Mitä Nibe 410P jälkeen? - Tuli MLP

[kotte]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Vastaus oli että kierukka ei pysty luovuttamaan lämpöä tarpeeksi tehokkaasti kun varaajavesi ei liiku riittävästi kierukan ympärillä. Seurauksena kierukan lämpötila nousee liiaksi, kone joutuu tekemään huomattavan kuumaa vettä verrattuna siihen että se saisi suoraan varaajan vettä sisäänsä tai se jopa ei toimisi ollenkaan kun lämpö nousee liiaksi.

Toimivaksi mainitut ratkaisut olivat pyörittää glylikolikierron ja varaajan välissä erillistä lämmönvaihdinta (riittävä varaajaveden virtaus, eli siinä olisi tarvittu ylimääräinen kiertovesipumppu), tai ajaa varaajavesi suoraan lämpöpumpun omalle levarille (johon sitten päädyin, eli varaajavedet kiertää sellaisenaan ulkona ilman glykoleita).

Sen puolesta ihmettelen että pumpun tuottamalla lämminvesikierrolla voisi lämmittää mitään varaajaa, kun lämpötilaeroa on kuitenkin oltava reilusti jotta teho siirtyisi. Ehkä niissä on sitten vaan ihan julmetun pitkät kierukat verrattuna johonkin aurinkokierukkaan, jotta ne pystyy riittävästi luovuttamaan tehoa. Toisaalta siten käyttövesikierukassa sama lämpötilaeroongelma on toiseen suuntaan, eli varaajaveden pitää olla riittävän kuumaa, jotta kierukka jaksaa irrottaa tarpeeksi tehoa. Ojasta allikkoon.

Hyvä, että tätäkin puolta aiheesta joku alkaa purkaa auki. Kun katselee tyypillisten tällaisiin sovelluksiin käytettyjen lämmönvaihtimien pinta-aloja (ennemminkin pinta-alaltaan neliömetrin osia kuin useita neliömetrejä), niin eipä kuparikierukka vaikuta kykenevältä mitenkään erityiseen suorituskykyyn, kun toinen puoli on luonnollisen virtauksen varassa. Levylämmönvaihdin taas edellyttää kummaltakin virtaukselta tasapainoa ja kohtuullisuutta.

Itse asiassa kaksoisvaipparakenne ei tämän valossa vaikuta niinkään epäedulliselta pinta-alan puolesta. Molemmat puolet vain ovat luonnollisen virtauksen varassa, mutta rakenne toisaalta periaatteessa sopeutuu erilaisiin kerrostumisvaihtoehtoihin itsestään.

Kaksoisvaippavaraajasta luultavasti saisi jopa muita selvästi tehokkaamman ratkaisun, jos sisemmän pöntön vettä kierrätettäisiin koneellisesti pystyakselin ympäri (joko koneellisella sekottimella tai käyttöveden kiertoratkaisuun liittyen) ja ulkopuolen varaajaa päinvastaiseen suuntaan (joko koneellisen roottorin tai lämpöpumpun primäärilämmönvaihdinkierron pumpun käyttämänä).

 

[pökö]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

No, on mulla kalkulaattorissa muitakin vaihtoehtoja mutta listasin nyt kaksi ns. lopullista ratkaisua. Mutta oikeassa olet, Niben vilperö on maalämmön hinnoissa ja siksi sen tohon listasin. En ottanut mukaan insinöörin DIY ratkaisuja ihan tarkoituksella koska se lopullinen ratkaisu täytyy tehdä ennenmin tai myöhemmin - siis ennen talon myyntiä tai kuolemaa.

en vähättele isokennoista nibeä, varmasti on paremmasta päästä.

Mutta kun katotaan männätalvi. Hävisin omalla ULTI/GREE 9kW koneella copissa kaikille muille vilppaajille. Se oli selvää jo etukäteen koska tein läpi talven 42 asteista ja tämä tyhmä kone sulattaa mieluusti 45 minsan välein.

Mutta. Kun pakkasella pääsin cop2 niin muut pääsi muutaman kymmenyksen parempiin lukuihin, kolmoseen ei kukaan. Vain helakammo taisi tehdä tehdä hitatsillaan kuumempaa läpi talven, 45 jos muistan.

Jos nyt hakisin vilppiä tutkisin sulatusrytmit tarkasti, Fujitsun, Fuji, Antantic tuotteet kiinnostaisi minua kovasti.

 

[janti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Uusi F470 vaan vanhan tilalle + uusi tehokas ILP kaveriksi. VILP ja MLP vaativat kaverikseen kuitenkin uudeen LTO-laitteen, joka nostaa näiden vaihtoehtojen kokonaiskustannusta.
http://www.taloon.com/poistoilmalampopumppu-nibe-f470/LVI-7923502/dp

 

[pökö]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Hyvä, että tätäkin puolta aiheesta joku alkaa purkaa auki.

kierukan pitää olla ISO jotta se pystyy tekemään isosta virtauksesta edes jonkin delttan, ei se sovi vilppiin mitenkään.
Kaksoisvaippa on hidas. Vaikka aurinkolämmöllä saan siihen lämpötilaeroa 10 asteen luokkaa niin hidas se on. Vilpillä ei taida 10 asteen eroa saada?

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

http://www.maalampotukku.fi/product/2356/panasonic-all-in-one-9-kw-ilmavesilampopumppu
http://www.maalampotukku.fi/product/2592/es-9-kw-ulko--ja-sisayksikko-varaaja

Panat All-In-One manuaalit kävinkin läpi mutta Panan ohjaus jäi miettityttämään. Niben ohjaus on huomattavasti monipuolisempi. Panassa hinta on kyllä kilpailukykyinen Nibeen verattuna. Niben valtti on minusta ennen kaikkea ohjausmodulli, rasitteena sitten hinta. Niben ja Panan hintaero niinkin suuri kuin n. 2700EUR.

Uusi F470 vaan vanhan tilalle + uusi tehokas ILP kaveriksi. VILP ja MLP vaativat kaverikseen kuitenkin uudeen LTO-laitteen, joka nostaa näiden vaihtoehtojen kokonaiskustannusta.
http://www.taloon.com/poistoilmalampopumppu-nibe-f470/LVI-7923502/dp

Toikin on käynnyt mielessä mutta kyllä vettä lämmittävä laite on tulossa. Esim Saksasta Panan T-Cap monoblock 4000 EUR + PILP. Mutta kauankohan PILP:n kompura kestää. Kauanko toi 470 on ollut markkinoilla? Halvin ratkaisu olisi tietty korjauttaa vanha PILP tai leikata LTO pois.

EDIT: jaahas, näyttää Panan T-CAP vanhat mallit myydyn jo loppuun ja uuden hinta on 5kEUR.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Mutta en kyllä lähde juotoshommiin vaikka juotostaitoinen olenkin.

Vielä tuosta juottamisesta. Vesiputkia en ole eristänyt, vain VILPin kiertoputket ja nekin kaipaavat eristettä vain siltä varalta, että joskus öljyllä lämmittää ja ne kuumenevat silloin uusiin lämpötiloihin.

Ohessa kuva tinatuista käyttövesiputkista. Jos tuollainen olisi tehty puristusosilla, haluainpa nähdä miltä se näyttäisi muutaman korjauksen jälkeen. Kuvasta näkyy myös yksi kartioliitos. Tuollaisia olen ripotellut, sen verran, että putket saa alas ehjinä osina.

Ylimääräistä päänvaivaa tuottivat minulla vanhat putket, kun pitkiä vesikatkoja ei voinut pitää. Jos saisi tehdä puhtaalle seinälle, laittaisin ruuvilla seinään nätit pystypuut ja kiinnittäisin putkiston siihen vaakasuorista osista. Nuo yhden pisteen seinään ruuvattavat peltiväkkyrät ovat ihan lapsellisia esityksiä.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Vielä tuosta juottamisesta. Vesiputkia en ole eristänyt, vain VILPin kiertoputket ja nekin kaipaavat eristettä vain siltä varalta, että joskus öljyllä lämmittää ja ne kuumenevat silloin uusiin lämpötiloihin.

Ohessa kuva tinatuista käyttövesiputkista. Jos tuollainen olisi tehty puristusosilla, haluainpa nähdä miltä se näyttäisi muutaman korjauksen jälkeen. Kuvasta näkyy myös yksi kartioliitos. Tuollaisia olen ripotellut, sen verran, että putket saa alas ehjinä osina.

Ylimääräistä päänvaivaa tuottivat minulla vanhat putket, kun pitkiä vesikatkoja ei voinut pitää. Jos saisi tehdä puhtaalle seinälle, laittaisin ruuvilla seinään nätit pystypuut ja kiinnittäisin putkiston siihen vaakasuorista osista. Nuo yhden pisteen seinään ruuvattavat peltiväkkyrät ovat ihan lapsellisia esityksiä.

Siistin näköinen asennus. Mutta duunikaveri tuppaa sanomaan että ei näillä ammuta

Itseasiassa ulkoyksiköltä alapohjan kautta lattialämmityksen paluuputkeen ajattelin 28mm kuparista vetää putket (2x7,5m) ja päälle 5cm eristyksen. En viitsi alapohjassa alkaa juottamaan. Putket +200EUR, käyrät +100EUR, eristeet 28/50mm +150EUR jne jne. Tukusta en ole vielä hintoja kysellyt.

Pääset vain sillä tavalla että leikkaat pätkän välistä ja puristelet taas uudet lisäliitokset. Ei niitä puristeliitoksia saa millään auki. Tulee aikamoinen rytö jos korjailtavaa joskus tulee. Jos taiteellisella vaikutelmalla on jotain merkitystä, pitää saneerata yleensä kaikki kerralla uusiksi ja jos korjataan, jokainen muutos/korjaus jättää omat solmukohtansa uusiin paikkoihin. Muutosta ei yksinkertaisesti ole mahdollista tehdä täydelliseksi, koska liitoksia ei ole mitenkään mahdollsita avata ja puristella tai edes korjata juottamalla uudelleen. Kun putki lyhenee, se on pääsääntöisesti pilalla etkä pääse mistään päästä aloittamaan uudelleen. Väliin pitäisi ainakin ripotella avattavia kierreliitoksia, jotta voisi uusia putkiston pätkittäin. Nämä taas nosvatavat hintaa ja tuovat lisävaivaa ja toisaalta tarjoavat vain osittain mahdollisuuden muutoksiin. Itse tosin laiton kartioliittimiä tinattuihinkin putkiin, koska en tykkää monoliiteiksi kootuista putkista.

Minulla ammattilaisten alkuparäinen vesijohtoputkitus oli tehty ilman ainuttakaan sulkua. Vain hanoilla oli kalustesulut. Tämmöistä on systemiä on pirullista alkaa edes korjaamaan, kun koko huusholli jää kuiville heti. Nyt on sulkuja ja liitoksiakin niin että voi myöhemmin korjailla pala palalta ja tinanut liitokset saa aukikin.

Kannattasi vielä tutustua noihin puristeliitoksiin tarkemmin. Tuskin se kumikaan siellä maailman tappiin kestää. Vähän kun joutuu vääntelemän, alkavat lonksummaan vaikka eivät vielä heti vuotaisikaan.

Kyllä min noita lähes joka arkipäivä nykyään tutkailen, tavalla tai toisella. En minä näe mitää mörköä noissa puristusliitimissä. Ja meillä tila on rajallinen eli mitään kovin monimutkaista ei tule.

 

[kotte]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Kaksoisvaippa on hidas. Vaikka aurinkolämmöllä saan siihen lämpötilaeroa 10 asteen luokkaa niin hidas se on. Vilpillä ei taida 10 asteen eroa saada?

Niin on, koska molemmilla puolilla kierto on luonnollinen. Tuo olisi kumminkin helposti autettavissa järjestelmällä molemmille puolille koneellinen sekoitus, päinvastaisiin suuntiin ja pyörteillen. Mutta kuten totesin, monesti muuhun tarkoitukseen käytettävä pumppu voisi hoitaa tuon sivutuotteena (toki erikseen kummallekin osalle), kunhan puhaltaa kierron sopivan suuttimen lävitse vesitilaan. Välisen vaipan pinta-ala on sinällään riittävä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

En viitsi alapohjassa alkaa juottamaan.

Todennäköisesti juottamisen voikin välttää siellä alapohjassa. Putket voi sovittaa ja juottaa muualla. Toisekseen, jos tilaa on niin paljon, että puristimen leuat mahtuvat myös juottamisen voi tehdä sulattamatta tai sytyttämättä eristeitä palamaan. Ei kai sitä ruudilla täytetty ole. Ohut kuparinen tai alumiininen pelti on varsin pätevä kuumuus suoja kaasuliekkiä vastaan, jos pitää juottaa esim. katon rajassa. Toreilla ja turuilla on myytävänä myös sähkölämmitteisiä juotospihtejä, jolloin juottaminen ei ole enää tulityötä ollenkaan.

Pellin riekaleita ja kupariputkia ovat romikset pullollaan. Pienellä lisävaivalla voi löytää niitä juotettavia kapillaariosiakin ihan laatikko kaupalla ja siinä sivussa ehkä muutakin. Puristusosia en romuttamoilla ole koskaan tavannut kuin yksittäisiä kappaleita.

Edit. Liitteenä kuva edellisten senaaraajien tuotoksista.

 

[pökö]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Väärää tietoa scroll .

Kyllä foscu-juotokset saa lämmittämällä purettua hyvinkin helposti, ja ne saa vielä uudestaan kiinnikin.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Bergheatilla voi laskella rakenteiden avulla kulutuslukemia, vaatii OpenOfficen toimakseen.
http://bergheat.ingalsuo.fi/

Jos on asuintilat ja varasto samassa rakennuksessa niin miten väliseinä huomioidaan... vai tarviiko sitä huomioida ollenkaan?
Mikä on varaston painovoimaisen ilmanvaihdot... 0,2x ko kö?

 

[janti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Jos on asuintilat ja varasto samassa rakennuksessa niin miten väliseinä huomioidaan... vai tarviiko sitä huomioida ollenkaan?

Kannattaa huomioida vain ulkoseinät.

Mikä on varaston painovoimaisen ilmanvaihdot... 0,2x ko kö?

0,2 on ihan OK.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Kannattaa huomioida vain ulkoseinät.

0,2 on ihan OK.

Kohta missä ilmoitetaan seinien/pohjien U-arvot (rivi 104). Mitä virkaa on väliseina 1 ja 2?

 

[janti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Kohta missä ilmoitetaan seinien/pohjien U-arvot (rivi 104). Mitä virkaa on väliseina 1 ja 2?

Alapohjarakenne 1 ja 2 viittaa siihen että esim on kellari joka on vain osan rakennuksen alla.
Ulkoseinärakenne 1 ja 2 viittaa siihen että on esim. rinnetontti voi olla vaikka autotalli tai varasto osin kiinni päärakennuksessa.

Ohjeessa oli seuraavaa: "Yhteisen välipohjan tai väliseinän U -arvoksi merkitään 0 (=nolla)"

Isoja virheitä ei mielestäni noissa tule, jos varasto on tilavuudeltaan pieni ja niin voi kulutuksen arvioidaan rakennuksen ulkoseinien perusteella.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Otetaan pohjatiedoksi ne riittämättömät tammikuun tiedot eli

Tammikuu 2013
Lämmitystarve 711
Lämmityssähkö+vesi 1125 kW/kk
144 kg puuta mikä 80% hyötysuhteella on 460 kWh
Yhteensä 1600 kWh

Mitoitusohjelma laski U-arvojen perusteella tammikuun lämmitys+käyttöveden energian tarpeeksi 3320 kWh. Lämmitystarveluku 674.
Eli COP 2. Tuntuu uskottavalta.

Porakaivon pituudeksi antaa 160-180m riippuen ottaako todelliset vai keskiverto asujan vedenkulutuksen. Nykyinen vedenkulutus on luokkaa 64m3/a josta saadaan motivan ohjeilla 0,4*64*58kWh = 1500 kWh/a lämimän veden energian tarpeeksi. Tehontarve nykyisellä profiililla 5,9 kW@-25C ilman takkaa. Keskivertoihmisen vedenkulutuksella 6,4 kW. Jos takka (1,5m3/a sekapuuta) huomioidaan on tehontarve 5,5 kW@-25C nykyisellä veden kulutusprofiililla.

Summasumarum: 6 kW mlp pumppu ja kaivon voi ottaa ylipitkäksi vastaamaan keskivertoausukkaan tarpeita. VILP teholuokkaa F2120-12 kW. Fujin HP-12 kW on taas rutkasti ylitehoinen kun antoteho 10 kW @ -20C.

 

[fraatti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Nibe 1255 1.5-6 kW invertteri josta irtoaa tarvittaessa 8kW?

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Nibe 1255 1.5-6 kW invertteri josta irtoaa tarvittaessa 8kW?

Tuo on se realistisin vaihtoehto. Tosin en ole muita hirveästi katsonukkaan. Täytyy lukea manuaali läpi miten eroaa SMO40. Tosin Nibe 1255 inverterin ohjaus ei ole kuulemma maailman onnistunein vaan vaatii asteminuttien rukkausta jotta katkokäyntiä ei esiinny. Olen ymmärtänyt että ns. tarpeettomia kiihdityksiä esiintyy. Toki noihin tulee päivityksiä.

Mitenkäs jos kaivo 1. vuonna ja pumppu (+IV) seuravana kesänä niin mihin vaiheeseen kaivo + kanaalit olisi fiksuinta jättää? Mitä kaikkea hilpeitä mlp pumpun lisäksi tarvitaan? Olen jo jotain listaa tehnyt mutta varmuuden vuoksi kyselen :

- - - -

Ja sitten on IV-koneen mietintä. Vaihtoehtoja ei ole älyttömästi ja pyöriväkennoista vierastan vikaantumisriskin takia - sa syy miksi en oikein uskalla toista PILP ottaa. Mitä järkeviä vaihtoehtoja on, esim vallox-110-mv
http://www.maalampotukku.fi/product/2311/vallox-110-mv

Katson jo piirustuksia ja pari kanavaa joutuu heittämään ristiin / vaihtamaan paikaa. Oletan että vaohdon voi tehdä itse. Muutaman viikon olen IV-puolella ollut töissä hätäapuna ja jäi sellainen kuva että peltileikurilla ja niiteillä/kitillä pärjää pitkälle. Vai eroaako isojen kiinteistöjen IV putkitukset omakotitalon putksista?

 

[fraatti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Tuo on se realistisin vaihtoehto. Tosin inverterin ohjaus ei ole maailman onnistunein vaan vaatii asteminuttien rukkausta jotta katkokäyntiä ei esiinny. Olen ymmärtänyt että ns. tarpeettomia kiihdityksiä esiintyy. Toki noihin tulee päivityksiä.

Mitenkäs jos kaivo 1. vuonna ja pumppu (+IV) seuravana kesänä niin mihin vaiheeseen kaivo + kanaalit olisi fiksuinta jättää? Mitä kaikkea hilpeitä mlp pumpun lisäksi tarvitaan? Olen jo jotain listaa tehnyt mutta varmuuden vuoksi kyselen :

En usko että sellaisten kanssa tulee mitään ongelmia. MLP-foorumilla saattaa olla hifistelijöistä jotka haluavat että pumppu käynnistyy tyyliin kerran vuodessa...

Usein kaivon kanssa saa sopurahalla sumplittua sen että liusputket viedään taloon sisälle asti. Uskoisin että tulee kalliimmaksi ottaa joltain ulkopuoliselta ellei sitten itse innostu lapioimaan.

Eikat tuohon mitään erikoista tarvi. Syöttösekoitusventtiili(ainakin jos meinaa tehdä leginella korotuksia), täyttöryhmä liuospuolelle, pattereiden kanssa voi harkita jotain spesiaalimpaa mutasihtiä, tarviiko keruun olla paineistettu?(kalvopaisunta-astia), liitäntä optio maajäähdytykselle?(takaisku ja pari haaraa), lämmityspuolelle paisunta-astia...

Tuossa oman lvi-suunnitelman periaatekuva mlpn asennuksesta.

 

[raksa11]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Tuossa oman lvi-suunnitelman periaatekuva mlpn asennuksesta.

Minähän en näistä ymmärrä, mutta miksi maakylmän varaus on otettu vasta koneen paluupuolelta? Jos ottaisi ennen konetta saisi ehkä asunnon jäähdytysenergian työnnettyä pumpulle käyttöveden tekoon, ja paremman copin?

 

[fraatti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Oisko syynä se että paluupuolella ollessaan katkova jäähdytys ei saa aikaan kuumia/kylmiä pulsseja koneelle joka voisi häiritä kylmäaineprosessia? Äkkiseltään en muista mitään muuta.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Maakylmäpiirin varauksessa on keruunesteen syöttöventiili?

Mitenkäs noi keruuputket, onko niitä tapana kannakoida alapohjassa? Kaivon päässä muovihitsaus ja teknisessä tilassa heti vaihto kupariin vai voiko sen vaihdon tehdä alapohjalla? Jos nyt maalämpöön kallistun niin todenäköisin skenario on kaivo ensimäisenä vuonna & putken alapohjaan odottamaan pumppu.... mutta tässä on vielä aikaa miettiä. Viimmeksi yhtä vaikeaa oli uuden auton osto ja se ratkes vasta kun vanhasta autosta alkoi tankki vuotamaan

ps: mikä toi 25l varaaja on? Muutenkin käyttövesipuoli on hämärä näin puoli amatöörin silmin :-X (äh, nyt aukesi)

 

[pökö]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Jos mahdollista tee muovi/cu vaihto muualla kuin alapohjassa, tee se käden ulottuvilla.

 

[pökö]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Se 25 litran juttu vois olla paisuntasäiliö.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Se 25 litran juttu vois olla paisuntasäiliö.

Joo, mutta mietin että miten käyttövesi ja lämmitys voi olla yhdistettynä ???

 

[pökö]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Ehkä joku ajattelee että lattiaan menee yhä käyttövesi niinkuin ennen meni. Ei näitä kuvia pudä noudattaa

 

[pAy]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Joo, mutta mietin että miten käyttövesi ja lämmitys voi olla yhdistettynä ???

Ne on yhdistetty täyttöventtilillä, eli kaksi hanaa ja takaisku välissä, sillä täytetään vesi lämmitysjärjestelmään.

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Ne on yhdistetty täyttöventtilillä, eli kaksi hanaa ja takaisku välissä, sillä täytetään vesi lämmitysjärjestelmään.

Osaatko antaa selitystä 25l säiliölle. Sehän ei ole kalvopaisunta säiliö... vai (taitaa sittenkin olla)?

 

[Peku 2012]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Ehkä joku ajattelee että lattiaan menee yhä käyttövesi niinkuin ennen meni. Ei näitä kuvia pudä noudattaa

Joskushan noita toteutettiin noinkin. Mutta ikäänkuin valssi menneiltä ajoilta

 

[fraatti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

PSS. onpas hieman sekava tuo kollegan riimustama kuva fraatille, ei varmaan kestä kysyä kuka piirsi?

Kuvan piirtäjä on yhden suomen suurimman kaupungin rakennusvalvonnan lvi-tarkastusinsinööri joka vastaa siellä talotekniikan lupa-asioista.
Jos kerran kollega olet niin laitapa vastaava piirtämäsi kuva nimesi kera arvosteltavaksi... Maallikkona minulla ei ainakaan ole mitään ongelmaa tulkita periaatekuvaa... KV-kierto tekee siitä myös monimutkaisemman näköisen ja tietysti jokaisessa maalämpöpumpussa voi olla omat juttunsa kuten esim kv-kierrolle taitaa suuressa osassa pumppuja olla paluuputki varaajan puolivälissä ja vastaavasti syöttösekoitusventtiilissä saattaa olla oma lähtö suoraan kv-kierrolle. Siksi se onkin periaatekuva.

Ehkä joku ajattelee että lattiaan menee yhä käyttövesi niinkuin ennen meni. Ei näitä kuvia pudä noudattaa

Miten sinulla patteri-/lattialämmitysverkostoon laitetaan vesi?

KV-n ja lämmitysverkoston tosiaan yhdistää lämmitysverkoston täyttöventtiili. Sen piirrosmerkki on

joka tarkoittaa sulkua, yksisuuntaventtiiliä ja sulkua.

http://www.taloon.com/tuotteet/lammitysverkoston-tayttoventtiili-oras-dn15-416015/LVI-4012204/dp?search=l%C3%A4mmitysverko

Tuon kv/lv puolen voinee hoitaa myös nibe top setillä. Tällöin asentajan aika jäänee lyhyemmäksi(?) ja tuossa samassa nipussa on kaikki tarvittavat roippeet itsessään kv/lv-puolelle.

http://www.nibe.fi/nibedocuments/18810/TOP_SET_netti.pdf
http://www.taloon.com/tuotteet/top-set-valmis-asennussarja-nibe-f1226-nibe-f1245-/LVI-5361569/dp?search=nibe+top

Periaatekuvassa ei ole myöskään maapiirin täyttöryhmää. Siihen oikea osa on esimerkiksi LK multifill 521
http://www.taloon.com/keruupiirin-tayttoventtiiliryhma-nibe-kb-25/LVI-5361582/dp

Jos muuten asennus yms asiat kiinnostaa niin kannattaa plärätä myös gebwellin asennusohje läpi. Siinä on kaikki asiat hyvin selitettynä ja myös sellaisia huomioita mitä monen muun maalämpöpumpun ohjekirjasta puuttuu... gebwellin ohjeessa jäähdytyshaara on näköjään otettu koneelle menevästä putkesta.
http://www.gebwell.fi/wp-content/uploads/2015/09/Qi-Asennus-k%C3%A4ytt%C3%B6-ja-huolto-ohjekirja-v3-9-28032017.pdf

 

[pökö]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Miten sinulla patteri-/lattialämmitysverkostoon laitetaan vesi?

On mulla ihan laillinen tuplaventtiilein ja takaiskulla varustettu setti, vanhempaa mallia vaan kuin kuvassasi. Ämparillä se on liian hankalaa

Aikanaan kun hybridivaraajan tein täytin sen ja verkot puutarhaletkulla ja menikin pari vuotta ennenkuin ehdin täyttöventtiilin asentaa.

 

[fraatti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Tuollaisen kuvan raaputtelee miltei kuka vaan jos vain jaksaa ottaa asioista selvää. Ei vaadi lvi-insinöörin papereita. Rakentamismääräyskokoelma D4:sta löytyy piirrosmerkit jos ei oo kaikille tuttuja.

http://www.finlex.fi/data/normit/1934-d4.pdf

 

[Espejot]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Kuvan piirtäjä on yhden suomen suurimman kaupungin rakennusvalvonnan lvi-tarkastusinsinööri joka vastaa siellä talotekniikan lupa-asioista.
Maallikkona minulla ei ainakaan ole mitään ongelmaa tulkita periaatekuvaa... KV-kierto tekee siitä myös monimutkaisemman näköisen ja tietysti jokaisessa maalämpöpumpussa voi olla omat juttunsa kuten esim kv-kierrolle taitaa suuressa osassa pumppuja olla paluuputki varaajan puolivälissä ja vastaavasti syöttösekoitusventtiilissä saattaa olla oma lähtö suoraan kv-kierrolle. Siksi se onkin periaatekuva.

Tarkoitatko lämpimän veden kiertoa eli LVK?

Se mikä kuvassa hämäsi oli että osa merkeistä oli 'vanhoja'. Taulukossa oikeanpuoleiset merkinnät (kaksoismerkkinät) on ns. 'vanhoja' - näin olen ainakin ymmärtänyt. Onko tossa periaatekuvassa sitten kolme paisaria - yksi kun on piirretty koneeseen suoraan mutta siitä ei näe mihin kytketty.

Tässä muuten lyhenteet jotka liittyvät käyttö tai lämmitysveteen
KV = kylmävesi
LV = lämminvesi
LVK = lämminkiertovesi
L = lämmitysvesi
KL = kaukolämpövesi

 

[fraatti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Tarkoitatko lämpimän veden kiertoa eli LVK?

Se mikä kuvassa hämäsi oli että osa merkeistä oli 'vanhoja'. Taulukossa oikeanpuoleiset merkinnät (kaksoismerkkinät) on ns. 'vanhoja' - näin olen ainakin ymmärtänyt. Onko tossa periaatekuvassa sitten kolme paisaria - yksi kun on piirretty koneeseen suoraan mutta siitä ei näe mihin kytketty.

Tässä muuten lyhenteet jotka liittyvät käyttö tai lämmitysveteen
KV = kylmävesi
LV = lämminvesi
LVK = lämminkiertovesi
L = lämmitysvesi
KL = kaukolämpövesi

Vanha tuo piirtäjäkin on ja taitaa tuo kuvan pumppukin olla joku vanha vv-kone ja manttelilla.

Jep. Sitä juuri, lyhenteiksi näyttää valikoituvan aina se mikä kirjain sattuu sopivasti kielenpäälle osuvan. :-X

Periaatekuvassa näyttää olevan tosiaan joku pytty myös ja epäilen että se on joku mikä on yhdistettynä johonkin koneen sisäiseen kytkentään. Esim vaikkapa paisariksi varaajan vedelle. Yleensähän noihin ei taideta paisuntasäiliötä laittaa vaan koneen annetaan lorotella varaajasta varon kautta ylimääräinen vesi pois. Jos nyt asentaisin omaa pumppua niin laittaisin käyttövedelle oman muutaman litran läpivirtaavan paisuntasäiliön koska en näe siinä mitään järkeä että käyttövesiputkistoa koeponnistetaan jatkuvasti 10bar paineella. Tässä joskus asiaa tuumasinkin ja tutkin eri vaihtoehtoja tuota varten. Kuvat näyttävät tosin jo linkeistä kuolleen...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6164.msg76592#msg76592

 

[PaveKoo]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Omasta laitteen valinnasta vielä sellainen asia että sain yhdeltä myyjältä / asentajalta, jonka valikoimista löytyy sekä Fujitsu että Panasonic, seuraavanlaisen kommentin kun laitteista kyselin.

"Suoraan asiaan eli suosittelen tuota Fujitsua juurikin tuona mallina. Siinä on hyviä ominaisuuksia ​joita ei muilta löydy. Esim. koaksiaali lämmönvaihdin joka ei tukkeudu tai jäädy rikki, portaaton sähkövastus ja vielä kolmivaiheisesti eli ei vinokuormaa pääsulakkeille ja loistava siemensin ohjain jolla säädöt onnistuu.
Panasonic ihan ok laite, mutta sen ohjain on vähän turhan "tyhmä", levari lämmönvaihdin saattaa tukkeutua ja jopa jäätyä halki, portaallinen sähkövastus eli vinokuormaa ja turhaa kuormaa pääsulakkeille."

Mitäs olette mieltä, onko kommentissa perää tai käytännön merkitystä? Eikös tuo levylämmönvaihdin ole kuitenkin se yleisin mitä laitteista nykyään löytyy?!? Eli eikai se ihan huono ratkaisu voi olla... onko tuo koaksiaalisen hyödyt käytännössä kuinka merkittäviä?

Myyjä jatkoi vielä että on ehkö enemmän mieltynyt Fujitsuun mutta kyllä Panasonickin ihan kelpo laite on hänen mielestä.

 

[fraatti]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Väite, että LVI-piirustuksia voisi laatia kunhan vain tietää piirrosmerkkejä on yhtä järkevä kuin väittäisi, että maanmittarin tointa voi ryhtyä hoitamaan kuka tahansa joka tuntee karttamerkit.

Koskas nuo ovat hapantuneet? Kiinnostaa vaan siksi että onko vanhoja merkkejä käytetty vielä noissa omissa kuvissa vai onko ne ollut tuohon aikaan vielä valideja(2012)...
Muuta en löytänyt pikaisesti:

RakMK D
Rakentamismääräyskokoelman osan D LVI ja energiatalous valmistelu on kesken. Lausunnolla olivat 7.11.2016 asti valtioneuvoston asetus energiamuotojen kertoimista, ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta sekä ympäristöministeriön asetus rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Kyseiset kolme asetusta liittyvät hallituksen esitykseen, joka koskee uusien rakennusten lähes nollaenergiarakentamista. Hallituksen esitys koskee maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista 115 a § ja 117 g §:ien osalta. Kyseiset säädökset on esitetty tulevan sovellettaviksi 1.1.2018 alkaen. Ilmanvaihdon osalta valmistellaan lisäksi korjausrakentamista koskeva asetus vuoden 2017 aikana. Valmisteilla on kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva asetus, joka korvaa RakMK D1:n. Tavoitteena on, että asetusluonnos olisi lausunnoilla helmikuussa 2017. RakMK D4 ohjeet LVI-piirrosmerkeistä vuodelta 1978 kumotaan. RakMK D5 rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystarpeen laskennan osalta tarkoituksena on laatia ympäristöministeriön suositukset. Samoin RakMK D7 määräykset kattiloiden
hyötysuhdevaatimuksista kumotaan. Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen osalta korjaus- ja muutostöissä on jo olemassa ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Komission valvontamenettelystä johtuen siihen joudutaan tekemään tiettyjä täsmennyksiä, jotka olivat lausunnolla 25.11.2016 asti.

Oli merkit vanhoja tai uusia niin siitä huolimatta niillä onnistunee suunnitelman teko johonkin normaaliin lämmitysjärjestelmään niin että myös putkari niistä jotain tajuaa tarvittaessa. Tekee sitten vaikka samanlaisen yhdysputken kun nokialla kun oma laite kuitenkin kyseessä... Netti on myös pullollaan dokumentaatiota jos sormi menee suuhun ja samalla tavalla niihin ammattilaisetkin tukeutuvat.

 

[VesA]

Vs: Mitä Nibe 410P jälkeen?

Oli merkit vanhoja tai uusia niin siitä huolimatta niillä onnistunee suunnitelman teko johonkin normaaliin lämmitysjärjestelmään niin että myös putkari niistä jotain tajuaa tarvittaessa. Tekee sitten vaikka samanlaisen yhdysputken kun nokialla kun oma laite kuitenkin kyseessä... Netti on myös pullollaan dokumentaatiota jos sormi menee suuhun ja samalla tavalla niihin ammattilaisetkin tukeutuvat.

Eihän vähänkään hommia tehnyt putkari suunnitelmaa tai kaaviota tuollaisen systeemin kytkemiseen tarvitse.. ja niinhän siinä vähän vinkataankin. Tuo kuva on isännälle mappiin laitettavaksi - ja ehkä ostoslistan tekoa auttamassa.