen kerroksen? Pidentäänko sulatus tiheyttä? Haittavaikutuksia laitteelle? (Ympäristä/ maa-alue täytyy huomioida)

ps: Alla on kuva sähkönkulutuksen laskusta marraskuussa. (talo noin 185 m2) Sain pumpun toimimaan suht oikein 6.11. Tosin noin samaan aikaan asensin LTO (vastavirtaLTO varaosana)! Ilmanvaihtoa olen pienentänyt talviaikaan joka vuosi. Saapi nähdä kuinka käy kun tulee kovat pakkaset, mielenkiinnolla odotan.

 

[Epätietoinen]

Ohessa vielä parempi kuva mistä ymmärtääkin jotain...

 

[Arisoft]

Mitä olette mieltä: lentokoneen siivissä käytetään Propyleeniglykolia jäätymisen estämiseksi. Miten on LP vaihtimessa jos suihkuttaa suihkupullolla ohuen kerroksen? Pidentäänko sulatus tiheyttä? Haittavaikutuksia laitteelle? (Ympäristä/ maa-alue täytyy huomioida)

Propyleeniglygolia tosiaan käytetään jäänestoon lentokoneissa. Ongelma sen käytössä LP:n kanssa on se, että aine liukenee veteen. Niinpä se valuu pois heti ensimmäisessä sulatuksessa. Näinhän se lentokoneessakin käy.

Sulatustiheys ei pitäisi olla ongelma, jos sulatukset tapahtuvat asiallisesta syystä. Jos LP on läpeensä huurtunut niin se tarvii sulatella vaikka 30 min välein. Huurtumista voi pahentaa, jos LP ei toimi optimaalisesti. Silloin kenno menee kylmemmäksi kuin on järkevää ja huurtuu hyvin nopeasti. Oma pumppuni kävi juuri äsken poikkeuksellisesti 3,5 tuntia ennen kuin sulatteli itseään vaikka lämpötila on nollan tuntumassa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mitä olette mieltä: lentokoneen siivissä käytetään Propyleeniglykolia jäätymisen estämiseksi. Miten on LP vaihtimessa jos suihkuttaa suihkupullolla ohuen kerroksen? Pidentäänko sulatus tiheyttä? Haittavaikutuksia laitteelle?

Tuskin tuosta laitteelle olisi mitään haittaa vaikka jään näillä sulattaisikin pois. Hommassa ei ole kuitenkaan ns. "järkeä", koska ainetta pitäisi suihkia jatkuvasti ja aika paljon, jotta se huurre tulisi tämän jäänpoistoaineen mukana alas. Se koko lauhdemäärähän pitäisi olla niin tukevasti tuossa pakkasnesteessä ettei se ukona jäätyisi. Mitään varmuutta ei edes siitä, että jäisikö edes ne sulatukset pois, koska sulatuksella voi olla muutakin merkitystä. Kyllä se sulatus on paras tapa puhdistaa se kenno, usko pois. Sulatusta vaikeuttaa, jos tuuli pääsee puhaltamaan koneen läpi. Siksi ne suositellaan asennettavaksi seinän viereen, joka toki on yleensä muutenkin se paras ja halutuin paikka. Jos kennoa on myös koneen sivupäädyssä, sen suojaaminen seinän suuntaiselta tuulelta ainakin helpottaa sulatusta mutta koneen ilmansaantia ei saa estää, jotta se voi toimia.

 

[pumpisti]

Olen itsekin miettinyt josko sulatusväliä saisi jotenkin pidennettyä, mutta eipä oikein hyviä ideoita ole tullut mieleen. Käppyröistä näkee hyvin kuinka pumpun teho laskee kun kenno alkaa huurtua.

Meillä n. tunnin välein on sulatellut, sulatuksen kesto 5min.

 

[Nihan]

Olen itsekin miettinyt josko sulatusväliä saisi jotenkin pidennettyä, mutta eipä oikein hyviä ideoita ole tullut mieleen. Käppyröistä näkee hyvin kuinka pumpun teho laskee kun kenno alkaa huurtua.

Meillä n. tunnin välein on sulatellut, sulatuksen kesto 5min.

Sulatukset ovat riippuvaisia sääolosuhteista, sopivan kostealla ilmalla mennään minimivälillä joka on alle 40min. Kuivemmalla voi mennä käytännössä loputtomiin, oma kone otti viime viikolla esim. 29h vedon. Algoritmi sulatuksen liipaisemiseen löytyy service manualista eikä siihen oikein voi järkevästi vaikuttaa edes kikkailemalla.

 

[Arisoft]

Olen itsekin miettinyt josko sulatusväliä saisi jotenkin pidennettyä, mutta eipä oikein hyviä ideoita ole tullut mieleen. Käppyröistä näkee hyvin kuinka pumpun teho laskee kun kenno alkaa huurtua.

Meillä n. tunnin välein on sulatellut, sulatuksen kesto 5min.

Itse olen säätänyt sulatusasetuksia tuon käyrän perusteella. Nyt kun siirryin vakiolämpömoodista vakiokierroksiin niin sulatus muuttui huomatavasti stabiilimmaksi. Sillä oli taipumus sulattaa aina kun kierrokset alkoi nousta vakiolämpömoodissa niin asettelukin oli hankalaa. Tällä hetkellä sulatus käynnistyy kun kenno on 8 astetta kylmempi kuin ulkoilma ja vähintään alle -7 astetta. Tuntuu toimivan samalla logiikalla ihan kierrosalueesta riippumatta kunhan ne kierrokset pysyvät tasaisena.

Tuossa lämmön tuotto ja kennon lämpö viime yötä asti..
Yöllä 90 Hz kuluttaa 2.0 kW ja lämmittää 7 astetta, aamupäivän 45 Hz kuluttaa 1.0 kW ja lämmittää 3,5 astetta.
COP siis pysyy samana yllättäen mutta jälkimmäinen sulattelee paljon harvemmin, kuten kuvasta heti näkee.

 

[pumpisti]

Itse olen säätänyt sulatusasetuksia tuon käyrän perusteella. Nyt kun siirryin vakiolämpömoodista vakiokierroksiin niin sulatus muuttui huomatavasti stabiilimmaksi.

Toimiikohan tää vakiokierrosmoodi työsäiliökytkennällä? Jos siis kyse siitä mystisestä hex-arvosta. Noita sulatuksen lämpötiloja ei kai mistään voi säätää?

 

[Nihan]

Sulatus on riippuvainen suoraan Outdoor pipetempistä ja ulkolämpötilasta, ohessa käppyrä service manuaalista.

Jos ajetaan puolella teholla kuten Arisoftin esimerkissä niin pipetemp varmasti putoaa hitaammin, mutta mikä silloin on hyöty harvemmasta sulatusvälistä. Sulatusten määrä suhteessa tuotettuun energiaan pysyy kuitenkin samana?

 

[Arisoft]

Jos ajetaan puolella teholla kuten Arisoftin esimerkissä niin pipetemp varmasti putoaa hitaammin, mutta mikä silloin on hyöty harvemmasta sulatusvälistä. Sulatusten määrä suhteessa tuotettuun energiaan pysyy kuitenkin samana?

Minusta näytti siltä että kun teho putosi puoleen niin sulatusväli muuttui vähintään kolminkertaiseksi. Suorituskykylaskussa en sulatusta ottanut edes mukaan, joten tuo kyllä vaikuttaa kokonaisuuteen positiivisesti.

 

[Epätietoinen]

Moi, itse en tiedä laitteeni sulatuksista ja sen tiheydestä. Se miksi kirjoitin propyleeniglygolista oli vaan ajatus, että toimisikohan. Ohessa on kuva LP:stä ennen kuin alkaa sulattaa eli oman havaintoni mukaan aivan tukossa (ulkoLT ~+1 C ja sumua). Huurteen paksuun noin 5-8 mm. Onkohan normaalia? Katsoin kapulasta samaan aikaan ja kulutus oli enemmän kuin tuotto ja nopeus noin 67 Hz. Tosin toimii muuten ok aikaisemmin kerrotun mukaan. Miten tai mistä arvoista laite "katsoo", koska se alkaa sulattaa?

Uskoisin, että minun huonohko COP 1,5 - 2 (ulko LT ~3 C) johtuu osittain siitä, että lämmitys on aina 47 C asti joka heikentää laitteen hyötysuhdetta, olisikohan näin?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Noin tukkoon ei Setä koskaan ehdi vetää. Oletan tuon jo haittaavan ilman virtausta. Vaikutelma, että todella tasaisesti on huurtunut ja se on ainakin terve piirre. Panassa nyt ainakin tuo sulatus perustuu johonkin tarpeeseen ja tarveharkinnan kulmakivenä ulkolämpötilan ja höyrystimen lämpötilaero.

 

[Arisoft]

Ohessa on kuva LP:stä ennen kuin alkaa sulattaa eli oman havaintoni mukaan aivan tukossa (ulkoLT ~+1 C ja sumua). Huurteen paksuun noin 5-8 mm. Onkohan normaalia?

Kuvasta ei pysty sanomaan muuta kuin että selvästi on tarve sulatukseen. Sulatustarvetta voi tarkkailla höyrystimen lämpötilamittarista. Sitä verrataan ulkoilman lämpötilaan. (Siihen joka on talo seinällä kaukana pumpusta) Omassa laitteessa olen havinnut hyväksi että 8 astetta alempi lämpötila höyrystimessa sulattelee ajoissa, ennen kuin pumpun suorituskyky heikkenee. Tästä heikkenemisestä on lisähaittana se että sulatuksen jälkeen pumppu ei heti hoksaa heti alkaa tuottaa lämpöä tehokkaasti vaan se luulee olevansa yhtä tukossa. (Voi olla mallikohtaista)

Uskoisin, että minun huonohko COP 1,5 - 2 (ulko LT ~3 C) johtuu osittain siitä, että lämmitys on aina 47 C asti joka heikentää laitteen hyötysuhdetta, olisikohan näin?

Ilman muuta näin on. Siitä ei ole epäilystäkään. Missään tapauksessa lämpöpumpulla ei pidä tuottaa vettä sellaiseen käyttöön, jossa vettä on tarkoitus jäähdyttää ennen käyttöä esim. shuntilla. Jos halutaan haaleampaa vettä niin pumppua pyydetään tekemään haaleaa. Sitä se tuottaa suuremman määrän ja tehokkaammin.

 

[Pretor]

...Katsoin kapulasta samaan aikaan ja kulutus oli enemmän kuin tuotto ja nopeus noin 67 Hz.

Uskoisin, että minun huonohko COP 1,5 - 2 (ulko LT ~3 C) johtuu osittain siitä, että lämmitys on aina 47 C asti joka heikentää laitteen hyötysuhdetta, olisikohan näin?

Ei toi kyllä ihan normaalia ole, vaikka joissain olosuhteissa kenno ihan tukkoon meneekin, sillä ei kulutuksen kuulu kutenkaan olla isompi kuin tuotto.
Tottakai hyötysuhde heikkenee mitä kuumenpaa vettä tehdään, mutta noissa lämpötiloissa pitäisi COPinkin olla jossain kolmosen kieppeillä. Tosin tähänkin vaikuttaa moni asia.

Sulatuksesta ja sen laukeamisesta on keskusteltu aika paljon ja myös ihan viime
aikoina, kun selaat käyttökokemuksia.


Minkälainen on kokoonpano? Buffer-kytkennällä, mutta kuinka iso on varaaja?
Pienellä puskurilla ei ole järjen häivääkään tehdä lähes 50'c vettä. Pumppu tekee sen nopeasti ja se jäähtyy nopeasti. Tuloksena myös se, että valmiinsi tukkoisella kennolla lähdetään huilille, kun sulatusta ei ehdi tulla ja sitten aloitetaan tukkoisella kennolla uusi lämmitys. Lopputulos lienee just tollainen umpitukkoinen kenno ja paska hyötysuhde, kun ne sulatuskäskyt ei ehdi tulla oikeaan aikaan ja tarpeeksi pitkän käyntijakson aikana.

 

[Sipuli]

Ei toi kyllä ihan normaalia ole, vaikka joissain olosuhteissa kenno ihan tukkoon meneekin, sillä ei kulutuksen kuulu kutenkaan olla isompi kuin tuotto.

Voisko olla, että sulatus on ollut juurikin käynnissä kun epätietoinen on katsonut sitä kapulaa? Voiko silloin hetkellisesti kulutus olla tuottoa suurempaa, jos kone tekee kompurasulatuksen?