Miksei ihminen ottaisi katkokäyntiä valtaansa?

[Husky]

Ajatuksena on että tuo hiljainen moodi kasvattaisi käyntiaikaa eli vähentäisi katkoja. Ja kokemuksen mukaan se kyllä tekeekin näin.

Mittauksistani päätellen katkokäynti pienentää coppia siten että katkossa paineet ja lämpötilat putoavat ja menee käynnistyksessä useita minuutteja ennenkuin tuotto on sama kuin ennen katkoa. Sähköä menee kuitenkin alussa ilman tuottoa.

Tuossa puhutaan VILP:stä, mutta Panan ILP:n Quiet-moodin päälläpito tuli eilen mieleen. Juurikin, että lisäisikö se käyntiaikaa.

Täytyypä seurata puhalluslämpötilaa, kun palaa katkolta lämmitykselle. Sanoisin, että ei tuolla mene kuin 2min ellei jopa vain 1min kun on lämpö noussut ylös (eli johonkin 38-42 lukemaan 5cm päässä siivekkeestä, mitä tuossa on paljolti näkynyt kun on Fan on ollut 1-3/6), mutta tuo on mutua tuo aika.

Tämä on totta: "sähköä menee alussa ilman tuottoa", mutta aiheeseen liittyen olisi hyvä tietää paljonko sähköä menee, kun laite on katkolla seisomassa tai pakotettuna offille.
Pana NZ25YKE:n ohjeissa ei pohjakaapelin lämmityksen ohjauksesta kerrota, mistä jää reasonable doubt, vaikka HZ:n ja Panan VILP:n ohjeissa tuo sanotaan. No uskon kyllä, että eiköhän se ole yhtä järkevä kuin HZ:ssa.

Mutta oma lukunsa on sitten, jos vaikka kompressorilla on oma lämmityksensä ja mitä se vie (tästä onkin toisessa ketjussa kysely, jos joku olisi sattunut mittaamaan katkollaolokulutuksia). Panan sovellus tosiaan näytti eilen off-tilassa jatkuvaa 50W mikä voisi oikeasti tarkoittaa 100W kulutusta. Tuo voi olla kuitenkin jopa 15% lämmöntuoton kulutuksesta.

Jos vaikka tässä kysäisisi, että mikähän olisi oletuskulutus off-tilassa tuolle? Jos oletetaan, että pohjakaapeli on pois päältä automatic, eli kyseessä mahdollinen kompressorin lämmitys ja muu mikä lie.

Eli itseä nämä asiat kiinnostavat, kunnes asia on selvinnyt, että missä mennään. Torpassa on lattialämmityksen alasajo aloitettu, mutta vielä ei kWh-säästöä näy, mikä meidän tapauksessa vielä on eri asia kuin euro-säästö. Lattia/ILP balanssin säätö on vielä erittäin pahasti kesken, eli peli ei vielä missään nimessä ole pelattu ja oletan vahvasti, että hyvä tästä vielä tulee

 

[tet]

Alkuperäiseen kysymykseen vastaus: miksipä ei, ostamalla Toshiban!

Kuvassa tehomittausdataa tuosta Premium 25:stä viime vuoden huhtikuulta viiden vuorokauden jaksolta. Kuvaajan vasemmassa puolessa on kaksi täyttä "katkokäyntijaksoa" (teho 10-20 W), puolivälissä on jakso jossa olen napannut laitteen sammuksiin kokonaan. Oikean puolen "katkokäynnit" ovat sitten napista sammutettuja kaikki.

Kuvaajan keskivaiheilta, ensimmäisen napista sammutetun seisonnan jälkeen on yksi ainoa varsinainen katkokäyntijakso. Siitä kohtaa zoomaus toisessa kuvassa. Katko on ajassa n. 22:30 ja kestää noin kymmenen minuuttia.

Trendien tehotieto lasketaan logiikassa energiamittarin pulsseista, laskentaväli on 3 minuuttia ja lukeman resoluutio 10 wattia.

 

[Husky]

Tästä kun ei ole osunut tietoa silmiin, niin laskin huvikseni seuraavilla oletuksilla/tiedoilla:
- Valm.ilm. Pana NZ25YKE COP nollakelissä 3
- Jos tuo ilmoitettu täyspuhalluksella, niin 2/6 puhalluksella voisi olla vaikka COP 2,3.
- ILP on nostanut ilman lämpötilaa keskimäärin 16 astetta (21=>37).
- Ohjekirjassa ilmamäärä 8,35m3/min
- Lämpömäärä olisi 2700W
- Jos COP 2,3, niin sähköä menee 1200W

Eli lämmityksessä COP olisi tuo 2,3, mutta mitä tapahtuu katkokäynnissä:
- Jos on tunnissa 5kpl 5min puhallusjaksoja ja jokaisen alussa otetaan 1200W kaksi minuuttia ilman lämmöntuottoa eli 25min+10min 1200W kulutusta, niin sitten on 100W kuluttavaa stoppia 25min tunnissa.

Tästä tullaan siihen, että COP putoaisi 1.5:een.
Ei tuolla väliä, että onko tuo lähtö COP 2,3 vai mitä, mutta mainitun katkokäynnin aiheuttama pudotus vaikuttaisi olevan siis merkittävä.

 

[sulo_s]

Laske rahassa, niin tuntuu paaaaljon mukavammalle.

 

[iro]

Eli lämmityksessä COP olisi tuo 2,3, mutta mitä tapahtuu katkokäynnissä:

Minun vanha pikkuPanassa katkokäynti toimii hyvin, katkon jälkeen lähdetään liikkeelle minimitehoolla. Kuvassa katkokäyntikäppyrä, mittaukset minuutin välein, ulkolämpö +4 astetta.

 

[Husky]

Kiitos, hyvä tietää.
Kestää tuossa viimeisessä kuitenkin 3min ennenkuin COP on 1, mutta tosiaan pienellä ottoteholla on kyllä. Vissiin on mitattua oikeata sähkökulutusta eikä mistään sovelluksesta.
Ja ottoteho on pidemmän ajan jälkeen vain 250W ja COP tosi isoissa lukemissa

Tällainen kun vielä olisi jollakulla YKEstä

 

[iro]

Vissiin on mitattua oikeata sähkökulutusta eikä mistään sovelluksesta.

Ottoteho on mittarilla mitattu ja vastaa jotakuinkin todellista tehoa. COP arvoissa on enemmän klappia, on laskettu puhallusmäärän ja lämpenemän perusteella.
Olen tuohonkin pumppuun rakennellut automaatin laittamaan pumppu OFF jos pumpu on pidemmän aika katkokäynnillä. Ei niinkään siksi että sähköä säästyisi vaan jotta välttyy epämiellyttävältä puhallukselta.

 

[Husky]

Laske rahassa, niin tuntuu paaaaljon mukavammalle.

Vai tuntuuko pahemmalle nimittäin ILP:n vaihtoehtona on 100% yösähkölämmitys ja jo tällähetkellä yösähkö on selvästi halvempaa kuin päiväsähkö ja tulevaisuudessa tod.näk. ero on vielä isompi.

ILP:n kanssa on mennyt muuten erittäin positiivisissa merkeissä, mutta laitetaan tähän ketjuun ensimmäinen julkaisukelpoinen kulutusvertailu ennen/jälkeen.
HUOM: luotan "jonkin verran", vaikka en täysin, että tässä on nyt joku virhe tai sekaannus ja että asia tulee kuntoon. Eli näkemyksiä kaivataan, että mistä voisi olla kyse.

Aiheena ILP:n tärkein ominaisuus eli eurojen säästö ja 21.3 oli 1kWh isompi kulutus ILP:llä kuin vertailupäivänä ja kun huomioi yö/päiväsähkön eron niin säästö ILP:llä negatiivinen!
Tosiaan voi tässä olla joku sekaannus nyt (alempana tiedot), mutta pieni epäilys nyt hiipii. Ihan tämä yhtälö ei nyt täsmää kyllä, mutta tämä 21.3 on sen sorttinen testi jo, että odotin selviä etuja näkyvän.

Säätöjä hakiessani lattialämmitykseen meni termarit liian alas ja suurimmassa osassa taloa koko päivänä 21.3 ei LL ollut lainkaan päällä koko päivänä (eli yönä). Tämä ei ole tarkoitus, eli aion pitää pienellä LL:n ja tämä vähentää ILP:n "etua" jatkossa vielä alemmas kuin 21.3 oli.
Toinen pointti, että lattia oli edelliseltä päivältä 20.3 vielä lämmin ja vähensi ILP:n lämmöntuttotarvetta 21.3.

Tiedot:
21.3:
- Ulko: yöllä +1 ja päivällä +5 astetta
- Sähköä 51kWh
- Sisä: 20-22 astetta
- ILP asetukset: pyynti 22 astetta, Fan 2/6, vettä tuli 12 litraa eli kai tuo töitä teki. Panan Cloud sanoo sähkönkulutusta 8.4kWh, mikä vissiin tarkoittaa 10.9kWh oikeasti.

Vertailupäivä 8.2:
- Ulko: yöllä +1 ja päivällä +1 eli itseasiassa kylmempää kuin 21.3!
- Sähköä 50kWh
- Sisä: 19-21 astetta
- Sähkönkäyttöprofiili vedenlämmityksineen ja ruuanlaittoineen täysin sama
- Takassa 6kg sekahalkoa. Takka ei tunnu kovin tehokkaalta takavuosiin verrattuna (pitäisi vissiin poskikanavat nuohota mitä nuohooja ei tee) ja sen lämpö ei tunnu heijastuvan kuin lähelle takkaa
- Kosteiden tilojen LL samoissa asetuksissa kuin 21.3

Jossittelua:
- Mikäli tuo takka selittää tämän, niin ihmettelen suuresti. Eipä tuon sytyttäminen vie kuin varmaan 90sec eikä ole vaiva eikä mikään ja ilmaiset puut, että jos takka on ILP:n veroinen, niin tämä on jotakin mitä en voinut kuvitellakaan!
- Tuo 1 asteen isompi sisälämpötila on huomioitava tässä, mutta olisin kyllä todellakin olettanut aivan toisenlaisia kulutuslukemia siitä huolimatta ja tätä kompensoi varmaan kokonaan, että ulkolämpötila meni toisinpäin.
- Voisiko kuitenkin olla kyse siitä, että katkoilu vie ILP:n hyötysuhteen todella huonoksi? Jos COP onkin se 1.5 mitä laskin tuossa, niin on jo samoissa lukemissa kuin yö/päiväsähkön hinta yölämmittäjälle.
- Voi puhallusta lisätä ainakin 3/6:een, mutten usko että kovin isoa merkitystä sillä on verrattuna 2/6:een. Sanoisin, että jos takan voittaminen edellyttää esim 5/6 puhallusta, niin sitten palataan takkaan

 

[Luukku]

Mikäli tuo takka selittää tämän, niin ihmettelen suuresti. Eipä tuon sytyttäminen vie kuin varmaan 90sec eikä ole vaiva eikä mikään ja ilmaiset puut, että jos takka on ILP:n veroinen, niin tämä on jotakin mitä en voinut kuvitellakaan!

Kyllähän kivikasa lämmittää hyvin, jos on kunnossa. Ennen ilppiä, meillä pärjäsi -10 keliin asti hyvin pelkillä uuneilla. Joka päivä sai lämmittää kaikki uunit. Nyt uunia on lämmitetty vain pakkasilla ja silloinkaan ei tarvii kaikkia lämmittää, kun ilpillä peruslämpö, uunit tasaa mukavasti lämpöjä muissa huoneissa.
Näillä leudoimmilla keleillä vois vaikka ilpin sammuttaa ja lämmittää uunia, mutta ostopuut niin lämmitän ilpillä ja jeesaan pakkasilla sitten puilla.

 

[Husky]

On tuo meillä iso tiilikasa kyllä, mutta jotenkin tuntuu teho hiipuneen. Ainoa mikä tulee mieleen huononemisesta, että jos posket nokiset, niin menee harakoille eikä lämpö keräänny tiiliin enää niin. Sutari ei tod. nuohoa poskia, että ties kuinka tukossa ovat 25v käytön jälkeen.

Mutta en voisi kuvitella, että tuolla lämmittäisi koko taloa edes nollaan asti. Hädintuskin +10 asteeseen selviäisi.

Teillä eri tilanne, jos 3kpl uuneja eli olisi kai 50m2 per uuni ja meillä 110m2.

 

[HalkoholistinHaamu]

Tottakai nuohoaa posket. Ihan perus hommaa.

Riippuen sutarista, jälki poskissa ja piipussa voi olla välttävää tai heikkoa.

 

[blobbo]

Vai tuntuuko pahemmalle nimittäin ILP:n vaihtoehtona on 100% yösähkölämmitys ja jo tällähetkellä yösähkö on selvästi halvempaa kuin päiväsähkö ja tulevaisuudessa tod.näk. ero on vielä isompi.

ILP:n kanssa on mennyt muuten erittäin positiivisissa merkeissä, mutta laitetaan tähän ketjuun ensimmäinen julkaisukelpoinen kulutusvertailu ennen/jälkeen.
HUOM: luotan "jonkin verran", vaikka en täysin, että tässä on nyt joku virhe tai sekaannus ja että asia tulee kuntoon. Eli näkemyksiä kaivataan, että mistä voisi olla kyse.

Aiheena ILP:n tärkein ominaisuus eli eurojen säästö ja 21.3 oli 1kWh isompi kulutus ILP:llä kuin vertailupäivänä ja kun huomioi yö/päiväsähkön eron niin säästö ILP:llä negatiivinen!
Tosiaan voi tässä olla joku sekaannus nyt (alempana tiedot), mutta pieni epäilys nyt hiipii. Ihan tämä yhtälö ei nyt täsmää kyllä, mutta tämä 21.3 on sen sorttinen testi jo, että odotin selviä etuja näkyvän.

Säätöjä hakiessani lattialämmitykseen meni termarit liian alas ja suurimmassa osassa taloa koko päivänä 21.3 ei LL ollut lainkaan päällä koko päivänä (eli yönä). Tämä ei ole tarkoitus, eli aion pitää pienellä LL:n ja tämä vähentää ILP:n "etua" jatkossa vielä alemmas kuin 21.3 oli.
Toinen pointti, että lattia oli edelliseltä päivältä 20.3 vielä lämmin ja vähensi ILP:n lämmöntuttotarvetta 21.3.

Tiedot:
21.3:
- Ulko: yöllä +1 ja päivällä +5 astetta
- Sähköä 51kWh
- Sisä: 20-22 astetta
- ILP asetukset: pyynti 22 astetta, Fan 2/6, vettä tuli 12 litraa eli kai tuo töitä teki. Panan Cloud sanoo sähkönkulutusta 8.4kWh, mikä vissiin tarkoittaa 10.9kWh oikeasti.

Vertailupäivä 8.2:
- Ulko: yöllä +1 ja päivällä +1 eli itseasiassa kylmempää kuin 21.3!
- Sähköä 50kWh
- Sisä: 19-21 astetta
- Sähkönkäyttöprofiili vedenlämmityksineen ja ruuanlaittoineen täysin sama
- Takassa 6kg sekahalkoa. Takka ei tunnu kovin tehokkaalta takavuosiin verrattuna (pitäisi vissiin poskikanavat nuohota mitä nuohooja ei tee) ja sen lämpö ei tunnu heijastuvan kuin lähelle takkaa
- Kosteiden tilojen LL samoissa asetuksissa kuin 21.3

Jossittelua:
- Mikäli tuo takka selittää tämän, niin ihmettelen suuresti. Eipä tuon sytyttäminen vie kuin varmaan 90sec eikä ole vaiva eikä mikään ja ilmaiset puut, että jos takka on ILP:n veroinen, niin tämä on jotakin mitä en voinut kuvitellakaan!
- Tuo 1 asteen isompi sisälämpötila on huomioitava tässä, mutta olisin kyllä todellakin olettanut aivan toisenlaisia kulutuslukemia siitä huolimatta ja tätä kompensoi varmaan kokonaan, että ulkolämpötila meni toisinpäin.
- Voisiko kuitenkin olla kyse siitä, että katkoilu vie ILP:n hyötysuhteen todella huonoksi? Jos COP onkin se 1.5 mitä laskin tuossa, niin on jo samoissa lukemissa kuin yö/päiväsähkön hinta yölämmittäjälle.
- Voi puhallusta lisätä ainakin 3/6:een, mutten usko että kovin isoa merkitystä sillä on verrattuna 2/6:een. Sanoisin, että jos takan voittaminen edellyttää esim 5/6 puhallusta, niin sitten palataan takkaan

No ihan ekana on todettava että ei yhden päivän osalta voi mitään päätelmiä tehdä, tuossa on niin paljon muuttujia että ihan turha edes yrittää tulkita tuosta mitään. Mutta kun nyt kerran pyysit, niin eikös tuo täsmää ihan hyvin. Puusta on talon sisään jäänyt 20kwh 80% hyötysuhteella. Jos Ilpin kulutus on 10kwh, ei se ole mitään coppia romahduttavaa pätkäkäyntiä käynyt. Cop lienee ollut kolmosen luokkaa, jolloin luvutkin täsmää.

Ja en itse ymmärrä ilp talossa lattioiden lämmitystä plussakeleillä... se lattialämpö ei sitä homehtumista estä jos se on niin rakennettu että se on homehtuakseen. Varsinkin jos lattian ohjaus on pelkästään lattia-anturilla niin kuin näissä "varaavissa" suorasähkölattioissa välillä on, se lataa sitä lattiaa ihan turhaan ja ylilämmittää tilaa, jolloin Ilpille ei edes jää mitään tehtävää.

 

[Husky]

^Ei tässä lopullisia päätelmiä tehdä, mutta lähtökohtana jotakin aivan muuta kuin oletin.

Lattialämmityksen päälläpidosta: on se osittain mukavuusasiakin, jos tuo painuu vaikka 15-17 pintalämpöihin.
Moni sanoo, että pistä vaan LL pois ja ryntää äkkiä jatkamaan, että älä tietenkään missään nimessä märkätiloista laita pois. Mutta meidän suihku/saunakäytännöillä varmasti sieltä tulee pienempi kuormitus.
Homeongelmia ei ole talossa ollut. Asia kuitenkin syytä huomioida, kun aika yleinen näkemys on, että märkätiloissa LL auttaa kuivumiseen niin eiköhän sama fysiikka päde muuallakin

Tuo on kyllä totta, että luvut täsmäävät jos takasta 20kWh. Jotenkin vaan se pesällinen ei tunnu missään esim siihen mikä lämpöhuoku oli jokapuolelle ILP:stä. En kuuna päivänä olisi voinut ajatella että pesällinen olisi 20kWh.

Ps pidän meidän lattialämmitystä varaavana, kun lämmitys ollut 25v vain yösähköllä, jolla on seuraavaan yöhön päästy. Ja joinain talvina takkaa ei ole juuri käytetty ja katto ja IV jälkilämmitys aina pois.
Ohjaus ulkolämpötilan mukaan mikä mielestäni ainoa oikea varaavaan taktiikkaan ja nyt vain kokeilussa että jos päättymistä/päälläoloa rajoitettaisiin max lämpöohjauksella esim n. 20 pintalämpötilaan.

 

[HalkoholistinHaamu]

Asia kuitenkin syytä huomioida, kun aika yleinen näkemys on, että märkätiloissa LL auttaa kuivumiseen niin eiköhän sama fysiikka päde muuallakin

Siis kosteissa tiloissa, joissa lotrataan vettä lattialle runsaasti, pidetään lattialämmitys päällä, ympäri vuoden.
Muualla ei tarvetta ll. Muutenhan olisi kaikista taloista joku lattia homeessa.

 

[Pelus]

Tuo on kyllä totta, että luvut täsmäävät jos takasta 20kWh. Jotenkin vaan se pesällinen ei tunnu missään esim siihen mikä lämpöhuoku oli jokapuolelle ILP:stä. En kuuna päivänä olisi voinut ajatella että pesällinen olisi 20kWh.

Kyllähän puun polttamisesta lämpöä tulee, sekapuulla keskimäärin noin 4,1 kWh/kg, se mitä siitä huoneeseen sitten tarttuu on kiinni tulisijan hyötysuhteesta. Tietysti jos kivikasa on iso ja se on ollut pitkään lämmittämättä niin kestää aikansa että kivet lämpiää niin että se tuntuu päällepäin lämpimältä.

 

[Harrastelija]

Ja yhdellä lämmityksellä ei edes kannata lämmittää kylmästä niin kuumaksi että koko kämppä lämpenee. Saattaapi tulla halkeamia jos tunti tolkulla täydellä liekillä polttaa. Sisäpinnat ja piippu voivat olla todella kuumat vaikka ulkopinta on vielä viileä.

 

[Husky]

Muutenhan olisi kaikista taloista joku lattia homeessa.

Tämä on totta. Meillä vaan on kaksi altistavaa asiaa (varsin kostea paikka kun ylämäestä tulee runsaasti vettä ja ikävä kyllä melko varmasti puuttuu kapillaarikatko talon alta eli on vain hiekkaa, joka on talon ympärillä todettu erittäin hyvin kosteutta imeväksi ratkaisuksi ja lisäksi vielä pintana iso laatta, josta olen törmännyt tietoon ettei päästä kosteutta lävitseen että voiko kosteus pesiytyä väliseinien alaosaan tms), niin sillä asian suhteen on oltava hereillä. Ettei vuosien päästä ilmene mitään.

Ja olisin erittäin tyytyväinen, jos tuosta oletetusta 10000kWh lattialämmityksestä voisi ILP::llä poistaa puolet eli 5000kWh. Ja tuon poistuvan osan tuottaa ILP:llä COP:lla 2. Tämä riittäisi erinomaisesti.

On tuo takankäyttön jatkaminenkin täysin ok, kun ei maksa mitään eikä ole isompi vaiva kuin vesikaukalon tyhjentäminen. Jos tässä nyt selviää, että takka on tehokkaampi kuin luulinkaan. Sekin tosin, että jos sen on jättänyt lämmittämättä niin ei ole käytännössä vaikuttanut lämpötilaan. Ja takka siis ei vaikuta lattialämmitykseen, kun se on ulkolämpötilaohjauksella ja päättymistä on tähän asti ohjannut yösähkön loppuminen.

 

[Luukku]

Lämpeekö takka kunnolla jos polttaa monena peräkkäisenä päivänä pesällisen?

 

[haraldh]

Meidän 1500 kg vuolukivitakka lämpeää kyllä yhdellä kopalla niin että sen pintalämpötila on noin 70°C muutaman tunnin. Lämpötila sen yläpuolella noin 34°C. Kahdella kopalla pintalämpö 85°C ja päälle 40°C yläpuolella. Tuo yksi koppaa ottaa monta kWh ILP:eistä pois. Laskematta tarkemmin yksi koppa 6-8 kWh ja kahdella 10 kWh vuorokausikulutuksesta pois. Voiko pitää paikkansa?

 

[Husky]

Lämpeekö takka kunnolla jos polttaa monena peräkkäisenä päivänä pesällisen?

Vaikea sanoa mikä on kunnolla. Tuntuu se vähän lämpöiseltä käteen. Täytyy joskus mitata pintalämpötila, kun tuota kokeilee ILP:n kanssa.

Vai 70 astetta, ohhoh!!! Meillä ei missään nimessä ole tuollaisia lukemia, veikkaan viiden päivän lämmityksen jälkeen 30 astetta. Kyllä tuo 1metrin päähän vähän huokuu lämpöä tuollaisen pitkän lämmitysjakson jälkeen, mutta ei todellakaan mitään sellaista lämpövyöryä mitä ILP:stä tulee Fan1/6.

Mutta on tuo sillätavalla hyvä ettei se 12h aikana paljoa myöskään tunnu jäähtyvän, että vie varmaan 24h että tipahtaa pinta 21:een.

Takan yläpuolisia lämpötiloja talvella mittailinkin.
EDIT: esim 10.1.2023, ulkona -5 astetta, klo19 50cm takan yläpuolella 21,8 astetta kun takan lämmityksestä 23h; klo19.30 takan palaessa 22,3 astetta; klo 21.30 takan sammumisen jälkeen 23,7 astetta.
Tuota tuota, tästä kun ajattelee niin, että mitä on 50cm sivusuunnassa takan lämpötilavaikutus, jos se takan yläpuolella on tuota luokkaa. Lämpö nousee ylöspäin.
Niin mitähän pitäisi ajatella, että mitä tuo 6kg lopulta tekee talon lämpötiloihin.
Tuossa 10.1 oli ainakin viikon verran putkeen poltettu se n. 6kg päivässä.

 

[haraldh]

Vuolukivitakan pintalämpötila saa olla 80-120°C. Kahdella kopalla päästään max noin 90°C meillä, tämä siis yksi koppa aamulla ja toinen illalla. Ja monen päivän lämmitys samalla tavalla. Käytännössä yhdelläkin kopalla saa samassa tilassa olevan ILP:in toimimattomaksi, sen normikulutus noin 6 kWh. Toinen ILP kuluttaa myös muutaman kWh vähemmän, mutta sen arviointi on vaikeampaa että paljonko. Aika laakea on kyllä lämpötilakäyrä päältä mitattuna, antaa lämpöä tasaisesti.

 

[jarkko_h]

Vuolukivitakan pintalämpötila saa olla 80-120°C. Kahdella kopalla päästään max noin 90°C meillä, tämä siis yksi koppa aamulla ja toinen illalla. Ja monen päivän lämmitys samalla tavalla. Käytännössä yhdelläkin kopalla saa samassa tilassa olevan ILP:in toimimattomaksi, sen normikulutus noin 6 kWh. Toinen ILP kuluttaa myös muutaman kWh vähemmän, mutta sen arviointi on vaikeampaa että paljonko. Aika laakea on kyllä lämpötilakäyrä päältä mitattuna, antaa lämpöä tasaisesti.

Riippuu ympäröivistä pinnoista ja niiden etäisyyksistä kuinka lämpimäksi takan pinnat saavat mennä.

Onhan näitä esimerkkejä, jossa takkaa porotettu kuumaksi riittämättömillä suojaetäisyyksillä sillä seurauksella että seinä hiiltynyt.

----
Jos ILP on mitoitettu siten että se kovimmilla pakkasilla riittää 100% ottoteholla, saa takalla parannettua ILP:n coppia vaikka takka ei pysäyttäisikään ILPä.

Esim Toshiba premiumin cop menee karkeasti -20Cssä 2:sta 3;een kun kuorma lasketaan 100% tasosta 50% tasolle.

Jos ILP:n mitoitus riittää yksistääm kovilla pakkasilla, takan poltto on oikeasti harvoin kannattavaa vaikka se parantaisi ILP:n COPa. Vaatii ilmaiset tai puoli-ilmaiset puut. Jos noita ei ole, niin takka ok pörssisähkön käyttäjälle joinain harvoina päivinä. Kovin paljoa seteleitä ei polta piipusta ulos silloin kun pörssisähkön hinta ja pakkanen ovat kovia.

Meillä takka on ensisijaisesti tunnelman vuoksi. Tänään taas poltellaan vaikka sähkö halpaa ja ulkona lauhaa. ILP sammuu takkatilan voimin ja taivaalle menee piipusta seteleitä, mutta kaikkea ei mitata rahassa

 

[tet]

Tämä on totta. Meillä vaan on kaksi altistavaa asiaa (varsin kostea paikka kun ylämäestä tulee runsaasti vettä ja ikävä kyllä melko varmasti puuttuu kapillaarikatko talon alta eli on vain hiekkaa, joka on talon ympärillä todettu erittäin hyvin kosteutta imeväksi ratkaisuksi ja lisäksi vielä pintana iso laatta, josta olen törmännyt tietoon ettei päästä kosteutta lävitseen että voiko kosteus pesiytyä väliseinien alaosaan tms), niin sillä asian suhteen on oltava hereillä. Ettei vuosien päästä ilmene mitään.

Jos siellä ei olisi kapillaarikatkoa, niin talo olisi ollut homeessa jo vuosikymmeniä (oletan että on vanhempi talo). Siis jos kyseessä on maanvarainen laatta, niin todennäköisesti kantavien seinien tolpat ovat kosketuksissa siihen hiekkaan tai ainakin hyvin lähellä sitä. Jos ei ole karkeampaa sorakerrosta päällä, niin ne seinätolpat ovat alimman metrin matkalta umpihomeessa. Olen tällaisen tapauksen nähnyt, 70-luvun talo kalliolla josta tuli yläpuolelta vedet talon alle ja pelkkää fillerihiekkaa oli laatan alla.

 

[Husky]

Jos siellä ei olisi kapillaarikatkoa, niin talo olisi ollut homeessa jo vuosikymmeniä (oletan että on vanhempi talo). Siis jos kyseessä on maanvarainen laatta, niin todennäköisesti kantavien seinien tolpat ovat kosketuksissa siihen hiekkaan tai ainakin hyvin lähellä sitä. Jos ei ole karkeampaa sorakerrosta päällä, niin ne seinätolpat ovat alimman metrin matkalta umpihomeessa. Olen tällaisen tapauksen nähnyt, 70-luvun talo kalliolla josta tuli yläpuolelta vedet talon alle ja pelkkää fillerihiekkaa oli laatan alla.

Tämä kuulostaa vähän huolestuttavalta , mutta kiitos kommentista.
Tämä talo on vuodelta 1997 ja 90-luvulla jo ihmettelin, että kun tuota hiekkaa laajalti pidettiin hyvänä ratkaisuna ammattilaispiireissä.

Meillä on rakennusaikaisia valokuvia, joista näkyy 99% varmasti, että lattian alaisten styroksien alla on hiekkaa

Ja tosiaan talon ulkopuolella oli hiekkaa styroksien yläpuolella. Sitä vaihdoin sepeliksi aikoinaan, kun tuo uitti sokkelin märäksi tosi nopeasti, vaikka oli bitumimaton yläpuolella noin 3cm korkeudelta vain sokkeliin kosketuksissa.

Mainittakoon muuten, että meillä, kun sataa hetken vettä kesällä tai talvella, niin sokkelin maanpinnan yläpuolella olevan alin harkkokerros on suht nopeasti märkä. Ja jonkin ajan kuluttua seuraava harkkokerros alkaa kastua. Tällaista en ole nähnyt muissa taloissa täälläpäin. Ehkä vaikuttaa, että mikä pinnoite on sokkelissa, että kuinka hyvin näkyy - en tiedä.

Salaojat toimivat kyllä, mutta kun tuolta rinteestä tulee vesiä aika paljon.

 

[tet]

Meillä on rakennusaikaisia valokuvia, joista näkyy 99% varmasti, että lattian alaisten styroksien alla on hiekkaa

Hiekka ei sinänsä välttämättä ole ongelma, jos laatu on kohdallaan. En ole aiheen asiantuntija, mutta ymmärtääkseni riittää, että joukossa on kohtuudella karkeampaa ainesta. Eli ei välttämättä sepeliä, vaikka sitä kai nykyään suositaan. Ennen laitettiin enemmän mitä sattuu, mutta ongelmia tuli jos oli pelkkää hienoa hiekkaa, ilman että on karkeampaa kiviainesta tarpeeksi seassa.

 

[kotte]

ymmärtääkseni riittää, että joukossa on kohtuudella karkeampaa ainesta. Eli ei välttämättä sepeliä, vaikka sitä kai nykyään suositaan.

Karkeiden jakeiden läsnäolo ei pelasta, jos mukana on hyvin hienoa ainesta. Hieno aine tyypillisesti nostaa kapillaarista kosteutta ylöspäin myös karkeampien kivien reunoja pitkin. Sepelistä nuo hienot ainekset on seulottu pois (murskatustakin loheesta syntyy ns. kivituhkaa, jossa on hyvin hienorakeisia jakeita mukana).

Luonnon valmiiksi seulomaa hiekkaa on nykyisin heikosti saatavilla, joten täytöissä pitäisi käyttää soraa tai murskaamalla saatua tavaraa, josta hieno aines on seulottu pois.

 

[Husky]

Ja en itse ymmärrä ilp talossa lattioiden lämmitystä plussakeleillä

Tuossa on nyt takana sellaista, että kun pari päivää on lattialämmitys ollut pois jossakin huoneessa, niin pintalämpötila alkaa mennä kohti 18 astetta. Tämä olisi suurimmassa osassa taloja täydellisesti mahdoton ajatus ja meilläkin kyllä jo tuntuu epämiellyttävältä.

Niin, on sillä rajoilla kyllä meilläkin nuo jäiset lattiat, että jos suunnattoman suureksi yllätykseksi tuo tehoton takka on yhtä tehokas sähkönsäästäjä kuin ILP, niin menee kyllä harkintaan pysyä yösähkölattialämmittäjänä takan kanssa.

Takkakommenttia voi lukea viestistä #60.

Mutta ao. kuvassa jo enempi otantaa. Lattialämmitystä pienennetty ILP:n kanssa 35-40%. Yösähköä kulunut ILP:n kanssa 3-5kWh vähemmän ja päiväsähköä 2-5kWh enemmän.
Päivinä, kun ILP on ollut 24h päällä on sähköä mennyt Cloudin mukaan 12kWh mikä oikeasti 15-16kWh tietääkseni, mikä vastaa yli 3h vastuksien posotusta, joka tekee talossamme todella ison säväyksen.
Joinain plussapäivinä auringonpaisteessa, kun tuntuu vähän turhalta pitää ILP:iä katkokäynnillä, kun tuntuu vievän sähköä aika paljon tuossa tilanteessa, niin ILP on ollut tunteja tai pitempäänkin stopissa, niin ILP sähkönkulutus on ollut huomattavasti pienempi/vrk ja talon lämmöissä ei ole ollut nähtävissä muutosta, kuin ehkä asteen verran.

Vedenlämmitys ja muu sähkön käyttö ollut sama ennen/jälkeen ILP:iä. Sanoisin, että ennen ILP:iä kelit olivat siten, ettei päivisin paistanut aurinko ja nyt viimeiset pari viikkoa ILP:n aikana auringon lämpöteho on ollut jo huomattavan tuntuinen.

HUOM:
- Ymmärrän että otanta on vieläkin aika pieni vaikka useamman viikon on jo ILP ollut.
- Uskon edelleen, että kunhan ehtii perehtyä (on ollut tosi kiire muissa projekteissa nyt), niin selviää mikä tässä mättää, mutta rohkenen kyllä toistaa tämän: tämä on nyt ihan muuta kuin mitä oletin näkeväni, kun tässä jo useampi viikko ILP:n kanssa takana.
- ILP:n kanssa on talon lämpötila ollut useimpina päivinä 1 asteen suurempi (ei kyllä joka päivä), että se hyöty on ollut. Mitä tuo sitten tekee sähkönkulutuksena, niin on tietysti huomioitava, mutta takka pois ja +1 aste samalla sähkönkulutuksella ei ollut sitä mitä ILP:ltä oletin.
- ILP säästöstrategia oli aikaansaada 40-60% alenema lattiavastuksien käyttöön ja loput tuottaa ILP:llä COP:lla 2. Tuohon olisin absolut tyytyväinen eli en luullut kuuta tavoitettavan ILP:llä. Tuolla säästäisi 2000-3000kWh/v. Harmi tietysti jos näin jälkikäteen selviää, että meidän lattialämmitystalossamme tämä ei toteudu - mm. tällä palstalla tästä strategiasta oli keskustelua etukäteen.

Uskon kyllä jo, ettei katkokäynti pudota hyötysuhdetta eikä selitä tätä nyt, mutta en ole tuota katkoilua päässyt seuraamaan, kun huomaa vain siitä, että UY tuuletin ei pyöri ja SY on niin hiljainen ettei kiinnitä huomiota ellei erikseen seuraa. (Maalaisella tosiaan voisi tulla mieleen tuo, että jos katkon jälkeen X aikaa nostetaan systeemiä ylös samalla sähkönkäytöllä ilman lämmöntuottoa ja jos X aikaa sitten tuotetaan lämpöä ja sitten katkolle, kun pyynti tavoitettu, niin COP putoaa puoleen. Ja jos huomioi sulatukset, niin alle puoleen.)

Yö/päiväsähköCOP on luokkaa 1.5 vastuksillakin ja voi olla 2-3 tulevaisuudessa, että se pitäisi voittaa tässä, kun tosiaan talo on 100% yövaraava.

Jossitteluosio: voisiko talomme, esim ilmanvaihdon osalta jne jne, olla sellainen että takan lämmöntuotto menee harakoille (kun en meinaa millään uskoa, että tuo 6kg puita olisi tuonut taloomme 20kWh lämpöä) ja on erityisen optimaalinen lattialämmitykselle. Voiko silloin sama, kuin takan hyödylle, tapahtua myös ILP:lle...