Mikä paras energiamittari VILPille ?

Sen näytön tosiaan saa irti ja seinälle siitä putkesta niin saat sitten sen itse mittarin oikeaan asentoon.
Olen vaihtanut myös yksikön MWh:sta kWh:iin niin näkeepi tarkemmin, yhden desimaalin tarkkuudella.

Asennosta oli tämmöistä kirjassa:
1713620139981.png
 
Tässä nyt vielä tämmöisen vaihteeksi perin talvisen tuiskupäivän tulos.
  • 19.4.2024 klo 21:30-20.4.2024 klo 21:30 (24 h)
  • Lämpötila noin -6 °C, kastepiste noin -8 °C, (alla oleva kuva). Yleiskuva säästä: lumituisku ja voimakas tuuli
  • Sulatusten vesisaanto 1,6 kg/ sulatus (mitattu noin klo 18-21, kolme sulatusta)
  • Tuotanto brutto 167 kWh (E1), sulatukset 12 kWh (E3), tuotanto netto 155 kWh, sähkö 47,4 kWh
  • =>COP 3,3 pumppaukselle ~vakioteholla ulkolämpötilan suhteessa
Laskennallinen sulatusvähennys olisi ollut 13,65 kWh/24h ( t<0 °C ). Sulatusvähennys on siis varsin lähellä arviota mutta COP on kuitenkin perin korkea suhteessa ulkolämpötilaan siihen nähden mitä on aikaisemmin Pollulla mitattu.

Lämpötila ja kastepiste 20042024.jpg

Sääasema: Siilinjärvi, Kuopio lentoasema

Pollun ongelmahan on ollut tuo virtaaman hiipuminen laitteen ikääntyessä, joka käy esille kuvasta. Pollujen mittausten pitäisi olla vertailukelpoisia, koska lähtökohtaisesti ne on mitattu juuri samalla mittarityypillä, joskin kahdellä eri laitteella. Kamstrup Multical 303 on kokonaan eri laite ja suurempi virtaama samalla ohjauspyynnillä johtuu mitä luultavimmin laitteen pienemmästä virtausvastuksesta.

Energiamittareiden virtaamat.jpg
 
Tuli itsekin tilattua kokeeksi tuollaisen samanlaisen 303 Kamstrupin. Saa nähdä saako tuon keskustelemaan loggerin kanssa vai ei.

Nyt noita oli ilmeisesti kuitenkin varastossa, toimitus luvattiin alta viikossa Suomeen.

Olin ilmeisesti joskus aiemminkin jotain ostanut samalta toimittajalta koska löytyi kun löytyikin asiakkuus jo valmiiksi. Saksalaiseen tapaan sai 3% käteisalennustakin hinnasta kun maksoi etukäteislaskulla eli "vorkasse:lla".

Jos tuon saisi keksustelemaan loggerin kanssa niin voisi purkaa linjasta pois ainakin muutama nykymittareista.
 
Kuinka @kurre orava tuo sulatusten takaisinottama on noissa sinun mittareissasi ollut yhtenevä. Muistan että niiden näyttämässä on jotain pieniä eroja ollut mutta onko eroja tuossa jäähtysenergiamittaustuloksessa.
Aika yhteneväisiä nuo ovat kuitenkin kun nuo lukemat nyt tarkastelee. Lämmitysenergian osalta ovat jopa hämmästyttävän yhteneviä mutta eipä sulatusten osaltakaan nyt mitään mahdotonta heittoa ole.

Asensin nuo Hydrosonis ja Zenner kaksirekisterimittarit VILP:n piiriin lokakuussa 2021. Huhtikuun 2024 alussa kun olen ottanut lukemat ylös niin tuotettua lämmitysenergiaa on Hydrosoniksen osalta rekisteröitynyt 96231kWh ja Zennerin osalta 96085kWh. Prosentuaalinen ero tuossa tyyliin reilu promille.

Jäähdytysenergian osalta hajontaa on hiukan enemmän mutta ei mitenkään mahdottomasti. Hydrosonis on reksiteröinyt sulatuksissa ja vapaakierrossa 4342kWh jäähdytysenergiaa ja Zenner 4220kWh. Eroa noiden välillä vajaa 3%. Veikkaan että tuon eron syynä on se että vapaakierrossa tuo Hydrosonis on herkempi haistelemaan pientä kiertoa piirissä ja saldoa kertyy sitä mukaan hiukan enemmän. "Ruutuvihon" tulokset kun tarkistaa niin eipä sellaisina talvikuukausina kun nuo ovat käyneet jatkuvasti juurikaan ole eroa jäähdytysten osalta karttunut sen enempää vaan tuo ero on syntynyt lähinnä pumpun seistessä ja piirin vapaakierrosta.
 
Noiden nykyisten mittareiden erittely on vielä aika karkea, molemmat mittarit erittelevät energian rekistereissä 1kWh:n tarkkuudella mutta Zenneri ei ole ollenkaan integroitu loggeriin ja Hydrosonis antaa yhden pulssin per kertynyt kWh. Eli noilla ei yksiselitteisesti pysty erittelemään minkä verran energiaa palautuu varaajasta VILP:lle sulatusta kohden.

Jotain osviittaa noista toki saa. Huhtikuussa (1-22.4) Hydrosonikseen oli kertynyt 88kWh jäähdytysenergiaa ja Zenneriin 83kWh. Niben lokien mukaan sulatuksia on ollut 109kpl. Vapaakiertokin toki vie myös hiukan energiaa VILP:n huiliessa. Jos laskee vaikkapa 85kWh jonkinlaisena keskiarvona ja jakaa sen 109:lla niin tulos on noin 0,78kWh/kerta. Toki täytyy muistaa etteivät sulatuksetkaan ole veljiä keskenään, osa niistä ovat pidempiä ja vaativat enemmän energiaa ja toiset taas tehdään melkein puhtaaseen kennoon jolloin energiaakin kuluu paljon vähemmän.

Joskus tarkastelin noita ihan pinta-alalaskuina loggerin käppyröistä, päätelmä silloin oli kutakuinkin joku 0,7-0,8kWh/sulatsukerta. Mutta lienee hyvinkin mallikohtaista, iso kenno vaatinee enemmän energiaa sulaakseen pienempään verrattuna. Tuota alla olevaa käppyrää kun laskin karkeasti niin päädyin johonkin 0,78kWh


F2120-16_sulatus_220424.png

Sen verran piti vielä tutkia noiden energiamittareiden rekisterit että katsoin minkä verran oli kokonaisvirtaama mittarin läpi, Hydrosoniksessa oli 21312m3 ja Zennerissä 20727m3. Tuo vahvistanee omaa teoriani siitä mistä tuo pieni eroavaisuus kylmärekisterissä syntyy.
 
Hyviä kokemuksia. 0,7 - 0,8 kwh per sulatus vaikuttaa järkevälle luvulle. Aikoinaan Ultimate 5000EEV:n kanssa mittasin luvuksi -8 asteessa n. 0,3 - 0,4 kwh per sulatus varaajasta otettua lämpöä. Panan 7kw J-sarjalaisen kenno on selvästi isompi.
Panan kanssa on hankalampi mitata meno-paluu-lämpötilaerojen kautta sulatukseen otettua energiaa, koska pana vaihtelee veden virtausmäärää. Meillä vanha pollu varmaan lähivuosina menee vaihtoon, niin pitää ottaa seuraavaksi kehittyneempi laite, jolla saa mitattua myös sulatusenergioita.
 
Mielenkiinnolla olen seurannut teidän kokemuksia uusista Multical 303 -mittareista. Itselläni on ollut käytössä jo yli 7 vuotta uutena ostettu Multical 302. Siinä on ainakin vielä patterikin kestänyt. Kylmärekisteriä tai tiedonsiirtoyhteyttä ei ole. Hinta oli samaa luokkaa, kuin tällä teidän löydöllä. Kiinnostaisi itseäkin, mutta en taida raaskia korvata toimivaa mittaria. Ehkä sitten, kun vanha sippaa...
 
Multicalin mukaan sulatusenergia on ollut 0,26...0,6 kWh/sulatus. (Lkm 21 kpl/24 käyntituntia). Kolmen edellisen lumisateisen ja ajoittain tuulisen päivän keskiarvossa tämä tekee tuotosta 7,1% eli varsin tarkasti saman kuin olen arvioinut talvikuukausille. Vaikka sulatusten määrä ei vaihtele, lyhyiden sulatusten osuus vaihtelee (ensimmäiset testipäivät) eikä tuota sulatusten keston vaihtelua ole koskaan voinut oikein havainnoida mistään järkevästi kun niistäkin jää merkki näytölle ja jäljen koko riippuu yhtä lailla myös kiertojen virtaussuhteista.

Oma mallinnukseni ei ole antanut sulatusvähennystä yli + 7 °C vuorokausille ollenkaan, vastaavasti ei armoa, jos osan päivästä on ollut siinä määrin lämmintä, että sulatuksia on jäänyt välistä. Parasta nyt on että tämän on saanut mitattua ja jatkossa tuo helpottaa seurantaa. Joka tapauksessa tuossa Pollun mittaustarkkuudessa saattaa olla enemmän sanomista kuin koko sulattelussa konsanaan sillä noin kahden tuhannen kWh sulattelupotista ei pieni virhe vielä suuria merkitse.
 
Torstaina oli kuriirifirman seurantakoodi tupsahtanut sähköpostiin eli kohtuullisen nopeasti tuo oma tilaus nyt eteni. Viime viikonloppuna kun maksoin tuon heidän laskunsa niin reskontra lienee noteerannut maksun aikaisintaan maanantaina, todennäköisesti vasta tiistaina.

Voisi kuvitella että ensi viikon alusta tuo olisi täällä perilläkin.

Ihan kohtuullinen toimitusaika tuo viikko kun Saksalaiset kuitenkin laittavat toimitukseen vasta siinä vaiheessa kun rahat näkyvät heidän tilillä.

Täytyy kokeilla saako tuon naitettua yhteen loggerin kanssa mbusilla vai vaatisiko se sen että muokkaisivat tuota loggerin softaa hiukan. Se ruotsalainen kaveri joka on loggerin softan takana on välillä räätälöinyt uusillekin laitteille tukea lyhyellä varoitusajalla edellyttäen että kyseessä on sellaista rautaa joka saattaa olla yleisestikin käytössä. Ja tämä ko energiamittari voisi toki täyttää sen määritelmän.

Jos nuo saisi toimimaan niin täytyisi aktivoitua hiukan "myynti" osiossa, hyllyssä rupeaa olemaan aika paljon kaikenlaista mitä voisi laittaa kiertoon.
 
Multical 303 paristot tuplattu. Vein kaverille laitettavaksi kun on taitavampi näissä hommissa. Pariston lisääminen oli helppo homma, kotelon avaaminen sen sijaan täysi painajainen.
 

Liitetiedostot

  • 1724616210044.png
    1724616210044.png
    1 007,2 KB · Lukukerrat: 147
  • 1724616315813.png
    1724616315813.png
    1,3 MB · Lukukerrat: 136
Pollucom lopetti toiminnan Oli minulla 13 v ja oli 7 vuotias, kun ostin. 20 vuotta kesti yhteensä ja kaksi patterin vaihtoa.
Nyt tuli uusi mittari.
Uudella patterilla. Pitäisi mennä seuraavat 10 vuotta.
Löytyy kattavat dokumentit ja käyttöohjeet. Tosin saksan kielisiä.


1747908431636.jpeg
 
Pollucom lopetti toiminnan Oli minulla 13 v ja oli 7 vuotias, kun ostin. 20 vuotta kesti yhteensä ja kaksi patterin vaihtoa.
Nyt tuli uusi mittari.
No, oli jo aikakin.
Tuo Pollu on mittaillut luultavasti jo pitkään ihan omiaan mekaanisesti täysin loppuun kuluneena, roottori jotenkin virtauksen mukana uiskennellen.
Polluhan näyttää muistaakseni kertyneet virtaamaansa 100 000 m3 saakka. Paljonkos oli siellä ehtinyt kerätä lukemia ?

Noitahan vaihtavat siellä Saksan lähtöpäässä jo ihan muutaman tuhannen virtaamakuution jälkeen. VILP käytössä sitten kertyy hanakasti suurusluokkaa kymmenentuhatta kuutiota vuodessa. Alkulukemilla ei suurta väliä mutta lopussa kiitos seisoo.
 
Nyt ei enää ole pollu lukukunnossa. Mutta kyllä se mittasi ihan systemaattisesti oikein loppuun asti. Pystyi jatkuvasti vertaamaan aiempiin lukemiin ja nyttemmin panan lukuihin. Olen kirjannut lukemat joka päivä vihkoon. On ihan mielenkiintoista nähdä paljonko tulee eroa aiempiin tällä uudella mittarilla.
 
En jaksanu koko ketjua selata, mutta onkos kukaan kokeillu kinuskin mittareita? Niitähän saa kulumattomia ultraäänellä virtausta mittaaviakin aika sopivaan hintaan.
 
Voisi vihdoin kamstrupin asennusta suunnitella, mutta ohjekirjan suositukset asennuspaikasta vähän epämääräiset. Mitä sanoo raati:
1000019346.jpg


Onkohan tuo asennuspaikka 1 sitten riski ilman kertymisen kannalta? Tossa mennään jonkun matkaa vaakatasossa ja lopuksi pumpulle ylös. Tuohon 45 mutkan jälkeen pumpulle paluulinjaan vaiko pumpulta tulevaan?

Nro 1. Aikalailla ainut mahdollinen paikka, kakkoset ja kolmoset ei onnistu...
 
Juuri tuolla tavalla se on minullakin katon rajassa. Ei ainakaan täällä ongelmia ilman kanssa. Katonrajasta nousee sitten ulkona vielä koneelle. Jos antureita ei halua vaihtaa, lämpöä tuottavan laitteen mittari pitäisi laittaa kylmään menoputkeen (ja johdon päässä oleva anturi lämmeneeseen paluulinjaan) että sinä suhteessa 2 ja 3 eivät mahda olla suoraan vaihtoehtoja.
 
Onkohan tuo miten tarkka tosta jos laittaa heti ton 45 mutkan jälkeen, ohjeessahan on vaan mainittu suorasta pätkästä jos on paljon turbulenssiä.
 
Mulla on virtausmittari pumpulta tulevassa vaakaputkessa eikä ongelmia. Jos kuvasta miettisi samanlaista asennusta niin virtausmittaria ennen tuossa ei olisi mutkaa jos nyt oikein tulkitsen kuvaa. 45 asteen mutka mittarin jälkeen ei luulisi haittaavan noin isossa putkessa?
 
Vaikea sanoa haittaako mutka ennen mittaria. Laittaisin suoran pätkän, sillä ehkäpä valmistavalla tehtaalla on tutkittu ja todettu että voimakas pyörteily saattaa heikentää tarkkuutta. Kai nuo suositukset johonkin perustuvat kun sellaisia on annettu. Kauhean suuriahan nuo senttimäärät eivät ole.
 
Välillä kiinnostanut tuon kamstrupin datan lukeminen mbussilla ja nyt näyttäisi olevan tarjolla kenties suht helppo tapa.


Mbus -> MQTT

Tarvitsee ilmeisesti vain jonkin ESP32 levyn ja tämän:

Pitänee tilata moinen testiin.
 
Välillä kiinnostanut tuon kamstrupin datan lukeminen mbussilla ja nyt näyttäisi olevan tarjolla kenties suht helppo tapa.


Mbus -> MQTT

Tarvitsee ilmeisesti vain jonkin ESP32 levyn ja tämän:

Pitänee tilata moinen testiin.
Liekö tämä ketju nyt oikea tälle asialle, mutta nyt on kamstrupin data luettuna Home assistanttii.

Lisänä tuohon ylläolevaan vaatii siis piiriksi ESP32 S2 minin jotta homma pelaa MBusinon ja tuon Mbus masterin kanssa.

Loppujen lopuksi melko plug and play. mqtt autodiscoverylla sensorit löytyy automaattisesti.
IMG_20250815_141141.jpg
 
Kamstrup 303 tuli kanssa asennettua. Sen paremmin ajattelematta laitoin sen pumpulta palaavaan putkeen ajatuksena, että sitten vaan vaihdan parametreistä asetuksen toiseksi. Eihän se ollutkaan niin helppoa. Pitäisi ensin lukea ohjeet. Olisi tarvinnut sen optisen adapterin ja ohjelman pc:lle. Siirsin mittarin suosiolla pumpulle lähtevään putkeen kun ei se ihan mahdoton homma ollut.

Tuota M-Bussia pitänee kanssa kokeilla kun on inspiraatiota.

Muistelenkohan ihan omiani, mutta ensimmäisen kerran mittaria kun käpälöin, niin sillä pitkällä painalluksella oli valikoissa mielestäni 1-User, 2-Tech ja 3-Setup. Nyt vain kaksi ensimmäistä. Voiko olla että ekalla yrittämällä olisi jotain lisäasetuksia ollut ja kun otettu käyttöön niin et enää niihin pääse.

Paikalla ei nyt sinäsnä väliä, mutta olisi ollut toisessa putkessa hiukan mukavammin luettavissa.

Mistään en myöskään ole löytänyt täydellistä manuaali pdf:nä. Vain joku virtuaali opa ja se mallin valinnan jälkeen heittä errorit.
 
No hitto. Olis taas pitäny kysyä ennen kuin vaihtoi paikan toiseksi. Mitä muuta setup valikossa saa määritellä? Nollaako kerätyt mittaukset jos sinne setuppiin menee uudelleen?
 
Nollaako kerätyt mittaukset jos sinne setuppiin menee uudelleen?
Muistaakseni siellä takana oli jotain eri vaihtoehtoja? Voi olla että nollaa. Ne ohjeet on aika pitkäveteistä luettavaa ja osin vähän epäselviäkin. Sieltä sai muutettua ainakin kWh näyttöresoluutiota *.***MWh tai *.*kWh. Ohjeissa on taulukko eri vaihtoehdoista. Itse pidin MWh näytön kun mielestäni helpompi lukea enkä tarvitse kWh tarkempia lukemia.
 
Viimeksi muokattu:
Muistaakseni siellä takana oli jotain eri vaihtoehtoja? Voi olla että nollaa. Ne ohjeet on aika pitkäveteistä luettavaa ja osin vähän epäselviäkin. Sieltä sai muutettua ainakin kWh näyttöresoluutiota *.***MWh tai *.*kWh. Ohjeissa on taulukko eri vaihtoehdoista. Itse pidin MWh näytön kun mielestäni helpompi lukea enkä tarvitse kWh tarkempia lukemia.
Jos on heittää linkki suoraan manuaaliin niin olisi hieno homma. En googlella ja qr-koodilla löydä mitään järkevää. Vain pikaoppaan.
 
Kiitos Amigolle manuaalista.

Tosiaan jos Kamstrumpin laittaa niin ÄLKÄÄ PÄÄSTÄKÖ SINNE VIRTAUSTA ENNEN KUIN SETUP ON ASETELTU.

050 Power Wordilla näyttää tuotto mittarissa olevan jatkuvasti 0.5 - jopa 2 kW suurempi. Virtaus on yllättävänkin lähellä samaa. Pumpun ja mittarin mukaan 20-30 l/h sisällä pyörii. Onkohan tuo heitto ominaisuus vai asennusvirhe. Aika hyvin suoralla osuudella se on ja virtaus kuitenkin täsmää.
 
Itsellä PW:n mittaus epätarkka koska pumpun ilmoittama virtaus vaihtelee. En ymmärtänyt kirjoituksestasi kumpi sulla näyttää liikaa? Pumpun näyttämää antotehoa saa rukattua asetuksista jos virtausmäärä pysyy todellisena eikä vaihtele niinkuin minulla.

Edit: Itse luottaisin Kamstruppiin jos asennuksessa ei tosiaan mitään erikoista.
 
Juu siis Kamstrup näyttää parempia (suurempia) lukemia. Pitää hiukan pidempään seurailla ja koittaa kalibroida pumpun päätä jos siltä näyttää. Virtaukset kun täsmää niin lämpömittauksistahan tuo ero varmaankin on tultava. Onkohan PW:n anturit suoraan vedessä?
 
PW anturit on putkien ulkopuolella. Itsellä noissa oli aika paljon heittoa Kamstruppiin verrattuna. Säätelin dT lähemmäs Kamstruppia mutta silti pidemmän ajan tulokset heitti ja syy on vaeltavassa virtausmittauksessa pumpulla. Välillä näyttää oikein virtauksen mutta toisinaan voi olla 10% virhettä.
 
Itse huomioinut, että tuolla pw 22kw pumpulla kamstruppi näyttää vähän isommilla tehoilla suurempaa tehoa kuin mitä pumppu mittaa ja minimitehoilla se vaihtuu toisinpäin. Virtaukset on yllättävän lähellä toisiaan, pienemmillä virtauksilla alkaa tulla heittoja.
 
Takaisin
Ylös Bottom