pulkkinen.3003
Jäsen
Ääni on tuollainen vain välillä. Yleensä huomannut, kun saunasta mennyt ulos jäähdyttelemään ja puhelin jossain muualla. Arvatenkin silloin on tehty kuumaa käyttövettä.
-Niko
Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia
- Viestiketjun aloittaja Vesiilmatimppa
- Aloituspäivämäärä
-Niko
Mitenkäs te jotka olette seuranneet näiden sielunelämää enemmän, osaatteko sanoa, missä lämpötiloissa laite kokee sulatusjaksoille tarvetta? Vai meneekö se ollenkaan lämpötilaohjatusti? Voisihan ulkoyksikkö ehkä arvioida sulatustarvetta myös jollain ilmanvirtauksen mittauksella (paine/alipaine jossain kohtaa ulkoyksikköä, josta se päättelisi, onko kennossa jäätä tukkeena).
Asia kiinnostaa sikäli, kun en ole vielä hommannut lämpökaapelia kondenssiveden poistoputkeen. Että hommaisko itsesäätyvän kaapelin (halvempi) vai termostaatilla olevan. Sulatusvesikaukalon oma kaapeli on termostaatilla. Noita molempia lämmityskaapeleita ohjailen aikareleellä, joka päästää sähköä lämmityskaapelille sulatusjakson ajan plus parikymmentä minuuttia sen jälkeen.
Jos sulatusjakso tulisi esimerkiksi vain +5 asteessa ja sitä kylmemmässä, niin sitten ei tuo itsesäätyväkään tuhlaisi sähköä. Mutta mikäli VILP antaa sulatussignaalin myös korkeammissa lämpötiloissa, niin itsesäätyvä kaapeli lämpenee aina, toisin kuin termostaatillinen kaapeli.
Asia kiinnostaa sikäli, kun en ole vielä hommannut lämpökaapelia kondenssiveden poistoputkeen. Että hommaisko itsesäätyvän kaapelin (halvempi) vai termostaatilla olevan. Sulatusvesikaukalon oma kaapeli on termostaatilla. Noita molempia lämmityskaapeleita ohjailen aikareleellä, joka päästää sähköä lämmityskaapelille sulatusjakson ajan plus parikymmentä minuuttia sen jälkeen.
Jos sulatusjakso tulisi esimerkiksi vain +5 asteessa ja sitä kylmemmässä, niin sitten ei tuo itsesäätyväkään tuhlaisi sähköä. Mutta mikäli VILP antaa sulatussignaalin myös korkeammissa lämpötiloissa, niin itsesäätyvä kaapeli lämpenee aina, toisin kuin termostaatillinen kaapeli.
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Ensi viikon maanantaille oli sovittu PUD 80 ja sisäyksikön asennus. Tänään myyjä soitti ja sanoi, että maahantuoja ei ole saanut sisäyksikköä vaikka on tilattu yli 2 kk sitten. Myyjä tarjoSI tilalle, ilmeisesti Scanofficen neuvojen mukaan, samaa PUD 80 YAA ulkoyksikköä, siihen hydrobox ja varaaja päälle. Mietin vähän aikaa juttua mutta en suostunut ehdotukseen vaan haluan sen laitteen josta ollaan tehty kaupat.
Toimitusaika laitteelle menee nyt kuulemma toukokuun loppuun ja asennus kesäkuun loppuun koska myyjällä on kalenterit täynnä.
Mitä mieltä olette, olisilo kannattanut suostua myyjän ehdotukseen hydroboxista ja erillisestä varaajasta?
Onko kellekään muulle tullut vastaan tämän vastaavan sisäyksikön toimitusajan siirtoa sovitusta päivästä johtuen kuulemma ties mistä komponenttien saatavuusongelmista vai onko myyjä vaan keksinyt tuon selityksen?
Toimitusaika laitteelle menee nyt kuulemma toukokuun loppuun ja asennus kesäkuun loppuun koska myyjällä on kalenterit täynnä.
Mitä mieltä olette, olisilo kannattanut suostua myyjän ehdotukseen hydroboxista ja erillisestä varaajasta?
Onko kellekään muulle tullut vastaan tämän vastaavan sisäyksikön toimitusajan siirtoa sovitusta päivästä johtuen kuulemma ties mistä komponenttien saatavuusongelmista vai onko myyjä vaan keksinyt tuon selityksen?
Simpauttaja
Jäsen
Alkuvuodesta tilattu jokunen kymmenen kappaletta sisä+ulkoyksikkö paketteja ja vielä on muutama tulematta. Ripotellen niitä on tässä keväänmittaan tullut ja jonkun aikaa on ollut tiedossa että toukokuun lopussa on uusi erä tulossa maahan.
Edeltävä malli sulattelee ainakin aina käyntisyklin alussa jos ulkona on n. +6 tai kylmempi. Tämän pitäisi seurata TH3 (Outdoor liquid pipe thermistor) lämpötilaa ja tehdä sulatus päätöksiä sen mukaisesti. Lämpimämmässä en ole koskaan vielä nähnyt sulatuksia.
Olen ymmärtänyt siihen tapaan, että varmatoimisin kokonaisuus saadaan aikaan integroidulla sisäyksiköllä, sellaisella jonka olit tilannut. Siinä on valmistaja miettinyt ja testannut toiminnan valmiiksi. Erilliskomponenteista tehden on enemmän putkitöitä ja tilan tarvetta, mutta toisaalta ei ole kaikki munat samassa korissa, eli joissain tapauksissa vian korjaaminen ja/tai komponenttien vaihto voi olla helpompaa. Tulee ehkä vähän lisähintaa tuosta sinulle tarjotusta vaihtoehtopaketista? Henkilökohtaisesti jäisin ehkä odottamaan sisäyksikköä, kun vain viikoista on kysymys ja kumminkin lämmityskausi on nyt ohi.
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Hinnan muutoksesta ei ollut puhetta kumpaankaan suuntaan mutta jäin siihen käsitykseen, että hinta olisi pysynyt samana.
Jään odottamaan sisäyksikköä eli sitä tuotetta ja ratkaisua jonka olen ostanut. Ärsyttää vaan odotella ja maksanhan koko ajan korkeampaa hintaa käyttöveden lämmityksestä
Outoa
, itse tilasin samaisen paketin maaliskuun alussa ja tänään Kiidon Kake toi pihalle... Asennus ensi viikolla 
Itsellä tuo hintaero käyttöveden lämmityksessä näyttää tällä hetkellä kovin pieneltä. Mitsubishin taulukoista katsoen COP pitäisi olla 3,85 kun tuotetaan 50-asteista vettä +15 asteen ulkolämpötilassa. Nyt on muutama päivä tarvittu vain käyttövettä, eli VILP ei ole lämmittänyt taloa. Mutta laitteen ohjauspaneelin kertomien kulutus- ja tuottolukemien perusteella COP on vain noin 2.
Tosin tuo minun lukema sisältää tietenkin lämpöhäviöt käyttöveden varaajasta, mutta tuskin se aiheuttaa tuohon paljonkaan virhettä. Iso ero on valmistajan ilmoittamalla COPilla ja todetulla.
Laskennallisesti 1 kWh energiamäärällä saa lämmitettyä 19 litraa vettä +5 -> +50 astetta, jolloin täysi 200 litran pata vaatisi vastaavasti noin 10 kWh. Juuri sitä luokkaa laite kertoo tuottaneensa energiaa ja käyttäneensä noin puolet siitä (eli esimerkiksi 5 kWh:lla sähköä tuotettu 10 kWh lämpöä). Suihkussa kävijöitä on 3 henkilöä, joten kaipa lämmintä vettä voi kulua se varaajallinen vuorokaudessa, lähelle ainakin.
Millaisia lukemia te muut olette käyttövedelle saaneet, jos olette seuranneet tilannetta samalla tavalla nyt, kun talon lämmitystarvetta ei ole ollut? Onkohan minulla laitteessa jotain pielessä tai mittaus virheellistä?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Löytyykö @Lande :lla ottoenergian mittaus ennen lämpöpumppua vai perustuuko tuo cop lukema vain ja ainoastaan koneen ilmoittamiin (laskennallisiin) lukuihin?
Itse suhtautuisin aika lailla varauksella noihin koneen ilmoittamiin lukemiin, epäilen et perustuvat lähinnä softan tekemiin laskelmiin eikä niinkään todellisiin mittauksiin. Onko tuossa pumpussa virtausmittari tuottopuolella vai perustuvatko tuototkin laskelmiin?
Itsehän teen vaan käyttöveden esilämmitystä lämpöpumpulla ja viimeiset 25-30C teen vastuksella pikkuvaraajassa. En ole laskenut käyttövedelle cop:ia erikseen, lämmitys ja käyttövesi yhdessä oli yli 3,5 huhtikuussa vastukset huomioiden. Mutta pragmaattisesti olen todennut et tuo keskimäärin noin 3kWh mitä tuo loppukuumennus vie/vrk on niin vähän ettei sille rintamalle kannata oikein sen enempää paukkuja laittaa. Valtaosa energiasta menee kuitenkin lämmitykseen ja sillä saralla on säästöjen mahdollisuudetkin.
Itse suhtautuisin aika lailla varauksella noihin koneen ilmoittamiin lukemiin, epäilen et perustuvat lähinnä softan tekemiin laskelmiin eikä niinkään todellisiin mittauksiin. Onko tuossa pumpussa virtausmittari tuottopuolella vai perustuvatko tuototkin laskelmiin?
Itsehän teen vaan käyttöveden esilämmitystä lämpöpumpulla ja viimeiset 25-30C teen vastuksella pikkuvaraajassa. En ole laskenut käyttövedelle cop:ia erikseen, lämmitys ja käyttövesi yhdessä oli yli 3,5 huhtikuussa vastukset huomioiden. Mutta pragmaattisesti olen todennut et tuo keskimäärin noin 3kWh mitä tuo loppukuumennus vie/vrk on niin vähän ettei sille rintamalle kannata oikein sen enempää paukkuja laittaa. Valtaosa energiasta menee kuitenkin lämmitykseen ja sillä saralla on säästöjen mahdollisuudetkin.
Vesiilmatimppa
Aktiivinen jäsen
Aika pieneltä laitteen oma cop laskenta.
Itsellä näytti toukokuun 15 ekaa päivää tuotoksi
Yhteensä 716kwh verkosta 188kwh cop 3.8
Lämmitys tuotto 584kwh verkosta141kwh eli cop 4.14
KV 131kwh verkosta 46kwh eli cop 2.8
Siis nämä mitsun omat tiedot
Olihan se mielessä laittaa VILPille kWh-mittaus, mutta jäi tekemättä. Eli vehkeen omilla laskelmilla mennään myös kulutuksen osalta. Miten se laskelmat tekee, onkin vaikeampi kysymys. Mutta kokonaan ne eivät ainakaan mittauksiin perustu, koska esimerkiksi vastusten teho pitää määrittää asetuksissa juurikin tätä tarkoitusta varten. Virtausmittari siinä koneessa kyllä on ja lämmöntuotto perustuu käsittääkseni kertolaskuun virtaus kertaa lämpötila.
Nyt katsoin vielä noita summalukemia kuten @Vesiilmatimppa tuossa vinkkasi.
Täällä toukokuussa:
yhteensä tuotettu 835, kulutettu 276 -> COP 3,03
lämmitys tuotto 687, kulutus 211 -> COP 3,26
käyttövesi tuotto 148, kulutus 64 -> COP 2,31
Toivottavasti nuo COPit olisivat todellisuudessa hieman parempia, näillä ei vielä paljon juhlita...
Jotain varmaan vaikuttaa kiertovesipumpun mahdollinen ekoasetus. Ekoasetuksella se pysäyttää pumpun pienellä viiveellä lämmityksen päättymisen jälkeen (jollei jäätymisenestotoiminto ohita ekoasetusta ja kierrätä vettä jatkuvasti ekoasetuksesta huolimatta). Itsellä oli tuo ekoasetus ensin pois päältä, kun ajattelin, että puskurivaraajaan varastoitu lämpöenergia saataisiin silloin paremmin käyttöön, kun vettä ei seisoteta varaajassa.
Viimeksi muokattu:
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Jos tiedät suurin piirtein minkä verran vuorokaudessa menee taloussähköä niin vertaa vuorokausikulutukset miinus tunnetut kulutukset eli lähinnä tuo taloussähkö. Onko jäljelle jäävä osa kutakuinkin samanlainen mitä pumpun omat mittaukset kertovat vai pienempi?
Onko muita suuria kuluttajia niin kun sähköauton lataus tms mitä olisi helppo huomioida laskelmissa?
Kuinka lämmintä vettä pumppusi tekee kun se tuottaa energiaa lämmityspuolelle?
Ei nuo luvut nyt niin huonoja mielestäni ole noin yleisesti, kakkosella alkava cop käyttövedenteossa ja kolmosen cop lämmityksessä näyttää minun silmiini ihan realistisilta. Sinulla taisi tuo laitos olla vielä aika uusi joten pienellä hiomisella saa varmaan napsittua kymmenyksiä lisää noihin coppeloihin. Ja tosiaan jos kerran pojautuvat vaan laitteen omiin arvoihin niin hiukan varauksella kannattaa suhtautua niihin noin niin kun yleisesti.
Onko muita suuria kuluttajia niin kun sähköauton lataus tms mitä olisi helppo huomioida laskelmissa?
Kuinka lämmintä vettä pumppusi tekee kun se tuottaa energiaa lämmityspuolelle?
Ei nuo luvut nyt niin huonoja mielestäni ole noin yleisesti, kakkosella alkava cop käyttövedenteossa ja kolmosen cop lämmityksessä näyttää minun silmiini ihan realistisilta. Sinulla taisi tuo laitos olla vielä aika uusi joten pienellä hiomisella saa varmaan napsittua kymmenyksiä lisää noihin coppeloihin. Ja tosiaan jos kerran pojautuvat vaan laitteen omiin arvoihin niin hiukan varauksella kannattaa suhtautua niihin noin niin kun yleisesti.
Täällä Oulun seudulla toukokuun pumpun ilmoittama kulutus 172kwh ja tuotto 749kwh (COP 4,35), alkukuu oli kylmä. Vertailin sähkönkulutusta huhtikuulta viimevuoden vastaavaan ja minusta ainakin pumpun antamat kulutuslukemat pitävät kohtuuhyvin kutinsa. Tuotosta oikeasti vaikea mitään sanoa.
Ilmojen lämmettyä olen laittanut muut lattiakierrot kiinni paitsi kosteat tilat. Ajan nyt kiinteällä menoveden lämpötilalla 27 astetta. Lämpötilaerosäätö näyttää toimivan siinäkin, nykyinen asetus (+5/-4).
Ilmojen lämmettyä olen laittanut muut lattiakierrot kiinni paitsi kosteat tilat. Ajan nyt kiinteällä menoveden lämpötilalla 27 astetta. Lämpötilaerosäätö näyttää toimivan siinäkin, nykyinen asetus (+5/-4).
Okin
Aktiivinen jäsen
Entäs se paluulämpötila. Tai siis mikä on erotus yleensä.
Täällä siis toukokuun kokonais-cop noin 3 laitteen oman laskelman mukaan (sisältää lämpimän käyttöveden). Talo on reilut 100 m2 ja on patterilämmitys, menovesi ulkolämpötilan mukaan kutakuinkin: 0/37, -20/46. Paluuvesi putoaa nollakeleillä asteen tai pari, kylmemmällä säällä tuplasti. Virtaus on 17-19 l/min. Käytössä on sisämittaukseen perustuva lämmityksen ohjaus. Lämmin käyttövesi 50 astetta, hystereesi 7. Legionellatappo 14 vrk välein 62 astetta.
Laitteen sisäinen kulutusmittaus näyttäisi olevan ainakin sinnepäin oikein, kun vertaan sen lukuja talon kWh-mittarin lukemiin ja tiedossa olevaan taloussähkön kulutukseen. Tuottolukeman oikeellisuudesta on paha sanoa mitään, mutta epäilyksiä oikeellisuudesta on. Ehkä vuoden seurannalla sen voi sitten suhteuttaa entiseen öljynkulutukseen.
Jotain epätarkkuutta niissä laitteen antamissa luvuissa on, ainakin lämpimän käyttöveden tuoton osalta. Viime päivät on lämmitetty vain käyttövettä, jonka kulutus on ollut suunnilleen vakio, kun porukkaa on ollut 3 hlö. Edellisen vuorokauden aikana laite kertoi käyttäneensä 3 kWh sähköä ja tuottaneensa 5 kWh lämpöä (COP 1,67). Sitä edeltävä vuorokausi oli puolestaan kulutus 3 kWh ja tuotto 9 kWh (COP 3,00). Ja ihan sama määrä käyttövettä lämmitetty, molemmissa tapauksissa yksi lämmitysjakso vuorokaudessa. Vastaavia heittoja on ollut monena päivänä.
Käsittääkseni patteritalon COP jää suunnilleen yhden pykälän huonommaksi kuin lattialämmitystalossa. Raadin tähänastiset saavutukset toukokuun lämmöissä näyttäisi olevan patteritalossa jotain kolmosella alkavaa ja lattialämmitystaloissa nelosella alkavaa.
Laitteen sisäinen kulutusmittaus näyttäisi olevan ainakin sinnepäin oikein, kun vertaan sen lukuja talon kWh-mittarin lukemiin ja tiedossa olevaan taloussähkön kulutukseen. Tuottolukeman oikeellisuudesta on paha sanoa mitään, mutta epäilyksiä oikeellisuudesta on. Ehkä vuoden seurannalla sen voi sitten suhteuttaa entiseen öljynkulutukseen.
Jotain epätarkkuutta niissä laitteen antamissa luvuissa on, ainakin lämpimän käyttöveden tuoton osalta. Viime päivät on lämmitetty vain käyttövettä, jonka kulutus on ollut suunnilleen vakio, kun porukkaa on ollut 3 hlö. Edellisen vuorokauden aikana laite kertoi käyttäneensä 3 kWh sähköä ja tuottaneensa 5 kWh lämpöä (COP 1,67). Sitä edeltävä vuorokausi oli puolestaan kulutus 3 kWh ja tuotto 9 kWh (COP 3,00). Ja ihan sama määrä käyttövettä lämmitetty, molemmissa tapauksissa yksi lämmitysjakso vuorokaudessa. Vastaavia heittoja on ollut monena päivänä.
Käsittääkseni patteritalon COP jää suunnilleen yhden pykälän huonommaksi kuin lattialämmitystalossa. Raadin tähänastiset saavutukset toukokuun lämmöissä näyttäisi olevan patteritalossa jotain kolmosella alkavaa ja lattialämmitystaloissa nelosella alkavaa.
Viimeksi muokattu:
Paluuvedenlämpötila (THW2) riippuu tieten menovedestä (THW1), mutta tuolla nykyisellä ajotavalla (vakio menoveden lämpötila 27) homma toimii jotakuinkin siten, että kone ajaa THW1:sen 23-->32 kohtuu nopeasti, olisiko 15-20 minuuttia. Kun menovesi on korkeimmillaan niin meno- ja paluuvesien erotuskin on korkeimmillaan. Tämän jälkeen THW1 lähtee laskemaan ja noiden erotuskin pienenee. Lopulta kone pari tuntia huilailee siten että enimmän osan ajasta THW1 ja THW2 on samoissa asteissa ~24. Kone käynnistää ulkoyksikön, kun THW1 laskee 23 asteeseen. Tämä kaikki siis päätelty asetusarvot lokista...
Kävin taas pumppua tervehtimässä ja oli merkillinen tilanne. THW1 oli vielä kohtuu korkea, oisko ollut 27 tms. ja pumpun pitäisi käynnistyä vasta 23 asteessa. Nyt kuitenkin pumppu käynnistyi, mutta kone ei ollut lämmitys eikä käyttövesimoodissa kummassakaan eli pumppu käy muttei ollut kummaskaan moodissa. Normaalisti, kun ajan käyrällä tai tällä vakiolla virtauslämpötilalla, niin pumppu on koko ajan lämmitysmoodissa (huoneanturin pyynti 24 astetta). Onko olemassa jokin syy miksi se pyörittelisi tuota pumppua muu kuin lämmitys tai KV esim. diagnostiikka tms.?
Pari syytä tulisi mieleen tuohon yllättävään veden pumppaamiseen. Ensiksi tulee mieleen, josko olisi otettu kiertovesipumpun ekoasetus pois päältä (tarkoituksella tai vahingossa). Toiseksi mieleen tulee laitteen ohjelmistovirhe, joita tuntuu olevan näihin pumppailuihin liittyen.
Itse olen havainnut ainakin kaksi ohjelmavirhettä.
- laite väittää lämmittävänsä käyttövettä, mutta todellisuudessa se ei lämmitä mitään
- kiertovesipumpun ekoasetuksen viiveellä ei ole vaikutusta, vaan pumppu pysähtyy heti, kun verkoston lämmitys päättyy
Muillakin on ollut havaintoja tuosta ensinmainitusta. Entä onko tuota ekoasetuksen viiveen toimimattomuutta esiintynyt teillä muilla?
Itse olen havainnut ainakin kaksi ohjelmavirhettä.
- laite väittää lämmittävänsä käyttövettä, mutta todellisuudessa se ei lämmitä mitään
- kiertovesipumpun ekoasetuksen viiveellä ei ole vaikutusta, vaan pumppu pysähtyy heti, kun verkoston lämmitys päättyy
Muillakin on ollut havaintoja tuosta ensinmainitusta. Entä onko tuota ekoasetuksen viiveen toimimattomuutta esiintynyt teillä muilla?
Takuurintamalta kuuluu hyvää, jos on ostanut ScanOfficen maahantuomat VILP-laitteet 1.4.2021 jälkeen. Uudet takuuehdot on päivätty 1.4.2021 ja nyt on 5 vuoden takuu näille:
SUZ-SWM60VA, PUD-SWM80YAA, PUDSWM100YAA, PUD-SHWM120YAA, EHST20D-YM9D, EHST30D-YM9ED, EHSD-YM9D, PACIF071B-E.
SUZ-SWM60VA, PUD-SWM80YAA, PUDSWM100YAA, PUD-SHWM120YAA, EHST20D-YM9D, EHST30D-YM9ED, EHSD-YM9D, PACIF071B-E.
Vesiilmatimppa
Aktiivinen jäsen
Samaa kanssa ihmetellyt, jotenkin johtuu ulkoilman lämpötilasta, eli kun ulkolämpö n20 niin menee tuohon tilaan että pumput seis ja silti välillä pukkaa kompuraa päälle, ja kyllä puskuriin kiertää silti lämmintä vettä, johtuuko sitten talon omista pumpusta? Ilmeisesti ominaisuus. Lämmitys pumppu menee taas päälle kun ilma jäähtyy eikä eko asetus ole päällä
Juuri tuohon tapaan se minullakin menee, vaikka lämmitystä ohjataankin huonemittauksella. Nyt kesän tullen taitaa olla erityistä merkitystä asetuksella huolto -> käyttöasetukset -> lämmitystoiminto -> menovesilämpötilan alue -> minimilämpötila. Asennusohje kuvailee sitä näin: "Toistuvasta ON/OFF-toiminnasta aiheutuvan häviön minimointi leutoina vuodenaikoina."
Oletusarvo on 30 astetta, joka on ainakin itselle patteritalossa sopivan tuntuinen. Käytännössä tuo 30 asteen minimilämpötila tarkoittaa, että lämmitysvesi nostetaan aina vähintään sinne. Ei siis nosteta esimerkiksi 25 -> 27 astetta tai muuta vastaavaa, joka tihentäisi koneen käyntijaksoja ihan turhaan.
@pulkkinen.3003 Onko tuohon ääneen tullut selvyyttä?
pulkkinen.3003
Jäsen
Ei. Ei tunnu myyjäliikettä kiinnostavan. Kai se on vain luotettava siihen, että tämä paska hajoaa takuuaikana, mikäli se on vika.
Taitaa olla aika ottaa yhteyttä kuluttajansuojaan sekä tukesille.
@pulkkinen.3003 minulla oli myös samantyylistä ääntä yksi ilta. Teki käyttövettä tuolloin, ääni tuli peltien alta, ei puhaltimesta. Kylmäaineputket tärräsivät kunnolla.
Mulla oli käyttövedessä eco-mode päällä, otin sen pois varalta. Samana yönä myöhemmin teki myös legionella-kuumennuksen, en tiedä liittyykö asiaan.
Eli mitkä sulla kv-säädöt ja pystyikö tekeen legionella -kuumennusta tuolloin?
Saatko äänen päälle, jos laskee kuumaa vettä ja pumppu alkaa tekeen kv?
Mulla oli käyttövedessä eco-mode päällä, otin sen pois varalta. Samana yönä myöhemmin teki myös legionella-kuumennuksen, en tiedä liittyykö asiaan.
Eli mitkä sulla kv-säädöt ja pystyikö tekeen legionella -kuumennusta tuolloin?
Saatko äänen päälle, jos laskee kuumaa vettä ja pumppu alkaa tekeen kv?
Tai jos huonosti kiristelty mutterit/ruuvit
s. 186-187
s. 186-187
Asennutin kWh-mittarin, joka mittaa ainoastaan vesi-ilmalämpöpumpun sähkönkulutusta, koska laitteen oma mittaus ei vaikuttanut luotettavalta. Raportoin myöhemmin, millaista eroa oikea mittaus antaa laitteen omaan mittaukseen verrattuna. Mittarini on Carlo Gavazzi EM340 perusmalli, tällainen. Harkitsin myös Saksan Amazonin mittaritarjontaa, mutta päädyin tähän mm. vähäisen tilantarpeen, oletetun luotettavuuden ja kotimaisen maahantuonnin vuoksi.
Tähän mennessä olen mittaillut VILPin tyhjäkäyntikulutusta. Eli minkä verran sisä- ja ulkoyksikkö syövät sähköä, kun ne eivät tee mitään muuta kuin mittaavat lämpötiloja (sisälämpötila, ulkolämpötila, käyttövesisäiliön lämpötila). Kolmen vuorokauden havaintojen perusteella tyhjäkäynnin keskikulutus on kutakuinkin 0,85 kWh / vrk eli suunnilleen 36 watin jatkuvalla teholla mennään. Hieman vähemmän kuin @Okin edellä kertoi mitanneensa omasta laitteestaan (se oli 1,5 kWh/vrk). Niin tai näin, ei tuo 1 kWh / vrk luokassa oleva tyhjäkäynnin kulutus tarkoita vuositasolla juuri mitään. Pääasiassahan laite tekee töitä, eikä lepäile tyhjäkäynillä, kuten se nyt helteillä tekee.
Tähän mennessä olen mittaillut VILPin tyhjäkäyntikulutusta. Eli minkä verran sisä- ja ulkoyksikkö syövät sähköä, kun ne eivät tee mitään muuta kuin mittaavat lämpötiloja (sisälämpötila, ulkolämpötila, käyttövesisäiliön lämpötila). Kolmen vuorokauden havaintojen perusteella tyhjäkäynnin keskikulutus on kutakuinkin 0,85 kWh / vrk eli suunnilleen 36 watin jatkuvalla teholla mennään. Hieman vähemmän kuin @Okin edellä kertoi mitanneensa omasta laitteestaan (se oli 1,5 kWh/vrk). Niin tai näin, ei tuo 1 kWh / vrk luokassa oleva tyhjäkäynnin kulutus tarkoita vuositasolla juuri mitään. Pääasiassahan laite tekee töitä, eikä lepäile tyhjäkäynillä, kuten se nyt helteillä tekee.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Se täytyy Niben eduksi todeta että kovan hinnan vastapainoksi niin ulkoyksikön käyntiääni on lähinnä jääkapin hurinan luokkaa, eikä se kuormituksestakaan juurikaan muuksi muutu.
Puhallusäänet tuossa lähinnä kasvavat jos jokin.
Puhallusäänet tuossa lähinnä kasvavat jos jokin.
Okin
Aktiivinen jäsen
En oo päässy nibeä kuuntelemaan. Mutta en kuullut eilen että Mitsu teki käyttövettä vaikka istuin kahden metrin päässä.... Ja ei, ei ole kuulo heikentynyt. Viime tyhjäkulutus tuli eiliseltä ja nyt näytti 1,1kWh. Taitaa se pyöräyttää kiertovesipumppujakin välillä?Miettinyt myös jos energiamittaria hommaisi.
Mutta eikös tuollaisella pyynnillä mennä vastuksille? Missä kohtaa teillä muuten tulee vastukset peliin esimerkiksi käyttöveden legionellakuumennuksessa? Olen ymmärtänyt, että tämän vehkeen pitäisi pystyä 60-asteisen käyttöveden tuottamiseen ilman vastuksia, mutta sen mitä kerran seurailin, niin selvästi alle 60 asteessa tulivat jo vastukset peliin, vaikka ulkolämpötila oli jossain +15 asteen tienoilla.
@Lande Voi olla, että jossain vaiheessa lopussa tulee vastukset mukaan kun veden lämpötila nousee, mutta aluksi ainakin nostaa kompuran kierroksia minulla --> 52 ja ehkä enemmänkin. Ideana tässä oli saada kompuraan niin paljon kierroksia kuin mahdollista.
Mikä on muuten maksimi kompuran kierrokset tässä vehkeessä?
Onko tuohon vastusten käyttöön jotain säätöä, missä kohtaa ottaa ne käyttöön muutakuin ne aikaan liittyvät?
Mikä on muuten maksimi kompuran kierrokset tässä vehkeessä?
Onko tuohon vastusten käyttöön jotain säätöä, missä kohtaa ottaa ne käyttöön muutakuin ne aikaan liittyvät?
Toistaiseksi olen nähnyt enimillään hieman yli 700 kierrosta / minuutti käyntinopeuksia, mutta laite on ollut käytössä vasta puolitoista kuukautta. Kierrokset näkee käyntitiedoista numerolla 019. Hertsit näkee vastaavasti 016:lla.
Vastusten käyttöön tavalla tai toisella liittyviä säätöjä on montakin. Tässä muutamia:
Ensimmäinen tulee vastaan jo laitteen käyttöönotossa, kun pitää valita, käytetäänkö koko 9 kW vastuskapasiteettia vai pelkästään 3 tai 6. Ja tuohan on sellainen valinta, jota ei pysty muuttamaan jälkikäteen kuin palauttamalla tehdasasetukset eli resetoimalla koko laitos. Syy pienemmän vastuskapasiteetin käyttöön voisi olla pääsulakkeiden kapasiteetti, joka saattaisi muun kuormituksen seurauksena ylittyä.
Yleensä käyttöönoton yhteydessä tehdään myös dippikytkinten mahdolliset muutokset. Näihin kuuluu myös sisäyksikön dippi SW 1-2, jonka voi vaihtaa off-asentoon, jolloin kompressorilla tuotettu maksimi menoveden lämpö putoaa 60 -> 55 C. Tarkoittaa, että vastukset tulevat apuun jo vähän alemmissa menoveden lämmöissä.
Huoltovalikon käyttöasetuksista löytyy asetus nimeltä kylmäilmatoiminto. Siellä voi asettaa alimman lämpötilan, jossa laite yrittää pärjätä ilman vastuksia. Oletuksena kylmäilmatoiminto on off-asennossa. Jos sen vaihtaa on-asentoon, niin laite siirtyy vastuksille kylmäilmatoiminnon mukaisessa lämpötilassa (asetetaan samassa valikossa). Jos olisi sitä mieltä, että on kokonaistaloudellisempaa siirtyä kokonaan vastuksille esimerkiksi -15 asteen lämmössä kompressorin säästämiseksi, niin sitten voisi ottaa kylmäilmatoiminnon käyttöön.
@Lande minä tarkoitin kompuran herzejä (eli 016), mikä on mielestäni eri asia täysin kuin puhaltimen kierrosluku (019). En tiedä, mutta luulisin että puhaltimen kierrosluku ja kompuran kierrokset (herzit) eivät korreloi täysin, vaan siihen vaikuttanee ulkoilmanlämpötila.
Pitääpä tsekata tuo SW 1-2 DIP, näkeekö dippien asennot softan kautta näytöltä vai pitääkö käyttää etulevy irti? Entä tuon vastusasetuksen?
Itse olen asettanut kylmäilmatoiminnon -25C
Pitääpä tsekata tuo SW 1-2 DIP, näkeekö dippien asennot softan kautta näytöltä vai pitääkö käyttää etulevy irti? Entä tuon vastusasetuksen?
Itse olen asettanut kylmäilmatoiminnon -25C
Onko joku muukin kokeillut, kuinka kuumaksi käyttövesi lämpenee ilman vastuksia? Oma testitulos on sellainen, että 55 astetta on maksimi. Jos pyynniksi laittaa 56 astetta tai enemmän, niin laite ottaa vastukset avuksi loppuvaiheessa.
Kun käyttöveden pyynti oli 55 astetta, niin lämmönvaihtimelta lähtevä vesi oli aivan loppuvaiheessa 59-asteista (anturi THW1) ja lämmönvaihtimelle palaava vesi oli 57-asteista (anturi THW2). Tämän tuloksen sain kahdella eri kokeilulla, ulkolämpötilat silloin 13 ja 19 astetta.
Oletan, että palaavan veden lämpötila on tuossa rajoittava tekijä. Laitteellahan on speksien mukainen maksimi menoveden lämpötila 60 astetta. On loogista, ettei käyttövesisäiliötä pystytä lämmittämään siihen lämpötilaan, koska palaava vesi on jossain vaiheessa liian kuumaa. Minulla se palaavan veden maksimi näyttäisi olevan tuo 57 astetta. Silloin käyttövesisäiliö saadaan 55-asteiseksi.
Käyttöveden lämmityksessä sisäyksikkö + ulkoyksikkö ottivat yhteensä 1,6-2,3 kW tehoa. Tämä ei jakautunut aivan tasan eri vaiheille, vaan 3-vaihe otti noin 0,2 kW suurempaa tehoa kuin 1- tai 2-vaihe (tästä vajaat 100 W tosin menee ylimääräiselle kiertovesipumpulle). Kompressorin hertsit olivat noin 30 ja kierrosnopeus noin 400 r/min.
Kun kompressorin potku loppui tässä testissäni, niin laite otti täyden 9 kW vastustehon käyttöön (mittari näytti 9,1 kW kokonaistehon / L1 2,9 kW, L2 2,9 kW, L3 3,1 kW). Virta vaiheittain oli 12,7 / 12,5 / 13,5 A.
@mipa dippien asentoja ei näe näytöltä, tai ainakaan manuaaleista ei löydy siihen ohjetta. Sama koskee vastuksen asetusta. Vastusten mahdollinen tehorajoitus tehdään tosiaan käyttöönottovaiheessa ja luulen, että ainoa keino sen toteamiseksi jälkikäteen on mitata laitteen ottama virta.
Kun käyttöveden pyynti oli 55 astetta, niin lämmönvaihtimelta lähtevä vesi oli aivan loppuvaiheessa 59-asteista (anturi THW1) ja lämmönvaihtimelle palaava vesi oli 57-asteista (anturi THW2). Tämän tuloksen sain kahdella eri kokeilulla, ulkolämpötilat silloin 13 ja 19 astetta.
Oletan, että palaavan veden lämpötila on tuossa rajoittava tekijä. Laitteellahan on speksien mukainen maksimi menoveden lämpötila 60 astetta. On loogista, ettei käyttövesisäiliötä pystytä lämmittämään siihen lämpötilaan, koska palaava vesi on jossain vaiheessa liian kuumaa. Minulla se palaavan veden maksimi näyttäisi olevan tuo 57 astetta. Silloin käyttövesisäiliö saadaan 55-asteiseksi.
Käyttöveden lämmityksessä sisäyksikkö + ulkoyksikkö ottivat yhteensä 1,6-2,3 kW tehoa. Tämä ei jakautunut aivan tasan eri vaiheille, vaan 3-vaihe otti noin 0,2 kW suurempaa tehoa kuin 1- tai 2-vaihe (tästä vajaat 100 W tosin menee ylimääräiselle kiertovesipumpulle). Kompressorin hertsit olivat noin 30 ja kierrosnopeus noin 400 r/min.
Kun kompressorin potku loppui tässä testissäni, niin laite otti täyden 9 kW vastustehon käyttöön (mittari näytti 9,1 kW kokonaistehon / L1 2,9 kW, L2 2,9 kW, L3 3,1 kW). Virta vaiheittain oli 12,7 / 12,5 / 13,5 A.
@mipa dippien asentoja ei näe näytöltä, tai ainakaan manuaaleista ei löydy siihen ohjetta. Sama koskee vastuksen asetusta. Vastusten mahdollinen tehorajoitus tehdään tosiaan käyttöönottovaiheessa ja luulen, että ainoa keino sen toteamiseksi jälkikäteen on mitata laitteen ottama virta.
Edeltävä malli tuntuisi ainakin seuraavan teknisen manuaalin arvoja, eli ulkolämpötilasta riippuen vastukset tulee peliin kun pumppu ei enää pärjää. Eli tämän mukaisesti:
Käytännössä siis -7 asti vielä pumppu tekee 60 asteista tarvittaessa, kylmemmällä kelillä sitten otetaan vastukset avuksi lopussa.
Olikos Lande sinulla dip SW1-2 kummassa asennossa, ON = 60c ja OFF = 55C, eli mitä pumpulla maksimissaan voidaan tehdä.
Käytännössä siis -7 asti vielä pumppu tekee 60 asteista tarvittaessa, kylmemmällä kelillä sitten otetaan vastukset avuksi lopussa.
Olikos Lande sinulla dip SW1-2 kummassa asennossa, ON = 60c ja OFF = 55C, eli mitä pumpulla maksimissaan voidaan tehdä.
Se dippi on tehtaan jäljiltä eli ON-asennossa, jolloin lähtevän veden lämpöä ei rajoiteta. Lähtevän veden maksimilämpö on minulla siis anturin THW1 näyttämän mukaan 59 astetta, mutta todellisuudessahan se voi olla sen 60 astetta. Lukematarkkuus on 1 aste ja lisäksi lukemaa ei ehkä pyöristetä, vaan näytetään pelkästään kokonaisluku. Tai voi olla esimerkiksi puolen asteen virhe.
Uskon siis, että tuo lähtevän veden lämpö on laitteessani speksien mukainen. Ajatus oli lähinnä hakea porukan käytännön kokemuksia, etenkin niiltä joilla on sisäyksikkö EHST20D-YM9D, että missä kohtaa vastukset otetaan avuksi käyttöveden kuumennuksessa. Ja minulla siis rajana on 56 astetta. Jos käyttöveden pyynti on 56 astetta tai yli, niin vastukset tulevat apuun, kun varaajan anturit saavuttavat 55 astetta (anturit THW5A ja THW5B).
Uskon siis, että tuo lähtevän veden lämpö on laitteessani speksien mukainen. Ajatus oli lähinnä hakea porukan käytännön kokemuksia, etenkin niiltä joilla on sisäyksikkö EHST20D-YM9D, että missä kohtaa vastukset otetaan avuksi käyttöveden kuumennuksessa. Ja minulla siis rajana on 56 astetta. Jos käyttöveden pyynti on 56 astetta tai yli, niin vastukset tulevat apuun, kun varaajan anturit saavuttavat 55 astetta (anturit THW5A ja THW5B).